Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, helmikuuta 28, 2009

Mitä vanhemmat ajattelevat, jos koulu täyttyy?

HUHTIKUUSSA opetuslautakunta tekee tärkeän päätöksen: Kuinka monta ekaluokkaa kuhunkin kouluun otetaan. Erityisesti Espoonlahdessa käydään kuumana, kun osa oppilaista joudutaan sijoittamaan toiseen kouluun kuin siihen, johon on lähin matka.

MITÄ vanhemmat ajattelisivat, jos meillä olisi Lippajärvellä samanlainen tilanne? Että ekaluokkalaisia olisi tulossa enemmän kuin kaksi luokallista (joka meille niukin naukin mahtuu, koska talo on jo tupaten täynnä). Korostan, että tässä vaiheessa ei oikeasti tiedetä, kuinka monta oppilasta Auroraan on tulossa, mutta siitä huolimatta, olisi mukava kuulla vanhempien ajatuksia.

KÄYTÄNNÖSSÄ vaihtoehtoja olisi tuollaisessa tilanteessa kolme:
(1) Kouluun otetaan kaksi luokkaa eppuja (maksimikoko 50, johon kuuluisi myös luokallejääneitä), loput ohjattaisiin muihin kouluihin, ennen muuta Karamzinin kouluun, mahdollisesti myös Kauniaisten Mäntymäkeen.
(2) Kouluun otetaan kolme luokkaa eppuja (maksimikoko 3* 25= 75). Kuudennet (tai ainakin yksi) luokat siirrettäisiin yläkouluun, ehkä Järvenperään, ehkä kukin eri kouluun.
(3) Kouluun otettaisiin kaikki uudet eput, luokkakokoa suurennettaisiin ehkä 30:een, kummallekin luokalle palkattaisiin kaksi opettajaa. Kutosetkin jatkaisivat omassa koulussa.

OIKEAN PUOLEISEEN sarakkeeseen on avattu viikon ajaksi kysely, jossa voi valita noista vaihtoehdoista. Tällä kertaa kysely on nimenomaan suunnattu oppilaitten vanhemmille.

MUITA ideoita tai ajatuksia tällaisen tässä vaiheessa fiktiivisen tilanteen varalle, voi jättää tähän blogiin (klikkaa "kommentit") tai sähköpostilla rehtorille martti.hellstrom (at) iki.fi

Auroran Viikkokirje nro 10

KUVA: Päättyneen viikon kohokohtia oli kakkosluokkien yhdessä järjestämä Kalevalapäivän-tapahtuma perjantaina. "Arvon mekin ansaitsemme", kaikui salissa yhteislauluna.


Auroran koulun viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai. PÄIVITETTY 1.3.2009

KUVA: Ohjelmaan kuului lauluja, soittoa, runoja, arvoituksia jne.


LYHYESTI VIIKOSTA 9

Talvikelit jatkuivat. Jäälle päästiin monena päivänä. Myös uinnit jatkuivat. ATK-laitteet on saatu lähes kaikki toimimaan tulipalon jäljiltä. Seuraavaksi toivomme samaa televisioista. Oppimiskeskuksemme koulutti muitten koulujen opettajia tulevaisuuskasvatuksen ja teatterin maailmaan. DreamMix-luokat olivat yökoulussa, ja kaikki sujui hienosti. Oppilasparlamentti kokoontui arvoimaan Auroran koulua. Viestit viedään sekä YT-istuntoon viikolla 11 ja johtokunnan kokoukseen 25.3. Poikien salibandyjoukkue osallistui oman alueemme alkuturnaukseen, taisteli hienosti, mutta Juvanpuiston koulun joukkue oli tällä kertaa ylivoimainen (6-0). Se meni jatkoon. Viikko päättyi henkilökunnan yhteiseen virikistystilaisuuteen, jossa esiintyi uskomaton opettajabändi ja jossa herkulteltiin Huplin Osmon ja hänen perheensä opastuksella tehtyä thai-ruokaa.

ALKAVASTA VIIKOSTA 10 YLEISESTI

Uinnit jatkuvat maanantaina. Jos talviset ilmat pysyvät, kouluun kannattaa ottaa mukaan luistimet vaikka joka päivä. Siestalla ehtii hyvin harrastaa reipasta liikuntaa, niin kauan kuin jäät pysyvät kunnossa. 5d-luokan opettajaksi tulee Matti Holappa toistaiseksi Tervetuloa. Marko Laaksonen palaa omaan 3-luokkaansa. Rehtori on virkavapaalla maanantaista torstaihin, ja sen ajan rehtorin tehtäviä hoitaa apulaisrehtori Ulla Hämäläinen.

Maanantai 2.3.

Uinnit jatkuvat!

Tiistai 3.3

Oppilashuoltoryhmän kokous klo 13.30-15. Vuorossa 5d-luokan asiat. Ulla Hämäläinen sijaistaa kokouksessa rehtoria.

Keskiviikko 4.3.

YT klo 8-9: Erityisesti esillä Auroran päivän työnjako. Tiimeissä kodin ja koulun yhteistyökysely (KoKo). Ulla Hämäläinen vetää kokouksen. Espoon rehtorit seminaarissa Aulangolla.

Torstai 5.3 .

KUVA: Auroran Sven Dufvasta tehty taltiointi esitetään Laaksolahden kirjastossa.


Espoon rehtorit seminaarissa Aulangolla. Auroran tyhy-anomus lähtee eteenpäin (eikö niin)

Perjantai 5.3.

Martti koululla pitkästä aikaa.
HUOM! Deadline palauttaa Luunjan koululeirille ilmoittautumislomakkeet!

Lauantai 7.3.

Kaikilla oppilailla koulupäivä. Vastaava lomapäivä pidettiin syysloman yhteydessä. Auroran päivän tempaus monipuolisine ohjelmineen klo 10-13. Osa alkuopetusluokista tulee jo aikaisemmin. Myös vanhemmilla mahdollisuus ostaa koululounas. Lukekaa tarkemmat tiedot kotiin lähetettävistä tiedotteista ja reissuvihkoista.


ENNAKKOTIETOA VIIKOSTA 11

• Tiistaina 10.3. Neljäsluokilla vieraita Japanista opettamassa mm. origamien tekoa. Opetuslautakunta tekee tärkeä ratkaisun TIP-hankkeen (turvallinen iltapäivä) mahdollisesta jatkumisesta.
• Keskiviikkona 11.3. Aamulla YT. Oppilasparlamentin edustajat opettajien vieraina. Iltapäivällä yhteinen koulutustilaisuus Auroran, Karamzinin ja Järvenperän koulun opettajille.
• Keskiviikkona 11.3. 4.-luokilla vieraita Japanista opettamassa mm. origamien tekoa.

perjantaina, helmikuuta 27, 2009

Vanhemmuuden ihanuus ja kurjuus

Tervetuloa

Auroran koulun ruokalaan tiistaina 17.3.2009 klo 18.30-20.00 kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta:

VANHEMMUUDEN IHANUUS JA KURJUUS 2000-LUVUN SUOMESSA.

Alustajina toimivat Irene Ojansuu, sos. tt, perheterapeutti Jorvin sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikalta ja Anu Kiesvaara, kouluterveydenhoitaja, Auroran koulu

Vapaa pääsy

Auroran Koti & koulu ry.

torstaina, helmikuuta 26, 2009

Aurorasta Wieterissä



WIETERI on Espoon henkilöstölehti. Kunta10-työhyvin- vointitulokset julkistetaan pian. Niinpä lehti halusi tehdä jutun koulumme muutaman vuoden takaisesta työhyvinvointiprojektista. Poimin jutun tähän, jos jotain sattuu kiinnostamaan.

Teksti ja kuva: Johanna Pajakoski

Auroran koululla odotetaan Kunta10 -tuloksia
"Väsyneinä emme leiki demokratiaa"

M inusta on tragedia, jos ihminen tulee töihin ja hänellä on siellä paha olla ja jos hän käyttää päivittäin kahdeksan tuntia elämästään sellaiseen, joka ei tuota iloa hänelle itselleen eikä muille. Jo tästä syystä Kunta10 -tuloksiin pitäisi tarttua ja varata niiden käsittelyyn aikaa, Auroran koulun rehtori Martti Hellström sanoo.
- Jos ihmiset voivat huonosti, tuntuisi äärimmäisen omituiselta, että tilanteen parantamiseen ei hauttaisi etsiä aikaa. Sitä on raivattava, ja se on esimiehen tehtävä. Tähänhän saa myös tukea: kaupunki on luvannut järjestää koulutusta, ja olemassa on myös paljon hyvää kirjallisuutta. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan, vaan naapuriyksikön esimiehen kanssa kannattaa myös jutella, Hellström kannustaa.

UUPUMUS AUKI

Auroran koulu on hyvä esimerkki siitä, että asiasta yhdessä keskustelemalla tunnistetaan ongelmat, löydetään ratkaisuja ja saadaan olo paremmaksi. Aiempien Kunta10 -tulosten kohdalla oivallettiin, että indikaattoreista on vaikea saada otetta ilman riittävää keskustelua.
- Ihmiset olivat ajatelleet eri tavalla, mitä mikäkin asia merkitsee. Kaikkiin näkökantoihin löytyi kuitenkin hyvät perustelut.
Oli tärkeää purkaa yhdessä se, mistä pahoinvointi tuolloin johtui ja jäsennellä asioita isommiksi kokonaisuuksiksi. Puristimme
vahvuudet ja parantamiskohteet muutamaksi päätavoitteeksi. Sitten teimme suunnitelman, jonka avulla yritimme keventää kuormittavia tekijöitä ja pitää samalla huolta siitä, että työn imu, energiaa tuottavat tekijät eivät leikkautuisi pois, Hellström kertoo.

KYLLÄ REKSI OSAA

Kiirettä hillitsemään valittiin toimenpiteitä, jotka aidosti vapauttivat opettajien aikaa. Yhdessä sovittiin kahden kuukauden kokoustauosta. Lisäksi sovittiin, että paperityöt jäävät rehtorin hoidettavaksi.
- Toimimme siis täysin väärinoppineesti, Hellström naurahtaa.
- Minä tein suunnitelmat niin kuin despootti tekee, ja kaikki voivat paremmin. Minunkin aikaani säästyi, sillä jos olisimme
tehneet kaiken yhteistyössä, olisi se merkinnyt nelinkertaista työmäärää myös minulle. Sama asia olisi pitänyt käsitellä moneen
kertaan ja monessa tiimissä. Sovimme, että emme leiki demokratiaa, kun olemme täysin väsyneitä. Sain yhteisöltä valtuutuksen, että voin tehdä joitain asioita näin valistuneen itsevaltiaasti. He luottavat siihen, että osaan ne tehdä. Muutenkin työtä jaettiin asiamiehille ja ryhmille siten, että kaikki eivät enää osallistu aivan kaikkeen.
- Nyt 30 hengen kokouksista on tullut voimaannuttavia. Pystymme käyttämään tunnin kokouksesta puolet siihen, että puhumme vaikkapa kasvatuksesta tai arvoista.

HURJA SYKSY TAKANA

Koulu sai edellisessä Kunta10 -tutkimuksessa niin vahvaa nousua näkyviin, että vähintäänkin tasaantuminen tuntuu nyt mah-
dolliselta.
- On ihan realistista ajatella, että meidän tuloksiimme tulee tällä kerralla laskua, Hellström arvioi.
- Meillä on myös ollut aika hurja syksy. Koulussamme oli tulipalo, ja lisäksi yksi meille kovin tärkeä opettajamme kuoli. Jos
kysely olisi tehty yhtään myöhemmin, olisi tulos varmaankin vielä huonompi. Ei meitä kuitenkaan millään tavalla pelota.
Jos suunta on laskeva, teemme samoin kuin aiemminkin. Käymme keskustelua ja tuijotamme tuloksia niin kauan, että ymmär-
rämme mistä niissä on kyse. Sitten käärimme hihat ja teemme työhyvinvointitekoja.

Erityisopetukseen kannattaa satsata!

KUVA: Vastuualuepäällikkö Minna Saulio avaamassa sope-iltapäivää. Aurorasta mukana oli minun lisäkseni Sari. Kuvassa vasemmalla rehtori Marjatta Larsio ja oikealla rehtori Olli Poutiainen. Minnan selän takana pienluokan opettaja Martti Länsmans


MEILLÄ oli tänään hieno tilaisuus vierailla Aarnivalkean koululla kuuntelemassa, kuinka heidän kuntouttavat pienluokkansa toimivat.

PANOS: Pienluokilla opiskelee kerrallaan 12 haasteellista oppilasta ( 3-6 lk), jotka ovat olleet Jorvissa psykiatrisessa hoidossa. Pienluokkien tiimiin kuuluu rehtori, 3 erityisopettajaa, 3-4 päivää viikossa toimintaan osallistuva psykologi (Jorvi rahoittaa) ja yhden päivän lastenpsykiatri (Jorvi rahoittaa) sekä koulunkäyntiavustaja (joka sattuu olemaan nuoriso-ohjaaja).

12 lasta opetetaan yhdessä ja erikseen. Joka päivä heille on varattu tunniksi liikuntasali, ja kaikki pelaavat. Tiimi toimii yhdessä kasvattavina aikuisina. Tärkeä kasvatushetki on myös yhteinen ruokailu. Opettajaryhmä on pysynyt vuosia kasassa. Lisäksi kuntoutuneet, kuudesluokkalaiset oppilaat ovat tärkeä vertaiskasvattajaryhmä. Psykologi pitää vanhemmille omaa vanhempien ryhmää.

Toiminta ohjautuu kasvatuksen päämäärästä. Aivan kuten Kanadassa, ainesisällöt ohjaavat täällä opetusta vasta järjestelyjen jälkeen. Opettajat saavat innostusta toisistaan (kuten meillä pariopettajuudessa). Yhdessä tekeminen kehittää sekä ajattelua että toimintatapoja. Ryhmän kokeilu ei rajoitu vain vuorovaikutukseen vaan he ovat rohkeasti murtaneet myös rakenteita. Hoito on mukana arjessa, ja sen lisäksi opetusalan ihmiset saavat hoidon ammattilaisilta tukea toiminnan reflektioon.

TULOKSET: Pienluokista on lähtenyt 20 lasta. 16 heistä on integroitunut yleisopetukseen, ja neljä opiskelee erityisluokilla.
4 erityisluokalle. Upeaa! Jos yhden syrjätyvän lapsen hinta on miljoona euroa, tämä konsepti on vaarassa tuoda jo nyt arvioiden ehkä 16 miljoonan säästöt!!!!!

Meillä on nyt vankka todiste: erityisopetukseen kannattaa satsata!

PS 1. Illalla tuli viesti, että toimintaohje ei sittenkään astu voimaan 1.3. Se viedään henkilöstöryhmän käsittelyyn parin viikon kuluttua. Tästä syystä rehtorit eivät siis ole vielä maanantaina koulunkäyntiavustajien esimiehiä. Varapääluottamusmies Kaarina Salo on tehnyt "miehen työn".

PS 2. Näin kauppareissulla Kauniaisten koulutoimenjohtajan. Mäntymäen rehtori on jäämässä eläkkeelle. Paikka on haussa. Saisikohan siellä rehtorina tehdä oikeasti arvokkaita asioita?

Kiva kurja keskiviikko

KUVA: KIVAA- huutavat 4a-c:n oppilaat yökoulussaan. Yökoulu on huikea työtapa, jossa seuraava koulupäivä tehdäänkin sisään illalla tyhjässä koulurakennuksessa. Ja sen päälle uni maistuu jumppasalissa makuupusseissa. Ohjelmaan kuului nyt mm. pullien paistoa.


JOSKUS on päiviä, joissa on tapahtumia monen edestä. Eilinen oli sellainen. Moni asia oli oikein kiva. Kurjiakin oli.

AAMU alkoi YT-istunnolla, jonka lista oli taas ennätyspitkä. Avoimia asioita riittää sekä asioita, joita ei ole saatu kuntoon. Elämme helmikuun loppua, ja vieläkään kaupunki ja sen ulkoiset kumppanit eivät ole saaneet esim. tulostusasiaa kuntoon. Ts.opettajat eivät saa tulostettua tietokoneilla tuottamaansa tekstiä paperille kuin satunnaisesti.

PUOLENPÄIVÄN aikaan oli rehtorien kuulemistilaisuus Lagstadin koululla. No, ei kukaan ollut luvannutkaan, että se olisi kuuntelemistilaisuus.

Rehtorit siis määrättiin mukinoista huolimatta koulunkäyntiavustajien esimiehiksi. Espoon uusi johtamisfilosofia tiivistyi kolmeen elementtiin: (1) Kun on valittu tietty järjestelmä/tietokoneohjelmisto (nyt HR-ERP), niin johtaminen sopeutetaan siihen. (2) Virkamiehille voidaan määrätä virkatehtävät direktio-oikeuden perusteella. Pulinat pois. (3) Päätökset tällaisista asioista tehdään ylinopealla aikataululla. Rehtorin tehtävien muutos liittyy toiminta-ohjeeseen, joka astuu voimaan 1.3. Vielä eilen toimintaohjetta ei kuitenkaan ollut. Toiminta-ohjeen valmistelussa on kuitenkin toimittu tavalla, joka rikkoo ainakin työntekijöiden luottamusmiesten käsityksen mukaan YT-periaatteita, joten voimaan astuminen voi vielä siirtyä.

AIKA näyttää, mitä päätös merkitsee kouluissa, joissa avustajia on paljon. Me olemme yksi tällainen koulu. Rehtorit viestittivät, etteivät voi enää joustaa ottamalla lisääntyviin työtehtäviin aikaa omasta vapaa-ajastaan. On löydettävä työtehtävät ja johtamispalvelut, joista vastaavasti luovutaan, jotta nämä uudet esimiestehtävät ehditään opetella ja hoitaa. Tulosyksikkö lupasi koota mahdollisimman pikaisesti tukipaketin rehtoreille.

KLO 14 alkoi kaupunginjohtajan tiedotustilaisuus henkilöstölle. Korkein virkamiesjohto esitteli suunnitelmiaan leikata 41 mlijoonaa kaupungin menoista. Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että kouluja tulee koskemaan ainakin 2 %:n ns. tuntikehysleikkaus. Toisinsanoen koululla viikossa annettavaa opetusta vähennetään esim. Aurorassa noin 15 tuntia. Kaupunginjohtajan mukaan leikkaukset merkitsevat palvelutason laskua: ne suunnataan tukiopetukseen, kerhoihin ja jakotunteihin. Tieto-ja viestintätekniikan kuluja leikataan niinikään (esim. smartboardien hankintoja). Ilmeisesti oppikirja- ja tarvikerahoihin ei puututtaisi. Hieman kylmii, ettei vain yleinen sijaistenkäyttökielto ulottuisi kaikkiin koulunkäyntiavustajiin ja jossain vaiheessa opettajiin. Lopullisesti leikkaukset hyväksyvät kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto.

KUVA: Itse en tiedotustilaisuuteen päässyt, sillä olimme luvanneet järjestää oppimiskeskuksena Tulevaisuuskasvatuksen iltapäiväveson teemasta kiinnostuneille opettajille klo 14-17. Mukava sessio, jonka onnistumisesta suuri kiitos kuuluu Iivisniemen koulun 1,5 tunnin osuudelle.


KULTSAN teatteri kävi noutamassa meille lainaamiaa katsomoelementtejä. Mukavaa- saamme pikku hiljaa myös toisen pukuhuoneen liikuntakäyttöön.

KLO 18 alkoi vielä perinneyhdistys Auroran hallituksen kokous. Ilmapiiri oli innostava, ja kaikki tärkeät asiat saatiin käsiteltyä hieman yli tunnissa.

keskiviikkona, helmikuuta 25, 2009

Ada on nukkunut pois



SAIN SURUVIESTIN. Koulumme entinen oppilas, SixMixI-luokan Schirayn Ripan ja Sarpilan Jukan reipas Ada on toissayönä nukkunut pois.

Minulla oli ilo opettaa Adaa ja hänen siskoaan ET:ssä kaikki kuusi alakoulun vuotta. Mikä ryhmä meitä olikaan! Keskustelimme, teimme elokuvia ja omia lehtiä ja tovin jopa omaa nettilehteä. Kirjalliset kokeet korvasi vihkotyöskentely ja haastava suullinen tentti, jossa oli osattava koko vuoden kurssi. Ada oli siinäkin tosi hyvä.

Kun Ada sairastui, saimme Aimo Puukin ystävällisellä avustuksella käyttöömme sen ajan uusinta tekniikkaa,. Näin Adan oli mahdollista seurata opetusta omalta tietokoneeltaan, silloin kun ei jaksanut käydä meillä tai sairaalakoulussa. Kuudennella luokalla Ada kävi usein koulussa.

ELA-opettaja Outi Rajala opetti Adaa tämän kotona ihan loppuun saakka. Outi laittoi meille kauniin kirjeen. Hän kirjoitti, että lääkäreiden mukaan Ada jaksoi taistella tähän mennessä pisimpään tällaista sairautta vastaan. " Auroran aika oli Adalle onnellista aikaa, jota oli hyvä muistella."

Viime vuonna Yle teki ohjelman, jossa Ada ja hänen ystävänsä kertoivat, millaista on käydä koulua, kun on vakavasti sairas. Hieno ohjelma, Hieno tyttö. En unohda koskaan nauruasi. Olen niin ylpeä, että sain tuntea Sinut, Ada.

Jää hyvästi!
Martti

tiistaina, helmikuuta 24, 2009

Rehtoria ei pidä sitoa kansliaan!


KUVA: Koulunkäyntiavustajat ovat tärkeä henkilöstöryhmä. Heillä on oikeus laadukkaaseen ja heihin keskittyvään johtamiseen. Kuvassa DreamMixin henkilökunta (4a+4c)


ESPOON rehtorit on kutsuttu kuultaviksi, koska heidän tehtäviään ollaan muuttamassa. Rehtoreille halutaan siirtää mm. koulunkäyntiavustajien esimiestehtävät. Tähän asti heidän esimiehilleen kuuluvat tärkeät paperityöt (työsopimukset, lomat, virkavapaudet jne.) on hoidettu kahden työntekijän voimin virastossa.

Kuulemistilaisuudessa rehtorit saavat siis ilmaista suullisesti tai kirjallisesti kantansa esitettyyn muutokseen. Kannan muodostamista olisi helpottanut, jos muutoksen tavoite, lisäarvo, jota sillä haetaan, olisi ilmaistu. Oletetan, että muutokseen on päädytty yksinomaan pian käyttöön otettavan HR-erp-järjestelmän vuoksi, jonka ominaisuuksiin näyttää kuuluvan suuri jäykkyys henkilöstöhallinnollisissa prosesseissa.

AURORAN KOULUN REHTORIN KANTA ESITETTYYN REHTORIN TYÖTEHTÄVIEN MUUTOKSEEN

Espoossa valmistellaan muutosta siirtää peruskoulun rehtoreille mm. koulunkäyntiavustajien esimiestehtävät. Tähän asti nämä esimiehelle kuuluvat tärkeät paperityöt (työsopimukset, lomat, virkavapaudet jne.) on hoidettu kahden taitavan ja juuri näihin asiohin keskittyneen työntekijän voimin virastossa.

Oma kantani muutokseen on, että rehtorin tehtäviä ei pidä muuttaa esitetyllä tavalla. Pääväitteeni on, että muutos vaikuttaa kielteisesti espoolaiskouluille asetettujen laatutavoitteiden saavuttamiseen. Perustelen väitettäni neljällä argumentilla.

1. Rehtori voi vaikuttaa koulunsa tuloksiin, vain jos siihen annetaan mahdollisuus

Rehtorilla on kansainvälisesti tunnustettujen arviointien perusteella keskeinen merkitys koulujen tuloksille. Tämä rehtorin vaikutus välittyy neljää väylää: (1) Rehtori vaikuttaa opettajien laatuun mm. rekrytoinnin ja osaamisen johtamisen kautta, (2) Rehtori vaikuttaa opettajien motivaatioon, (3) Rehtori vaikuttaa koulun ilmapiiriin ja (4) Rehtori vaikuttaa koulun ulkoisiin olosuhteisiin ja välineistöön.

OECD:n "Improving School Leadreship"- raportin mukaan kaikissa maissa tulisi kehittää rehtorin toimenkuvaa sellaiseksi, että rehtori voi keskittyä erityisesti näihin tulosten kannalta tärkeimpiin tehtäviinsä. Tämä edellyttää sitä, että opetuksen järjestäjä tietoisesti ja tavoitteellisesti kehittää rehtorin toimenkuvaa tähän suuntaan.

Suomessa on tehty tutkimuksia rehtorien työstä. Aarne Mäkelä (2007) tutki väitöskirjassaan peruskoulun rehtorin johtamistoimintaa 19 kuukauden aikana. Rehtorin tehtäväalueiksi muodostuivat hallinto- ja talousjohtaminen (33 %), yhteistyöverkostojen johtaminen (31 %), henkilöstöjohtaminen (22 %) sekä pedagoginen johtaminen (14 %). Tutkija oli huolissaan pedagogiselle johtamiselle jäävän ajan vähyydestä.

Tämän viikon perjantaina tarkastettavassa väitöskirjassaan "Aika hyvä rehtoriksi - Selviääkö koulun johtamisesta hengissä? " Anne Karikoski osoittaa, että rehtoreiden toiminnot painottuvat kansliatöiden tekemiseen. Rehtorit viettävät eniten aikaa (yli 50 %) kansliassa. Kansliassa vietetty aika kuluu pääosin tietokoneen äärellä. Vuorovaikutustilanteet opettajien ja satunnaisten vierailijoiden kanssa vievät toiseksi eniten rehtoreitten aikaa. Koulutyön arjen sujumiseen liittyvät tehtävät vieät rehtoreiden ajasta noin 40 %. Tehtävät, jotka sisältävät laadullista kehittämistä, vievät aikaa vain noin 8 %. Tulos vastasi aikaisempien tutkijoiden esittämiä tuloksia rehtoreiden työn painottumisesta muuhun kuin opetuksen ja oppimisen laadun kehittämiseen. Rehtoreilla ei siis ole riittävästi aikaa koulunsa kehittämiseen.

Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä selvitettiin rehtori Jorma Tarvon johdolla muutama vuosi sitten rehtorien työtehtäviä. Jokainen rehtori kirjasi ylös viikon ajan, mitä teki. Seuranta osoitti tehtävien sirpaleisuuden. Suurin yksittäinen tehtävätyyppi oli näytepäätetyö.

Rehtorin toimenkuvaa tulee kehittää siihen suuntaan, että pedagogiselle johtamiselle ja koulun kehittämiselle järjestyy enemmän työaikaa. Nyt tehty esitys vie päinvastaiseen suuntaan.

2. Rehtorien työkuorma on kohtuuton

Samassa OECD-raportissa (2008) todetaan, että rehtorin työn kuormittavuus ja epäselvät vastuut vaikeuttavat jo uusien rehtorien rekrytointia. Raportissa kehoitetaan keventämään rehtorien työkuormaa.

Suomessa on tehty tutkimuksia rehtorien työn kuormittavuudesta. Vuonna 2006 hyväksyttiin Teija Vuohijoen väitöskirja "Pitää vain selviytyä. Tutkimus rehtorin työstä ja työssä jaksamisesta sukupuolen ja virka-aseman suhteen tarkasteltuna". Tutkimuksen mukaan rehtorin työssä vaatimusten ja voimavarojen välillä on epäsuhta. 80 % rehtoreista koki olevansa ylirasittunut. Rehtoreista lähes puolet haluaisikin vaihtaa rehtorin työstä muuhun työhön.

Oppilaitosten johtajat tekivät tutkimuksen mukaan pitkiä työpäiviä ja käyttivät myös vapaa-aikaansa johtamistehtävien hoitamiseen. Erityisen vaativina rehtorit pitivät oppilashuoltoon liittyviä tehtäviä. Rehtoreista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän työssään painottuu asioiden johtaminen, kun ihmisten johtamiseen kuluu vain kolmasosa ajasta. Rehtorit toivoivat voivansa suuntautua enemmän ihmisten johtamiseen. He kokivat toimenkuvansa epäselväksi ja joiltain osin vähemmän motivoivaksi. Rehtoreista 70 prosenttia koki tekevänsä säännöllisesti tehtäviä, jotka luontevammin kuuluisivat jonkun toisen ammattiryhmän hoidettaviksi. Tällaisina tehtävinä rehtorit pitivät esimerkiksi perinteisiä talonmiestehtäviä, joitakin oppilashuoltoon liittyvistä tehtävistä sekä toimistotehtäviä.

EKOAY:n rehtorijaosto toteutti muutama vuosi sitten selvityksen, jossa rehtorit seurasivat työaikaansa viikon ajan. Keskimäärinen viikotyöaika lähenteli tuolloin 50 tuntia. Se tarkoittaa, että rehtorien tehtävien hoitamiseen tarvittiin tuolloin keskimäärin 12 tuntia enemmän aikaa, kuin mihin virkaehtosopimuksessa on sitouduttu.

Rehtorien työmäärä tulee saattaa sille tasolle, että tehtävät on mahdollista hoitaa normaalin työajan puitteissa. Tehty esitys vie tilannetta päinvastaiseen suuntaan.

3. Edessä oleva ajanjakson lisääntyviin vaatimuksiin rehtoreille tulee varautua työkuormaa keventämällä

Kansainvälisen talouskriisin seurauksena koulujen toimintaresursseihin jouduttaneen puuttumaan Espoossakin. Seuraaviin vuosiin osuvat yhtä aikaa erityisopetuksen laaja muutoshanke ja mm. uusi opetussuunnitelmakierros. Nämä tulevat vaatimaan rehtoreilta paljon voimavaroja.

Juuri tekemäni rehtorikyselyn perusteella espoolasrehtorit suhtautuvat erittäin vakavasti koulunsa tulosten kannalta keskeisimpien tehtäviensä hoitoon. Opettajien laadun, motivaation ja koulun ilmapiirin hoitamisessa korostuu Espoossa ihmisten johtaminen ja sitä toteutetaan pääosin persoonallisen, kahdenkeskisen vaikuttamisen keinoin. Kysely osoittaa, että espoolaisrehtorien johtamisote on vaativa, ja rehtori tarvitsee siksi aikaa ja mahdollisuuksia olla läsnä koulun arjessa.

Muutostilanteissa rehtorin tulisi pystyä olemaan aikaisempaankin enemmän mukana koulun arjessa, opettajainhuoneessa ja tapahtumissa. Tehty esitys vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.

4. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti

Koulunkäyntiavustajien määrä vaihtelee koulujen kesken. Joissain kouluissa avustajia ei ole lainkaan. Toisissa heitä on jopa 20. Työtehtävien muutosta koskevassa kirjeessä ei ole mainintaa, kuinka tämä rehtorien nykyisiin palkkausperusteisiin vaikuttamaton lisätyö korvataan. Ilman erityistoimia työnkuormituksen lisäys kasaantuu tietyille rehtoreille.

Kaikessa johtamistoiminnassa tulee pyrkiä työntekijöiden kohtelemiseen tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Ymmärtääkseni tehty esitys voi johtaa päinvastaiseen tilanteeseen.

Koulunkäyntiavustajat ovat tärkeä henkilöstöryhmä. Heillä on oikeus laadukkaaseen ja heihin keskittyvään johtamiseen. Nykyinen järjestelmä, jossa rehtori on heidän lähimiehensä, mutta hallinnollinen esimies on virastossa, on toiminut hyvin.

Edellä esitettyyn perustuen ilmoitan, että vastustan rehtorien tehtävien muuttamista esitettyyn suuntaan.

Espoossa 24.2. 2009

Martti Hellström
Auroran koulun rehtori

maanantaina, helmikuuta 23, 2009

Hieno päivä tänään, eikö?

KUVA: Aamupalaverssa Markku vääntää minulle ja Vesalle rautalangasta.


AAMULLA klo 8:ksi koululle. Taukotupa oli täynnä hyvin levänneitä ja iloisia ihmisiä. Essen kolumnista sain ystävällistä palautetta. Kiire on hyvä teema.

Tuskin maltoin ajella Tapiolaan neuvottelemaan uudesta Leaderhip 2.0-valmennusohjelmasta rehtoreille. Datafisher oli tehnyt hienoa pohjatyötä, ja minä ja Äyräksen Vesa revimme sitä rakentavasti sen kun kerkisimme :-)

HOLLANNIN konferenssin ohjelmaan on tullut mutkia, ja nyt funtsitaan, lähteekö Team Espoo vai ei sinne. No tulihan joka tapauksessa tehtyä tuo rexikysely. Enkä ole vielä kerinnyt aloittaa oppimiskeskuksista kertovan leffan kuvaamista. Joten tappiot ovat pienet. Parin päivän sisällä olemme viisaampia.

PIIPAHDIN Sarin luokassa. Vedimme Markon kanssa Pronomini-Rockin. Ulkoaopettelu voi auttaa kieliopin haltuunotossa. Luokalle tarvitaan sijaista vielä pariksi viikoksi.

KOULUPÄIVÄN jälkeen ajoin Hesaan Soklaan tapaamaan Kansasen Perttiä. Korkkasimme toisen kierroksen auki kasvatuksen peruskäsitteitä. Jyrhämän Riitta moikkasi ja kertoi määränneensä nipulle opiskelijoita tehtäväksi seurata blogia viikon ajan. Uupuvat, huokasin! Laitoin opiskelijaparoille lohdutukseksi Abban biisin menneiltä ajoilta. Muutenkin opettajan ammatti on maailman paras ammatti!

Hankin Helka-kortin, jotta sain Topi Heikkurisen väitöskirjan lainaksi neljäksi viikoksi. Siinä vasta käsitemies.

LUOKANOPETTAJAN PÄIVÄKIRJAN viimeinen vedos on tulostettu, ja olen luvannut huomiseksi painatusluvan.

Väitös: Rehtorit 50% työajastaan kansliassa!

MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN rehtori, KM Anne Karikoski väittelee 27.2.2009 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Aika hyvä rehtoriksi - Selviääkö koulun johtamisesta hengissä? " Väitöstutkimuksen tavoitteena oli kuvata rehtorin työtodellisuutta tarkkailemalla minuutti minuutilta viiden rehtorin johtamisen arkipäivää . Mihin rehtorin aika kului? jäikö hänelle arjen pyörittämisen ohella aikaa koulun kehittämiseen?

Peer-Assisted Leadership – ohjelmalla ja haastatteluilla kootut tulokset osoittivat, että rehtoreiden toiminnot painottuivat kansliatöiden tekemiseen. Rehtorit viettivät eniten aikaa (yli 50 %) kansliassa. Kansliassa vietetty aika kului pääosin tietokoneen äärellä. Vuorovaikutustilanteet opettajien ja satunnaisten vierailijoiden kanssa veivät toiseksi eniten rehtoreitten aikaa. Verkostoituminen taas oli suhteellisen vähäistä, vaikkakin sitä haastatteluissa pidettiin tärkeänä osana johtamista. Koulutyön arjen sujumiseen liittyvät tehtävät veivät rehtoreiden ajasta noin 40 %. Tunnetaitoja vaativia tehtäviä havaittiin yli 30 % ja strategista ajattelua sisältäviä yli 20 %. Sen sijaan tehtävät, jotka sisälsivät aadullista kehittämistä, veivät aikaa vain noin 8 %. Tulos vastasi aikaisempien tutkijoiden esittämiä tuloksia rehtoreiden työn painottumisesta muuhun kuin opetuksen ja oppimisen laadun kehittämiseen.

SURULLISTA! Anne Karikosken väitös korostaa tarvetta suojella rehtoreita kansliaan eristämiseltä.

sunnuntaina, helmikuuta 22, 2009

Auroran Viikkokirje nro 9

KUVA: Kevätlukukauden 95:stä koulupäivästä 28 on hoidettu. Siis hiukka alle kolmannes. Seuraavaan, pääsiäislomaan on 34 työpäivän matka.


Auroran koulun viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.

LYHYESTI VIIKOSTA 8

Upeat talvikelit jatkuivat. Kaikilla lapsilla oli talviloma. Rehtori ja talonmies tekivät töitä Muutoin talossa oli varsin hiljaista.
Virkavalinnat on tehty.

ALKAVASTA VIIKOSTA 9 YLEISESTI

Kaikki pirteinä kouluun, eikö! Luistelu ja uinnit jatkuvat. Jos talviset ilmat pysyvät, kouluun kannattaa ottaa mukaan luistimet vaikka joka päivä. Siestalla ehtii hyvin harrastaa reipasta liikuntaa, niin kauan kuin jäät pysyvät kunnossa.
Karjalaisen Sari on vielä maanantain virkavapaalla. 5d-luokan opettajana toimii sen ajan Marko Laaksonen. Markon 3-luokassa on sijaisopettaja.


Maanantai 23.2.

Uinnit jatkuvat! HUOM! HUOM! Tsekatkaa reissuvihkot,
Rehtori aamukahvineuvottelussa Tapiolassa.

Tiistai 24.2

Klo 10 Kalevalapäivänavaus (2-luokat)
WSOY esittelee uusia oppikirjoja siestalla.
Oppilashuoltoryhmän kokous klo 13.30-15. Vuorossa 2c-luokka.

Keskiviikko 25.2

YT klo 8-9: Martin avaus: Ajankohtaisia ja ajattomia asioita mm. Espoolaisen koulun johtamisen kulttuuri. Johtokunnan kokous tulossa. Koulunkäyntiavustajien vartit. Kyselyt huoltajille, oppilaille ja henkilökunnalle (Efecaf). Auroran päivän tilanne. Salibandy-kisat? Työkunnissa tehtäviä mm. Kokon kysely kodin ja koulun yhteistyöstä. Postikansio. Tarkempi asialista postitetaan henkilökunnalle maanantaina.
KLo 12-14 Rehtoreilla kuulemistilaisuus tehtävien muutoksen vuoksi.
Klo 14-17 Auroran oppimiskeskus: Tulevaisuuskasvatuskoulutus (ilmeisesti taukotuvassa)
Klo 14-16 Kaupunginjohtajan tiedotustilaisuus henkilökunnalle taloustilanteesta
Klo 17.30 Opettajateatteri harjoittelee

Torstai 26.2.

Oppilasparlamentti kokoontuu klo 9 (Katri ja Martti)
Rehtori ja kiinnostuneet opettajat tutustumaan Aarnivalkean erityisluokkiin klo 14.15-

Perjantai 27.2.

Joryn kokous klo 8-9.
Henkilökunnan tyhy-ilta.

Rehtorikysely 2009- yhteenvetoa

- Huom! Viimeistellympi versio löytyy tästä-

TÄMÄ 10. ja viimeinen lastu kokoaa rehtoreille pääosin viikolla 7 tehdyn nettikyselyn tuloksia. Kysely perustuu 50 espoolaisrehtorin antamiin vastauksiin. Alakoulujen rehtoreita heistä oli 31 (alakouluja on 50), yläkoulujen 12 (yläkouluja on 18), yhtenäisten peruskoulujen 5 (niitä on Espoossa 7) ja erityiskoulujen 2 ( Espoossa on 6-7).

KUVA: Vastaajien rehtorikokomus vaihteli kovasti. Suurimman ryhmän muodostivat rehtorit, joilla oli 6-10 vuoden kokemus.


TULOKSET TIIVISTETYSTI

OECD:n raportissa (2008) "Improving School Leadership" esitetäänn kansainvälisiin seurantoihin perustuen, että rehtorit vaikuttavat koulujensa tuloksiin pääosin neljää väylää pitkin (1) opettajien laatu, (2) opettajien motivaatio, (3) koulun ilmapiiri ja (4) koulun ulkoiset olosuhteet ja välineet.

Tässä käytännöllisessä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tärkeinä rehtorit näitä tehtäviä pitävät ja millaisia hyviksi osoittautuneita keinoja heillä niihin oli.

Osoittautui, että rehtorit pitivät kaikkia näitä tehtäviä tärkeinä. Tärkeysjärjestys oli seuraava: (1) Koulussa on hyvä ilmapiiri ja viihtyvyys (Ka. 9.6), (2) Todella hyvä opettajat ( Ka. 9.5). (3) Opettajien motivaatio (Ka. 9,3) ja (4) Ulkoiset olosuhteet ja välineet (Ka. 8,4). Kun aineistolle tehtiin pääkomponenttianalyysi, jossa oli tarkoitus käyttää varimax-rotaatiota. Vastausten taustalle löytyi kuitenkin vain yksi faktori (selitysosuus 69%). Suhtautuminen kaikkien tehtävien tärkeyteen vaihtelee siis johdonmukaisesti.

Kaikkein vahvimmat (tilastollisesti erittäin merkitsevät) korrelaatiot olivat:
- opettajien innostuneisuuden ja koulun hyvän hengen välillä (r= .80)
- opettajien valintamahdollisuuden ja koulun hyvän hengen tärkeyden (r= .76) välillä.
- sen välillä että opettajat ovat todella hyviä ja samalla motivoituneita ja innostuneita (r= .73)
- rehtorin käsityksen oikean pedagogisen suunnan tärkeydestä ja a) opettajien valintamahdollisuuden välillä ( r= . 70) ja b) koulun hyvän hengen tärkeyden (r= .70) välilla
- rehtorin opettajien valintamahdollisuuden ja opettajien innostuneisuuden välillä ( r = .73)

Rehtorien keinoja rakentaa hyvää ilmapiiriä

Ilmapiiriä ja henkeä tankataan mm. "hengenkohotustilaisuuksilla". Monelle rehtorille tutumpaa on kuitenkin kohottaa ilmapiiriä säätelemällä omaa käyttäytymistään ja vuorovaikutustaan. Ilmapiiriä voi kehittää myös muovaamalla työtä, johtamalla humaanisti ja fiksujen rakenteiden kautta.

Voisiko lisämahdollisuuksia ilmapiirtyöhön löytyä mm. opettajien ja oppilaiden sitouttamisesta mielekkäin rakentein ilmapiirityöhön?

Rehtorien keinoja varmistaa opettajien laatu

Kyselyssä rehtoreita pyydettiin kuvailemaan todella hyvää opettajaa. Todella hyvä opettaja on kovan luokan ammattilainen ja toisaalta pehmeä, lämmin ihminen. Hän on moniosaaja.

Opettajien laatuun rehtorit vaikuttavat viisaalla rekrytoinnilla ja jo töissä olevien opettajien osaamisen vahvistamisella.

Rehtorit pitivät tärkeänä mahdollisuutta valita opettajat (Ka. 9,5). Rekrytointiprosessin kriittisin kohta on yleisesti haastattelu ja siihen valikoituminen. Valinta ei näytä perustuvan pelkkiin papereihin tai viralliseen haastatteluun. Tositietoa hakijoista hankitaan aikaisemmilta rehtoreilta tai aidolla näytöllä määräaikaisena opettajana. Haastatteluun valikoinnissa käytettiin joissain kouluissa johtoryhmä apua. Itse haastattelussa on rehtorin lisäksi ainakin toinen haastattelija, tavallisimmin apulaisrehtori.

Rekrytointi näyttää olevan vahvasti rehtorin, apulaisrehtorin ja johtoryhmän jäsenten harteilla. Oppilaiden osallistaminen rekrytointiin on harvinaista. Huoltajat tai johtokunta eivät näytä osallistuvan prosessiin lainkaan.

Vastausta vaille jää, kuinka paras hakijoista haastattelussa löydetään. Kukaan vastaajista ei kirjoittanut, että hänellä olisi käytössään systemaattinen hakijoiden vertailumittari. Varsin usein näyttö annetaan toimimalla ensin määräaikaisena opettajana,

Rehtorit näyttävät käyttävän varsin myönteisiä keinoja opettajien osaamisen vahvistamisessa. Rehtorit ohjaavat osaamista välittömästi ja välillisesti. Edellisissä rehtori itse keskustelee, kannustaa, palkitsee jne. Jälkimmäisessa hän järjestää muiden antamaa koulutusta tai keskustelutukea. Osaamisen keskeinen vahvistaja on kouluttautuminen. Moni rehtori pyrkii vaikuttamaan opettajiensa osaamiseen myös saattamalla opettajansa yhteistyöhön keskenään, laajemminkin verkoistoihin tai projekteihin. Opettajien kapasiteettia vahvistetaan myös huolehtimalla opettajien motivaatiosta. Osaamista uhkaavaa väsymistä pyritään voittamaan mm. virkistystoiminnalla ja työnohjauksella.

Osaamisen johtaminen muistuttaa "ystävällismielisen artistin managerin" toimintaa. Kyse on pitkälti yksilöiden osaamisen vaalimisesta. Osaamisen uskotaan kasvavan opetajan omista kiinnostuksen kohteista käsin. Rehtorin tehtävänä on mahdollistaa koulutus, ja jossain määrin yrittää avartaa opettajan harrastuksen piiriä.

Vähemmän huomiota vastaajat kiinnittivät koko koulun kollektiiviseen osaamiseen. Siihen rehtori vaikuttaa sijoittamalla oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita, ratkomalla yhdessä opettajien kanssa esiin nousevia ongelmia sekä luomalla uusia tapoja järjestää opetusta.

Osaamisen vahvistamista voisi tukea systemaattinen tapa tunnistaa osaamisen puutteita. Vastauksista ei näy, kuinka rehtorit sen huomaavat. Vain harva rehtori kertoo esim. seuraavansa aitoja opetustilanteita. Monessa muussa maassa osaamisen tukena käytettään kerättyä tieto oppilaiden tuloksista. Espoossakin osaamisen haasteita voidaan niin haluttaessa tunnistaa mm. Efecaf-itsearvioinnista.

Rehtorien keinoja vahvistaa opettajiensa motivaatiota

Rehtorit näyttävät käyttävän varsin myönteisiä ja pehmeitä keinoja opettajien motivoimiseen. Keppiä ei kerro käyttävänsä kukaan. Ei toisaalta myöskään palkkioiden lupaamista.

Keinot ovat pitkälti samoja kuin mitä rehtorit käyttävät myös osaamista vahvistaessaan: vuorovaikutuksella, kiitoksella, kannustuksella. Osa rehtoreista muovailemalla itse työtä. Johtamisotetta näyttää kuvaavan välittäminen. Motivoiminen näyttää kasautuvan nimenomaan rehtoreille itselleen.

Vastauksista ei näy, millaisin keinoin rehtorit opettajien motivaationpuutteen tunnistavat. Niinikään avoimeksi jää, kuinka rehtorit tunnistavat opettajien onnistumisen. Motivointiin ei kerrota käytettävän kerättyä tieto oppilaiden osaamisesta tai muusta palautteesta.

Rehtorien keinoja vahvistaa koulunsa ulkoisia olosuhteita ja välineistöä

Vastauksista syntyi kuva, että hyvät keinot vaikuttaa kiinteistön kuntoon ovat vähissä. Espoossa koulut ovat ikäänkuin vuokralla tiloissaan, ja rehtorilla on lähinnä vuokralaisen puhevaltaa.

Välineistöä hankitaan määrärahojen puitteissa opettajien ehdotuksia kuunnellen, tasapuolisesti, ehkä kohde kerrallaan kuntoon pannen. Esityksiä tehdään yhdessä johtokunnan ja vanhempien kanssa. Muutama rehtori myös etsii itse muita rahoituslähteitä ja tekee itse vaikuttamistyötä.

Ehkä Espoossa ei ole oikein ymmärretty ulkoisten olosuhteiden merkitystä tuloksille? Edistäisikö asiaa niinkin pieni asia kuin oppilaiden sitouttaminen välineistön ja kiinteistön kunnossapitoon?

Rehtorit paljon vartijoina


Rehtoreita pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeää on, että koulilla on todella hyvä rehtori. Keskiarvoksi saatiin 8,9.
Rehtorit kuvasivat myös millainen tuollainen todella hyvä rehtori on. Hyvä rehtori on kova ammattilainen ja pehmeä, lämmin ihminen. Hän on moniosaaja. Vastauksissa korostui pedagogisen johtamisen ja ihmisten- asiantuntijoiden- johtaminen.
Espoolaisrehtorit tunnistivat neljä OECD:n raportissa esiinnostetta tehtävää, joskin ulkoisiin olosuhteisiin ja välineisiin vaikuttaminen ei ollut yhtä tärkeää). Niiden rinnalle nousi vielä oman suunnan valinnan, toiminnan hyvän organisoinnin ja ongelmien ratkaisemisen väylät.

Rehtorit asettivat todella kovat vaatimukset ihannerehtorille. Sellaiseksi kasvaminen ja sellaisena pysyminen vaatii paljon sekä rehtorilta itseltään, että hänen esimiehiltään.

Rehtorit huolehtivat vastausten perusteella omasta johtamisosaamisestaan sekä muodollisen kouluttautumisen että epämuodollisen ammatillisen kasvun keinoin. Jälkimmäiseen kuuluu myös omasta yhteisöstä saatava palaute ja omaehtoinen lukeminen. Tärkeitä ovat keskustelut eri tahojen kanssa. Systemaattinen, pitkäjänteinen oman osaamisen kehittäminen ei ole kuitenkaan vielä yleistä.

Rehtorit tankkaavat motivaatiotaan arjesta ja siinä onnistumisesta, opettajista ja oppilaista. Työmotivaatiota ylläpitää hyvää terveys ja positiivinen asenne. Samaan suuntaan vaikuttaa itsen ja työn kehittäminen eri keinoin. Aika ajoin otetaan uusi näkökulma työhön. Motivaatioon vaikuttaa myös yksityiselämä ja vapaa-aika, jotka osataan erottaa työstä.

Rehtorit tarvitsevat myös tukea. Vastausten mukaan he myös saavat sitä. Tärkeitä tuen lähteitä ovat kollegat, virasto ja siellä olevat esimiehet, apulaisrehtorit, henkilökunta ja oma puoliso.

POHDINTAA

Rehtoreilla on tavattoman tärkeä rooli koulussaan. Tässä kyselyssä esiin nousi myös kysymys rehtorista koulun oikean pedagogisen suunnan määrittäjänä. Kyseessä on keskeinen pedagogisen johtajan tehtävä. Espoolaisrehtorit pitivät suunnan määrittämistä hyvin tärkenä ( Ka. 9,3). He näyttävät tässä mielessä haluavan olla pedagogisia johtajia. Pääosalla oli myös keinoja suunnan määrittelyyn. Muutama vastajaa koki olevansa keinoton tai vasta hahmottelevansa keinoja johtaa koulun suuntaa.

Mielenkiintoista kuitenkin on, ettei valtakunnallinen koulutuspolitiikka ja sen muutokset, lait ja muut säädökset juuri näy vastauksissa suunnan valinnan keinoihin. Myöskään Espoon oma ohjaus, esim. kaupungin strategiat eivät nouse esiin.
Onko niin, että espoolainen rehtori tekee suuntapäätöksen varsin itsenäisesti ja yhdessä nimenomaan koulunsa opetuksen ammattilaisten, opettajien kanssa?

Kaikkiaan vastauksia lukiessa mieleen nousee, ovatko rehtorit liian yksin vastaamassa koulun tulosten kannalta tärkeistä tehtävistään. Ja lisäksi: ovatko he liian yksin vastaamassa omasta osaamisestaan, motivaatiostaan ja tuen etsimisestä? REhtorit näyttävät todella näkevän vaivaa opettajiensa eteen. Mutta nähdäänkö rehtorien eteen vastaavaa vaivaa?

MIllaisin keinoin opetuksen järjestäjä pitää huolta rehtoriensa osaamisesta, motivaatota ja työssä jaksamista?
Avainasemassa on rehtorien koulutus. Kohdistuuko se näihin tärkeimpiin tehtäviin? Onko rehtoreille tarjolla hyviä toimintamalleja?

Toinen tärkeä tekijä on rehtorin työn ja toimenkuvan muotoilu. Onko näihin tärkeisiin tehtäviin varattu riittävästi aikaa? Kolmas tekijä on seuranta: Kuinka rehtorien osaamista ja motivaatiota seurataan? Neljäs tekijä on palkitseminen. Vastauksissa ei viitata palkitsemisen vaikutuksiin omaan motivaatioon? Ehkä palkitsemisia ei suunnata riittävästi rehtoreille?

Haasteita voi heittää myös rehtoreiden omille kouluille. Saavatko rehtorit riittävästi suoraa, kannustavaa palautetta oppilailta, henkilökunnalta tai johtokunnalta? Niihin ei ole ainakaan vastauksissa viittauksia? Pitäisikö työyhteisön myös syvmmin ymmärtää velvollisuutensa tukea paitsi kollegoita myös esimiestään? Tarvittaisiinko tähän koulutusta?

Opetuksen järjestäjän kannattaisi varmasti pohtia, millainen yhteys työn reunaehdoilla on rehtorin mahdollisuuksiin onnistua tehtävissään. Tulisiko rehtorien oikeutta valita omat opettajansa vahvistaa? Vastausten perusteella innostuneiden opettajien rekrytoinnilla on merkittävä yhteys koulun ilmapiiriin, ja rehtorit pitivät ilmapiirin rakentamista esitetyistä tehtävistä tärkeimpänä. Niinikään oikeus valita opettajat tukisi rehtoreita koulun suunnan määrittelijöinä.

Pitäisikö jo koulun tulostenkin edistämiseksi keventää rehtoreiden työkuormaa ja varmista, että työssä on riittävästi palkitsevia elementtejä.

Lopuksi on kysyttävä: voidaanko näihin tuloksiin luottaa? Vastaajia oli noin puolet koko populaatiosta Kato oli noin 50%. Korrelaatioanalyysi vastausnopeuden ja vastausten välillä kuitenkin osoittaa, että minkään numeerisen osion osalta ei ole perusteita olettaa, että myöhemmin vastaavat (nyt katoon kuuluvat) vastaisivat johdonmukaisesti jollakin tavalla. Mitään trendiä ei näy. Tilastollisesti merkitseviä eroja numeerisissa osioissa ei ollut myöskään kouluasteen eikä kokemuksen mukaan.

Kaikki rehtorit eivät vastanneet avoimiin kysymyksiin, joten varsinkin hyviksi osoittautuneiden keinojen etsintää kannattaa edelleen jatkaa. Tämän käytännöllisen tutkimuksen tulokset välitetään mm. espoolaisrehtoreille, ja samalla heitä pyydetään kommentoimaan tuloksia, täydentämään niitä ja esittämään kommentteja tutkimuksen tekijän tulkinnoista.

lauantaina, helmikuuta 21, 2009

Systemaattisesti kasvatuksesta

ANTEEKSI. Tämä lastu on liian pitkä. Haluan kuitenkin jakaa ihastustani Urpo Harvan (1960) klassikkoon "Systemaattinen kasvatustiede".

Urpo Harva oli monipuolinen tutkija, ja mm. ensimmäinen aikuiskasvatuksen professorimme (ks.lisää).

Systemaattinen kasvatustiede on minusta kunnianhimoinen yritys jäsentää kasvatustieteen keskeisimmät käsitteet. Tila ei anna mahdollisuutta käydä koko käsiteapparaattia läpi, mutta yritän nostaa esiin teoksesta hienosti väliityvän käsitteiden keskinäisen sidoksen.
Harvan käsiteapparaatti:
Itsekasvatus • Kasvattaminen • Kasvatettavuus • Kasvattaja • Kasvatti • Kasvatuksellinen vaikutus • Kasvatuksen päämäärä • Kasvatusalttius • Kasvatusikä • kasvatuskyky • Kasvatusoikeus • Kasvatuspolitiikka • Kasvatussuhde •Kasvatustahto • Kasvatustapahtuma • Kasvatusvalta • Kasvatusvelvollisuus • Kasvatusyhteisö • Koulu • Pedagoginen rakkaus
Liikkelle kasvatuksen määrittelystä

Kasvatti ja kasvu ovat kasvatuksen keskipisteenä. "Sitä olentoa, jossa kasvaminen tapahtuu, sanomme kasvatiksi. Sanan laajimmassa merkityksessä kasvatti on jokainen kasvava olento. Kasvatti on kasvatuksen elävä keskus."

Kasvun Harva määrittelee tulemiseksi. "Elävät olennot eivät synny maailmaan valmiina. Ne tulevat vähitelleen toisenlaisiksi kuin ne syntymähetkellään olivat. Tästä tulemisesta käytetään tavallisesti nimityksiä kasvaminen ja kehittyminen".

Kasvu on luonnollista. Kasvattajan asiana ei kuitenkaan ole vain raivata esteitä kasvatin kasvun tieltä. Kaikki kasvatissa olevat kasvutendenssit eivät ole hyviä. Ihmisessä on taipumus sekä hyvään että pahaan.

Koska pelkkä luonnollinen kasvu ei riitä, ihminen tarvitsee kasvatusta. "Lapsen vaistot eivät lähestulkoonkaan riitä ohjaamaan häntä yhteiskunnalliseen elämään. Kasvattaminen yhteiskunnan jäsenyyteen on aina ollut ja on aina oleva kasvatuksen tehtävä."

Harva jakaa kasvatuksen tahalliseen ja tahattomaan. "Varsinainen kasvatus on tahallista vaikuttamista kasvattiin. Mutta kaikki tahallinen vaikuttaminen kasvattiin ei ole kasvattamista."

Kasvatus edellyttää kasvatin alttiutta kasvaa

"Kasvatuksen mahdollisuus perustuu siihen, että eliö voi tulla erilaiseksi erilaisessa ympäristössä. Kasvatuksen mahdollisuus on siis kasvun muuttamisen eli kasvutendenssin ohjaamisen mahdollisuutta. Kasvatuksen edellytys on kasvatin kasvatettavuus/kasvatusalttius. "Kasvatettavuudella tarkoitamme sitä, missä määrin kasvun ohjaaminen on mahdollista"." Kasvatettavuus on kasvatuksen mahdollisuus kasvatin kannalta.

"Ihminen ei ole vaistoihinsa sidottu, siksi häntä voidaan kasvattaa. Ihminen on huomattavasti muovattavissa- ei kuitenkaan rajattomasti. " Toiset ovat alttiimpia kasvattajan pyrkimyksille kuin toiset. Joku antautuu mielellään kasvatettavaksi ja suhtautuu kasvattajaan kunnioittaen ja rakastaen, kun taas toinen pysyy umpimielisenä ja haraa kaikin tavoin kasvattajan toimenpiteita vastaan."

"Kasvatissa itsessään on aina kasvatettavuutta supistavia rajoituksia. Kasvattajan vallassa ei ole tehdä kasvatista mitä tahana. Osa kasvatusvastuusta on kasvatilla itsellään, hän on myös kasvatusvelvollinen." Myös kasvattajassa voi olla puutteita.

"Kasvatti on myös omatahtoinen persoona. Sen vuoksi ei riipu yksinomaan kasvattajasta, mitä kasvatista tulee, vaan se riippuu myös kasvatin omasta tahdosta." Harva nostaa esiin sen, kuinka kasvatusalttius riippuu suhtautumisesta kasvattajaan. Kiintymyksellä on suuri merkitys kasvattajan tahtoon taipumisessa (vrt. Herbartin pedagoginen suhde."

Kasvatuksen on osuttava oikeaan aikaan kasvatin kehitysvaiheita ajatellen. "jos jokin kasvatustehtävä liian aikaisin, kasvatti ei ole veilä kypsä vastaanottamaan. jos liian myöhään, vastaanottokyky on jo mennyttä tai ainakin heikontunut." Harvakin liittää "oikean ajan" harrastukseen. "Kasvatuksen paras aika on harrastamisen aikaa, koska silloin oppilas oppii mielellään omasta halustaan ja tekee näin mahdolliseksi lempeän menetelmän käyttämisen."

Kasvattamisesta

Ympäristön osuutta kasvamisessa Harva sanoo kasvattamiseksi. "Kasvattaminen on kasvattajan vaikutusta kasvattiin." "Kasvattaminen ei voi saada mitään aikaan llman luontoperäistä kasvua". "Kasvattaminen voidaan käsittää auttamiseksi, luontoperäisen kasvun edistämiseksi." Siinä pyritään pysyvään vaikutukseen.

" Ei ainoastaan kasvattaja kasvata, vaan myös kasvatti kasvattaa kasvattajaansa. Kasvattaminen on vuorosuhde. Henkilö joka jonakin hetkenä on kasvattaja, voi toisena hetkenä tai toisesta näkökulmasta katsottuna olla kasvatti."

Tahallinen ja tahaton kasvatus

Harva erottaa ns. tahallisen, varsinaisen kasvatuksen tahattomasta. Edellisen päämääränä on ihmisen herättäminen tietoiseksi itsestään, ihmisyydestään. "Tahallisen kasvatuksen päämäräänä on aina ja kaikkialla ihmisihanteen todellistuminen. Tämä on kasvatuksen päämäärän alati samana pysyvä muoto. Ja vain tämä muoto pysyy muuttumattomana, sillä eri aikoina ja eri paikoissa ihmisihanne on nähty eri tavoin. Kasvatuksen päämäärän sisällys vaihtelee."

Harvalle kasvatuksen (muodolliset) päämäärät ovat sosiaalisaatio ja personalisaatio. Sosialisaatio on yhteiskuntaan sopeutumista. Personalisaation (individualisaation) tavoitteena on yksilön minätietoisuuden herääminen, itsensä todellistaminen, humanisoituminen. Uutta (minulle) on personalisaation liittäminen "heräämiseen". Harvan ihminen on tajuinen ja itsetajuinen (tietoinen ihmisyydestään ja vastuustaan). "Tahallisen kasvatuksen päämäräänä on ihmisen muuttaminen, hänen vapauttamisensa luontoperäisen elämän kammitsoista niin, että hänessä pääsee todellistumaan ihmisarvoinen elämä, ihmisen ihanne."

Kasvatuksen päämäärä on siis ideaali, ihanne, jota kasvattaja pyrkii kasvattamisellaan todellistamaan, realisoimaan kasvatissa. Sitä mukaa kun kasvatus onnistuu, kasvatti tulee ideaalin kaltaiseksi. "Jos ideaali todellistuu kasvatissa täydellisesti, silloin kasvatus on hänen kohdallaan loppunut. Ei ole enää mitään, mihin kasvatus voisi pyrkiä."

Kasvattajan määrittelyä

Harva määrittelee myös kasvattajan. "Sanan laajimmassa merkityksessä kasvattaja on jokainen kasvamiseen vaikuttava tekijä (ympäristö); ihmisen kasvattajana voi olla koko maailma." "Kasvattavajaksi nimitämme jokaista kasvatin ympäristössä olevaa tekijää, joka vaikuttaa sen kasvamiseen." Määritelmä on linjassa Juho Hollon esittämän määritelmän kanssa.

Ympäristö jäsentyy Harvalle luonnoksi, yhteisöksi ja kulttuuriksi. Yksittäisen (tahtovan) kasvattajan vaikutus on persoonallista, yhteisön sosiaalista. " Luonto on näistä kasvattajana tahaton, muissa on sekä tahattomuutta että tahallisuutta.

Harva jakaa kasvattajat tahattomiin ja tahallisiin. "Tahaton kasvattaja on itse elämä....ihmisen varhaisin kasvattaja, aluksi kokonaan tiedoton ja vaistonvarainen." Tahattomaan kuuluvat luonto, kieli, tavat, uskonto, yhteiskuntajärjestys, työkalut, koko kulttuuri, kaikki se mitä ihminen on luonut tiedottomasti tai tietoisesti".

Tahallisen /varsinaisen kasvattajan ehdoto tunnusmerkki on kasvatustahto. Tämä erottaa hänet kasvatista (kasvatilla ei siis ole kasvatustahtoa- vain kasvamistahto MH). Kasvattajan ylevin ominaisuus on Platonin mukaan pedagoginen rakkaus. Se on Harvan mukaan kasvatustahdon syvin voimanlähde.

"Kasvattaja ei tee ihmistä. Hän ei saa aikaan mitään ilman kasvatissa olevaa luontoperäistä kasvua. Kasvattaja ei pysty tekemään kasvatissa mitään semmoista, johon siinä itsessään ei ole kasvuaihetta. Tämä on kasvatuksen mahdollisuuden ylittämätön raja." Kasvattajan on myös tunnettava kasvatti. " Kasvattajan pitää tuntea kasvatti, jotta voi valita sopivat vaikuttamiskeinot. Kasvatin yksilöllisyyteen voi tutustua vain henkilökohtaisen tuntemisen kautta."

Varsinaiselta kasvattajalta edellytetään kasvatstahdon lisäksi myös kasvatuskykyä, joka on ennen muuta "kykyä voida herättää kasvatti tajuamaan korkeampi ihmisihanne kuin tämä muuten kykenisi."

Kuinka kauan ihminen voi kasvaa?

Kuinka pitkä on potentiaalinen kasvatusikä? Kuinka vanhaksi ihminen voi pysyä kasvattina? Harvan mukaan kasvattina olemisen perustavin ehto on kasvun säilyminen. Aikuiskasvattajana kasvu oli Harvalle jatkuvaa. Hän ei halunnut rajata kasvua vain inhimillisen kasvun lakipisteen saavuttamiseen (about 25 vuotiaana), vaan hänestä ihminen saavuttaa "päätepisteensä vasta sydämen viimeisessä lyönnissä". Aikuisen kasvatuksen edellytys on kuitenkin kasvatusalttiuden säilyminen. Ja "kasvatettavuus häipyy auttamattomasti vähin erin."

"Kasvattia ei parhaimminkaan menetelmin tehdä valmiiksi kasvuiän aikana, osa kasvatustehtävästä on siirrettää aikuisiin vuosiin". "Kasvatus ei ole ihmisen tekemistä aikuiseksi. Ihminen ei välttämättä lakkaa olemasta kasvatti aikuiseksi tultuaan."

Tällainen kasvatuksen määrittely tuottaa myös ongelmia. Perinteisesti kasvatuksessa on kaksi subjektia kasvattaja ja kasvatettava. Kasvattaja kuvataan usein kasvatettavaa vanhemmaksi, kokeneemmaksi ja sellaiseksi, jolla on myös vastuu kasvatettavan kasvusta. Kasvattajalta edellytetään kasvatustahtoa ja -kykyä. Aukuisen osalta näistä vaatimuksista on paljolti luovuttava.

Itsekasvatus

Harva mahduttaa s itsekasvatuksen kasvatuksen määritelmään. "Ihmisen on itse kehitettävä, jalostettava itsensä ihmiseksi. " Ajatuksen juuret ulottuvat ainakin J.V. Snellmaniin .

Kuka itsekasvatuksessa lopulta kasvattaa? Hän itse, elämä ja ns "vieraat". "Itsekasvatuksessa kasvattajana on itse elämä". Itsekasvattajaksi ihminen tulee, kun hän herää huomaamaan tämän vaikutuksen ja tulee tietoiseksi siitä, että elämä muovaa häntä sekä hyvään että pahaan suuntaan. Lisäksi tarvitaan aktiviteettia, pyrkimystä antautua alttiiksi hyville vaikutuksille ja pahojen väistämistä." "Kasvatuksellisen suhteen olennaisena tunnusmerkkinä on pidettävä sitä, että kasvattaja on kasvatille auktoriteetti. Kun ihminen tulee aikuiseksi, hän tulee omaksi auktoriteetikseen."

Aikuisen vieraskasvatus

Aikuiskasvatus on siis jatkuvaa kasvatusta. Aikuinen voi olla kasvattina itsekasvatuksessa. Mutta myös toinen ihminen voi olla aikuisen kasvattajana. Aikuisiin ei koeteta vaikuttaa samalla lailla kuin nuoriin, mutta vaikutetaan kuitenkin. Harva muistuttaa, että ihmiskunnan suurimmat kasvattajat mm. Jeesus, Sokrates olivat nimenomaan aikuisten kasvattajia. "Itsekasvattaja valikoi oman kasvattajansa." Tätä periaatetta on konkreetisti noudatettu vapassa kansansivistystyössä.

Koulu kasvattajana

Tahallisen kasvatuksen keskeinen väline on koulu. Koulu syntyy, kun yhteiskunnassa tarvitaan ihmisryhmä, jonka kasvattaminen ei käy päinsä muun elämän yhteydessä.

Koulun perustaminen merkitsee kasvatuksen organisoimista. "Koulu perustetaan nimenomaan tahalliseksi kasvattajaksi. Opettajat esiintyvät koulussa vain opettajina. "Koulussakin on tekijöitä, joita ei voida kokonaan organisoida palvelemaan tahallista kasvatusta (eräs tällainen tekijä on oppilaiden keskinäinen elämä)" Koulun kasvatusympäristöön kuuluvat mm. koulutalo ympäristöineen, pulpetit, opetusvälineet, piha, karttakeppi, koulutyön järjestelyt (milloin koulun työpäivä alkaa, oppituntien määrä, pituus, opetussuunnitelma: mitä aineita opetetaan. "Koko tuo ympäristö on tarkoitettu vaikuttamaan kasvattavasti (vaikka se ei aina niin vaikuta). Ajattelu muistuttaa Matti Koskenniemen ideaa koulun elämänpiiristä.

Koulun tehtävä suojella ja valmistaa tulevaan elämään. Koulu on aikuisen työltä rauhoitettua joutilaisuutta. Koulun olennainen tunnusmerkki opettaminen. "Koulun ensimmäinen tehtävä on ollut valmistaa yhteiskuntaan tietyn tehtävän suorittajia, esim papistoa. Tällainen koulu on ammatillinen koulu. Toinen tehtävä on yhteiskunnan yhdentäminen." "Kasvatus on yhteiskunnan yhdentämiseen tähtäävää sosialisaatiota"

Koulun tunnusmerkkejä on kasvatuksen irroittaminen muun elämän yhteydestä. "Koulu on erityisen kasvuympäristön luomista siinä tarkoituksessa, että se vaikuttaisi kasvaviin tehokkaammin ja toisella tavalla kuin jokapäiväinen elämänympäristö." "Koulu on ympäristön organisoimista kasvatuksellisia tarkoituksia silmälläpitäen. Lapsi irroitetaan koti- ja muusta ympäristöstä ja siirretään toisenlaiseen ympäristöön".

Toinen koulun tunnusmerkki on että "kasvatus tulee erityisesti tähän tehtävään valittujen henkilöiden, opettajien asiaksi Kasvattaminen tulee ammatiksi."

Koulu ei ole ainoita tahallisen kasvatuksen välineitä. "Koulukasvatus vain eräs osa kasvatuksenmaailmaa ja sen rinnalle on noussut aivan uudenlaista kasvatuksellista toimintaa." Niinikään opettajien rinnalle on syntynyt suuri joukko muita ammattikasvattajia.

Rehtorien keinoja huolehtia omasta kapasiteetistaan


KUVA: OECD:n "Improving School Leadership"- raportin kansi


ALAN lähestyä loppusuoraa rehtoreille tekemäni nettikyselyn tulosten pureskelussa. Tuon kyselyn tarkoituksena oli tuottaa aineistoa, jonka avulla voidaan kuvata PISA-tulosten taustalla olevan suomalaisen koulunjohtamisen laatua kouluissa käyville vieraille. Tässä lastussa keskityn rehtorien keinoihin pitää yllä omaa kapasiteettiaan. Rehtorit pitivät itse rehtorin laatua tärkeänä;keskiarvo oli 8,9. He myös asettivat itse varsin kovat - jopa kohtuuttomat- vaatimukset hyvälle rehtorille .

Kyselyssä rehtoreita pyydettiin kirjoittamaan, millaisin hyviksi osoittautunein keinoin (1) he pitävät yllä omaa johtamisosaamistaan, (2) omaa työmotivaatiotaan ja (3) mistä se saavat tukea johtamiselleen.

(1) Millaisin keinon rehtorit pitävät yllä omaa johtamisosaamistaan?

Hyvinä keinoina mainittiin seuraavia:

Ajankohtaiset foorumit/ajan seuraaminen/maailman seuraaminen • Arjen ongelmien pohdiskelulla • Asenne/ei-dogmaattisuus suhteessa johtajuuteen (ei ole sabluunaa, johon sinun pitäisi mahtua) • Hyvät käytännöt Suomessa ja ulkomailla• Henkilöstön tuntemisen kehittäminen • Itsen arviointi • Keskustelut (alaiset/henkilökunta/kollegat • Kirjoitukset/lukeminen/ammattikirjallisuus/pedagoginen kirjallisuus/ammattilehdet • Koulutus (jatkuva)/lisäkurssit/ opiskelemalla uutta/johtajakoulutus • Liikunta • Mentor-järjestelmä • Oma avoimuus • Oma laaja kehittämistavoite • Omasta jaksamisesta huolehtimalla/fyysinen ja psyykkinen kunto • Rentouttavat harrastukset (ilman opetusta) • Työn rajaaminen • Työnohjaus • Uutta haistelemalla • Uskallus kokeilla • Verkostoituminen • Vertaistuki

"Oikeaan aikaan ja oikeasta aiheesta saatu koulutus vie paljon eteenpäin". Olen aktiivisesti henkilökunnan käytettävissä ja kuuntelen herkällä korvalla heidän asioiaan.""Pyytämällä säännöllisesti palautetta". "Parasta johtamisosaamisen päivittämistä on johtamisen reflektointi toisten rehtoreiden kanssa. Luotamukselliset suhteet lähikouluihin ja säännöllisen epäsännölliset tapaamisen kahvi- ja kaljakupposen äärellä antavat tukea ja ohjausta omalle työlle". "Pitäisi mennä koulutukseen... mutta ei ehdi". "Silmät ja korvat auki- aina maailmalta jotain oppii". "Kaikkea ei tarvitse osata, mutta tarvittaessa pitää olla valmiutta ottaa "lusikka kauniiseen käteen" ja opetella asioita, joissa on parantamiseen varaa"

(2) Millainen keinoin rehtorit pitävät yllä omaa työmotivaatiotaan?

Hyvinä keinoina mainittiin seuraavia

Ajan seuraaminen • Asenne • Asioiden tekeminen, joita pitää • Haasteet • Hoidan työtehtävät hyvin • Ideoita lainaamalla ja itse ideoimalla • Intuition luottaminen johtamisessa • Itsenä kehittäminen • Koulutus • Lukeminen/pedagoginen kirjallisuus • Omasta terveydestä /kunnosta huolenpito /hyvä terveys • Onnistumisen kokemus • Opetusvelvollisuustunnit • Oppilaaseen katsominen • Oppilaiden ja opettajien innostus tarttuu • Opiskelu • Osallistuminen uusiin juttuihin • Positiivinen elämänasenne • Projekti • Pään ja ruumin tasapuolinen rasitus • Riittävä uni • Riittävä vapaa-aika • Suklaa ja berocca • Toisten arvostaminen • Työn ja vapaa-ajan erottaminen • Työnilo arjessa • Työnohjaus• Työn rytmittäminen• Tärkeiden asioiden tekeminen myös koulun ulkopuolella • Työpaikan ilmapiiri ja ihmissuhteet/osaava ja tyytyväinen • Työtuntien määrän pitäminen kohtuullisena • Uuden kokeileminen • Uuden näkökulman ottaminen • Uusi väline • Yhdistys- ja järjestötoiminta • Yhteistyö/tapaaminen/keskustelut muiden rehtorien kanssa • Yksityiselämä (isovanhemmuus) • Yritys ymmärtää hallinnon päätöksiä.

"En erityisemmin"pidä" sitä yllä.Tähän asti (20v) se on pysynyt melko itsestään". "Paha sanoa...lama painaa päälle ja kurjuutta tulossa. Eli motivaatiota ei isommin löydy tällä hetkellä.""Pakko on paras kannustin".

" Usko, tahto ja taisto". " "Koetan olla mukana positiivisessa arkityössä niin paljon kuin mahdollista (mikä ei valitettavasti ole paljon), koska työnilo löytyy oppilaista ja oppitunneista ja muusta koulun toiminnasta. Opettajien ja oppilaiden innostus on tarttuvaa.""Välillä on hyvä ottaa joku uusi näkökulma tai asia, projekti tai työväline, josta voi innostua."

(3) Mistä rehtorit saavat tukea johtamiselleen?

Hyvinä keinoina mainittiin seuraavia:

Alaiset • Alan kirjat • Apulaisrehtori • Aviopuoliso • Esimiehet • Johtokunta • Kaupungin ylimmät opetusviranomaiset • Kollegat • Kotiasiat kunnossa • Koulun suunnitteluryhmä/johtoryhmä • Koulutus • Koulusihteeri • Oppilaat • Työnohjaus • Vanhemmat • Virasto

"Aika omilla ollaan". "Valitettavan vähän virastolta ja siellä olevilta esimiehiltä" "Yllättäin virastosta, josta aina olen saanut yviä neuvoja ja vastauksia kysymyksiini"

Vastausten pohdintaa

REHTORIT huolehtivat omasta johtamisosaamisestaan sekä muodollisen kouluttautumisen että epämuodollisen ammatillisen kasvun keinoin. Jälkimmäiseen kuuluu myös omassa yhteisössä saatava palaute ja omaehtoinen lukeminen. Tärkeitä ovat keskustelut eri tahojen kanssa. Yhden rehtorin vastaus viittasi jonkinlaiseen systemaattiseen oman osaamisen kehittämiseen.

Rehtorit tankkaavat motivaatiotaan arjesta ja siinä onnistumisesta, opettajista ja oppilaista. Työmotivaatiota ylläpitää hyvää terveys ja positiivinen asenne. Samaan suuntaan vaikuttaa itsen ja työn kehittäminen eri keinoin. Aika ajoin otetaan uusi näkökulma työhön. Mutta myös yksityiselämä ja vapaa-aika, jotka osataan erottaa työstä.

Rehtorit näyttävät saavan tukea hyvin erilaisilta tahoilta. Useimmin mainittiin kollegat, omat esimiehet, apulaisrehtori ja alaiset.

Mieleen nousee muutama kysymys:

- Miksi rehtorien osaamisen kehittämisen keinoissa ei juuri näy heidän esimiestensä osuutta?
- Miksi kukaan ei viittaa ulkoisten palkkioiden merkitykseen motivaatioon?
- Eivätkö rehtorit saa lainkaan suoraa, kannustavaa palautetta oppilailta, henkilökunnalta tai esimiehiltään, koska niihin ei ole vittauksia?
- Onko rehtorien tuki järjestetty systemaattiseksi?
- Onko rehtorit jätetty liiaksi omilleen osaamisensa, työmotivaationsa ja tarvitsemansa tuen suhteen?

Rehtorien keinoja kehittää koulunsa ulkoisia olosuhteita ja välineistöä

TÄMÄ on kahdeksas lastu, jossa puran rehtoreille tekemäni nettikyselyn tuloksia. Nettikyselyn tarkoituksena oli tuottaa aineistoa, jonka avulla voidaan kuvata PISA-tulosten taustalla olevan suomalaisen koulunjohtamisen laatua kouluissa käyville vieraille. Tässä lastussa keskityn rehtorien käsityksiin koulunsa ulkoisten olosuhteiden ja välineistön laadukkuuden merkityksestä ja niistä hyviksi osoittautuneista keinoista, joilla he niitä kehittävät.

PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
Osa 8: Rehtorien keinoja kehittää koulunsa ulkoisia olosuhteita ja välineistöä

OECD:n raportin mukaan yksi keskeinen väylä, jonka kautta rehtori vaikuttaa koulun tuloksiin on koulun ulkoiset olosuhteet ja välineistö.

Koulun ulkoisten olosuhteitten ja välineistön merkitys



Rehtoreilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he pitävät sitä, että koulun ulkoiset olosuhteet ja välineistö ovat laadukkaita.Näistä seikkoja pidettiin melko tärkeinä - mutta selvästä vähemmän tärkeinä kuin aikaisemmin käsiteltyjä kolmea muuta tekijää. Keskiarvo oli 8,42. Tyyppiarvo oli 8. 49 vastaajaa 21:sta käytti joko arvosanaa 9 tai 10.

Keinoja kehittää koulun ulkoisia olosuhteita ja välineistöä

Rehtoreilta kysyttiin myös, millaisin hyviksi osoittautunein keinoin ke kehittävät koulunsa ulkoisia olosuhteita ja välineistöä. Tähän voimeen kysymykseen vastasi selvästi harvempi rehtori kuin muihin kysymyksiin. Hyviksi osoittautuneita keinoja olivat:

(1) Yhteisvastuu paikkojen ja välineiden hoidossa

"Kannustan yhteisvastuuseen paikkojen ja välineiden hoidossa."

(2) Oma esimerkki

"Olen itse myös esteettinen kasvattaja,"

(3) Harkitut hankinnat määrärahojen puitteissa

" Määrärahojen puitteissa hankitaan uutta välineistöä". "Kerään palautetta ja toiveita henkilökunnallta". "Kohdennan resursseja tarpeen mukaan". " Koulun vuosibudjetista varataan aina oma osuutensa ainekohtaisen välineistön ja yleisen kaluston uusimiseen ja kehittämiseen.". " Huolellinen hankitojen suunnittelu pitkällä tähtäimellä."

(4) Kohde kerrallaan kuntoon

"Koulukirjasto ajantasaistettu ja siivottu.". "Koulun piha-alueelle hankittu monitoimiareena, panna-areena ja erikoisliikuntavälineistöä".

(4) Lisärahoituksen hankkiminen

"Haen muita rahoitusvaihtoehtoka ja yhteistyökumppaneita". "Sponsorirahalla voitu osaa jotakin "ylimääräistäkin"

(5) Esityksiä ja anomuksia

"Esityksiä ja anomuksi korjauksiksi ja hankinnoiksi johtokunnan ja vanhempien kanssa yhdessä". "Johtokunta apuna anomuksissa."

(6) Tutkimuksia ja kuntokatselmukset

"Hometta etsitääb ties kuinka monetta vuotta hajuongelmien vuoksi." . " Kiinteistön kuntokatselmukset (sisä ja ulko) vähintään 1 krt/v laitosmiehen ja piiritakennusmestarin kanssa"

(7) Palaute puutteista

"Henkilökunnan suora palaute puutteista, korjaustarpeista."

(8) Tasapuolisuus

"Koulun ulkoisia olosuhteita ja välineistöä kehitetään tasapuolisesti."

(9) Koulutus

(10) Suhteet

"Kanssakäyminen ympärillä olevan yhteiskunnan jäsenten kanssa"


Vastausten pohdiskelua


Koulun ulkoisilla olosuhteiden ja välineistön laadulla on rehtoreista merkitystä. Hyvät keinot ovat kuitenkin vähissä erityisesti kiinteistön osalta. Ehkä siksi, että Espoossa koulut ovat ikäänkuin vuokralla tiloissaan, ja rehtorilla on lähinnä vuokralaisen puhevaltaa. Muut päättävät kiinteistön korjauksista (toki koulua myös kuullen).

Välineistöä hankitaan määrärahojen puitteissa, opettajien ehdotuksia kuunnellen, tasapuolisesti, ehkä kohde kerrallaan kuntoon pannen. Esityksiä tehdään yhdessä johtokunnan ja vanhemoien kanssa. Muutama rehtori myös etsii itse muita rahoituslähteitä ja tekee itse vaikuttamistyötä.

Tämä ensimmäinen jäsennys avoimiin kysymyksiin saaduista vastauksista nostaa mieleen muutaman kysymyksen:
- Onko ulkoisten olosuhteiden merkitys ymmärretty Espoossa?
- Eikö oppilaita sitouteta lainkaan välineistön ja kiinteistön kunnossapitoon?

perjantaina, helmikuuta 20, 2009

Talvilomaviikko alkaa olla voitettu kanta

KUVA: Keskiviikkona pääsin ihailemaan jälleen Opetushallituksen uutta rakennusta, Työhuonet olivat tosi söpöjä (suomeksi pieniä).


AIKA menee. Jälleen on perjantai. Koulu on ollut tyhjä ja hiljainen. Varmaan pääosa rexeistä älyää pitää itsekin lomaa, mutta nyt se ei ollut minulle mahdollista. Alkuvuoden työsumaa oli purettava ja etukäteen pian eteen tulevaakin. Onko mitään saatu aikaan?

Virkavaaliasiat on asiallisesti ottaen hoidettu. Virallinen esitys opetustoimenjohtajalle on vielä hiontavaiheessa. Sen deadline on ensi viikolla

Kanslian pöydälle ehtii kasaantua uskomaton määrä papereita, joihin pitäisi ehtiä reagoida. Niitä on ainakin pantu järjestykseen. Vierailupyyntöjä on tullut niitäkin. Tekemättömiä töitä on listattu. Virkavapauksia jne. on hoideltu. Paljon työtä vaatii vielä mm. väkivallattomuuden turvaaminen myös Aurorassa.

REHTOREISTA ollaan tekemässä koulunkäyntiavustajien esimiehiä. Nykyään esimiehelle kuuluva byrokratia hoidetaan virastossa. Ensi viikon keskiviikoksi on järjestetty rehtoreille kuulemistilaisuus tästä asiasta. Espoolaisrexit ovat aika kimpaantuneita, koska töitä on muutenkin paljon. Ammattiyhdistys laatiikin asiasta oman lausuntonsa. Jos tällainen ratkaisu tehdään, olisi samalla tosi vakavasti pohdittava, kuinka joitain muita töitä voitaisiin riisua rehtoreilta. Koulunjohtamisen kapasiteetti on meillä yhden rehtorin, osapäiväisen koulusihteerin ja muutaman tunnin työpanosta vastaavan korvaksen saavan apulaisrehtorin varassa.

Tämä näkemykseni on vahvistunut, kun olen nyt analysoimassa espoolaisrehtorien vastauksia heidän työtään koskevaan kyselyyn. Rehtoreiden tärkein tehtävä on vaikuttaa opettajien laatuun, motivaatioon ja koulun ilmapiiriin (ulkoisin olosuhteisiin ja välineisiin meillä ei ole oikein vaikutusmahdollisuuksia). Näissä tehtävissä onnistuminen edellyttää rehtoreilta aikaa olla aidosti ja riittävästi läsnä koulun arjessa. Rehtoreiden työkuvaa ei tulisi vääristää enää yhtään enempää pääteen äärellä istumisen suuntaan.

TUON rehtorikyselyn analysoiminen on muuten työjuttu eikä pelkkä hobby. Se liittyy virkamatkaani Hollantiin maaliskuussa. Analyysi on sujunut hyvin ja nopeasti- ja mikä tärkeintä: tulokset ovat innostavia. Samalla niistä näkyy, mihin me johtajat ehkä kipeimmin tarvitsisimme tukea.

MAANANTAINA kävin siis virastossa valmistautumassa vierailuumme Opetushallitukseen.

KESKIVIIKKONA olin opetuspäällikön kanssa tapaamassa Opetushallituksen Irmeli Halista ja Ritva Järvistä. Teemana oli opetuksen päivittäminen 2000-luvulle. Seuraavan opsin kasvatuspäämäärässä tulisi aikaisempaa vahvemmin näkyä tulevaisuudessa selviämisen monet taidot. Myimme kovasti ideaa a) yhdestä aihekokonaisuudesta, jolle oikeasti olisi korvamerkittyä aikaa ja b) taitolähtöisyttä ja c) sisältöjen alistamista menetelmille samaan tapaan kuin Yorkissa. Uusi aihekokonaisuus rakentuisi keskeisesti tulevaisuuskasvatuksessa saaduille kokemuksille.

Puolen päivän aikaan tapasin Iivisniemen koulun rehtorin Juhani Kurrosen. Ideoimme ensi viikon keskiviikon Tulevaisuuskasvatus- vesoa, joka pidetään Auroran koululla. Iivisniemen opettajat vetävät osan tapahtumasta.

TORSTAINA piipahdin Pikku-Aurorassa. Kävimme alustaa keskustelua siitä, onko meillä edellytyksiä toteuttaa toukokuussa monikulttuurinen Maailman tarinoita ja satuja- tapahtuma viimekeväisen Hölmöläistapahtuman tapaan. Kumpikin taho jää vielä pohtimaan asiaa.



Mentori ja aktori

Iltapäivällä pidimme Sarpilan Jukan kanssa perinteisen mentor-aktor-tapaamisen. Päivnkehrän koulu on komeassa kunnossa, tilat ovat hulppeat ja rehtori nuoren miehen vahvoissa voimissa. Kävimme läpi omaa arkeamme rehtorikyselynkin tuloksiin peilaten. Huomasimme, että johtaminen perustuu pitkälti opettajissa jo olevan motivaation suojaamiseen ja virkistämiseen. Mutta kuinka toimia tilanteessa, jossa opettajalta on kadonnut motivaatio työhönsä?

ENSI viikolle jää vielä hommia, vaikka tänään ahkeroihin. Viikkokirje on ainakin saatava valmiiksi.

PS.

Entä oma vointini, saattaa joku kysyä. Kun en lomiakaan ehdi pitää? Töitä on nyt vähän liikaa, ja ikäviä töitä. Liikunta on jäänyt vikottaiseen tennistuntiin- mutta se onkin tärkeää.

Intoa tulee mm. Urpo Harvan ajatuksista, joihin saan syöksyä viikon lopulla. Niin olen itselleni luvannut, Ja olen kaivanut pölystä jouluna aloittamani murhakirjan "Tyttö, joka leikki tulella". Ja blue-ray-leffat tuovat visuaalista nautintoa varsinkin kun niitä saa katsoa esikoisen järkkäämin kotiteatteriäänin. Ja muutaman ajan päässä on ainakin miniloma. Katko tekisi tosi hyvää.

Rehtorien tapoja rakentaa kouluunsa hyvää ilmapiiriä


KUVA: Asiantuntijapaneeli kommentoimassa OECD:n "Improving School Leadership"- raporttia


TÄMÄ on seitsemäs lastu, jossa puran rehtoreille tekemäni nettikyselyn tuloksia. Nettikyselyn tarkoituksena oli tuottaa aineistoa, jonka avulla voidaan kuvata PISA-tulosten taustalla olevan suomalaisen koulunjohtamisen laatua kouluissa käyville vieraille. Tässä lastussa keskityn rehtorien käsityksiin koulunsa hyvän hengen/ilmapiirin merkityksestä ja niistä hyviksi osoittautuneista keinoista, joilla he sitä rakentavat.

PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
Osa 7: Rehtorien tapoja rakentaa kouluunsa hyvää ilmapiiriä


OECD:n raportin mukaan yksi keskeinen väylä, jonka kautta rehtori vaikuttaa koulun tuloksiin on koulun hyvä henki/ilmapiiri.

Ilmapiirin merkitys



Rehtoreilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he pitävät sitä, että koululla on hyvä henki/ilmapiiri ja viihtyvyys. Ilmapiiriä pidettiin äärimmäisen tärkeänä. Keskiarvo oli 9,6. Tyyppiarvo oli 10. 49 vastaajaa 50:sta käytti joko arvosanaa 9 tai 10.

Keinoja rakentaa hyvää ilmapiiriä

Rehtoreilta kysyttiin myös, millaisin hyviksi osoittautunein keinoni he rakentavat kouluunsa hyvä ilmapiiriä ja viihtyvyttä.

(1) Omalla käytöksellä, vuorovaikutuksella ja toiminnalla

Tärkeitä asioita ovat:

"Annan vastuuta" • Huumorilla • "Itse kerään opettajilta ideoita koulun viihtyvyyden ja toiminnan sujuvuuden kehittämistyöhön" • "Joustan itsekin ja saan vastalahjaksi joustoa" • Kuuntelemalla • Myönteisen palautteen voima • Olemalla aidosti läsnä • "Olemalla itse esimerkkinä" • Olemalla käytettävissä/tavattavissa • "Olen oikeudenmukainen, avoin ja rehellinen" • "Opettajia on tuettava ja tarvittaessa ohjattava" • "Opettajien keskinäisten ristiriitatilanteiden sovittelijana ja selvittäjänää toimiminen" • Opettajien vaikutusmahdollisuudet • "Oppilaiden kanssa on pidettävä normaalit suhteet" • "Osallistun ja olen järjestämässä erilaisia hengenkohotusjuttuja" • "Ottamalla henkilöstön mielipiteet huomioon päätöksiä tehtäessä" • "Pyrkimällä korjaamaan ne epäkohdat, joihin minulla on mahdollisuus vaikuttaa" • "Pysymällä itse hyvällä tuulella ja hyvässä henkisessä ja fyysisessa kunnossa" • Päämäärätietoinen johtamislinja • "Rehtorin on näyttävä koulussa (välituntikävelyt käytävillä on hyvä tapa, turvallisuus lisääntyy, kun rehtori on paikalla" • Rentous ja huumori • Tasa-arvoinen kohtelu • Tiedottamisella (laajalla) • Toisten kunnioitus • "Vaikeisiin asioihin rohkeasti tarttumalla" • Vuorovaikuksella • Yhteiset sopimukset • "Yritän kohdella kaikkia ihmisiä hyvin työtehtävään, ikään tai sukupuoleen katsomatta"• "Yritän muistaa kiittää ja kehua syystä ja syyttä".


" Rehtorin arvot ovat yhdenmukaiset koulun arvojen mukaan ja hän luo omalla persoonallaan avointa ilmapiiriä ja ottaa kaikki työntekijät yhdenvertaisesti huomioon työssään".

(3) Säätämällä ja valvomalla toimintatapoja

Hyviä keinoja ovat:

Aikaa (riittävästi opettajille) keskusteluille • Antamalla vastuuta • "Avointen ovien kulttuuri rauhoittaa talossa liikkumista tuntien aikana" • Henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilöstönhuoltotyöryhmä osana organisaatioa • "Innostamalla ja motivoimalla kehittämistehtäviin etsimällä tehtävn tarkoitusta omasta arjestamme juuri meidän koulussamme (esim. vertaissovittelukoulutus)" • Jakamalla tehtäviä tasapuolisesti • Läpinäkyvyys kaikissa prosesseissa • "Kaikkien henkilökuntaan kuuluvien ääni kuuluviin" • Koulutusmahdollisuudet (hyvät) opettajille • "Myötäämällä esiin tulevia huolia ja nostamalla esiin yhteistyötä vaativia kysymyksyä" • "Olemalla avoin ja luottavainen." • Oppilaiden innostaminen ja palkitseminen ja osallistaminen • "Oppilaiden vastuuttaminen (kummitoiminta, päivystys, välituntiliikuntavastuut" • Oppilaskuntatoiminta • Perustelemalla tehdyt päätökset • "Prosessikuvaus ongelmatilanteita varten (opettaja tietää, mitä häneltä odotetaan jonkin vaikean asian suhteen. Ongelmalle on tehtävissä jotain" • "Pyrin päivittäin näkymään opettajainhuonessa."• Rakentavan palautteen antaminen • Selkeät rajat ja vastuut • Säännöllisesti ja yhteisesti tehty oman toiminnan arviointi • Säännölliset palaverit • Tiedonkulun sujuminen • Toimiva työnjako • Toimivat rakenteet • Toimivat yhdessä sovitut säännöt • Vuorovaikutus (avoin) • Työmäärä (sopiva) • Vuorovaikutussopimukset • Yhteistoiminnalliset menetelmät kaikessa koulun toiminnassa ja sen suunnittelussa ja kehittämisessä • "YT-aikojen tekeminen mielekästä siten, että se palvelee perustehtävää".


"Huolehdin avoimesta keskustelukulttuurista" "Kaikki ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa koulun toimintaa."

(3) Valitsemalla opettajat viisaasti

"Kiinnitän huomiota rekrytointiin." "Lähtee opettajavalinnasta".


(4) Yhteisellä toiminnalla

Hyviä keinoja ovat:

Tiimirakenne • vertaisseminaarit • "Yhdessä/yhteinen tekeminen niin työssä kuin välillä vapaa-ajalla" • Yhteiset projekti • "Yhteisiä juttuja (juhlia, tapahtumia, perinteitä) • Yhteisopettajuus


(5) Erityisillä yhteisöllisyysprojekteilla

"Erilaiset yhteisöllisyysprojektit".

(6) Tyhy- ja virkitystoiminnalla

Hyviä keinoja ovat:

"Henkilökunnalle yhteisiä tilaisuuksia" • juhlat • "Tyhy-tiimi kerää ideoita virkistystoiminnan järjestämiseksi" • tyhy-toiminta • Yhteiset tilaisuudet • Yhteishenkeä rakentavia tilaisuuksia • "Yhteisöllisyyden vahvistaminen matkoilla ja yhteisissä juhlissa"


Vastausten pohdiskelua

KOULUN ILMAPIIRILLÄ on siis rehtoreista todella suuri merkitys. Osa vastaajista myös kuvasi hyvää ilmapiiriä:

• Avointen ovien kulttuuri. • Avoin/ Avoin keskustelukulttuuri/avoin ja runsas kommunikaatio.• "Huumori ja leikkimieli ovat hyvästä, kunhan niistä ei tule pakkopullaa. Välillä pitää saada olla myös alakuloinen tai pahalla päällä" • Ihmisten huomioonottamista • "Kaikki olemme yhtä. Ilmapiiri työssä viihtyminen ja sen kautta tulos on kaikkien koulussa työskentelevien aikaansaannosta." • Keskusteleva ilmapiiri • Kohtelias • "Kodikas. Miellyttävä tulla aamulla töihin."• Leppoisa • "Mutkaton vuorovaikutus välituntien kanssakäymisessä ja yhteisissä tilaisuuksissa." • Ongelmiin puuttumisen matala kynnys • Rehti • Rehellisyys. • Riittävästi vapautta • Toisen kunnioitus. • Toisten työn arvostaminen • Välittömyys •


Rehtorit selvästi tunnistavat oman vastuunsa ilmapiiristä. Ilmapiiriä ja henkeä voidaan tankata sellaisenaankin, mutta moni rehtori kohottaa ilmapiiriä säätelemällä omaa vuorovaikutustaan, mutta myös muovaamalla työtä, tapaansa johtaa humaanisti sekä rakenteiden kautta.

Vastauksissa oli myös kiinnostavia ideoita oppilaidenkin sitouttamisesta ilmapiirin rakentamiseen.

Tämä ensimmäinen jäsennys avoimiin kysymyksiin saaduista vastauksista nostaa mieleen muutaman kysymyksen:
- Mikä on opettajien osuus ilmapiiriin? Millainen on heidän vastuunsa?
- Entä oppilaiden osalta?

torstaina, helmikuuta 19, 2009

Rehtorien tapoja vahvistaa opettajiensa motivaatiota

KUVA: Pohjois-Suomen rehtoreita kouluttautumassa syksyllä 2007.


TÄSSÄ kuudennessa lastussa puran rehtoreille tekemäni nettikyselyn tuloksia opettajien motivaation ja innostuksen ylläpitämisessä hyviksi osoittautuneiden tapojen osalta.

PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
Osa 6: Rehtorien tapoja vahvistaa opettajiensa innostuneisuutta ja motivaatiota


OECD:n raportin mukaan rehtori vaikuttaa koulunsa tuloksiin erityisesti neljää kautta. Yksi näistä on opettajien motivaatio.
Espoolaisrehtorit pitivät opettajien innostuneisuutta ja motivaatiota hyvin tärkeänä. (Keskiarvo oli 9,3). Avoimessa kysymyksessä rehtoreita pyydettiin kuvailemaan hyviksi osoittautuneita käytänteitään. Tälaisiksi he esittivät seuraavia:

(1) Jatkuvasta ammattitaidon kehittämisestä huolehtiminen
"Tarjoamalla aika ajoin uutta ajateltavaa"

(2) Valmentavalla johtamisotteella.
"Voinpa... pyytää opettajia keskustelemaan palkitsemisen perusteiksi sopivista kriteereistä""Kannatan uudistavaa johtajuutta. Rehtori on valmentaja, joka antaa opettajille mahdollisuuden kokeilla monia opetustapoja. Kannustan kokeiluun. En odota aina täydellistä onnistumista; virheitä saa tehdä."

(3) Kuuntelulla, vuorovaikutuksella ja palautteella
"Opettajien keskinäisen palautteen antaminen ja toinen toistensa toimintatapojen seuraaaminen ja arviointi". "Arjen palaute".
"Kaikkien on tunnettava toisensa". "Olen henkisesti läsn, kuunteleva esimies.".

(4) Arjessa tukemalla
"Tuki". "Kaikki tuki annetaan". "Kannustamalla". " Ei ole esimieheltä ollenkaan hassumpaa kysyä alaiseltaan joskus "Kuinka voin olla avuksi" (jotta saat mahdollisimman hyvin suoritettua sen tehtävän, jota hoidat).

(5) Keskustelut
"Keskustelu"."Yhteisölliset keskustelut". "Yhteiset säännölliset keskustelut". "Pitämällä yllä keskustelua". "keket".

(6) Muokkamalla työtä ja työnteon mahdollisuuksia vahvuuksien hyödyntämällä
"Ajan järjestäminen tiimityöskentelyyn". "Opettajan omien vahvuuksien hyödyntäminen ja henkillökohtaisten tarpeiden huomioiminen esim. lukujärjestyksen avulla." "Toimivien rakenteiden ylläpito ja kehittäminen." "Työn kehittäminen yhdessä".
"Tiimityöskentelyyn rohkaiseminen"

(7) Ilmapiiristä huolehtimalla
"Avoimuus, läpinäkyvyys""Huumori". "Hyvä työyhteisön ilmapiiri ei pakota vaan innostaa". "Hyvän ilmapiirin luomisella". "Hyvien asioiden esiinnosto"

(8) Koulutuksen avulla
"Koulutukseen kannustaminen"."Kannustus koulutukseen"

(9) Palkkioita käyttämällä
"Kannustuspalkkiot". "Henkilökohtaiset lisät". "Muistan kiittää ja voinpa jopa palkita ..." "Joskus on palkittava yllättäen. Siihen ei tarvita suuria rahoja tai pitkiä pumaskoita. Sana, pieni teko riittää." "Julkinen positiivinen palaute". "Myös rahallinen kannustus".

(10) Jaksamista tukemalla
"Tyhy-toiminta". "Henkilökohtaisen jaksamisen seurannalla (työaikajärjestelyt, avustajapalvelut, mahdollise tuntiopettajan palkkaaminen"."Huolehtimalla hyvinvoinnista".

(11) Itsenäistämällä
"Luottamus" "Korostamalla opettajien itsenäisyyttä"

(12) Mieluisilla hankinnoilla
"Alan kirjallisuuden ja lehtien hankkiminen opettajien toiveiden mukaisesti"

(13) Omalla esimerkillä
"Oma innostus". "Innostun itse." "Omasta jaksamisesta on pidettävä huolta, ettei pura omia epäonnistumisiaan opettajiin."
"Myös rehtorin itsensä on hyvä osata jotain."

Vastausten pohdintaa

ESPOOLAISREHTORIT näyttävät käyttävän varsin myönteisiä ja pehmeitä keinoja opettajien motivoimiseen. Keppiä ei kerro käyttävänsä kukaan. Ei toisaalta myöskään palkkioiden lupaamista.

Keinot ovat pitkälti samoja kuin mitä rehtorit käyttävät myös osaamista vahvistaessaan. Rehtorit näyttävät pääosin huolehtivan itse alaistensa motivoinnista. Osa rehtoreista vaikuttaa motivaatioon muovailemalla itse työtä. Johtamisotetta näyttää kuvaavan välittäminen.

Muutama kysymys nousee mieleen:
- Mistä motivaation puute tunnistetaan? Mielenkiintoisesti juuri kukaan rehtori ei kerro menevänsä mukaan opetustilanteisiin. - Mistä onnistuminen tunnistetaan? Motivointiin ei näytetä käytettävän kerättyä tieto oppilaiden osaamisesta tai muusta palautteesta.

Rehtorien tapoja johtaa opettajien laatua osa 2


KUVA: Suomalaisia rehtoreita kouluttautumassa


VUOROSSA on viides lastu, jossa puran rehtoreille tekemäni nettikyselyn tuloksia. Tässä lastussa keskityn hyviksi osoittautuneisiin tapoihin, joilla rehtorit Espoossa vahvistavat opettajiensa kapasiteettia ja opetuksen laatua.

PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
Osa 5: Rehtorien tapoja vahvistaa opettajiensa kapasiteettia

OECD:n raportin mukaan rehtori vaikuttaa koulunsa tuloksiin erityisesti neljää kautta. Yksi näistä on opettajien laatu. Opettajien valinta on tällöin tärkeää. Toinen keino vaikuttaa opettajien laatuun on jo töissä olevien opettajien kapasiteettin (osaamisen) vahvistaminen.

ESPOOLAISREHTORIT pitivät opettajien laatua tärkeänä. (Keskiarvo oli 9,1). Avoimessa kysymyksessä rehtoreita pyydettiin kuvailemaan hyviksi osoittautuneita käytänteitään vahvistaa opettajiensa kapasitettia ja opetuksen korkeaa laatua. Hyväksi osoittautuneita keinoiksi he esitettivät seuraavia:

(1) Jatkuvasta ammattitaidon kehittämisestä huolehtiminen

"Tukea itsensä jatkuvaan tietojen ja taitojen päivittämiseen työnsä ohessa koulun kustannuksella". Rehtori näkee siis tämän asian tehtäväkseen.

(2) Yleisjohtamisella

Osa rehtoreista kuvasi hyviksi käytännöikseen yleisjohtamiseen kuuluvia ratkaisuja. Selvät säännöt. "Johtamisen tiimiorganisaatio". "Osallisuutta rohkaistaan ja aloitteellisuutta palkitaan". "YT:llä esillä käytännön asioita, joihin tulee varautua."

(3) Vuorovaikutuksella ja palautteella

Rehtorin keinoja olivat: Kehuminen, kiittäminen, kiittäminen hyvistä tuloksista, tekemisten huomaaminen ja jatkuva palaute. "Jatkuva vuorovaikutus opettajan kanssa on lähtökohta."

(4) Oppitunneilla vierailut

Yksi rehtori kertoi seuraavansa opetusta ja antavansa mahdollisimman positiivista palautetta.

(5) Arjessa tukeminen

Osaamista voi vahvistaa myös auttamalla opettajaa. " Arjen sujumisessa auttaminen". "Aito kuunteleminen, heikkojen signaalien huomaaminen, läsnäolo..." Rehtori on "apuna vaikeissa tilanteissa. Rehtori voi tukea opettajia mm. osallistumalla oppilashuoltopalavereihin. "Pyrin tukemaan opettajien työtä kaikin tavoin. Seison heidän takanaan ja tukenaan." "Ongelmiin puututaan rohkeasti. "

"Rehtorin on oltava läsnä opettajien työpäivässä. Rehtori ei saa sulkeutua omaan työhuoneeseensa".

(6) Keskustelut

Osaamistakin johdetaan keskusteluttamalla. "Pedagogiset keskustelut yksittäisten opettajien, tiimien ja aineryhmien kanssa." Kehityskeskustelut. Yhteisölliset keskustelut. Keskusteluissa kapasiteettin vahvistetaan mm. "kiittämällä ja kannustamalla". Pedagogiset kysymykset.

(7) Vahvuuksien hyödyntäminen

Rehtori voi nostaa osaamisen tasoa myös sijoittamalla kullekin opettajalle hänelle oikeita tehtäviä.

"Henkilökohtaisten vahvuuksien hyödyntäminen mahdollisimman laajalti niin opetuksessa kuin muussa koulun toiminnassa." "Jokaiselle opettajalle pyritään löytämään oma "mielenkiinnon kohde", joka tukee koulun tavoitteita. Ts. jokainen opettaja kulkee samaa tavoitetta kohti, mutta eri polkuja pitkin"

(8) Kollegiaalista yhteistoimintaa tukemalla

Osaamista voi tukea myös saattamalla opettajan yhteistyöhön.

"Opettajat, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä nostavat yleensä molempien tasoa. Siis yhteistyö kunniaan." "Kannustusta yhteistyöhön"." Lisäämällä aineryhmien sisäistä tiedonvaihtoa". "Luokka-asteen yhteissuunnittelu on lisännyt osaamista". "Yhteisopetus on myös erittäin työmotivaatiota lisäävä opetusmenetelmä". Tiimityöskentelyllä. Tiedonjakaminen koulussa.

Luokkatason yhteistyölle varattu YT-aikaa. "YT-ajan suunnittelu palvelee tätä tarkoitusta."

(9) Ilmapiiristä huolehtimalla

" Vapaa keskusteluympäristö opettajainhuonessa onnistumisista ja epäonnistumisista. Opettajan on pystyttävä tulemaan opettajainhuoneeseen naama innosta loistaen (ilman että saa kateellisia katseita tai huomautuksia osakseen.) tai lyttyyn
lyttynä lyötynä (jolloin kollegat kannustavat).

(10) Organisoimalla ideointia uusien järjestelyjen luomiseksi

Opettajan kapasiteetti vahvistuu myös jos järkiperäistetään itse toimintaa.

"Huolehtimalla yhteisöllisestä ideoinnista". Kyseenalaistaminen. "Keskustelut ja kommentit entisistä työpaikoista". Benchmarking. Jostavien opetusjärjestelyiden kehittämisellä."

"Syntyneiden ideoiden tukeminen ja todentamisen mahdollistaminen." "Opettajilta saatu palaute käsitellään aina ja opettajakunnasta nousseita ideoita viedään eteenpäin.

(11) Koulutuksen avulla

Koulutus on perinteisin osaamisen kehittämisen väline. Kaikilla kouluilla on tähän käytettävissä mm. kolme Veso-päivää. Yhteiset kouluttautumiset ovat hyvä väline.

"Täydennyskoulutuksessa on käytävä ajoittain (nimenomaan aineenhallinnan ja erityisoppilaiden (eli oikeastaan kaikkien oppilaiden kohtaamisesta"."Ihmisten koulutustarvetta ja kiinnostusta tulee koko ajan seurata herkällä korvalla. Näin kertyvään tietoon koulutustarpeesta tulisi sitten pyrkiä vastaamaan mahdollisimman monipuolisella tarjonnalla"

Rehtori tarjoaa, pitää esillä, tukee, innostaa ja kannustaa täydennyskouluttautumista. Koulutuksen tulisi olla "oikeanlaista". ", Rehtorin tulee "tarttua tukemalla opettajan haluun kehittää omaa osaamistaan".

Espoossa kouluttautumiseen on käytettävissä määrärahoja. "Stipendikukkaroa ja aktivointirahastoa tyrkytetty taajaan."

Osaamista voi kasvattaa myös talon sisäisella koulutuksella. Rehtori voi käyttää tähän vertaiskoulutusta ja samanaikaisopetusta. "Kokeineiden opettajien osaamisen hyödyntäminen"." Keskinäistä jakamista lisätty".

(12) Yhteishenkeä ylläpitämällä

Usea rehtori nosti esiin ilmapiirin opettajien kapasiteettiin vaikuttavana tekijänä. "Toisten huomioonottaminen". "Työilmapiiristä huolehtiminen". "Kaikki kukat saavat kukkia. Silloin on intoa ja uskallusta uuteen ja rohkeutta myös kohdata oppilaat aidosti..."

"Yritämme yhteisvoimin työyhteisössä pitää yllä hyvää ilmapiiriä, koska huonosti voivat ihmiset eivät myöskään jaksa tehdä työtään hyvin.Se ei tarkoita, ettei ongelmia olisi, mutta niihin yritetään puuttua ja niistä puhutaan, ei kuitenkaan suurennella niitä,"

Yhteishenkeä ylläpidetään myös vapaa-ajan toiminnoilla. "Virkistyshetket". "Hyvän yhteishengen ja yhteisöllisyyden ylläpito yhteisen toiminnan avulla, illanvietot, juhlat, vapaa-ajan vietto, matkat."

(13) Uuden projektin avulla

Osaamista voidaan vahvistaa myös erityisissä laajoissa hankkeissa. "Projektit (esim. koulun oppimiskeskustehtävä." "Välillä olen tuonut omaan taloon jonkin projektin, jolla on pyritty vahvistamaan toivottua ammatillista puolta".

(14) Verkostojen avulla

Osaaminen voi kasvaa myös verkostopalavereissa.

(15) Palkkioita käyttämällä

Espoossa rehtoreilla on mahdollisuus esittää myös rahallisia, ylimääräisiä palkkioita opettajille. "Kannustuspalkkiot".
"Kehittämishankkeista palkitseminen".

(16) Jaksamista tukemalla

Osaaminen on potentiaa. Väsyminen heikentää tuon potentian käyttöönsaamista. Vastavetona kouluilla on mm. Tyhytoiminta. "Työssä jaksaminen". "Innostaminen". "Uusien mahdollisuuksien tarjoaminen". "Olen ohjannut opettajia työnohjaukseen".

Vastausten pohdintaa

ESPOOLAISREHTORIT näyttävät käyttävän varsin myönteisiä keinoja opettajien osaamisen vahvistamisessa. Espoolaisrehtorin toiminta näyttää jonkinlaisen ystävällismielisen artistin managerin toiminnalta. Osaaminen on yksilöiden osaamista, jota vaalitaan. Osaamisen uskotaan kasvavan endogeenisesti, opetajan omista kiinnostuksen kohteista käsin. Rehtori ikäänkuin yrittää avartaa opettajan harrastuksen piiriä.

Osassa keinoja ohjaus on välitöntä, osassa välillistä. Edellisissä rehtori itse keskustelee, kannustaa, palkitsee jne. Jälkimmäisessa rehtori johtaa osaamista muiden antamaa koulutusta tai keskustelutukea järjestämällä. Osaamista edistetään kouluttautumalla. Usea rehtori pyrkii vaikuttamaan osaamiseen saattamalla opettajansa yhteistyöhön keskenään, muutama laajemmin verkoistoihin tai projekteihin.

Kapasiteettia vahvistetaan myös huolehtimalla opettajien motivaatiosta. Osaamista uhkaavaa väsymistä pyritään voittamaan mm. virkistystoiminnalla ja työnohjauksella.

Koko koulun osaamista rehtori voi nostaa sijoittamalla oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita ja ratkolla yhdessä opettajien kanssa ongelmia sekä luomalla uusia tapoja järjestää opetusta.

Muutama kysymys nousee mieleen:
- Mistä osaamisen puute tunnistetaan? Mielenkiintoisesti vain harva rehtori kertoo seuraavansa aitoja opetustilanteita. Niinikään osaamisen tukena ei näytetä käytettävän kerättyä tieto oppilaiden osaamisesta tai muusta palautteesta.