Kirjoja

Kirjoja

perjantaina, tammikuuta 05, 2018

Koulun uudistus 50 vuotta sitten.10 syvää ajatusta

JOKSEENKIN tasan 50 vuotta sitten ilmestyi peruskoulun  historiasta kiinnostuneille todellinen helmi (ja onneksi on Helmet, joka noutaa helmet Pasilan varastosta):

Kangas, Erkki (toim.). ( 1968). Koulun uudistus. Kannanottoja ja kaavailuja. Helsinki: Otava.

KIRJOITTAJINA oli kouluhallituksen kuusi peruskoulu-uudistuksen vahvaa nimeä:

Erkki Aho, kouluhallituksessa  peruskoulukokeilua johtava ylitarkastaja
Esko Kangas,  suunnittelijana toimiva tp. ylitarkastaja
Veikko Kiuru, tp. kouluneuvos (opettajien jatkokoulutus)
Elias Niskanen,  ylitarkastaja (poikkeavien kasvatus)
Paavo Ruuhijärvi,  kouluneuvos (kansakoulun ohjesääntö mm.)
Reijo Virtanen, tp. kouluneuvos (suunnittelutston päällikkö)

JO kirjan dialogisesta muodosta heittää aaltoja: Kukin kirjoittaa muutaman napakan esseen, jota kaikki muut arvioivat. He rakensivat kirjoittamalla ja kommentoimalla omaa unelmaanssa yhdessä (vrt. myöhempien aikojen sosiokonstruktivistinen yhteinen tiedonrakentaminen).

MUTTA vaikka maailma onmuuttunut ja herrojen iso unelma toteutunut, poimin kirjasta muistiin 10  syvää, yhä hyvää ajatusta.

Ajatus 1

Suurten yhteiskunnallisten reformien kehitysvaiheet
1. Uudistusajatus leimataan epärealistiseksi haihatteluksi, joka yritetään kuitata vähennyksellä.
2. Uudistusliike alkaa saada joukkojen kannatusta,  sitä vastaan ryhdytään käymään sitkeää ja taidokasta sotaa.
3. Uudistus hyväksytään selviönä. – Tekijät

Ajatus 2

"Yleisen koulun tehtävä on  kasvattaa  tulevaisuuden yhteiskunnan kansalaisia... Peruskoulutuksen tehtävä on kouluttaa yksilö yhteiskunnan myönteiseksi aktiiviseksi jäseneksi."
– Reijo Virtanen

Ajatus 3

”Koulu ei ole koskaan juuri pyrkinytkään aikaansa edelle.  Sen suunnittelulle ja toiminnalle on ollut vierasta  tulevaisuuteen ja kehitysnäkymiin kurkottaminen. Se on aina mieluummin kääntänyt katseensa väsyneesti taaksepäin ja korjannut suuntaa vain ylivoimaiseksi muodostuneen paineen ja pakon edessä…Koulun tulisi päästä lähemmäksi sitä elämänsykettä,  joka kuljettaa yhteiskuntaamme eteenpäin.” – Reijo Virtanen

Ajatus 4

" Suomalainen on kapinallinen.  Ellei hän tiedä, miksi  jotain on tehtävä, hän harvoin myöskään tekee – ainakaan kunnollisesti." – Veikko Kiuru

Ajatus 5

" Peruskoulu vaatii opettajilta uudenlaista asennoitumista: luokan ja aineen sijaan on keskeisen huomion kohteena oleva oppilas." – Erkki Aho

Ajatus 6

Jatkokoulutusta on kaikki koulutus, joka ei ole pohjakoulutusta eikä peruskoulutusta. Se on yläkäsite.
Täydennyskoulutus on  lyhytmuotoista koulutusta, jonka  tavoite on lisätä  koulutettavien edellytyksiä perusluonteeltaan entisellään pysyvien tehtävien hoitamiseen.
Edelleenkoulutuksella  koulutettava pyritään siirtämään ainakin osittain uudenlaisiin ja yleensä entistä vaativampiin tehtäviin tai uudelle pätevyystasolle.
Uudelleenkoulutus on  työttömiksi jäävien henkilöiden kouluttamista  kokonaan uusiin tai entisestä huomattavasti  poikkeaviin tehtäviin. – Veikko Kiuru

Ajatus 7

" Ohjauksen perustavoite on auttaa oppilasta toimimaan – ilman kohtuutonta energian kulutusta– lähellä suorituskykynsä ylärajaa ja sopeutumaan kitkattomasti yhteisöönsä. Ohjaukseen ei liity vaatimusta, että annettuja neuvoja olisi noudatettava. Ratkaisujen tekeminen jää ohjattavalle itselleen."– Veikko Kiuru

Ajatus 7

"Koulun kokonaistehtävä on  johdattaa yksilö kouluvuosien halki  lapsuudesta aikuisutteen."
— Paavo Ruuhijärvi

Ajatus 8

" Kodin ja koulun yhteistyö: kaunis teoria ja karu käytäntö. On olemassa koulua harrastavia koteja...
Enemmistö vanhemmista ei jaksa kiinnostua kodin ja koulun yhteistyöhön vapaaehtoisena, eräällä tavalla  aatteellisena työnä. Nykyiset menetelmät: juhlat, kokoukset, vanhempien kerhot jne. ovat passiivisten vanhempien mukaan saamiseksi liian keinotekoisia." – Erkki Aho

Ajatus 9

" Poikkeavien lasten opetus ja kasvatus oli aluksi hyvinkin pitkään eräänlaista filantroopisten aatteiden varassa tapahtuvaa armeliaisuustyötä... Erityisopetusta on järjestetty niille lapsille, jotka normaaliryhmässä opiskellessaan ehkä häiritsisivät tai jarruttaisivat muiden opiskelua. Opetusta vaille ovat jääneet ne, jotka eivät vammansa vuoksi aiheuta muille suurta häiriötä."– Esko Niskanen

Ajatus 9

" Periaatteessahan esimerkiksi kunnan toimesta järjestettävä kyyditysauto voidaan kehittää vaikka liikkuvaksi kielilaboratorioksi tai  kouluradio- ja koulutelevisioluokaksi, jolloin kyyditykseen käytettävä aika ei mene hukkaan." – Reijo Virtanen

Ajatus 10

Suomalaisen koulunuudistuksen filosofia palaa  ihmisoikeuksien julistuksen 26. artiklaan: Jokaisella yksilöllä on oikeus opetukseen. Opetuksen on oltava maksutonta ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta... Koulunuudistus ei enää hyväksy sivistyksen kahtiajakautuneisuutta. Selvänä tavoitteena on hyvä ja yhtenäinen sivistys. – Paavo Ruuhijärvi


2 kommenttia:

Rauno kirjoitti...

Riemastuttava löytö, jälleen (50 vuoden takaa?)
Taas huomaa, että näköalapaikoilta saattaa nähdä kauas.
Ehkäpä valitsit tarkoituksella, mutta kohdat 1-5 voisivat hyvin olla uuden opsin esipuheessa. Ihminen ei muutu paljonkaan, vaikka ympäristö muuttuu. Konservatiivisuus oli evolution kulussa joskus hyve, nyt ihmislajille ominainen muutosvastarinta on useinmiten haitta.

Hauskasti jälkimmäinnen kohta 9 onkin toteututunut omalla painollaan. Koulukyytiläiset taatusti ottavat yhteyttä älylaitteillaan tiedon virtaan, omilla ehdoillaan tosin. Ehkä parempi niin, vierastin hiukan tuota tehokkuusajatusta, että koulukyyti on tuhlattua aikaa. Onhan siinä tilaisuus tavata kavereita, mahdollisuus, jota koulussa ei aina tarpeeksi tueta.

Anonyymi kirjoitti...

Olisiko kuitenkin jo 50 vuotta julkaisusta?