EKOAY:n perinteinen päättäjäseminaari - nyt satamassa

EKOAY on pystynyt siihen, mistä monet muut ay-järjestöt voivat nähdä vain märkiä unia. Se on saanut poliitikot tuleman järjestämilleen laivaristelyille ainakin vuodesta 2008 alkaen.  

EKOAY:n hienon konseptin idean isä on muuten EKOAY:n  ja EKPYN pitkäaikainen puheenjohtaja, nykyinen opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnan demarijäsen Hannu Suntio. Idea on saattaa espoolaiset ay-opettajat (yhteysopettajat + EKOAY:n hallitus), opetustoimen johto  ja poliittisten puolueiden koulupoliitikot  vuoropuhelun keskenään. 

EKOAY:n yhteistyötapahtuma vietettiin tänä syksynä Koronan vuoksi maissa, Hotelli Clarionissa, satamassa. Meitä oli paikalla salillinen ja teamsin kautta toinen mokoma. Lähelle tulleet olivat turvavälien päässä ja naama laputettuna.  Klo 13 tarjottiin maukas lounas. Klo 15 oli kahvit. Vakavaa keskustelua espoolaiskoulujen tilanteesta käytiin klo 16.30 saakka. Osa porukasta jäi vielä päivälliselle, joka tarjoiltiin klo 17.30.

Sukosta oli lukiolinjan päällikköä lukuunottamatta koko johto opetustoiminjohtajasta kolmeen aluepäällikköön.

Poliittisista puolueista paikalla olivat kokoomus (4-5), vihreät (1), demarit (3), persut (1) ja vasemmisto (1).

EKOAY:stä oli paikalla lähes koko hallitus ja luotamusmiehiä. Yhteysopettajien osuus oli ilmeisesti ollut aamupäivällä. OAJ:sta paikalla oli neuvottelujohtaja Petri Lindroos.

Kaksi pääteemaa olivat: raha ja vahvistuva lähikoulu-hanke. Keskustelun virikkeeksi luettiin opettajien kirjoittamia  kuvauksia koulun arjesta.  Tässä muutamia nostoja:

• Erityisluokan oppilaat haluaisivat itse olla pienryhmässä;  he arvostavat  siellä saamaansa jatkuvaa tukea.
• Huoli kasvavasta väkivallasta. Vantaan tapahtumat olisivat voineet sattua Espoossa. Raha ei voi olla turvallisuutta tärkeämpää!
• Jäljellä olevan rahan seuranta ei toimi.  Rahat haluttaisiin käyttää opetukseen eikä viime tipassa tehtäviin ostoksiin.
• Oppimateriaalien taso on heikentynyt.
• Puutteita on resursseissa: avustajista, erityisopettajien ja oppilashuollon tuesta. 
• Ryhmät ovat liian suuria, jopa 32 oppilasta
• Uupumisesta ja alanvaihtosuunnitelmista puhutaan yhä useammin.
• Yleisopetuksen luokat eivät ole enää yleisopetusluokkia. Suomenkieliset oppilaat voivat olla jo vähemmistö.  Luokissa suurella osalla on jo asikirjat. Luokat ovat liian heterogeenisia.

SUKON väki kertoi, että lähikoulun vahvistamispilotista on saatu hyvää palautetta mukaan vapaa-ehtoisesti lähteneiden koulujen rehtoreilta. Paikalla olleet opettajat kertoivat jonkin verran muuta: alun resursseja on leikattu. Tuki ei ole ollut riittävää. 

VAIKKA Espoo on satsannut hyvin opetukseen, huolta rahan kohdentumisesta on. Tieto taksikyytien korkeasta hinnasta yllätti monet meistä. 

Perusopetuslinjan päällikkö  ja  kehittämispäällikkö kertoivat, että Espoossa on 700-800  taksikyytiä käyttävää lasta. Taksikuljetus maksaa 4000-5000 €/lapsi. 12:lla tällaisen kuljetuksen hinnalla voidaan palkata 1 opettaja tai kaksi koulunkäyntivustajaa. Koko kunnassa takseihin menee 5 miljoonaa vuodessa.

SUKON väki korosti lasten oikeutta käydä lähikoulua ja saada tuki omassa koulussaan.  Perusopetuslinjan päällikkö muistutti, että lähikouluajattelun taustalla on YK:n lasten oikeuksien julistus. Heterogeenisyys ei saa olla peikko. Se on inhimillinen ominaisuus.  Ja nyt olisi kysymys vain niistä lapsista, joilla on oppimisen vaikeuksia. Opettajien osaamistakin voidaan kehittää.

ERITYISESTI kokoomus-poliitikot olivat huolissaan  oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutuksista  Espoon mahdollisuuksiin satsata jatkossa koulutukseen. Persuedustajaa huoletti vieraskielisen lasten määrän kasvu. Espoolle keinoksi hän ehdotti sosiaalisesta  asumisesta tinkimistä. Vihreät olivat huolissaan siitä, jatkuuko ns. koronatuki kouluille vielä ensi vuonna .Ja pettyneitä siihen, ettei veroprosenttiin saada korotusta.

DEMAREIDEN Markku Sistonen  onnitteli EKOAY:ta hienosti onnistuneesta  tapaamiskonseptista. Hän avasi nyt sovittua 5 vuoden talouden tasapainotusohjelmaa. Siinä ei ole vielä sovittu mitään ensi vuoden budjetista tai investointiohjelmasta. Ne neuvottelut käydään erikseen, kun kaupunginjohtajan johdolla tehtävä budjettisesitys julkistetaan 29.10.  Itse nostin esiin huolen siitä, ovatko todella korkealla virkahierakiassa olevat budjettiestyksen valmistelijat oikeasti sitoutuneet poliittisten ryhmien tekemään neuvottelutulokseen.

Eräs keino tasapainottaa taloutta olisi  vaikuttaa sisäisten vuokrien ja maankäytön hintatasoon, joka on Espoossa aivan liian korkea. Myös Sukon väki vahvisti ongelman. Oppilasmäärän kasvun vuoksi luvatusta 5 miljoonasta menee  opetustoimenjohtajan mukaan vuokrien nousuun 4.6 miljoonaa.

KESKUSTELUN päätteeksi EKOAY:n puheenjohtajat ehdottivat, että poliitikot kävisivät kouluilla seuraamassa koulun arkea. Paljastivat, että minä olen niin tehnyt.

Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja

OSALLISTUN maanantaina 5.10 toiseen vähän samanlaiseen OAJ:n  Rexissä järjestämään opettajien päivän tilaisuuteen. 

Siksi halusin vielä vertailla esiin nousseita  teemoja aikaisempina vuosina esiin nostettuihin. Kuten alla olevista aakkosista huomaa, työmaata riittää vielä.  Mutta se on ilahduttavaa, että joidenkin huolien osalta on ilmeisesti edistytty, koska niitä ei nyt noussut esille.

Tuttuja huolia, joihin ei ole saatu vieläkään helpotusta

• Epätietoisuus siitä, mitä resursseja on käytettävissä, onko niitä leikattu vai ei?
• Inkluusioon liittyvä pilottikokeilu
• Jakotuntien puute
• Koulujen turvallisuus; Pahoinvoivat, väkivaltaiset lapset, joita sijoitetaan vääriin ryhmiin.
• Lasten huonovointisuus
• liian suuret luokkakoot
• Mukana on väkivaltaisia lapsia, jotka purevat, lyövät....  
• Opettajien jaksaminen
• Opettajien riitämättömyyden tunne (osaaminen ei enää riitä
• Pula oppilashuollon työntekijöistä.
• Tilavuokrat/tilapalvelut/liikelaitokset
• Uusi normaali : jopa enemmistö opetusryhmän oppilaista ei osaa suomea. 

Huolia, joita ei nyt tässä keskustelussa nostettu esiin, ja jotka ovat voineet helpottua

• Asiakirjatyö
• Case Saunalahti
• Johtamiskulttuuri, jossa ei kuulla ja johon liittyy pelkoa.
• Kiky ja sen ohjeistus
• Kotikulttuurien muutos
• Kouluverkko
• Leikkaukset - mm. lukioon
• Lukioverkon epäselvyys
• Sisäilmaongelmat- erikseen esiin nousi Leppävaaran  lukion tilanne.
• Suomen kielen osaamisen (mm. maahanmuuttaja äidit)
• Toimimaton tietotekniikka
• Työsuhdeasuntojen pula
• Työterveyshuollon palveluiden alasajo
• Väistöihin liittyvät työ
• YS-ajan käyttö

 

Terveisin Itämereltä

ITÄMEREN risteilyillä on mm. sellainen maine, että se mitä laivalla tapahtuu, se laivalle jää. Nyt, kun sitä on taas turvallisesti kotona ja selailee (vasta nyt) kaikkia niitä huolenaiheita, joita näissä EKOAY:N yhteysopettajien ja päättäjien yhteisissä seminaareissa on vuodesta 2008 alkaen nostettu vakavasti esiin, kiukustuu. Vaikka keskustelujen ilmapiiri on ollut tosi rakentava,  pääosa opettajien  vuosien varrella esille nostamista ongelmista ei ole kadonnut mihinkään. Rinnalle on vain tullut lisää (ks.  blogin lopussa oleva taulukko).

SILTI mielelläni ja täydestä syystä kiitän järjestäjiä jälleen hienoista puitteista. Kiitos koulujen yhteysopettajille, jotka jaksavat  (yrittää) palauttaa päättäjiä (ja virkahenkilöitä) koulun todellisuuteen.
Kiitos Espoon virkahenkilöille, joita oli paikalla  avoimin mielin kymmenkunta. Tukistus espoolaisille puolueille. Meitä oli paikalla tasan kaksi varsinaista valtuutettua, yksi KH-tason vaikuttaja, kaksi Ovalan varsinaista jäsentä ja yhteensä 4+1. Noloa. Erityisesti valtuuston suurin ryhmä saisi hävetä. Kauniaisista oli 1.

Huolen aiheita 2019

Kirjasin ylös  (jälleen kerran) niitä huolen aiheita, joihin opettajat toivoivat, että me poliitikot  aikuisten oikeasti puuttuisimme. Huolien aiheet olivat aakkos-järjestyksessä:

Epätietoisuus siitä, mitä resursseja on käytettävissä, onko niitä leikattu vai ei?
Inkluusioon liittyvä pilottikokeilu
Johtamiskulttuuri, jossa ei kuulla ja johon liittyy pelkoa.
Kotikulttuurien muutos.
Leikkaukset - mm. lukioon
Opettajien jaksaminen
Opettajien riitämättömyyden tunne (osaaminen ei enää riitä)
Pahoinvoivat, väkivaltaiset lapset, joita sijoitetaan vääriin ryhmiin.
Pula oppilashuollon työntekijöistä.
Sisäilmaongelmat- erikseen esiin nousi Leppävaaran  lukion tilanne.
Suomen kielen osaamisen (mm. maahanmuuttaja äidit)
Työterveyshuollon palveluiden alasajo

Keskusteluissa pohdittiin, että meillä on nyt uusi normaali, johon aikanaan saatu opettajankoulutus ei enää yllä. Uusi normaali on sitä, että jopa enemmistö opetusryhmän oppilaista ei osaa suomea. Mukana on väkivaltaisia lapsia, jotka purevat, lyövät.... Oppilaita, jotka jo ekaluokalla haluavat saada valita, tulevatko edes luokkaan.

" Meillä on pahimmat ekaluokalaiset koskaan."

Koulu ei pysty  yksin vastaamaan siihen kulttuuriseen muutokseen, mitä kodeissa tapahtuu. Vaikka pääosa lapsista voi hyvin ja saa opinnoissa hyviä jopa maailman parhaita tuloksia,  yhä kasvava osa lapsia "elää kuin pellossa." Tarvitaan vahvaa yhteistyötä sosterin kanssa.

Ratkaisuehdotuksia 2019

Me poliitikot pyysimme konkreetteja –  jopa hintalappuistettuja – ehdotuksia korjausliikkeiksi. Nämä kirjasin ylös:

* Digihankaluuksiin: Datanomiopiskelijoille kouluista työharjoittelupaikkoja.
* Huomio johtamiskulttuuriin. Johto käymään koulun arjessa. Aitoa opettajien kuulemista hankkeita käynnistettäessä.
* Kiinteistöjen hoito: Omat vahtimestarit ja talonmiehet.
* Koulun johtamisen vahvistaminen: Koulun tasolle lisää apulaisrehtoreita.
* Levottomuus ja väkivalta: Lapset/aikuiset indeksit pienemmiksi. Ryhmäkoot pienemmiksi. Lisää aikuisia. Koulutettuja koulunkäyntavustaja. Jakotunteja. Satsausta varhaiskasvatukseen ja jo siellä saatavaan tukeen. Lakimuutoksia, jotta väkivaltaa käyttäneeltä oppilaalta voitaisiin evätä oikeus koulunkäyntiin useammalta kuin yhdeltä päivältä (toki tukitoimin)
* Määrärahat: Järkiperäistetään liikelaitosmallia (mm. tuottotavoitteita)
* Opettajien jaksaminen: Karsitaan turhaa paperityötä. Suosittaan R-opettajien klinikkatyyppistä toimintamallia.
* Oppilaiden pahoinvointi: Lisää koulukuraattoreita, koulupsykologeja, nuorisotyönekijöitä.
* Osaaminen: vahvistetaan modernin erityisopetuksen osaamista.

Hienoja asioita

On kuitenkin hyvä kirjata ylös myös asioita, joista voimme olla ylpeitä:
* Espoolaiskouluilla on hieno myönteinen maine. Niissä tehdään hienoa työtä, jopa ihmeitä.
* Espoolaiset arvostavat koulutusta, ja siksi resurssitilanne on edelleen hyvä.
* Aikanaan Hannu Suntio  kehittämä konsepti risteilystä on ainutlaatuinen. Ja uusi soihdun kantaaaksen ottanut sukupolvi hoitaa homman edelleen upeasti.
* Tukholman kaupunginteatterin soppateatteri on paras paikka viettää  lauantain keskipäivä Tukholmassa. Kiitos perinteestä Jukka Kuittinen!
* Ja sunnuntai kotona on hyvä pysäkki. Nyt siihen osui vielä Ukki- ja Mimmipäivä.


 LIITE: Huolenaiheita 2008- 2019

Kannattaa lukaista.

1=  Johtamisongelmat(EFQM, eriarvoisuus, kuuleminen)
2 = Sisäilmaongelmat
3 = määrärahat(säästöt
4=  Peruskorjakset
5 = Koulukäyntiavustajat
6 = virka- ja luotamushenkilöiden välinen luottamuspula
7= (liian opettajilta) vaativat vanhemmat
8 = Opettajien pahoinvointi  (2008: Jokela)/uupumus/työmäärä
9 = Rehtorin työmäärä
10 = Työsuhdeasuntojen pula
11 = Koulujen turvallisuus
12 = Nettikiusaaminen
13 = Kokonaisbudjetti
14 = Tilavuokrat/tilapalvelut/liikelaitokset
15 = Talonmiespalvelut
16 = Kodin ja koulun yhteisytöonhelmat
17 = 3-porraisen tuen lisätyö
18 = Asiakirjatyö
19 = Toimimaton tietotekniikka
20 = Esiopetuksen purku
21 = Väistöihin liittyvät työ
22 = Lasten huonovointisuus
23= Lukiovetkon epäselvyys
24 = Erityisluokkien jakotunnit, liian suuret luuokkakoot
25= Kiky ja sen ohjeistus
26= YS-ajan käyttö
27 = Kouluverkko
28 = Case Saunalahti

Koulutuspoliittisia eväitä Itämereltä

TAAS turvallisesti kotona EKOAY:n "Koulutus- ja vaikuttamisseminaarista"  Tukholmassa, 6. - 8.10.2017. Hyvä reissu!

Laiva oli lastattu noin 100:lla ay-opettajalla. Mausteena oli mukana opetustoimen päälliköitä, OAJ:n asiantuntijoita sekä meitä poliitikkoja. Vahvin edustus viimeisistä oli demareilla (3). Meitä oli paikalla valtuuston vpj. Markku Sistonen sekä molemmat lautakunnan jäsenet minä ja Mika-Erik Walls.

Espoon kokoomukselta, persuilta, vihreiltä ja vasemmistolta oli paikalla yksi päättäjä - varhaiskasvatusjaostosta.  Harmi kyllä pääosa valtuustoryhmien puheenjohtajistosta loisti poissaolollaan. Kurjaa oli  erityisesti se, ettei neuvottelutoimikunnan pj. ollut paikalla - sillä hänhän vetää budjettineuvottelut.

TIUKKA ohjelma alkoi heti 15.45 lyhyillä tervetulo- ja muilla lyhytpuheenvuoroilla.Sen jälkeen opetuslautakunnan väki kohtasi rehtorit ja heidän huolensa. Niitä riitti. Työmäärä kasvaa- ja myös väsyminen. Väistöistä puuttuu ohjeet, eikä niistä aiheutuvaa lisätyötä ole korvattu riittävästi. Onko johtamiskulttuuri Espoossa jotenkin muuttunut? Luottamuksen sijaan meille kerrottiin epä-luottamuksen tunteesta.  Joustamisen sijaan on joustamattomuus lisääntynyt? Rehtoreille on tilattu digitaaliset kellokortit. Huh. Osallisuuden sijasta valmisteluun on tullut ylhäältä-alas ohjaus?

TEEMA syvensi OAJ:n kehittämispäällikkö Niku Tuomiston alustus suomalaisen rehtorin työtodellisuudesta. Sen sijaan, että rehtori saisi keskittyä lakisääteisiin tehtäviinsä, hänelle siirretään yhä enemmään puhtaasti hallinnollisia tehtäviä - mutta niiden hoitamiseen ei ohjata lisäresursseja.

Tuomisto esitetteli laskelmiaan rehtorien ja erityisesti luottamusrehtorien johtamistyöhön todellisuudessa käytössä olevan työajan määrästä. Karmein tilanne on pienen pariopettajaisen koulun luottamusjohtajalla, jonka työpäiviä on Vessin mukaan se 190+3, ja rehtorille säädetystä 36,25 tunnin viikkotyöajasta pelkästään opetukseen ja valmisteluihin menee viikossa noin 20 tuntia.

Rehtoreiden jaksamisen keskeiset tukitoimet ovat 1. koulusihteeripalvelut 2. apulaisrehtoriresurssi.

Lauantain ohjelma

Lauantain virallinen ohjelma alkoi klo 15.30. Vuorossa olivat päättäjädeitit. Opettajat kiersivät viidessa tuvassa kertomassa huoliaan Sukolle, aluepäälliköille, OAJ:lle ja kahdelle opetuslautakunnan ryhmälle. Huolia oli.
- 36 esiopettajan tilanne kouluissa
- esiopetusryhmien tilanne- kun yksikään lapsi ei puhu suomea
- lasten huonovointisuus
- lukioverkon epäselvä tilanne
- nuorten opettajien uupuminen
- resurssit- liian suuret luokkakoot, erityisluokkien jakotunnit
- sisäilmaongelmat (sähköä säästetään, ilmavaihto pois päältä)

Koonnassa kuultiin joka tuvan kuulumiset
- jokavuotinen budjettiteatteri
- koulujen turvallisuus
- kiky ja sen ohjeistus
- YS-ajan käyttö

SITTEN oli vuorossa päivän keynote-luento, jonka piti OAJ:n  erityisasiantuntija Jaakko Salo. Teemana oli  koulutuspolitiikka ja opettajuuden muutos. Suomalainen koulujärjestelmä on maailman tehokkain. Siis halpa. Salo oli  erittäin huolissaan suomalaisen koulun tulosten sekä tasa-arvon nopeasta ja rajusta heikentymisestä Suomessa 3-6 viime vuoden aikana.

–  Esimerkiksi viimeisimmässä Pisa-mittauksessa on  ensi kertaa havaittavissa isoja eroja Suomen eri seutujen välillä, Salo totesi. Erityisesti pääkaupunkiseudun koulut erottuvat edukseen verrattuna  muihin alueisiin.
– Suomessa perhetaustan ja oppimistulosten yhteys on ollut pitkään maailman pienintä.  Nyt Suomi on kuitenkin romahtanut OECD-maiden keskitasolle. Hälytyssireenien pitäisi soida Eduskunnan katolla!

Oppilaiden tuentarve kasvaa koko ajan, mutta tukea on yhä vaikeampi saada.

SALO oli koonnut myös opettajuutta haastavia muutostrendejä. Niitä todella riitti.

KELLO 18 alkoi vielä tunnin mittainen sessio: EKOAY:n ja poliitikkojen päättäjätapaamiset, joissa keskusteltiin kahdessa  ryhmässä. Teemoja olivat A. Työhyvinvointi ja koulun johtaminen ja B.  Riittävätkö rahat laadukkaan opetuksen järjestämiseen?

ME demarit olimme kaikki teeman A kimpussa. Ideoimme keinoja turvata opettajien ja rehtorien jaksaminen. Opettajien sairauspoissaolot ovat lähteneet hälyttävään kasvuun! Listasimme ampumatta mitään alas mm. seuraavia keinoja:
- budjettineuvottelut: otettava kasvava oppilasmäärä huomioon. Erityisluokkien jakotunnit todella tärkeitä
- pariopettauuden lisääminen
- sisäilmaongelmat (edelleen ilmanvaihto kytketään pois päältä
- turhien töiden aito karsiminen. "Työn riisunta".

Opetuslautakunta lupasikin ryhtyä valmistelemaan EKOAY:n ja lautakunnan yhteistä kyselytuntia.

JÄRJESTELYT toimivat upeasti. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Aikaa käydä Tukhomassa oli sitäkin. Itse olin kahdeksan hengen porukassa Jukka Kuittisen johdolla Soppateatterissa. Thanks, Jukka, jälleen kerran.

Lauantai-ilta päättyi  ala carte -illalliseen henkeä kohottavine puheineen. Lihansyöjille katettiin ainakin 20 cm:n pätkä sisäfilettä. Kun meni ajoissa nukkumaan, nousi sitten sunnuntaiaamunan ajoissa ja ehti vielä tankata Buffet-aamiaisen.

VAIKKA agendalla oli pääasiassa vaikeita asioita, ote oli dialoginen ja ratkaisukeskeinen. Lautakunnan väki ottikin koppia monista asioista, ja perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja,

Kaunis kiitos EKOAY:lle järjestelyistä ja erityisesti Heli Haarolle,  Jukka Sarpilalle  ja Veera Raiviolle ohjelman juoksutuksesta sekä Hannu Suntiolle koko konseptin ideoinnista.  Oli mukavaa tavata monta vanhaa tuttua ja vähän haikallakin niitä, jotka eivät nyt olleet päässeet mukaan.