KUVA: Pohjois-Suomen rehtoreita kouluttautumassa syksyllä 2007.
TÄSSÄ kuudennessa lastussa puran rehtoreille tekemäni nettikyselyn tuloksia opettajien motivaation ja innostuksen ylläpitämisessä hyviksi osoittautuneiden tapojen osalta.
PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
Osa 6: Rehtorien tapoja vahvistaa opettajiensa innostuneisuutta ja motivaatiota
OECD:n raportin mukaan rehtori vaikuttaa koulunsa tuloksiin erityisesti neljää kautta. Yksi näistä on opettajien motivaatio.
Espoolaisrehtorit pitivät opettajien innostuneisuutta ja motivaatiota hyvin tärkeänä. (Keskiarvo oli 9,3). Avoimessa kysymyksessä rehtoreita pyydettiin kuvailemaan hyviksi osoittautuneita käytänteitään. Tälaisiksi he esittivät seuraavia:
(1) Jatkuvasta ammattitaidon kehittämisestä huolehtiminen
"Tarjoamalla aika ajoin uutta ajateltavaa"
(2) Valmentavalla johtamisotteella.
"Voinpa... pyytää opettajia keskustelemaan palkitsemisen perusteiksi sopivista kriteereistä""Kannatan uudistavaa johtajuutta. Rehtori on valmentaja, joka antaa opettajille mahdollisuuden kokeilla monia opetustapoja. Kannustan kokeiluun. En odota aina täydellistä onnistumista; virheitä saa tehdä."
(3) Kuuntelulla, vuorovaikutuksella ja palautteella
"Opettajien keskinäisen palautteen antaminen ja toinen toistensa toimintatapojen seuraaaminen ja arviointi". "Arjen palaute".
"Kaikkien on tunnettava toisensa". "Olen henkisesti läsn, kuunteleva esimies.".
(4) Arjessa tukemalla
"Tuki". "Kaikki tuki annetaan". "Kannustamalla". " Ei ole esimieheltä ollenkaan hassumpaa kysyä alaiseltaan joskus "Kuinka voin olla avuksi" (jotta saat mahdollisimman hyvin suoritettua sen tehtävän, jota hoidat).
(5) Keskustelut
"Keskustelu"."Yhteisölliset keskustelut". "Yhteiset säännölliset keskustelut". "Pitämällä yllä keskustelua". "keket".
(6) Muokkamalla työtä ja työnteon mahdollisuuksia vahvuuksien hyödyntämällä
"Ajan järjestäminen tiimityöskentelyyn". "Opettajan omien vahvuuksien hyödyntäminen ja henkillökohtaisten tarpeiden huomioiminen esim. lukujärjestyksen avulla." "Toimivien rakenteiden ylläpito ja kehittäminen." "Työn kehittäminen yhdessä".
"Tiimityöskentelyyn rohkaiseminen"
(7) Ilmapiiristä huolehtimalla
"Avoimuus, läpinäkyvyys""Huumori". "Hyvä työyhteisön ilmapiiri ei pakota vaan innostaa". "Hyvän ilmapiirin luomisella". "Hyvien asioiden esiinnosto"
(8) Koulutuksen avulla
"Koulutukseen kannustaminen"."Kannustus koulutukseen"
(9) Palkkioita käyttämällä
"Kannustuspalkkiot". "Henkilökohtaiset lisät". "Muistan kiittää ja voinpa jopa palkita ..." "Joskus on palkittava yllättäen. Siihen ei tarvita suuria rahoja tai pitkiä pumaskoita. Sana, pieni teko riittää." "Julkinen positiivinen palaute". "Myös rahallinen kannustus".
(10) Jaksamista tukemalla
"Tyhy-toiminta". "Henkilökohtaisen jaksamisen seurannalla (työaikajärjestelyt, avustajapalvelut, mahdollise tuntiopettajan palkkaaminen"."Huolehtimalla hyvinvoinnista".
(11) Itsenäistämällä
"Luottamus" "Korostamalla opettajien itsenäisyyttä"
(12) Mieluisilla hankinnoilla
"Alan kirjallisuuden ja lehtien hankkiminen opettajien toiveiden mukaisesti"
(13) Omalla esimerkillä
"Oma innostus". "Innostun itse." "Omasta jaksamisesta on pidettävä huolta, ettei pura omia epäonnistumisiaan opettajiin."
"Myös rehtorin itsensä on hyvä osata jotain."
Vastausten pohdintaa
ESPOOLAISREHTORIT näyttävät käyttävän varsin myönteisiä ja pehmeitä keinoja opettajien motivoimiseen. Keppiä ei kerro käyttävänsä kukaan. Ei toisaalta myöskään palkkioiden lupaamista.
Keinot ovat pitkälti samoja kuin mitä rehtorit käyttävät myös osaamista vahvistaessaan. Rehtorit näyttävät pääosin huolehtivan itse alaistensa motivoinnista. Osa rehtoreista vaikuttaa motivaatioon muovailemalla itse työtä. Johtamisotetta näyttää kuvaavan välittäminen.
Muutama kysymys nousee mieleen:
- Mistä motivaation puute tunnistetaan? Mielenkiintoisesti juuri kukaan rehtori ei kerro menevänsä mukaan opetustilanteisiin. - Mistä onnistuminen tunnistetaan? Motivointiin ei näytetä käytettävän kerättyä tieto oppilaiden osaamisesta tai muusta palautteesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti