Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

sunnuntaina, elokuuta 06, 2017

Työkalu huonoon oppimiseen

MONI tietää  Yrjö Engeströmin. 1960-luvun vimmaisen teiniliiton pääideologin,  1970 -luvun radikaalin marxilaisen kasvatustieteen opiskelijan,  1980-luvulla Leontjevistä väitelleen tutkijan ja aikuskasvatuksen professorin,  1990-luvulla San Diegossa toimineen  viestinnän professorin  ja akatemiaprofessorin, 2000-luvulla Helsingin yliopiston aikuiskasvatuksen professorin ja vuonna 2011 tiedeakatemian jäseneksi valitun omaperäisen ajattelijan. Joka muuten vasta jäi eläkkeelle. Komea ura muutoslaboratorioineen. Hienoja kirjoja.

ENGESTRÖMIN ärhäkkää tyyliä kuvaa hänen lanseeraamansa käsitepari huono ja hyvä oppiminen. Näin hän ne erottaa.
" On olemassa huonoa ja hyvää oppimista. Huono oppiminen kulkee kehityksen jäljessä. Hyvä oppiminen kulkee kehityksen edellä, raivaten tietä uusille kehitystasoille. Huono oppiminen on ennalta annetun, valmiin kulttuurin siirtämistä vastaanottajien päihin. Hyvä oppiminen tuottaa aina jotakin ennalta arvaamatonta, jotakin, mitä ei vielä ollut valmiina olemassa.”
Aika demagogiset nimet kahdelle  tavalle oppia. Tein  opsin pdf-versioon sanahakuja "huonoon" oppimiseen liittyvistä termeistä (eri taivutusmuodoissa), ja sain osumia seuraavasti:

- harjoitteleminen (yli 122 sivulla)
- kertaaminen (0)
- lukunopeus (0)
- lukutekniikka (0)
- mieliin palauttaminen (0)
- muistaminen  (3) - Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä.... muistamisen sijasta huomio soveltamiseen
- muistiinpainamiskeinot (10) - kielissä
- muisti (1) - Vuosiluokilla 1-2 huomiota muistin kehittymiseen
- muistissa säilyttäminen (0)
- omaksuminen (51)
- opiskelutekniikka (1)
- oppikirja (1) - maksuttomuus
- osaaminen (330 sivulla)
- osata perinpohjaisesti (0)
- siirtovaikutus (1) - kielikylpy
- soveltaminen (53)
- syväoppiminen
- ulkoa osaaminen (2) - kielissä
- yleistäminen (0)
- ylioppiminen  (0)
- ymmärtäminen (225 sivulla)

Kuten huomataan, uuden opsin  teksti aikalailla välttää  monia "huonon" oppimisen käsitteitä. Mutta ei kaikkia. Edelleenkin on  asioita, jotka kannattaa - ihan opsin sanoilla  - opetella kunnolla. "Harjoittelemalla", "omaksumalla", "soveltamalla" niin että "ymmärtää" ja osaa ne.

Huono oppiminen kannattaa toteuttaa hyvin, harkitusti.

Klikkaa taulukko suuremmaksi
Työkalu

KAIVELIN  siksi esiin erilaisia teoriamalleja siitä, miten kunnolla, kokonaan, syvästi  oppiminen tapahtuu, ja kokosin niistä viereisen taulukon. Mukana on myös Engeströmin oma "täydellisen oppimisen malli" hänen kognitiivisen oppimisteorian kaudeltaan. Ei heitetä vuosituhansien aika oivallettua roskakoppaan

Yritän seuraavassa tarkentaa tuon taulukon pohjalta  8- osaisen vaihemallia, jota voi käyttää silloin, kun jokin asia pitää oikeasti osata.

Näin  "huonoa oppimista" kannattaa  ohjailla:

1. Ensin on herätettävä huomio (Aristoteles).  Viritetään porukka (Gagne)
- Siihen on monta kikkaa. Yllättävä yksityiskohta tms.  Ongelma.

2. Avataan  konkreetti oppimistavoite (vrt. Herbart, Soininen, Gagne, Engeström)
- Opettaja kertoo mitä on tarkoitus oppia.

3. Käydään läpi, mitä lapset jo tietävät asiasta. Palautetaan mieliin. "Muistetaan uudelleen" (Sokrates, Herbart, Soininen, Gagne, Engeström)
- Esim. käsitekartta, opetuskeskustelu

4.  Selitetään opeteltava asia:  kokonaiskuva ensin (Engeström), sitten esitellään ja selitetään uudet asiat yksi kerrallaan. Keskustellen, kehittäviä kysymyksiä käyttäen. Tehdään yhdessä havaintoja.. Vertaillaan uutta tietoa aikaisempiin.  Liitetään uusi lasten vanhoihin käsityksiin. Eli prosessoidaan tietoa.
- Engeström käytti itse ns. alkusolua yksinkertaistamaan kokonaisuutta. Siis vertausta.

5. Löydetään  perusajatus.  Ymmärretään. Vedetään yhteen. Tiivistetään.  Käännetään käsitteiksi. Struktroidaan Yhdistetään uudeksi, päivitetyksi tietorakenteeksi (Sokrates, Aristoteles, Comenius, Herbart, Soininen, Lahdes, Engeström)
- keskustellen

6. Käytetään uutta tietorakennetta.  (Comenius, Herbart, Soininen, Lahdes)
- Annetaan soveltamistehtäviä. Harjoitellaan. Ratkotaan sitä käyttäen ongelmia. Jotta ei unohdu jatketaan harjoittelua ja palataan asiaan. Siis kerrataan.

7. Arvioidaan  oppimista. (Lahdes, Gagne, Engeström)
- Annetaan  palautetta. Arvioidaan omaa osaamista.

8. Arvioidaan myös luotua tietorakennetta. Toimiiko se? Puuttuuko siitä jotain (Engeström)
Yhteinen keskustelu.

perjantaina, elokuuta 04, 2017

Ota käteen kamerakynä

ISMO  Kiesiläinen on  36-vuotias mediapedagogi, elokuvakasvattaja, kouluttaja, nuorisotyöntekijä, toimittaja ja elokuvantekijä. Hän on töissä  tuottajana Helsingin kaupungin ylläpitämässä Nuorten Ääni -toimituksessa ohjaamassa  nuoria yhteiskunnallisesti vaikuttavan median tekemisessä.

Kiesiläisen mainio  pedagoginen innovaatio on kamerakynäpedagogiikka, josta  on juuri  julkaistu netissä 124 sivuinen opettajanopas: Kiesiläinen, Ismo (2017). Kamerakynän pedagogiikka. Opettajan käsikirja. Pdf-kirja.  Teoksen saa ladattua maksutta  osoitteesta:
http://www.mystinenportaali.com/mediakasvatus/kamerakyna.html

Kirjan alkuosa avaa lukijalle helppulukuisesti, mistä oikein on kysymys. Loppupuoleen on koottu teoreettistä kehystä kamerakynän pedagogiikan ympärille.

Kamerakynäpedagogiikka pähkinänkuoressa

Perusidea on, että videokamera (älypuhelin)  on uusi kynä. Annetaan oppilaiden kirjoittaa  (oppia) sillä; Kamera on väline,  jonka avulla oppilas tutkii maailmaa, ajattelee ja ilmaisee ajatteluaan.

Oppimista ohjataan yksinkertaisilla videokuvaustehtävillä. Työskentelyssä on kaksi vaihetta: kuvaustehtävä ja katselutehtävä (tai itse asiassa kolme, jos käytetään myös vertaisarviointia).  Koska videoita ei tarvitse editoida, työskentelyyn riittää usein yksi oppitunti ja tavallinen älypuhelin.

1. Kuvaustehtävä 

Opettaja antaa oppilaille täsmällisen kuvaustehtävän, joka kuitenkin jättää ilmaa oppilaiden omille ratkaisuille. Sitten oppilaat lähtevät - mielellään pienissä ryhmissä-  ratkaisemaan  annettua tehtävää.

Tehtävä voi olla esim:
-  Etsikää ja kuvatkaa koulun pihalta mahdollisimman monta kevään merkkiä.
-  Keksi parin kanssa oma lause, jossa on juuri tässä järjestyksessä adjektiivi, substantiivi ja verbi. Millainen, mikä, tekee mitä? Kuvatkaa ne.
- Valitkaa ammatti, jonka edustajaa haluatte koulussa haastatella. Miettikää neljä kysymystä, jotka aiotte esittää haastateltavalle...
-  Valitkaa yksi oppikirjan kappaleen tapahtumiin liittyvä henkilö. Kuvatkaa videoblogi, jossa tämä henkilö kertoo kameralle elämänsä yhden erityisen päivän tapahtumista. Poimikaa mukaan vähintään viisi faktaa tekstistä.
-  Mikä kouluympäristössä on huonosti, ikävää tai muutoksen tarpeessa? Kuvaa parin kanssa 30 sekunnin mittainen video, jossa havainnollistatte epäkohdan.

Yksinkertaisimmillaan kuvaustehtävään kuluu aikaa vain muutama minuutti. Videot voilla olla  vain parinkymmenen sekunnin mittaisia yhden otoksen klippejä. Niitä ei leikata eikä niitä yleensä edes siirretä pois laitteelta, jolla ne kuvattiin.

Katselutehtävä

Nyt katsominen ei ole  juhlallinen eikä passiivinen tapahtuma, jossa tekijät esittävät tuotoksensa yleisölle. Se on  tilanne, jossa videoita  tutkitaan ja  tulkitaan. Videot voidaan katsoa suoraan laitteen ruudulta esim.  pienryhmissä.  Laitteet voidaan myös avata pulpettien päällä, ja panna koko luokka kiertämään ja  katsomaam ne.  Kenenkään ei tarvitse odottaa. Aikaa kuluu vähemmän.

Tehtävä voi olla esim:
- mitä kevään merkkejä havaitset videolla?
- pohtikaa yhdessä, mitkä kuvatuista asioista (tehtävänä ollut kuvata kone)  ovat koneita. Mikä tekee niistä koneita?
- valitkaa videoilla esitetyistä  epäkohdista  koulussanne yksi, ja keksikää yhdessä ratkaisuehdotus.

Arviointitehtävä

Kiesiläinen ei  kehota  lapsia arvostelemaa  toisten kuvaamien videoiden laatua.  Metodin fokus ei ole siinä vaan oppimisessa. Oppilaat voivat  mieluummin antaa  videoista palautetta tekijöille vastaamalla esim. tällaisiin kysymyksiin:
- Tästä videosta minä opin, että... 

- Tässä videossa oli mukavaa se, että.... 


Videokuvaaminen voi korvata  esitelmän, seinälehden, esseen tai perinteisen kotitehtävän.  Jos  kamerakynätehtävistä on tarkoitus antaaarvosana, tehtävät tulisi pisteyttää  etukäteen vaatimustason ja työmäärän mukaan. Oppilaan suorittamien tehtävien yhteispistemäärä määrittelisi sitten  suoraan  arvosanan.

Vaikuttaa hauskalta, helpolta ja fiksulta

KAMERAKYNÄtehtävät ovat simppeli tapa käyttää videokuvaamista oppimisen apuna.  (Kunhan laitteista päästään sopuun. )Videokuvaaminen on motivoivaa, ja kuvaustehtävässä on helppo onnistua. Videoiden näyttäminen vertaisille motivoi tsemppaamaan. Kuvaustehtävä myös eriyttää vaivattomasti.

Kamerakynätehtävät istuvat hyvin uuden opsin henkeen. Oppiminen on tällä tavalla aktiivista ja toiminnallista - kunhan oppilaille jää riittävä mahdollisuus itse määritellä, miten he videon tekevät. Ne vahvistavat oppilaiden omistajuutta omasta oppimisestaan.  Tehtäviä tehdään yhdessä. Oppilaat opettavat toisiaan. Kamerakynätyöskentely laajentaa oppimisympäristöä luokkahuoneen, koulurakennuksen ja koulun pihan ulkopuolelle. Hyvät tehtävät lisäävät myös pedagogista hyvinvointia.

Pedagogiikka tukee laaja-alaisen osaamisen taitojen kehittymistä.  Se mahdollistaa tieto- ja viestintätekniikan käyttämisen eri oppiaineissa mielekkäällä tavalla ja samalla kehittää monilukutaidon valmiuksia: tiedon hankkimista, yhdistämistä, esittämistä ja arvioimista eri muodoissa erilaisten välineiden avulla.  Se kehittää  ajattelua; elokuva ymmärretään siinä ajattelun jrepresentoimisen välineenä. Se syventää mm. tämän päivän audiovisuaalisen kulttuurin ymmärtämistä.  Kuvaaminen kehittää ja motivoi vuorovaikutusta. Se  tarjoaa mahdollisuuksia ilmaisuun.

OPETTAJANOPAS vakuuttaa, että  tämä pedagoginen malli  – ajatus kamerasta kynänkaltaisena oppimisen välineenä, on mainio ja sitä  voi soveltaa eri tavoin eri ikäisten oppilaiden kanssa eri oppiaineissa varhaiskasvaksesta aikuisopetukseen. Teksti on helppolukuista, mutta loppupuolella hieman irtonaista.

JOS  aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa etsiä netistä sivu: kaikkikuvaa.fi/edu/ 
Sieltä löytyy Kaikki kuvaa EDU -verkkokurssi, joa  on maksuton. Monipuolinen materiaali esittelee kamera- kynän pedagogiikkaa audiovisuaalisessa muodossa. Opetushallituksen rahoittamalla, tuotantoyhtiö Amazementin toteuttamalla kurssilla kamerakynätyöskentelyä ja elokuvallista ajattelua opiskellaan katsomalla pieniä opetuselokuvia. Kurssi tarjoaa kymmeniä opettajien kehittämiä ja kokeilemia tehtäväideoita eri oppiaineisiin.

keskiviikkona, elokuuta 02, 2017

Jytkyloikka uuden opsin hengessä?

Blogilastu, jota rikastetaan palautteen perusteella. Tuorein päivitys 2.8. klo 11.
ENTÄ, jos ottaisitkin jytkyloikan  uuden opsin hengessä?  Käyttäisit koko sen mahdollisuuksien kirjon, jolle ikkuna on nyt auki.  Seuraava tarina on fiktio, mutta melkein kaikki siinä on totta ja toimivaa. Ja mikään ei ihan uutta. Joku  tekee varmasti samoja juttuja. Ja on tehnyt jo 1900-luvun alussa. Ja joku tekee vielä huimempia juttuja.


Fiktiivinen tarina  Rainesta ja  Reetasta, jotka halusivat uudistua opettajina ja järjestää opetusta fiksummin. Viisi tuokiokuvaa 

Kaksi ihan tavallista opettajaa. Tarpeeksi  työvuosia että homma  sujuu  ja vähän puuduttaakin.  Rainella ja Reealla on  rinnakkaiset 5.-luokat. Luokkahuoneet sijaitsevat käytävän perällä vierekkäin. Yhteistyötä he ovat tehneet aikaisemminkin, mutta viime toukokuussa he  päättivät panna luokat yhteen ja ruveta opettamaan niitä yhdessä. Oppilaita on yhteensä 52. Aika massa.

Viimeisten kouluviikkojen aikana he hioivat mallia ja suostuttelivat oppilaita. Niin. Panivat aluksi kovasti vastaan.

Liikkelle lähdettiin toimintakulttuurin tärisyttämisestä. Kuinka  he jakaisivat hommat? Kuinka  rakentaisivat viikon? Entä koulupäivän? Miten he määrittelisivät kulloinkin opittavan sisällön? Entä mitä työtapoja käytettäisiin? Mielellään sellaisia, joissa saa tehdä oikeasti ja yhdessä toisten kanssa. Joissa opitaan  2000-luvun taitoja: kysyä, tutkia, tehdä tuotoksia, suunnitella ja arvioida omia töitä ja opetusta.Viikkoon tarvittaisiin rakenteita, jotka vahvistavat  oppilaiden omaa rooliaan opetustapahtumassa. Yhteissuunnittelua. Arvointiinkin tarvittaisiin jotain uutta.

Niinpä he alkoivat rakentaa itselleen istuvaa suurryhmäpedagogiikkaa, joka perustuu pitkälti viikkoprojektien ja pysyvien ryhmien varaan. Viikkoprojektit rakentuisivat jonkin realiaineen ympärille ja siihen kytkettäisiin osia äidinkielen ja taideaineiden jutuista. Pysyvät ryhmät helpottaisivat luokan hallintaa ja seurantaa.

Maanantai

Taukotuvassa on hiljaista. Raine ja Ruuna juovat  aamukahvit. Kello on 8. Oppilaat tulevat tunnin kuluttua. Käynnistymässä on neljäs viikko, jolloin entiset 5a ja 5b opiskelevat  yhtenä luokkana Fixfemmana.  Alun vastustus on taittunut, eivätkä vanhemmatkaan enää soittele rexille. Itse asiassa nyt on alkanut tulla jo kiitoksiakin. Homma toimii.

Kello soi. Oppilaat valuvat sisään.  Viikon avaus pidetään Ruunan luokassa, "Tyhjiössä",  jossa on enemmän tilaa. Siellä ei ole pulpetteja, jotta bändi- ja teatterikamat mahtuvat. Raineen luokan oppilaat kastoivat "Kopiksi". Siellä on pulpetteja, mutta myös vanhoja mukavia sohvia. Kummankin luokan sisustus pannaan parin kuukauden välein mullin mallin. Etsitään, mikä toimii.

Tällä viikolla pomona on Ruuna. Se tarkoittaa, että hän määrää ja Raine ja oppilaat tottelevat.

Viikon avaajaksi on kutsuttu koulun kokki Arska. Hän pitää singlen mittaisen puheen kasvisruokapäivän taustoista.  Jotkut oppilaat olivat valittaneet. Puhe on innostava. Kasvikset ovat rautaa! Oppilaat saavat hetken porista ja pari esittää kysymyksiäkin. Sitten Arska taputetaan ulos. Muina päivinä päivänavaus ei tunnu oikein mielekkäältä. Perjantainakin se pidetään viikkoarvioinnin pääteeksi.

Oppilas saavat ensin rauhassa kertoilla toisilleen omia juttujaan. Tyhjenevät näin ottamaan uutta vastaan. Vartin kuluttua Ruuna ja Raina istuvat taulun edessä korkeilla jakkaroilla pienen pöydän äärellä ja alkavat puhua pedagogiikkaa  toisilleen. Ja oppilaat seuraavat. Nopeasti kerrataan  perjantaina tehdyn viikkoarvion  päätulokset.  Vain yksi tappelu, ja  luokkahallitus hoiti sen hienosti. Kahden edellisen viikon projektien esittely ekaluokkalaisille oli ollut succee. Hieno idea oli saatu Rock-ryhmältä. Yes.Taputukset vielä kerran. Raina näyttää ekaluokkalaisten lähettämän A3- kiitoskortin.

Sitten Ruuna listaa liitutaululle tämän viikon urakat. Matikassa viisi aukemaa ja niihin on aikaa neljä tuntia. Eritasokokeet on sitten ensi viikon lopulla. Ne, jotka haluaa mennä omaa vauhtia, siitä vaan.  Seinältä näette vahvuuskorteista, ketkä on vahvoja matikassa ja jotka ovat luvanneet auttaa. Ruuna pitää lisäksi opetustuokiot halukkaille joka aamu klo 9.  Paitsi keskiviikkona;  Silloin mennään  mennään uimaan. Se  on nastaa ja sotkee melkein koko keskiviikon. Kuvista eikä musiikkia ei ole tällä viikolla, siirretään tunnit ensi viikolle. Niitä tarvitaan, kun projekti on valmis ja tehdään taas posterit. Musatunnit käytetään lokakuun bändikonsertissa. Realiaineista on vuorossa mantsa ja ensi viikolla hissa.  Teemana on matka maailman ympäri, ja projektiin on aikaa kummallakin viikolla kahdeksan tuntia. Lisäksi saatte käyttää puolet äidinkielelle varatusta ajasta. Käsitöissä hommat jatkuu.... Enkun ryhmät pitää Erkka, joten se homma on ok.  Katsomuspalkki on paikallaan.

Raine esittelee sitten alkavan projektin tarkemmin. Tarkoitus on matkustaa maailman ympäri. Ei tieteenkään oikeasti. Leikisti. Sitten hän listaa taululle perusjutut, mitä on tehtävä. Tuotos on ppt-esitys. Voi tehdä myös leffan. Mutta se vaatii kyllä sitten omaakin aikaa.  Tekstiä. Kuvia. Ääniä. Matkustatte siis maailman ympäri  lentokoneella. Valitkaa kaupungit  joissa pysähdytte.  Sellaiset, joihin lennetään. Tsekatkaa lennot. Milloin lähtee? Valitkaa halvin lento. Koulumme on köyhä ja siksi jää. Jokaisessa paikassa yövytte ainakin yhden yön. Käytte katsomassa ainakin kolmea nähtävyyttä kussakin. Paljonko kuluu aikaa? Bonus muuten sille, joka löytää nopeimman reitin. Ottakaa selvää, mitä kannattaa käydä katsomassa. Katsokaa myös sää. Millaisia vaatteita tarvitaan, ettei tule kylmä. Mitä syötte siellä? Etsikää joka paikasta jokin hyvä kuva netistä...Opetelkaa kertomaan sen maan kielellä, keitä olette. Googlekääntäjä auttaa...

Lopuksi Raine tsekkaa oppilailta, mitä pitikään tehdä. Kynät ovat sauhunneet. Lokikirjat täyttyneet. Siis ensin reitti. Sitten tutustutte kaupunkeihin.  Ja todisteet että kävitte joka paikassa. Aikaa siis kaksi viikkoa. Ja tuotoksista on tultava upeat. Ja mitä asioita tässä nyt opitaankaan? Matikasta? Mantsasta? Historiasta? Äikästä?

Esittelyn jälkeen oppilaat  painuvat ryhmiinsä ja alkavat laatia omaa viikkosuunnitelmaansa. Paikan saa valita itse. Osa on ruokalassa. Osa käytävillä. Ne, jotka haluavat tehdä töitä hiljaa, ovat retriitissä, kun se on vapaana. Olisipa uusi koulurakennus. Ainakin tunti menee projektin työnjaon suunnitteluun. Mitä kaikkea pitää tehdä? Missä järjestyksessä? Kuka on paras tekemään mitäkin? Kuka haluaa tehdä mitäkin? ...

Tiistai

Uusi päivä. Ekalla tunnilla tehdään matikkaa. Jaksossa on muutama hankala, uusi asia. Ja niinpä Ruunan luokkaan tulee melkein puolet oppilaista. Ekat lähtee laskemaan varttitunnin kuluttua, mutta viisi oppilasta haluaa apua koko tunnin. Sitä varten täällä ollaan. Ela-opettaja Raija on eri epeli avamaan myös matikan solmuja. Hyvä, että saatiin tähän kohtaan hänelle palkki.

Kun homma on hanskassa painutaan taas projektin pariin. Moni ryhmä on rakentanut reitin ja aikatauluttanut sen. Rock-ryhmä on valinnut sellaisen reitin, että osa heistä on käynyt melkein kaikilla pysäkeillä oikeasti. Pääsevät helpommalla ja voivat käyttää oikeita valokuvia. Epistä, joku toinen sanoo. Elämä on.

Keskiviikko

Uinti meni sähläykseksi. Ensin bussi myöhästyi. Sitten Eerika kompastui suihkussa ja hänet piti viedä paikattavaksi. Kun tultiin koululle, ruoka oli loppu. Nooh. Onneksi Arska-kokki taikoi jostain hätämuonaa. Päivä alkaa olla kuitenkin päässä. Viimeinen tunti.

Keskiviikko on sovittu välipoijuksi, jolloin tarkistetaan tilanne. Raine hoitaa sen. Jokainen ryhmä kertoo, missä vaiheessa ollaan eri urakoissa  ja erityisesti projektissa. Radio-ryhmällä on vaikeuksia.  Kaksi  ryhmän jäsentä on ollut kipeinä koko alkuviikon, ja homma seisoo. OK. Raine tulee torstaina avuksi. Mutta se otetaan sitten huomioon, kun numero annetaan.  Matikassa kaksi ryhmää ei ole pysynyt tahdissa, joten tukiopetusta on tarjolla. Mutta jos haluaa mieluummin laskea laskut kotona, siitä vaan, mutta huomenna on oltava aukeama valmis.

Torstai

Luokalla on torstaina   kaksi reksintuntia. Silloin paikalla ei ole koko porukka. Raine ja Ruuna ottavat  erikoiskäsittelyyn intohimoryhmän kerrallaan. Jo viime vuonna kartoitettiin, mistä kukin oppilas on intohimoisen innostunut. No, eivät kaikki ehkä niin hirveän,  mutta jokaiselle löytyi kuitenkin sellainen vahvuusalue, jossa haluaa tosissaan ottaa haasteita. Tällä kertaa  Raine ottaa vuorossa olevan intohimoryhmän bändiläiset ja vie heidät bändikellariin treenaamaan. Syyslomalle lähdetään bändikonsertista, johon tulee orkestereita  muistakin kouluista.  Ruuna taas ottaa elokuvafriikit ja lähtee opettamaan heille editointia. Ryhmä saa kuvata konsertin, lähettää heti sen striiminä ja toisella paremmalla kameralla taltioida tapahtuman. Intohimotunneilla tehdään oikeasti.

Rexin tunneilla on joka kerta jokin itsenäinen ajankohtainen teema, jota työstetään mm. draaman keinoin. Niin ei haittaa, että kaikki eivät ole paikalla. Kuvausvuorossa oleva taltioi kuitenkin älypuhelimella tai padilla pätkiä tunnista. Moni haluaa nähdä, mitä muut ovat tehneet.

Perjantai

Viikko on päättymässä. Viimeinen tunti. Aika arvioida viikkoa. Oppilaat viimeistelevät lokikirjojaan. Mitä oikeasti opin tällä viikolla? Missä onnistuin itse? Mikä oli paras moka? Mitä siitä opin? Kuinka hyvin pysyin aikataululla? Vartin jälkeen mennään omiin ryhmiin ja  kootaan arviot. Ja arvioidaan omaa ryhmää.  Missä onnistuimme?  Pitikö aikataulu? Hallitsimmeko ajankäyttöämme? Kuinka tehokkaita valitsemamme työtavat olivat?  Osattiinko toimia joustavasti ja kaikki mukaan  ottaen?  Oliko työnjako fiksu? Hoituvatko kaikki projektivastuunsa? Mitä sellaista löysimme josta voisimme vinkata muillekin? Millä  tavoin voisimme toimia paremmin ensi viikolla? Pitääkö ryhmäsopimusta tarkentaa?

Kun on valmista kuukauden ryhmäpomot tulevat akvaarioon ja  Raine kirjaa taululle heidän plussiaan ja miinuksiaan. Pääosin on siis mennyt hyvin. Uintipäivä oli viikon moka.  Onneksi  Eerika on jo kunnossa. Opitaan siitä kaikki. Suikussa on pakko liikkua hitaasti.

Raine haluaa vielä saada palautetta Rock-ryhmältä,  jossa hän sijaisti poissaolleita. Osasinko auttaa? Vähän. Miten minusta olisi seuraavalla kerralla enemmän hyötyä. Älä oo niin opettaja. Älä koko ajan neuvo ja keskeytä, Ahaa. Mutta se idea lentää  Islannin kautta jelppasi.

Lopuksi otetaan vielä esiim värikortit. Ruuna heittää väitteitä ja porukkaa nostaa punaista, keltaista tai vihreää. "Lähden kotiin iloisella tuulella". " Hoidin hommani". "Näin kiusaamista, johon ei puututtu."...

Ensi viikolla projekti taas jatkuu. Nautitaan viikonlopusta. Oppilaat olivat tehneet niin upeasti hommia, että kenenkään ei tarvitse ottaa rästiläksyjä. Kurotaan kuilu umpeen maanantaina Ruunan matikantuokiossa. Ja kolmelle poissaolleelle tulee oma tehtävä. Älkää olko huolissanne.

Sitten painukaa kotiin. Kaksi kättely- ja kehu-jonoa.  Ruuna ja Raine menevät vielä taukotupaan puoleksi tunniksi. On hyvä puhaltaa hetki yhdessä ja tsekata tilanne. Projektissa ollaan aikataulussa. Kolme flunssapotilasta on ollut koko viikon pois. Mitä heidän kanssaan tehdään? Heille täytyy ideoida oma miniprojekti.  Jos he tulevat kaikki maanantaina, Ruuna ottaa kopin, vie heidät ruokalaan ja briefaa siellä. Ja vasta sitten se matikkatuokio. Ensi viikolla Raine on vetovastuussa. Hän kirjaa ylös muistettavia asioita. OH-ryhmä tulee auditoimaan. Tiistaina? Tsekkaa. Samat aineet jatkuu vielä. Varmista ipadit. Laadi eritasokokeet matikkaan.  Kirkasta päättyvän projektin arviointikriteerit. Ne täytyy esitellä vielä maanantaina oppilaille. Tsekkaa, pääseekö Riinan äiti omalla autolla koululle vai haetaanko hänet torstain intohimotunnille. Onneksi on Riinan äiti. Kun intohimona on pitsinnypläys ei kummastaaan Raineesta eikä Ruunasta olisi oikein intohimon ylläpitäjiksi.
  

maanantaina, heinäkuuta 31, 2017

150 uutta ops-ideaa

Päivitetty 2.8. 2017 klo 11.
VUOSI sitten kokosin koulutyötä aloittavien tueksi 100 ops-ideaa. Ilmeisesti niille oli tarvetta, koska blogilastua kävi lukemassa lähes 15 000 kävijää. Tässä linkki niihin: http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/07/100-helppoa-ops-ideaa.html

Luin ne, ja tein mielestäni paremman, uuden version. Ilmaiseksi.

Alkuarvio  (formatiivinen)
1. Kun uusi jakso alkaa, ota selvää, mitä oppilaat siitä jo osaavat. Anna jokaisen opiskella  sitä, mitä ei vielä osaa. Kukaan ei halua opiskella uudelleen sitä, minkä jo osaa. (mielekkyys)

Arviointi
2. Anna oppilaille tehtäväksi pitää lokikirjaa, johon kirjataan päivän aikana  käsittelyt asiat ja oivallukset tyyliin. ”Ennen luulin, että….
3. Teetä oppilailla ennen uuden jakson alkua käsitekartta (alkuarvio). Teetä se myös jakson lopuksi. Vertailemalla niitä nähdään, onko oikeasti opittu jotain.

Innostus
4. Innostus tarttuu. Samoin kyynisyys. Pidä huolta omasta innostuksestasi. Melkein mistä asiasta tahansa löytyy kiinnostava lähestymiskulma. Jos jokin asia on oikeasti tylsää, palkitkaa itsenne jollain yhdessa sovitulla tavalla.

Intohimoryhmät
5. Ota selvää, mitä asioita oppilaat harrastavat ja mitä he haluaisivat intohimoisesti oppia. Jokainen voi esim. kuvata älypuhelimella tuokion itsestään harrastuksen parissa. Kokoa heistä samasta innostuneita asiantuntijaryhmiä, ja hyödynnä heitä sopivissa kohdissa.

Itseluottamus- luota!
6. ”Opettaja voi ohjailla ja tukea oppilaittensa kasvamista  persoonallisuuksiksi vain sillä edellytyksellä, että  hän itsekin toimii persoonana, ajattele didaktisesti”. Opettajan tehtävä on  luoda kokonaisuus erikseen selostetuista koulutyön puolista;  aines, menetelmät, opetusvälineet ja arviointiohjeet...  Opettaja  mukauttaa tavoitteet kulloisiakin olosuhteita ja oppilaiden edellytyksiä vastaaviksi. Juuri näiden oppilaiden. Opettaja joutuu tekemään kompromisseja vaatimusten ja oppilaiden edellytysten välillä. "– Matti Koskeniemi

Kodin ja koulun yhteistyö
7. Tarjoa vanhemmille  ja isovanhemmille mahdollisuuksia tulla apukäsiksi kouluun. Samalla monet epäluulot karisevat. Kuvaa tavallista koulupäivää(pyydä lupa) ja näytä vanhemmille clipsi heidän lapsistaan työntouhussa. vanhempainillassa.

Koe
8. Anna etukäteen kysymysvalikko, josta koetehtävät valitaan.
9. Anna mahdollisuus uusia koe, jos se menee mönkään.
10. Korvaa koe muulla osaamisnäytöllä, jonka saa antaa yksin, parin kanssa tai ryhmänä.
11. Tarjoa  oppilaille vaihtoehtoisia tapoja antaa osaamisnäyttö.

Korvaava tehtävä
12. Jos oppilas suorittaa uinninopetuksen kodin valvomana, pyydä kuvaamaan uintinäyte älypuhelimella, Jos hän on perheen kanssa lomalla, pyydä häntä kuvaamaan tai videoimaan matkalla ja pitämään sitten muulle luokalle maantieteen oppituokio,

Kotitehtävät
13. Anna tehtäväksi keksiä hyvä kysymys seuraavaksi päiväksi, jolloin opettajalta kuulustellaan läksy.
14. Anna vapaaehtoisia tai valinnaisia kotitehtäviä. Niistä saa todistukseen bonusta.
15. Anna vaihtoehtoisia tapoja tehdä kotitehtävä (kirjoittaen, kuvaten puhelimella…).
16. Läksynkuulustelun sijaan anna oppilaille kertauskortteja, joissa olevan tehtävän he ratkaisevat parittain.

Laaja-alaiset taidot
17. Kirjoita taululle tms. koko luokan yhteinen harjoittelutavoite (valitse laaja-alaisista taidoista, esim. työelämätaidot - aikataulussa pysyminen- työn viimeistely)

Luokkahenki
18. Keksikää luokallenne  nimi, tunnuslause. Mikä eläin te olisitte? Mikä maa?
19. Rakentakaa  luokan seinälle meidän luokan  maailmankartta (mistä kukin on tullut?). Seurataa uutisia. Syttykää  kaukaisista, globaaleista asioista ja ihmisistä.
20. Sovitaan heti alkuun, kuinka toimitaan, jos tulee riita. Mallinna sitä, (hyvinvointi). Ha
21. Valitkaa uusille oppilaille kummit, jotka perehdyttävät heidät talon tavoille. (eri-ikäisten yhteistyö)

Mielikuvitus
22. Keksikää ja näytelkää yhdessä pitkäkestoista tarinaa. Jokainen saa rakentaa mielikuvitusroolinsa. Opettaja tuo aina tarinatunnille uuden tilanteen, jota leikitään rooleissa. Tarinaa kirjoitetaan vuorollaan muistiin. Samalla kirjoitetaan tuotteita: kirjeitä, valokuvia…Lopuksi kootaan luokan yhteinen tarina yhteiseksi kirjaksi.

Monialainen oppimiskokonaisuus
23. MOK on loistava mahdollisuus ottaa yhteisen tutkimisen kohteeksi oppilaita oikeasti kiinnostava ilmiö/teema. Kysy ajoissa oppilailta.."jollei koulussa olisi oppiaineita tai kirjoja, mitä te haluaisitte maailmasta ja elämästä oppia". Valitkaa sitten jokin tällainen kokonaisuus ja suunnitelkaa rauhassa, mitä kaikkea sen aikana voisi tehdä sellaista, joka sopii eri oppiaineiden tunneille. Missä muualla voi oppia kuin luokassa? Keihin kannattaisi otta yhteys? Millaisia tuotoksia luokka voisi tehdä?Sitten sovitte ajankohdan ja starttaatte.

Motivointi
24. Anna oppilaiden selailla uutta oppikirjaa ja pohtia, mitä mielenkiintoista on luvassa. Mikä vaikuttaa vaikealta? Pyydä vuotta vanhempia oppilaita kertomaan, mihin  sillä luokka-asteella kannattaa erityisesti panostaa.
25. Kootkaa lista asioista, joita oppilaat oikeasti haluaisivat tämän lukuvuoden aikana oppia- kuulu se nyt johonkin aineeseen tai ei. Ottakaa selvää, kuka osaisi opettaa. Opetelkaa ne. Apuja löytyy mm. u-tubesta.
26.  Kun oppilaat kysyvät: Mitä hyötyä tämän asian oppimisesta on, anna kotitehtäväksi kysyä vanhemmilta, mihin he tarvitsevat tuota osaamista.
27. Lasten kanssa kannattaa lähteä liikkelle arkipäivän asioista, mutta ei jäädä  vain siihen.

Oma kysymys
18. Sopivan teeman yhteydessä, anna lasten päättää, mitä siitä pitäisi oppia. "Mitä sinä haluaisit oppia
tästä teemasta? Kirjoita se kysymyksen muotoon." Lisää tehtävään harjoiteltava taito, esim. taito hakea tietoa - taito t etsiä tietoa monipuolisista lähteistä- taito löytää asioiden väliltä yhteyksiä
- taito arvioida tiedon luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta.

Onnistumistehtävät
29. Keksi pieniä vastuutehtäviä (esim. kukkien kastelu, kenkien järjestäminen, välineiden jakaminen...) joita oppilaat vuorollaan hoitavat- ja saavat onnistua.

Opiskelu
30. Kun oppilaat ovat työn touhussa, älä keskeyttele.
31. Älä neuvo pyytämättä.
32. Älä anna ratkaisua. Auta lasta vain sen verran, että hän oppii itse.

Oppiaines
33. Jaa oppiaines osiin, joita voi suorittaa omaan tahtiin (omatahtinen, itsenäinen eteneminen).
34. Mieti… ”Mitä asioita oppilaan  lautaselta on otettava pois,  että uudelle löytyisi tilaa.” Onko kaikki yhtä tärkeää?

Oppilaan tuntemus
35. Opettaja tarvitsee oppilaan tuntemusta. Tarkkaile oppilaita. Ketkä pääsevät helposti työhön käsiksi? Keiltä loppuu bensa? Keiden on vaikea keskittyä? Keillä on paljon ystäviä, keille ei juuri ketään? Kirjaa havaintoja ylös. Ota selvää, mitä kukin harrastaa.

Oppimaan oppiminen
36. Anna oppilaille mahdollisuuksia suunnitella omia oppimistehtäviään (oma kysymys - ratkaisutapa- työn jaksottaminen- tautos- ajan arviointi). Pyydä heitä ideoimaan itselleen uusia oppimismahdollisuuksia.

Oppimistehtävät
37. Aina kun aloitatte uuden työn, pohtikaa yhdessä, miten siinä voisi käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi tiedon hankinnassa, muokkaamisessa, mieleenpainamisessa,  tuotoksen teossa. Jos pohditte mutkikkaita asioita (esim. historian tapahtuma(, jakakaa roolit, jotta huomataan, että sama asia näyttää eri ihmisistä erilaiselta.
38. Jos teetät ryhmätyön, nimeä aina taito, jota samalla harjoitellaan (esim. kannustaminen-  toisen auttaminen- aito tarttua erimielisyyksiin sen sijaan että väistellään niitä - taito purkaa erimielisyyksiä
- taito rakentaa ja ylläpitää hyvää ilmapiiriä- taito kertoa omat ajatukset- taito kuunnella toisten ajatuksia- taito lukea toisen tunteita - taito väitellä rakentavasti- taito ilmaista itseään- taito oppia toisilta-  - taito päättää yhdessä- taito johtaa vuorollaan). Kun työ on valmis arvioikaa myös harjoiteltavassa taidossa edistymistä. Missä tilanteessa harjoittelitte? Kuka oli erityisen taitava? Miten hän sen teki?
39. Kokeile työkortteja, joissa on kirjalliset ohjeet vaihe vaiheelta ja eritasoisia tehtäviä.
40. Käytä ryhmässä tekemistä vain, kun oppimistehtävä on sellainen, että yhdessä tekemisestä on aitoa lisäarvoa. Lisäarvoa tuo, kun samalla harjoitellaan ryhmätaitoja esim.  taitoa sopia asioista
- taitoa aidosti tehdä päätöksä/ratkaisuja yhdessä- taito käyttää jokaisen vahvuuksia yhteiseksi hyväksi.
41. Puhu vähemmän. Käännä oppisisällöt oppimistehtäviksi, jotka annat oppilaille -  se vähentää oman puheesi määrä. Voit myös kirjoittaa ohjeet taululle puheen sijasta.
42. Laadi oppimistehtäviin vaihtoehtoisia, eritasoisia osia muutaman runkotehtävän lisäksi.
43. Mieti, voiko oppimistehtävä olla sellainen, että tuloksista voisi olla iloa tai hyötyä muille. (Esim. taidenäyttely vanhainkotiin). Jos teette tietotuotteita,voitte samalla harjoitella - taitoa analysoida kohderyhmä- taito viestiä kohderyhmälle sopivalla tavalla-  taitoa kerätä palautetta viestintätilanteesta.
44. Muokkaa oppimistehtäviä niin, että niitä voi tehdä eri tavoilla (tekstinä, näytelmänä...)Tee siitä rikas (lisäämällä siihen esim. laaja-alaisen osaamisen taitoja);

" Kasvatuksen säästöperiaate = valitse  toimintoja,  jotka kehittävät mahdollisimman monia toivottavia ominaisuuksia" – Urpo Harva

45. Rikastakaa osaamisnäyttöjä esim. tarinoita, aineita jne. harjoittelemalla samalla taitoa hyödyntää  yllätystä, juonenkäänteitä, tosiasioita ja huumoria.

Osaamisnäytöt
46. Kun annat oppilaille tehtäväksi kirjoittaa aine tai tuottaa esim. kuvataidetyö, kerro etukäteen millaisesta tuotoksesta saa minkäkin arvosanan.

Osallisuus
47. Aloittakaa viikko yhteissuunnittelutunnilla. Päättäkää viikko yhteiseen arviointiin. Kootkaa viikon  plussat ja miinukset. Keksikää keinoja estää havaitut miinukset seuraavalla viikolla.
48. Tuo luokkaan aloitelaatikko. Lukekaa aloitteet viikottain.
49. Perustakaa luokkaan luokkahallitus, joka ratkaisee opettajan apuna kiistoja.

Palaute
50. Kirjaa ylös myönteisiä havaintoja, joista kehut sopivan hetken tullen.
51. Mieti tarkoin, mitä suustasi tulee. Käännä moitekin toiveeksi.
52. Muista kehua omaa luokkaasi, vaikka aihetta ei aina riittävästi ole.

Pariopettaja
53. Jos vain suinkin, pankaa kaksi luokkaa yhteen ja opettakaa niitä yhdessä. Pariopettajuus tuo huikeita hyötyjä. Kun kysyy kokemuksia mallia kokeilleilta saa tällaisia vastauksia: Pariopettajuus  parantaa opetuksen tasoa,  oppimistuloksia, oppilaiden  ja oppilaiden hyvinvointia. Pariopettajuus tuottaa jopa säästöjä ja helpottaa  rehtorin työtä. Opettajan työssä jaksaminen paranee. Haittapuolena voi olla joillakin pareilla kiusaus laiskotteluun (toisella on kahvitauko). Malli ei ehkä  sovi kaikille oppilaille ja opettajille eikä kaikkiin kouluihin ja luokkiin. Se vaatii myös joustavia tiloja.  Lähes kaikki pariopettajuutta harjoittavat koulut suosittelevat lämpimästi mallin käyttöönottoa.

Projektit
54. Kun teette projektin, miettikää, kenelle tulokset voisi esittää niin, että heille on siitä iloa ja hyötyä. Alemmalla luokalla oleville?

Päivänavaukset
55. Nosta rimaa. Järjestä joka päivään innostava muutaman minuutin puheenvuoro jostain ideasta, joka auttaa oppilaita konkreetisti tai auttaa heitä huomaamaan, kuinka arvokasta on tehdä elämässä hyviä, arvokkaita asioita. Teemojahan riittää: Mitä hyötyä minulle oli koulusta? Kuinka voitin vaikeuteni? Kutsu puhujiksi vanhempia, toisia opettajia, rehtori, oppilashuollon väkeä, entisiä oppilaita- ja myös oman koulun ja luokan oppilaita. Puheenvuoron voi myös lähettää älypuhelimella tai skypellä. Anna ohje, että tarkoitus ei ole moralisoida tai pitää kurinpalautusta. Keskustelkaa puheenvuoron jälkeen.

Suunnittelu
56. Kaikkea ei tarvitse suunnitella etukäteen valmiiksi. Ota oppilaat mukaan suunniteluun. Esittele vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa edessä oleva jakso.

Tasa-arvo
57. Älä muodosta  ryhmiä tai jaa tehtäviä sukupuolen perusteella, vaan vaihtelevilla  perusteilla (syntymäkuukausi, pituus, hiusten väri)

Tavoite
58. Mieti kun uusi jakso tms. alkaa, mikä on tavoite. Mitä pitää oppia? Kuinka hyvin?  Tee tavoitteet näkyviksi, ja ota niissä otetaan huomioon oppilaiden erilaiset  suoriutumisedellytykset.

Taito (=osaan)
Esim. jäljittelee, suoriutuu, suoritus tehostuu: nopeus, tarkkuus, virheet vähenevät, haittavaikutukset vähenevät tai syntyy uusi toimintamalli tai uusia toimintavaihtoehtoja… suoritus on tehokas, hioitunut, kultivoitunut, luonteva, ainutlaatuinen…

Tieto (= tiedän)
Esim. tietää jotain uutta, tietää paremmin (skeema tarkentuu -assimilaatio ja akkomodaatio).
Muistaa, osaa ilmaista omin sanoin (ymmärtää), soveltaa, analysoi - vertailee,  laatii  yhteenvedon, kykenee arvioimaan. Tietäminen on syventynyt; tunnista… luo uutta.

Tahto (tunteet) =(tahdon)
Esim.  ottaa vastaan, mukautuu, hyväksyy,  kiinnostuu, valitsee, oppiminen alkaa motivoida itse itseään, innostuu, syntyy emotionaalista kiintymystä …sitoutuu…iloitsee, kokee kauniina, kokee arvokkaana, omaksuu osaksi identiteettiään, on sivistynyt ihminen,

Todistukset
59. Pyydä oppilaita antamaan sinulle todistus. Anna aiheet ja asteikko.
60. Virallisten todistusten liitteenä voi antaa erilaisia kannustavia kunniakirjoja.

Työtavat
61- 143 Kokeilkaa joka viikko jotain toisenlaista tapaa oppia asioita. Kuinka hyvin toimi? Aloittakaa vaikka näillä:
aivoriihi, dialogi (Sokrates), draama, etäopiskelu, harjoitellaan pareittain, harjoitellaan taululla, immanenttinen (uuteen sisäänrtakennettu) kertaus, itsekasvatus, itseopiskelu, keskustellaan teemasta vapaasti, kierretään oppimispisteissä,  kiitos (jesuiittojen työtapa), koulukävely (pidetään tunti ulkona), laboratoriokokeet, liikunnalliset työtavat, leiri, luento, lauletaan /soitetaan yhdessä, luova ongelmanratkaisu, luovat tehtävät, ”mennään koneille”, narrattiivisia tarinat, jotka punotaan oppilaitten ympärille ,nautitaan taideteoksesta, näytellään, oikeiden tehtävien teettäminen oppilalla, opetellaan haastattelemalla, opetellaan hiljaa kuuntelemalla ja muistelemalla, opetellaan jäljittelemällä, opettaja esittää; hän kertoo Kolumbuksesta (opettaja välittää aineksen; suusanallinen opetus), opettaja ”kehittää” (hän ottaa opettaessaan huomioon oppilaiden kokemukset), opettaja selittää (tutkitaan materiaalia), opetellaan ulkoa (toisto, riimit, runo…), opettaja demonstroi/näyttää, opettaja kyselee- oppilaat vastaavat, opettaja lukee, opettaja sanelee, opitaan kiviä tai muita apuvälineitä käyttäen (abakusmenetelmä), opitaan katsomalla kirjaa, opitaan keksimällä, opitaan kokeilemalla, opitaan kuuntelemalla paneelia/puhujia/kuunnelmaa, opitaan kysymällä (mm. opettajallta),  opitaan leikkimällä, opitaan lukemalla kirjaa/kuvia, opitaan luomalla, opitaan oivaltamalla, opitaan opettamalla toisia, opitaan pohtimalla, opitaan ratkomalla ongelmia, opitaan ”seuraamalla opetusta”, opitaan tarkkailemalla toisia, opitaan tekemällä työtä, opitaan toisilta/toimimalla muiden mukana, opitaan tutustumalla esikuvallisiin ihmisiin, opitaan virheistä, oppilaat lukevat hiljaa, oppilaat lukevat ääneen vuorollaan/yhteen ääneen,  oppilaat esiintyvät, oppilaat etenevät työohjeiden mukaan omaa tahtiaan, oppilaat pitävät esitelmän, oppilaat tekevät tehtäviä, oppilaat tutkivat, osastojakoinen opiskelu (luokassa yhtä aikaa eri asioita oppivia ryhmiä), pelataan pelejä, pidetään tietokilpailu, porinaryhmät, projektit (tuottamis-, ongelmanratkaisu- ja harjoitusprojektit), roolipelit, satutunti, suunnitellaan, järjestetään ja toteutetaan juhla tai tapahtuma, suurryhmäopetus (useita luokkia yhdessä), tehdään opintokäynti elokuviin/metsään/museoon/retkelle/teatteriin….,tehdään mukaelmia, tehdään projekti, tehdään yhdessä tutkimus,  tehdään töitä parin kanssa/ryhmissä, tehtäviä antava opetus, täytetään monisteita/työkirjaa, ulkoluku, vapaa tehtävä (esim. kirjoitus asioista, jotka kiinnostavat itseä mielihyvän vuoksi), vuoro-opetus: edistyneimmät oppilaat opettavat muita jne. vyöryttäen.
Työelämätaidot
144. Kysykää, voisiko jonkin vanhemman työpaikalle lähettä 2-3 oppilaan ryhmän. Ryhmä voisi haastatella työpaikalla,  mitä taitoja työssä tarvitaan. Striimataan lähetys suorana.

Työskentelytaidot
145. Tarkkailkaa (kello), kuinka tehokkaasti osaatte käyttää oppitunnin ajan. Kuinka paljon aikaa menee sähläämiseen?

Uuden asian opettaminen
146. Älä kerro kaikkea. Muovaile oma esityksesi niin, että  oivaltamisen ilo jää lapsille.

Uuden jakson aloittaminen
147. Pane oppilaat pohtimaan ryhmissä,  mitä he  haluaisit oppia tästä teemasta? Kootkaa ne ylös ja lisätkää listaan, jotka opettaja tahtoo heidän oppivan.

Vertaisauttaminen
148. Jokainen kirjoittaa A4 -mainoksen itsestään ja kertoo missä on niin taitava, että mielellään auttaa myös toisia (vahvuusajattelu, auttaminen). Näin syntyy  osaamispankki.

Virheet ja mokat
149. Käykää ne läpi. Pohtikaa: mitä tästä voi oppia.
150. Palkitkaa viikon opettavaisin moka.


perjantaina, heinäkuuta 28, 2017

Kuukauden kirja: ReseptitOPSin käyttöön.

EILEN oli kaunis kesäpäivä ja otin Oittaalle mukaan hauskannimisen kirjan:

Luostarinen, Aki  ja  Peltomaa, Iida-Maria  (2016). Reseptit opsin käyttöön. Opettajan opas työssä onnistumiseen. Jyväskylä: Ps-kustannus

Kirjaa on facebookissa kovasti hehkutettu, ja on sitä myytykin, koska nyt on myynnissä jo toinen painos.

KIRJASSA  on yhdeksän päälukua, ja sivuja on yhteensä 243. Luvut ovat:

toimintakulttuuri
laaja-alainen osaaminen
monialaisten  oppimiskokonaisuuksien rakentaminen
ohjelmointi
oppimisympäristö
monipuolinen oppimisen ja osaamisen arviointi
itsensä ja työnsä johtaminen
hyvinvointi ja jaksaminen
ops-sanasto

MUOTO on vänkä: Kukin pääluku jakautuu ainesten ja mausteiden esittelyyn ja sitten annetaan resepti, kuinka herkku (muutos) syntyy.

Entä sisältö? Kirjoittavat avaavat opsia rauhoittavasti. Uudessa opsissa on  jotain uutta  ja jotain vanhaa. Sen tulisi muuttaa ajattelua ja käytännön toimintaa. Mutta edetään rauhassa eikä hötkyillä. Omasta hyvinvoinnista pitää pitää huolta.

Erityisen taitavasti tekijät  selittävät, mitä monia pelottava ohjelmointi on. Ohjelmoinnin  päätavoite on opettaa algoritmista  ajattelua. Esimerkkinä esitellään tehtävä ohjeistaa   kahvin keittäminen ja nauttiminen. Prosessi jaetaan pieniin osiin: käskyiksi. Esim. täytä pannu kylmällä vedellä. Keitä vesi…Käskyt annetaan  peräkkäin.  Johonkin käskyyn  voi liittyä ehto; jos käytät maitoa niin…
Voi olla myös vaihtoehtoja: otat maitoa tai kermaa. Tällaisten algoritmien rakentelu on itse asiassa ihan samaa kuin reittiohjeen antaminen kylään tuleville.

OPSIN yleisestä osasta on siis nostettu esiin tekijöiden mielestä oleellisimmat jutut. Oppiaineosasto on jätetty suosiolla rauhaan. Kustakin niistä esitetään sekä opsin että tekijöiden omia  hyvin samansuuntaisia ajatuksia. Paikoin - on pakko sanoa - teksti on vähän ohutta yläpilveä. Niin usein käy,  kun haluaa sanoa kaiken vähän kaikesta. Historiallinen perspektiivi ei näytä kirjoittajia kiinnostaneen  lukuunottamatta lyhyttä katsausta arvioinnin kehittymiseen peruskoulun aikana. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien kohdalla jäin itse  kaipaamaan hieman syvempää eheyttämisen idean taustoittamista. Samoin oppimisympäristöajattelun oppimispsykologisten perusteiden tuntemisesta olisi opettajille hyötyä. Kunkin luvun lopussa olevista  kirjallisuuslistoista löytyy lisätietoa, ja niistä  näkyy, ettei nuori tekijäpari ole ainakaan liian  tutkimussuuntautunut  :-)

IHAN oikein kirjassa korostetaan jokaisen omaa vastuuta ammatillisesta kehittymisestään.  On sitouduttava yhdessä sovittuihin linjauksiin ja noudatettava yhteisä pelisääntöjä. Virallisisten normien yli ei voi kävellä. Jokainen on vastuussa ilmapiiristä ja siitä miten työstään puhuu.

Vaikka kirjassa on mukavia  pohdintatehtäviä ja toiminnallisia työtapoja esim. yhdessä tehtäväksi, jotenkin jäin kaipaamaan  kahta asiaa: koko kouluyhteisön ja kouluorganisaation tason tarkastelua (kirjassa koulut näyttävät toimivan ilman rehtoria:-))  ja vielä enemmän vinkkejä siitä, mitä opettaja voisi tehdä omassa luokassaan uuden opsin hengessä.

Mutta ei kirjan lukeminen hukkaan mennyt, ei lainkaan. Itse poimin muistiin mm. seuraavia helmiä:
- tarkastuslista siitä, onko koulu aidosti oppiva yhteisö (hyviä kysymyksiä)
- Andy Hargreavesin toimintakulttuurimallit
- jokaisen vastuu myös toisten innostamisesta: "Ole innostaja ja kannustaja ennemmin kuin rapauttaja!"
- liikennevalotehtävä  opsmuutosen selkeyttämiseksi (lopettaa -  jatkaa, kehittää -  aloittaa kokonaan uutta (tutun tuntuinen :-)
-  Speed Dating (Pikadeitit):  Kysymyksiä, joita puidaan vaihtuvien parien kanssa. Esimerkiksi: Mikä on vahvuutesi?  Mitä toivot ops-uudistuksen kanssa? Mistä nautit työssäsi eniten?  Mikä on opettajuudessa parasta?  Jos os voisit muuttaa koulussaasiu yhden asian, mikä se olisi?
-  laaja-alaisen osaamisen, toimintakulttuuri kehittämisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien liittäminen ajatuksellisesti toisiinsa.
- siitä muistuttaminen, kuinka tärkeää on avata tavoitteita oppilaille ja kertoa ääneen, mitä on tarkoitus oppia.
- digitaalisen osaamisen kartta on kiva bonus
- sen esiinnostaminen, että arviointi voi olla myös vallankäyttöä.

MILTÄ siis OPS-herkku  maistui näillä resepteillä?  Hyvää perusruokaa. Ei nyt gourmettia, muttei ehkä tarvitsekaan.  Kaikkein sympaattisinta  kirjassa on muutosviestin perussävy:  otetaan rauhallisesti ja autetaan toisiamme.  Kaikkea OPSista emme voi omaksua kerralla.

Teoksen tekijät Aki Luostarinen ja Iida-Maria Peltomaa kertovat olevansa  pedagogisia täydennyskouluttajia, erityisesti  OPS-kouluttajia. Ja he ovat kiertäneet ympäri Suomea.
He ovat laittaneet u-tubeen hyvää tuulta tuova  minuutin esittelyvideon:

https://www.youtube.com/watch?v=7ya7wu1H0rA

maanantaina, heinäkuuta 24, 2017

Onko koulu innovaatiohylkäämö?

MAAILMA kehittyy huikeaa vauhtia. On ihanaa kuulla uusista ihmiselämää helpottavista ja sitä rikastavista innovaatioista. Lääketiede  etenee huikeaa vauhtia mm. syövän hoidossa. Uutta on jatkuvasti luvassa. Pian saadaan käyttöön mm. diabetesrokote.  Huikeaa!

KÄÄNNÄN katseen kouluun ja opetukseen. Ylpeänä valitsemastani toimialasta päätän  tehdä innostavan listan pedagogiikan aspiriineista, turvavöistä, rollaattoreista....  Innovaatioista, jotka ovat mullistaneet yhtä rajusti  oppimista.

Googletan pedagogisia/didaktisia innovaatioita/keksintöjä... Pettymys. Löydän tasan yhden innostavan: YritysAmiksen.
" YritysAmiksessa työpaikka tuodaan kouluun ja kouluun tullaan töihin. YritysAmiksessa luokat ja työpajat muistuttavat yrityksiä, ja niillä on yritysnimi, opettajat ovat työnjohtajan ja ohjaajan roolissa sekä ammatillinen osaaminen hankitaan työskentelemällä koulussa oman alan AmisYrityksessä ja työssäoppimalla oikeissa yrityksissä."  
Hohoi, missä kaikki muut?

KÄYN läpi omia muistiinpanojani. Poimin koulun historiasta  ideoita, joita voi kutsua innovaatioiksi. Jos innovaaton määrittelee näin: Sen  täytyy ratkaista jokin oppisen esteenä oleva ongelma fiksulla tavalla.

Löydän about 78  innovaatiota about  2000 vuoden ajalta.
Aineenopettaja, Asumakoulu vs. käymäläiskoulu, Apuvälineet  (laskutikku, kertotaulukirjat), Ehdot,  Eheyttämisen idea, Erityisopetus, Etäopetus (mm. nettiperuskoulu), Havainnollistamisvälineet, Heureka ja muut tiedekeskukset, Hiljainen tunti, Ilmoitustaulu, Immanentti kertaaminen, Istumajärjestysmallit, Itsekorjaavat oppimisvälineet, Jakotunti, Jaksoluku, Jopo-luokka, Kaksikielinen kuvitettu kirja (Orbus Pictus), Kertaaminen, Keskusradio, Kesäloma, Kirjallinen koe, Kirjallinen opiskelusuunnitelma, Kokonaiskäsittelyn mallit, Kouludemokratia- rakenteet (luokkahallitus, oppilaskunta…), Kotitehtävät, Kouluasu, Koulujuhlat, Koulukerhot, Koulukirjasto, Koulukokous, Koululounas, Koulupiha, Koulurakennus eri tiloineen (sali, opettajainhuone, luokat, varastot, WC:t), Koulurangaistukset (aresti, erottaminen, huomauttaminen,  istumajärestyksessä alentaminen, kotimuistutus, nuhtelu, nurkkaan paneminen, ruumiillinen kuritus, seisottaminen…), Koulusaavutuskokeet, Lukujärjestys, Lukukirja, Luokan kertaaminen, Luokkahuone kalusteineen (liitutaulu, kateederi, pulpetit, vasemmalta valoa antavat ikkunat…), Läksy ja muut tavat osittaa oppiaines, Läksynkuulustelu ja muut tavat arvioida opin perillemenoa, Matikkamaa ja muut oppimiskeskukset, Monistuskone, Motivointikeinot, Numeroarvostelu, Näyttötutkinto, Oheislukemistot, Ohjaaja opettaja, Omatahtinen opiskelu, Opettaja (luokanopettaja), Opettajankoulutus, Opettajan oppaat, Opetusmenetelmät  l. työtavat (useita), Opetussuunnitelma, Opettaminen-  uuden asian valmistaminen, Oppiaineet ja muut systemaattiset tavat jakaa oppi, Oppikirja, Oppilasjärjestäjät ja muu oppilaiden käyttö aputyövoimana, Oppitunti (45 min), Oppivelvollisuus, Painotettu opetus (erikoisluokat, - koulut), Palkinnot (kunniataulut, rahapalkinnot, ansiomerkit, arvonimet…), Pariopettajat, Päiväkirja (ja muut keinot kontrolloida opetusta), Päivän rytmitys, Päivänavaus, Sisäänpääsykoe, Tasoryhmät, Teemapäivä, Tehtäväkortit, työkirjat, omatoimikartat ja muut itsenäistä opiselua mahdollistavat ohjeistot, Tunnin kaavat, Tuntijako
Tuntikehys, Tutkinto, joka antaa kelpoisuuden (kansakoulu 1800-luvulla), Valinnaisaineet, Valvonta erilaisine järjestelyineen, Vastauskirja,Viittaaminen,Vuorokurssit, Vuoroluku, Vuoro-opetus, Vuositutkinto, Välitunti, Yrityskylä....
EI voi olla  totta! Keskimäärin 0,39 innovaatiota/vuosi.  Missä ovat  innovaatiot, jotka mullistaisivat oppimista (vrt. internet ja ihmisen mahdollisuudet jakaa ajatuksiaan)? Entä  keinot  uudistaa prosesseja  (vrt. liukuhihna tehtaassa)?  Entä uudet  palveluinnovaatiot  (vrt. lähtöselvityksen tekeminen netissä)? Eikö kukaan keksi uusia ns.  kysyntäinnovaatioita (vrt. yhden tunnin pankkilaina)?

Lähes kaikilla toimialoilla mm. digitaalisaatio tuottaa tällä  upeita elämää helpottavia innovaatioita. Miten vähän vastaavaa digitalisaatio on tähän mennessä tuonut kouluun?

MITEN on mahdollista, että yhteiskunnan kehittymisen kannalta kaikkein keskeisin instituutio ei kiinnosta innovaattoreita?  Kyllä on HundEdille tilausta.

sunnuntaina, heinäkuuta 23, 2017

Aurora Karamzinin synttäripaja 1.8.

AURORA Karamzin on yksi Suomen historian merkittävimmistä naisista. Hän syntyi 1.8. 1808. Espoon perinneseura ry. järjestää syntypäivän kunniaksi lippupajan Pikku-Aurorassa osoitteessa  . Järvenperäntie 1-3  klo 11 – 14. Paja on osa Pikku-Auroran Kesäpihan ohjelmaa.

Teemme synttäripajassa  lasten kanssa Aurora-viirejä sekä Suomen lippuja juhlistamaan päivän sankaritarta. Pikku-Auroran pihapiiriin  Auroraperhosen ja aamuruskon väriteemoina ovat valkoinen, musta ja oranssi.

Pikku-Auroran pihapiirissä järjestetään oikein syntymäpäivätarjoilut klo 11 alkaen. Tarjola on kakkua, kahvia ja mehua.

Lisätietoja tapahtumasta  saa:
- Espoon perinneseuran varapuheenjohtaja Kari Koivumäeltä (p. 040-7722148)
- sekä Pikku-Aurorasta Ritva Pirhoselta (ritva.pirhonen@espoo.fi).

Tervetuloa Auroran syntymäpäiväjuhliin!
Vapaa pääsy.

PS.   Ennakkotietona: Träskändan kartanon ystävät ry toivottaa kaikki  tervetulleiksi  Auroran kesäjuhliin sunnuntana  6.8. klo 11-16 viettämään Aurora Karamzinin syntymäpäiviä. Tapahtuma järjestetään Träskändan kartanon puistossa, jossa käytössämme on paviljonki, kappeli ja piparkakkutalo. Tapahtumassa julkaistaan myös Auroraleivoskilpailun voittaja. Auroraleivoskilpailuun voi osallistua 1.8. asti kotileipuri tai ammattilainen. Kisan raadissa mm. TV-toimittaja ja juontaja Hanna Sumari.

Lue lisää: www.auroraleivos.com




torstaina, heinäkuuta 20, 2017

Linkkiarkisto 2: Pedagogiikan historiaa

PÄIVITETTY OSITTAIN 31.12. 2020

TÄMÄ lastu on toinen arkisto lähinnä itselleni. Kokoan tähän  linkkejä tässä blogissani aiemmin kirjoittamiini pedagogiikan historiaa käsitteleviin teksteihin.  Näin löydän ne helpommin yhdestä paikasta.

Sorry kaikki ei ole heti valmista. 



Bacon, Francis
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/08/suomalaisen-didaktiikan-kehitys-osa-6.html

....................................
Baden-Powell



C

Cato,  Marcus Porcius
-
la Chalatois, Louis-Rene
-
Cicero, Marcus Tullius
-
Comenius. Johan Amos
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2009/06/kasvatustieteen-perusteet.html

D

Diesterweg
-

E

Fenelon, Francois Ferriére, Adolphe
-
Ferrieŕe, Adolphe
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/03/unohdettuja-pedagogeja-adolphe-ferriere.html

Ferry

Fichte, Johann
-
Franklin, Benjamin
-
Foerster, Friedrich Wilhelm
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/07/kesaretki-kasvatustieteen-historiaan_15.html
Freire, Paulo

Freud, Sigmund
-
Fröbel, Friedrich
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/09/pitaisiko-koulussa-viihtya-toinen-osa.html

Fullan, Michael
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/01/unohdettuja-pedagogeja-hugo-gaudig.html

Gautama, Siddharta
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/07/yritys-ottaa-didaktiikan-kehitys.html

Gentile, Giovanni
-
Gesner, Johann Matthias
-
Gill, Wilson Lindsay
-
Girad, Jean Babtiste Gregor (vai Girard?)

Glöckel, Otto
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/03/unohdettuja-pedagogeja-otto-glockel.html

von Goethe, Johann  Wolfgang
-
Gottlieb
-
Groote, Greet
-
Grundtvig, Nikolaj Fredrik Severin
-
Gutsmuths, Johann Chistoph Friedrich
-

H

Hammurabi
-

Hargreaves Andy

I

J




............................

Kierkegaard
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/04/suuria-ajattelijoita.html

........................................
Kilpatrick, William Heard



....................................
Kindermann, Ferdinad
-

...................................
Korczak, Janusz
















Lancaster, Joseph
-
Lane, Homer
-
Laozi/Laotse
-
Leibniz, Gottfried Wilhelm 
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/04/suuria-ajattelijoita.html

Lichtwark, Alfred
-
Ligthart, Jan
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/07/jan-ligthart-uudisti-opetusta.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/07/kysymys-ja-vastaus-lastuja.html

Ling, Per Henrik
-
Locke, John
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/04/suuria-ajattelijoita.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/08/suomalaisen-didaktiikan-kehitys-osa-6.html

Loyola, Ignatius
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/08/yritys-ymmartaa-didaktiikan-kehitys-osa.html

Luther, Martin
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/07/yritys-ymmartaa-didaktiikan-kehitys-osa_30.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/02/martti-luther-ja-katekismus.html

Lykurgos
-

M

Mezirov, Jack

N

Otto, Berthold
-
P

Rabelais, Francois
-
Ramus, Petrus

Ranta, Taimi Maria

von Rochow, Friedrich
-
Rousseau, Jean-Jacques


Sjöstrand, Wilhelm 

Tolstoi, Leo

Trump, J.L. 
Z

B


C

Z. Castrén

E

Jorma Ekola

Yrjö Engeström

F

J. Forselius

Ben Furman


Odert Gripenberg

H

Rauno Haapaniemi


Kyösti Huuhka

Juha Hämäläinen 

Y.-P. Häyrynen

I
Jaakko Itälä

J

Timo Jantunen


Peter Johnson
K

Eino Kaila

Kalevi Kajava


Niilo Kallio


Joel Kivirauma

Kalevi Kivistö

Ukko Kivistö


Peep Koort

Aksel Rafael Kurki


Antti Lappalainen

Erno Lehtinen

Veikko Lepistö

Jaakko Linnankivi

Lönnbeck

M

Oskari Mantere

Kaarlo Merikoski  

N

Erkki A. Niskanen
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2012/08/kesaretki-kasvatustieteen-historiaan_7.html

Veli Nurmi
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/02/veli-nurmen-teos-uno-cygnaeuksesta.html

Aatu Nykänen

Severi Nyman


R.H. Oittinen



Lea Pulkkinen

Tapio Puolimatka

Risto Rinne


Hanna Rothman

Iisak Rothovius



Jukka Sarjala

Atso Sauvala
 

Wilho Siukonen


J.V. Snellman

Keijo Tahkokallio

J.J. Tengström

Johannes Terserus

Terttu Tupala

Kari Uusikylä

Kustaa Vaasa

Tapio Vaherva


Reijo Väärälä

Maijaliisa Rauste- von Wright

Viktor Julius von Wright 

T.I. Wuorenrinne

Z

Y
Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen

Yrjö Yrjönsuuri
Tanja Äärelä
Behaviorismi

D

Didaktiikan kehitys
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/07/yritys-ottaa-didaktiikan-kehitys.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/07/yritys-ymmartaa-didaktiikan-kehitys-osa_26.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/07/yritys-ymmartaa-didaktiikan-kehitys-osa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/08/suomalaisen-didaktiikan-kehitys-osa-6.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/08/yritys-ymmartaa-didaktiikan-kehitys-osa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/08/suomalaisen-didaktiikan-kehitys-osa-7.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/10/2010-luvun-didaktiikkaa-millaista-se.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/07/yritys-ymmartaa-didaktiikan-kehitys-osa_30.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/09/suomalaisen-didaktiikan-kehitys-osa-8.html

Didaktiikan kirjoja
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/10/kuukauden-kasvatusalan-kirja-puhujan.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/02/2010-luvun-erilainen-didaktiikan.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/10/2010-luvun-didaktiikkaa-millaista-se.html

Eheytetty koulupäivä


Elinikäinen oppiminen

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/07/innovatiivisia-kouluja-osa-3b-tapiolan.html

K

Kansakoulu
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/06/retropedagogiikkaa-koulumestarin.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/03/kun-kansakoulu-oli-20-vuotias-1887-osa-1.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/03/kun-kansakoulu-oli-20-vuotias-1887-osa-2.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/06/kaottisen-arviointiin.html 
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/06/retropedagogiikkaa-koulumestarin.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/01/kuva-kokoelmasta-simo-ja-eeva-ristan.html  (kansakoulun opetusoppi 1)
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/01/kansakoulun-opetusoppi-osa-2.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/02/kansakoulun-opetusoppi-osa-10.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2013/09/kansakoulupedagogiikan-kehityspiirteita.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2012/07/kansakoulu-1866-1966.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/01/opettajan-pedagoginen-ajattelu.html

Kansakoulunopettajaseminaarit
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/10/opas-kansakoulunopettajaseminaareihin.html

Kansalaiskoulu
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/11/kuukauden-kirja-kansalaiskoulu.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/02/kansalaiskoulu-55-vuotta.html

Kansanhiihto

Kansanopetus

Kasvatuksen etiikka
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/07/moraalikasvatuksesta-kasvatuksen.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/07/kuinka-moraaliin-kasvatetaan.html

Kasvatuksesta
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/07/kysymys-ja-vastaus-lastuja.html

Kasvatuksen maailma
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/10/vahan-haastavampi-harjoitus-pedagogisen.html

Kasvatuksen päämääristä
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/11/suuret-klassikot-ja-kasvatuksen-paamaara.html

Suomalaisen kasvatuksen ydin
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/04/tassako-suomalainen-pedagogiikan-ydin.html

Kasvatusopin kirjoja

* Cleve "Koulujen kasvatusoppi"
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2010/03/koulujen-kasvatusoppi.html

Urpo Harva " Suuria ajattelijoita
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/04/suuria-ajattelijoita.html

* Erasmus "Kultainen kirja"
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/11/kuukauden-kirja-kultainen-kirja-1530.html

* William James "Sielutiede ja kasvatus"
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/12/kuukauden-kirja-sielutiede-ja-kasvatus.html

* Ligthart, J. "Kasvatuksesta. Kasvatusopillisia kirjoituksia"
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/07/jan-ligthart-uudisti-opetusta.html

* Paalasmaa
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/07/top10-maailman-parhaat-kasvatusajatukset.html

* Pestalozzi "Joutsenlaulu)
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/01/mista-noita-pedagogisia-ajatuksia-tulee.html

Kasvatuspsykologia
* Lehtinen, E., Kuusinen, J., & Vauras, M. (2007) Kasvatuspsykologia. (2. uud. painos). Helsinki: WSOY
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/12/kasvatuspsykologia.html

Kasvatustiede
* Veikko Heinosen teos  "Kasvatustieteen perusteet"
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2009/06/kasvatustieteen-perusteet.html

* Erkki Viljasen teos"Kasvatustiede"
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/06/kasvatustiede.html

* Risto Rinteen, Joel Kivirauman ja Erno Lehtisen yhdessä (2000) kirjoittaman teos "Johdatusta kasvatustieteisiin"
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/07/johdatus-kasvatustieteisiin-osa-3.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2014/10/10-suurta-suomalaista.html

* Antilainen ym. "Kasvatussosiologia"
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2009/09/kasvatussosiologiaa.html

* Häyrysen ja Hautamäen  "Ihmisen koulutettavuus ja  koulutuspolitiikka".
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/06/kannattaako-kaikkia-kouluttaa.html

Kirjastot

Kodin ja koulun yhteistyö

Kotikasvatus
https://marttifi.wordpress.com/2006/08/24/millainen-on-hyva-isa-ja-aiti/
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/12/kotikasvatuksesta-osa-2.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/11/sjostrand-osa-4.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/07/kuukauden-kirja-lasten-kotikasvatus.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/11/kuuliaisuuden-koulu.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/10/kasvatusohjeita-vanhemmille-yli-70.html

Koulujärjestykset

Koulun kehitys
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/11/koulu-on-instituutiona-kuollut-se-ei.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/11/koulun-on-instituutiona-kuollut-se-ei.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/02/jv-snellman-ja-1800-luvun-alun.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/02/kielletaan-oppilailta-kannykat-vai.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/11/sjostrand-osa-4.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2009/09/kasvatussosiologiaa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/06/kannattaako-kaikkia-kouluttaa.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2017/07/suomen-kasvatuksen-ja-opetuksen_7.html

Koulurakennus
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/11/kuukauden-kirja-kansalaiskoulu.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/11/espoon-koulutaloja-1873-1990.html

Koulutus
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/07/kouluttajan-opas.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/07/kirja-koulukonsulteille-osa-1.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/07/kirja-koulukonselteille-osa-2.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/07/kirja-koulukonsulteille-osa-3.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/03/kouluttajan-opetusoppi.html

Koulutyypit
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/06/suomalaisen-koulutyypit-asta-ohon.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/12/johtajaopettajan-ajatuksia.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/12/kirja-ajalta-jolloin-luotiin-vasta.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/11/espoon-aikuislukio-50-vee.html

Kuri

L

Lukio


Opetuksesta



Opiskelutekniikka
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/08/miten-ennen-opittiin-oikein.html

Oppikoulu
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/09/kuka-oikeasti-keksi-flipped-opetuksen.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/06/oppikoulun-kronikka.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/06/ziegler-kasvatusopin-historia.html

Oppimisen käsite
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/10/oivaltava-oppiminen-osa-1.html

Oppimiskäsityksiä
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/08/voiko-konstruktivismia-toteuttaa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/09/1980-luvun-kiehtova-kognitivistinen.html

Oppilasarviointi
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/06/kaottisen-arviointiin.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/peruskoulua-kohti-osa-5-oppilasarviointi.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/09/syvyytta-arviointiin.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/08/oppilasarvioinnin-kronikka.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/08/oppilasarvioinnin-aakkoset.html

Oppimiskäsityksiä
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/09/1980-luvun-kiehtova-kognitivistinen.html

Opiskelutekniikka

Oppivelvollisuus
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/10/oppivelvollisuus-2020-luvulla-pakkoa.html

P

Pedagogiikan historia 
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/06/suomalainen-pedagogiikka-yhteenvetoa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/04/sakari-topelius-suomen-kansan-satuseta.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/06/muutoksen-menetyskertomuksia-osa-1.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/02/juhana-gezelius-ja-luterilainen.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/06/ziegler-kasvatusopin-historia.html

* Landquist, J.  ja  Huse´n, T. (1969). Pedagogikens historia.
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/04/pedagogigens-historia-1969.html

* Ottilia Stänbeck
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/07/kasvatusopin-historian-paapiirteet-osa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/07/kasvatusopin-historian-paapiirteet-i-ja.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/09/karl-bruhn-ja-pedagogiikan-kaari.html

* Wilhelm Sjöstrand
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/11/wilhelm-sjostand-ja-pedagogiikan.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/11/sjostrand-osa-4.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/11/opetusmenetelmista.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/11/wilhelm-sjostrand-ja.html

*WKE Wichman
https://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2017/07/suomen-kasvatuksen-ja-opetuksen_7.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2017/07/suomen-kasvatuksen-ja-opetuksen.html

* Ziegler
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/06/ziegler-kasvatusopin-historia.html

Pedagoginen johtaminen
https://marttifi.wordpress.com/2006/06/12/pedagoginen-johtaminen-mita-se-on/
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/10/vahan-haastavampi-harjoitus-pedagogisen.html

Pedagogiset innovaatiot
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/07/onko-koulu-innovaatiohylkaamo.html

Peruskoulu
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/01/koulun-uudistus-30-vuotta-sitten10.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/kuka-on-peruskoulun-unohdettu-siittaja.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/06/retropedagogiikkaa-koulumestarin.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/peruskoulua-kohti-osa-6-top-10-ideaa.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/peruskoulua-kohti-osa-5-oppilasarviointi.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/peruskoulua-kohti-osa-4-tyotavat.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/peruskoulua-kohti-osa-2-tavoitteet.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/03/peruskoulua-kohti-osa-1.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/minne-koulu-oli-menossa-vuonna-1989-osa.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/minne-koulu-oli-menossa-vuonna-1989-osa_22.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/12/kuukauden-kirja-myrskyn-silmassa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/voiko-viittaamalla-ahkerasti-nostaa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/peruskoulupedagogiikka-arjessa-nyt.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/kuka-on-peruskoulun-unohdettu-siittaja.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2008/06/suomalaisen-perusopetuksen-pedagogiikka.html

Pukinmäen kokeilukansakoulu
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/04/unohdettuja-pedagogeja-aliina-soininen.html

Reformipedagogiikka

R

Ruumiillinen kuritus
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/09/korkeakoulupedagogiikkaa.html

Sota-ajan pedagogiikka
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/12/tuntematon-sota-ajan-pedagogiikka-osa-1.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/12/tuntematon-sota-ajan-pedagogiikka-osa-2.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/06/kuukauden-kirja-suur-suomen-koulu.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/11/kuukauden-kirjaluvattu-maa.html

Suomalainen pedagogiikka
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2010/03/suomalaisen-pedagogiikan-tunnuspiirteet.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2010/02/suomalainen-pedagogiikka-luterilaisella.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2010/02/pedagogisen-muutoksen-ajovoimat-1500.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2010/02/suomalainen-pedagogiikan-ydin-jo.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2010/02/kasvatuksen-vuosisadat-suomessa-1100.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2010/02/suomalaisen-pedagogiikan-helmia.html

T

Tapakasvatus

Työtapoja
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/10/itseohjautuva-oppiminen.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/04/johannes-kais-vaikuttajahahmo.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2009/02/kansakoulun-opetusoppi-osa-10.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/10/uutta-luova-opetus.html   (kyselevä opetus)
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/07/kysymys-ja-vastaus-lastuja.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/03/millainen-muutos-opetuksessa-olisi.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2015/05/noin-200-erilaista-opetusmenetelmaa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/10/oivaltava-oppiminen-osa-2.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2017/02/11-ongelmaperustaisen-pedagogiikan.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/11/opetusmenetelmista.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2015/02/opetusmetodia-keksimassa.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/peruskoulua-kohti-osa-4-tyotavat.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/11/pian-tuhat-tapaa-kasvattaa-ja-opettaa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/11/tuunataan-luento-opetusmenetelmasta.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/09/yksilollisen-oppimisen-juuret.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2015/02/opetusmetodia-keksimassa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/12/toistatuhatta-kasvatuksen-ja-opetuksen.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/10/tuhat-tapaa-opettaa.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/10/ohjelmoidusta-opetuksesta-50-vuotta.html

Työrauha

Työväen opisto

V

Varhaiskasvatuksen pedagogiikka


Y

Yliopisto