Valtakunnan päälehti Helsingin Sanomat julkaisi päättyvällä viikolla kaksi sanottaisiinko häväistysjuttua vantaalaisesta Hämeenkylän koulusta. Toisen jutun jälkeen lähetimme julkaistavaksi oman juttumme näistä jutuista. Toistaiseksi HS ei ole tehnyt niin.
Surullista. Valtalehden jos jonkin tulisi pitäytyä faktoissa. Ja jos se syyllistyy vääristelemään tosiasioita, sen pitäisi ymmärtää aiheuttamansa vahinko ja kyetä pahoittelemaan virhettä. Helsingin Sanomilla ei ole ollut siihen ryhtiä. Shame on U!
Siksi julkaisemme juttumme näin omilla nettisivuillamme. Ja toivomme, että mahdollisimman moni jakaa sitä.
Hämeenkylän koulu on pedagoginen menestystarina
Järkytyimme, kun luimme torstain 12.4. Helsingin Sanomista uutistuottaja Merituuli Saikkosen kirjoittaman kolumnin, joka maalasi vantaalaisesta Hämeenkylän koulusta ja sen henkilökunnasta täysin oudon kuvan. Sisäilmaongelmien vuoksi evakkoon joutuneen koulun määrätietoinen ja innovatiivinen työ vaikeissa oloissa on häivytetty jutusta kokonaan.
Tunnemme koulun hyvin, emmekä tunnista sieltä otsikkoihin nostettua ”meluongelmaa” tai ”hyvien oppilaiden” suosimista. Oliko toimittajalla vahva ennakkomielikuva peruskoulusta kammottavana paikkana, jossa heikot jätetään heitteille? Siihen kuvaan Hämeenkylän koulu on mahdutettu tosiasioita joustavasti käyttäen.
Saikkonen tekee kolumninsa lopussa tärkeitä kysymyksiä siitä, miten koulun tulisi ottaa huomioon muutkin oppilaat kuin ne, joilla on jo valmiiksi hyvä sisäinen motivaatio. Yksi ”Hämiksen” keinoista on suurryhmät. Tikun nokkaan nostetulla matematiikan tunnilla se tarkoittaa, että saman luokka-asteen oppilaat opiskelevat samassa suurtilassa – mutta kolmen pätevän matematiikanopettajan luotsaamina, kouluavustajan ja erityisopettajan tukemina ja yksilöllisten tarpeidensa mukaan eri kokoisiin ja tasoisiin ryhmiin ohjattuina. Tiettävästi Hämeenkylän yläluokilla tehdään tässä suorastaan kansallista pioneerityötä.
Hämeenkylän koulu on pedagoginen menestystarina. Sen rehtori ja opettajakunta ovat osanneet kääntää rohkeasti haasteet voitokseen ja venyneet kokeilemaan käytännössä toimintamuotoja, joista monet muut ovat jo ottaneet oppia. Olemme pahoillamme siitä, että valtakunnan ykköslehti parilla huonosti pohjustetulla jutulla vetää nyt mattoa kouluyhteisön jalkojen alta. Helsingin Sanomilla olisi ollut mahdollisuus kertoa myös jaetusta opettajuudesta, erilaisten oppijoiden huomioon ottamisesta ja itseohjautuvuuteen kasvattamisesta. Oppilailtakin olisi voinut kysyä.
Jaamme kirjoittajan huolen koulutusleikkauksista ja pelkäämme, että ne murtavat suomalaisen peruskoulun laadun. Hyvää työtä tekevää koulua ei kuitenkaan pidä sen huolen vuoksi leimata ongelmakouluksi. Erityisen surullista on, että maan johtava lehti tekee niin.
Martti Hellström
Opetusneuvos, KT
Auroran koulun rehtori 1989- 2014
Hannu Tuominen
Hämeenkylän koulun rehtori 1992-95
Surullista. Valtalehden jos jonkin tulisi pitäytyä faktoissa. Ja jos se syyllistyy vääristelemään tosiasioita, sen pitäisi ymmärtää aiheuttamansa vahinko ja kyetä pahoittelemaan virhettä. Helsingin Sanomilla ei ole ollut siihen ryhtiä. Shame on U!
Siksi julkaisemme juttumme näin omilla nettisivuillamme. Ja toivomme, että mahdollisimman moni jakaa sitä.
Hämeenkylän koulu on pedagoginen menestystarina
Järkytyimme, kun luimme torstain 12.4. Helsingin Sanomista uutistuottaja Merituuli Saikkosen kirjoittaman kolumnin, joka maalasi vantaalaisesta Hämeenkylän koulusta ja sen henkilökunnasta täysin oudon kuvan. Sisäilmaongelmien vuoksi evakkoon joutuneen koulun määrätietoinen ja innovatiivinen työ vaikeissa oloissa on häivytetty jutusta kokonaan.
Tunnemme koulun hyvin, emmekä tunnista sieltä otsikkoihin nostettua ”meluongelmaa” tai ”hyvien oppilaiden” suosimista. Oliko toimittajalla vahva ennakkomielikuva peruskoulusta kammottavana paikkana, jossa heikot jätetään heitteille? Siihen kuvaan Hämeenkylän koulu on mahdutettu tosiasioita joustavasti käyttäen.
Saikkonen tekee kolumninsa lopussa tärkeitä kysymyksiä siitä, miten koulun tulisi ottaa huomioon muutkin oppilaat kuin ne, joilla on jo valmiiksi hyvä sisäinen motivaatio. Yksi ”Hämiksen” keinoista on suurryhmät. Tikun nokkaan nostetulla matematiikan tunnilla se tarkoittaa, että saman luokka-asteen oppilaat opiskelevat samassa suurtilassa – mutta kolmen pätevän matematiikanopettajan luotsaamina, kouluavustajan ja erityisopettajan tukemina ja yksilöllisten tarpeidensa mukaan eri kokoisiin ja tasoisiin ryhmiin ohjattuina. Tiettävästi Hämeenkylän yläluokilla tehdään tässä suorastaan kansallista pioneerityötä.
Hämeenkylän koulu on pedagoginen menestystarina. Sen rehtori ja opettajakunta ovat osanneet kääntää rohkeasti haasteet voitokseen ja venyneet kokeilemaan käytännössä toimintamuotoja, joista monet muut ovat jo ottaneet oppia. Olemme pahoillamme siitä, että valtakunnan ykköslehti parilla huonosti pohjustetulla jutulla vetää nyt mattoa kouluyhteisön jalkojen alta. Helsingin Sanomilla olisi ollut mahdollisuus kertoa myös jaetusta opettajuudesta, erilaisten oppijoiden huomioon ottamisesta ja itseohjautuvuuteen kasvattamisesta. Oppilailtakin olisi voinut kysyä.
Jaamme kirjoittajan huolen koulutusleikkauksista ja pelkäämme, että ne murtavat suomalaisen peruskoulun laadun. Hyvää työtä tekevää koulua ei kuitenkaan pidä sen huolen vuoksi leimata ongelmakouluksi. Erityisen surullista on, että maan johtava lehti tekee niin.
Martti Hellström
Opetusneuvos, KT
Auroran koulun rehtori 1989- 2014
Hannu Tuominen
Hämeenkylän koulun rehtori 1992-95
1 kommentti:
Hieno kannanotto. Tietoyhteiskunta näyttäytyy liian usein manipulointi- ja mielipideyhteiskunnalta. Surkeaa Hesarilta...
Lähetä kommentti