Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, kesäkuuta 28, 2008

Opettaja Juha Hyvärinen on nukkunut pois



KUN KESÄPÄIVÄ oli valoisimmillaan, saimme suruviestin. Luokanopettaja, HuK, Juha Hyvärinen oli menehtynyt torstaina 27.6 äkillisen sairauskohtauksen seurauksena vain 52 vuoden iässä.

JUHA HYVÄRINEN valmistui luokanopettajaksi Joensuun OKL:lta vuonna 1979. Hän teki elämäntyönsä Auroran koululla. Hän ehti opettaa lippajärveläislapsia syksystä 1980 alkaen yli 27 vuoden ajan. Opettajan työn ohella hän toimi kymmenkunta vuotta koulun vararehtorina. Päättyneen lukuvuoden hän oli 3b-luokan opettaja.

Hyvärinen oli tietotekniikan opetuskäytön pioneereja Suomessa. Hän koulutti itseään johdonmukaisesti tieto- ja viestintätekniikassa ja oli jo 1980-luvulla oman työnsä ohella Espoon ensimmäisiä ATK-kouluttajia. Hänen asiantuntemustaan tarvittiin useissa koulumme kehittämishankkeissa. Näistä merkittävimpiä olivat Koulu2010-projekti, IMTECin Koulu 2020-projekti,Espoon luotsikoulut, Aurora-Press-keskustelutaulu Elisassa, Auroran Comenius-hanke 1996-2000 "Lapset historian tutkijoina", Freenetin virtuaalikoulu ja Tulevaisuuskasvatushanke Futures2002. Hän jakoi osaamistaan Espoon kansainvälisesti arvostetun TVT-hankkeen kouluttajana hankkeen alusta alkaen. Hän oli mukana luomassa Sanomalehtien liiton Juniorijournalisti-sivustoa ja pienten lasten tietotekniikkataitoja MLL:n palkitussa Hiiripiiri-projektissa. Viimeisen lukuvuoden ajan hän oli myös kansallisen ITK-koulutuspäivien ohjausryhmän jäsen.

KUVA: Juha Hyvärinen veti koko koululle tietoturvaiskut.

Juha oli poikamaisen innostunut kaikista teknisistä vempaimista, ja niitä hänellä riitti. Opettajana lähellä hänen sydäntään olivat tekniikan lisäksi myös mm. elokuvakasvatus ja biologia. Hän toimi koulun kiitettyjen www-sivujen webmasterina. Viimeisimmän päivityksen hän teki kesälomallaan 20.6. Sivustolla on satoja hänen ottamiaan valokuvia. Hyvärinen oli kiinnostunut kaikesta uudesta. Tuoreimpana vahvuusalueenaan hänellä oli alakouluun uuden oppiaineen fysiikan ja kemian opetus.

Juha Hyvärinen oli Auroran koulun tukipilareita. Hän oli pidetty opettaja ja arvostettu kollega sekä lämmin, positiivinen, avulias, huumorintajuinen ja aina hienotunteinen ystävä. Ei ollut niin tyhmää kysymystä, ettei Juha olisi jaksanut neuvoaan antaa. Hyvärisellä oli hieno taito kuunnella ja luoda ympärilleen myönteinen ilmapiiri. Juha osasi yhdistää työn ja oman elämän kadehdittavalla tavalla; Hänellä oli taito nauttia sekä työstä että vapaa-ajasta. Hän oli verraton matkakumppani. Hän matkusti mieluusti ympäri maailmaa hyvien ystävien seurassa, viimeksi muutama päivä ennen poislähtöään Italiassa. Hän osasi elää tässä hetkessä.

Juhan poismeno jättää kouluumme suuren surun ja tyhjiön. On ollut etuoikeus saada tehdä töitä hänen kaltaisensa ihmisen kanssa.



JUHA HYVÄRISEN ystävät ja työtoverit ovat avanneet hänen nimeään kantavan tilin, jolle lähetetyistä varoista tullaan vuosittain myöntämään stipendejä mm. tieto- ja viestintätekniikassa kunnostautuneille Auroran oppilaille.

Rahaston tukeminen on kaikille avoin, kaunis tapa kunnioittaa kesäkuussa menehtyneen luokanopettaja, HuK Juha Hyvärisen elämäntyötä ja muistoa hänelle tärkessä koulussa.

Martti Hellström

perjantaina, kesäkuuta 20, 2008

Hyvää lomaa!

Tarkemmin sama osoitteessa http://ekortti.hs.fi/kortti/32721322ce7

torstaina, kesäkuuta 19, 2008

4-3-2-(1)-GO

- Koulutyön kesäkeskeytyspäivä 19 /73-

VIIMEINEN TYÖPÄIVÄ. Aamutoimiin ennen töihin lähtöä kuului Luokanopettajan syksyn ensimmäisen numeron tuupparin päivittäminen, ja sen ja jo tulleen aineiston lähettäminen taittajalle. Sitten päivitin taas rutiinilastua. Työpöydän tämän päivän kattaus oli seuraavanlainen.

ALKURUOKA
* Sähköpostin purkua. JEP. Tuuli käy rehtorin tehtävissä; YLÄKOULUJEN UUDET REXIT: (1) Espoonlahden koulu ma. Leena Lakovaara,, (2) Kalajärven koulu: Leila Tuominen (toistaiseksi), (3) Mainingin koulu: Rolf Malmelin, (toistaiseksi), (4) Pohjois-Tapiolan koulu: Maarit Vehviläinen (toistaiseksi), (5) Tapiolan koulu: ma. Heikki Pihkala. ALAKOULUJEN UUDET REXIT: (6) Lintuvaaran koulu : ma. Paula Turkkila, (7) Martinkallion koulu: Pia Mäki-Kokkila jatkaa sijaisena 30.09.08 asti, (8) Päivänkehrän koulu: Jukka Sarpila (toistaiseksi),(9) Vanttilan koulu Olli Poutiainen, 1.1.2009 alkaen toistaiseksi, (10) Viherkallion koulu ma. Kirsi Paukku, (11) Pakankylän koulu: ma. Jarmo Jääskeläinen, (12) Toppelundin koulu: Osmo Sorsa (toistaiseksi)

PÄÄRUOKA
* Teatterivalojen nouto ei onnistunut. Jouni hoitaa asian ensi viikolla. Sukot puuttuivat. Laskun sain hyväksyttyä.
* Mappien (loputonta) siivousta. Aika hienoon kuntoon.
* Lukuvuoden 2008-2009 suunnitellukansion kokoaminen ja perusteet (kehys nyt). (KESKEN JÄI, mutta show what!)
* Hölmöläisporfolion täydentäminen. (Ei tullut uutta)
* Matkamääräysesityksen lähettäminen Kaisu Toivoselle (emailinan ja paperisena). (NJET)
* Markon papereiden viimeistely. JEP
* Opettajien virkamääräyksistä (valmiista) kopiot virastoon NJET
* Syksyn luentokalenterin päivittäminen ja eräiden vahvistaminen. Eteni mm. Hämeenlinnan osalta. Kuusamo kummittelee edelleen)
* Tietokoneen vaihto (hallintokoneeni menee vaihtoon). JEP. Hiki meinasi lentää, kun Kurre (lukkariohjelma) katosi. Onneksi asentaja oli nörtti ja osasi pelastaa homman.

JÄLKIRUOKA
* Erään syksyn keikan testailua JJ: kanssa. Hyvin eteni. 15 minuuttia
* VHS: palauttaminen WeeGeelle. Hoidin
* Hölmöläislaskujen maksaminen (WC+ hölmöläispaidat+ lounas). Ei vielä

keskiviikkona, kesäkuuta 18, 2008

4-3-(2)-1-GO


KUVA: Parakkiin tehdään etuajassa Kialle luokkaa.
- Koulutyön kesäkeskeytyspäivä 18/73-

SATEINEN keskiviikkoaamu, selkeni vasta illaksi. Toiseksi viimeinen työpäivä. Paikalla Riitta (viimeinen työpäivä), JJ, minä, Jiri ja kirjasto-Irmeli. Työpöydän tämänpäivän kattaus oli seuraavanlainen:

ALKURUOKA
* Sähköpostin purkua. Kyllä maistui. Kaupunginhallitus aloittaa selvityksen päivähoidon siirtämisestä sivistystoimeen. Sivitystoimi jaetaan kahtia. Kaisa Tikka on valittu Olarin koulun ja lukion vs.rehtoriksi. TIP-hankkeen raportti oli hyväksytty lautakunnassa pienin muutoksin. Suomenkielinen opetuslautakunta halusi turvata avustajapalvelun tarjonnan lakien ja asetusten mukaisesti. Lautakunta esitti avustajien palkkaamiseen 350 000 euron lisämäärärahaa vuodelle 2008 .


PÄÄRUOKA
* Teatterivalojen nouto, lähetyslista ja lasku. Lasku hoideltiin eteenpäin. Tavaroiden nouto onnistuu varmaan huomenna.
* Mappien (loputonta) siivous. JEP. Tein omat mapit oppimiskeskuksen eri kursseille ja mm. ensi syksyn keikoille.
* Lukuvuoden 2008-2009 suunnitellukansion kokoaminen ja perusteet (kehys nyt). JÄÄ HUOMISEEN
* Hölmöläisporfolion täydentäminen. JEP
* Matkamääräysesityksen lähettäminen Kaisu Toivoselle (emailinan ja paperisena). JÄÄ HUOMISEEN
* Väliseinän purun katsastus. JEP:
* Opettajien virkamääräyksistä (valmiista) kopiot virastoon JÄÄ HUOMISEEN
* Syksyn luentokalenterin päivittäminen ja eräiden vahvistaminen. JEP
* Budjettitilanne JEP
* Pidetyt TIP-tunnit (jos Seija kysyy) JEP

JÄLKIRUOKA
* Erään syksyn keikan testailua JJ: kanssa. Innolla. Saimma salakässärin valmiiksi, ja vedimme jutun läpi. Nyt kesto 15 minuuttia.
* DVD:n noutaminen Helsingistä (JEP) ja VHS: palauttaminen WeeGeelle. JÄÄ HUOMISEEN
* Hölmöläislaskujen maksaminen (WC+ hölmöläispaidat+ lounas). Ei tullut laskuja.
* Huomisen kattauksen suunnittelu. HOITUU

tiistaina, kesäkuuta 17, 2008

4 - (3) - 2 - 1 - GO

KUVA: Turvallisen iltapäivän rakenne 2008-2009, hahmotelma. TIP käynnistyy klo 12.45. Valinnaiset pajat toimivat 13.45- 15.15. Välipala syödään porrastetusti pajoittain. Muu aika ollaan kotipesässä ja pihalla. Niistä lähetetään harrastuskerhoihin. TIP päättyy klo 16.45. Sari sulkee ovet klo 17.

- Koulutyön kesäkeskeytyspäivä 17/73- Päivitetty klo 19.50.

KOLME TYÖPÄIVÄÄ ja sitten alkaa juhannus ja loma.

EILEN maanantaina oli upea kesäpäivä. Vespailin ympäri pääkaupunkiseutua hoitelemassa asioita. Aamulla minulla oli kaksi tapaamista. Hoidin Ismo Lehikoisen kanssa virkapäätöspaperit kuntoon, ja Sari Törrösen kanssa hahmottelimme alustavasti TIPin iltapäivänrakennetta (ks. kuva). TIP-seminaari pidetään sen henkilökunnalle perjantaina 8.8.

JOKIRANNAN Jukka sisusteli yläkerrassa uutta luokkaansa Siitä tulee kiva. Omassa konttorissa siivoustyöt jatkuivat. Huh, että on taas kertynyt paperia.

KÄVIN viemässä yhden VHS-nauhan ReelOneen siirrettäväksi dvd:ksi. On se nykyään kohtuullista. 15 minuutin siirto maksaa 20 euroa.

LOUNAAN jälkeen pyöräilimme Risto Schirayn kanssa Viherlaaksoon tilaamaan uudet teatterivalolaitteet. Tilasimme 24-kanavaisen ohjauspöydän, 12-kanavaisen himmentinen, 3 * 4-kanavaiset himmentimet ja asiallisen setin lamppuja. Niistä upein on lamppu, joka vaihtaa itse värin. Siihen meni kehittämisraha ja TIPistä jäljellä olleet rahat. Ja vähän ylikin. Edellinen laitteisto eli komeasti yli 15 vuotta. Ja edelleen siitä voidaan käyttää lammpuja ja standejä.
Hellströmin Noora kävi koululla hakemassa partioon palautettavat teltat. Sekin asia on nyt hoidossa. Kokosin sotu-tiedot kesäseminaarin lähtijöistä. Koulusihteeri Riitta selvitteli, kuinka saamme kanslia puhelimeen vastaajan lomien ajaksi.

Kohtuullisen tehokas työpäivä siis. Lisäbonusta siitä, että sain kirjoitettua Esseen kolmannen kolumnin otsikolla "Miesopettajat, katoava kanta". Lehti ilmestyy 10.7.
......................................................................................................................................

TIISTAI oli sateinen päivä. Julian paperiasiat hoidettiin kuntoon. Viimeiset erikseen laskutettavat tunnit pantiin maksuun. Virolaiset rakennusmiehet purkavat parhaillaan parakista seinää. Pääkoulun lattiat kiiltävät vahasta.

TALLINNAN matkailijoita on jo 39! Toimitin sotulistat matkayhtiölle. Erikoinen kesä; erityisesti miehiä talossa. Tänään Ripa, JJ ja Jiri. Ja mikä upeinta Ripan ja JJ:n luokat ovat löytämässä todella hienon skenografian. Ullan kanssa tsekkasimme avustajatilanteen vielä kerran. Yksi puuttuu. Sippolan Martti ja Leena piipahtivat koululla kaffella.

KEIKKAMARKKINOILLA kysyntää. Lupauduin puhumaan vantaan rexeille työhyvinvointihankkeestamme. Pohjois-Suomeen on jo kutsu kolmelle keikalle.

ONNEKSI on takaiskujakin. Valtio ei hyväksynyt kirjoitustani sivustolleen, johon oli pyydetty kommentteja koulutoimen tilasta.

maanantaina, kesäkuuta 16, 2008

Opetuksessa tehokkuus on toinen juttu

OAJ:n sivuilla kehoitetaan opettajia osallistumaan Valtionhallinnon verkkosivuilla meneillään olevaan avoimeen keskusteluun opettajille tärkeästä aiheesta. Kävin osoitteessa http://www.otakantaa.fi/ ja otin antaa kuntien koulutus-, sivistys- ja kulttuuripalveluihin. Keskustelu on auki 20. kesäkuuta asti. Alla kirjoitukseni, jota valtio ei ole hyväksynyt julkaistavaksi foorumilla.
Opetuksessa tehokkuus on toinen juttu

OPETUKSESSA tehokkuus on sitä, että lapset oppivat ja kasvavat. Se on yhtä aikaa vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Opetusta koskevassa tieteessä, didaktiikassa opetuksen tehokkuus ei kasva koulutilojen turvallisuudesta tinkimällä tai sijaisia palkkaamatta jättämällä. Se kasvaa kohentamalla opetuksen laatua.

Teollisuuskielessä, joka on koulutuksenkin alalla nykyään komentokielenä, tehokkuus on suoritteiden määrä annetussa ajassa. Jos opiskelu olisi kuin elokuvien katselua, tehokkuutta saataisiin lisäämällä tuoleja saliin. Näin kuvitellaan monessa kunnassa. Mutta kun opetus ei ole elokuvien katselua. Opetus on sitä, että oppilas rakentaa omaa tietämystään. Siihen hän tarvitsee dialogia opettajan kanssa. Tuossa dialogissa opettaja selittää vaikeita asioita ja kannustaa näkemään opiskelun vaatima vaiva.

LÄKÄREISTÄ on puristettu tehoja vaatimalla enemmän suoritteita, potilaskäyntejä. Mikäpä siinä, jos hyväksytään virhediagnoosit. Opettajalla arvellaan olevan päivässä tuhatkuntakin kohtaamistilannetta. Jokaisen pitäisi olla eettinen, kannustava ja rakentava. Niiden määrä ei lisäänny oppilasmäärää nostamalla. Kohtaamiseen/oppilas varattu aika lyhenee ja kohtaamisen laatu heikkenee. Kuten professori Paul Lillrank on osoittanut, julkisella puolella suoritemäärien kasvattaminen ei lisää tehokkuutta, koska vaikuttavuus samalla heikkenee.

Jos tehokkuudella ymmärretään kustannustehokkuutta, eli taloudellisuutta, suomalainen perusopetus on ihme. Oppilaiden opiskeluun käyttämä aika on vertailumaiden alhaisimpia. Kun samalla yhteiskunnan koulutukseen ohjaamat resurssit ovat meillä OECD-maiden keskitasoa, on oppilaiden ja opettajien työ ollut hyvin tehokasta. Jos budjetteja nykyisestä leikataan, voi käydä kuin entisen mustalaisen hevoselle. Siksi näpit irti koulujen rahoista.



PS. Siltä varalta, että vastaukseni ei miellytä, annan kaksi vinkkiä, joilla opetusta voidaan tehostaa:

1. Lyhennetään oppituntien kestoa. Viiden minuutin leikkauksella saadaan 12 %:n säästö. Jos kutistetaan vielä välitunnit 3 minuuttiin, saadaan merkittävät säästöt myös ilmastointi- ja lämmityskuluissa.

2. Siirrytään taajamissa vuorolukuun. Koulurakennukseen mahtuu hyvin kolme vuoroa. Mikä säästö investoinneissa! Aikoinaan ns. Platoon koulukokeilussa saatiin mahtumaan neljäkin vuoroa päivään.

sunnuntaina, kesäkuuta 15, 2008

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.6.2008

KUUKAUDEN KUVA: Treasure Island

ENSIMMÄINEN BLOGINI PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN-spacessa. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on jo yli 27 724 lukukertaa, kuukaudessa lukukertoja on tullut 1500 lisää

Tammikuun 12. 2007 blogialusta vaihtui bloggeriksi. Valitettavasti sen ominaisuuksiin ei kuulu kävijämäärien seuranta, joten siitä asiasta en osaa sanoa mitään. Seuraavassa esitellään blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.6.08 kahdessa ryhmässä. Uusi blogi ensin.

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1. 2007-15.6.2008

• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Aikapolitiikka ( 29.1.2008) • Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Arto Laamanen (28.3.08)• Arviointi (7.1.2008) • Arvokasvatus-oppiaine (28.2.08 10.5.08) • Aulangolla (5.3.2008 7.3.2008) • Aulis Pitkälä (7.11 1.2.2008) • Aurora 50 v (26.1 9.8 9.12 10.12 11.12 15.12 22.12) • Aurora-lehti (21.9 25.5.08 ) • Auroran koulun saneeraus (2.5 4.1. 8.10 11.8 20.10 9.6.08 13.6.08 ) • Auroran päivä (2.3.2008 10.3.2007 8.3.2008) •

The Beatles ( 11.2.2008 11.5.08) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11) •

Comenius-hakemus (26.3) •

Death Proof ( 27.12) • Direktio-oikeus (25.1.2008) • Duuniblues (23.1) •

Educa (27.1 26.1.2008 27.1.08) • Edunvalvonta (16.5.) • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • EFQM ( 29.12. 30.12 6.1.08 9.1.08 11.1.08) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokkien muodostaminen (16.4) • EKOAY (7.10 17.10 18.3.08) • Elvis (8.12) • Eläkepalkka (5.1.2008) • Ensivaikutelma (29.4.08) • Eppujen tutustumispäivä (14.5.08) • Eppuvanhempainilta ( 14.5.08) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8 ) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Esse (28.1.2008) • Espoon sivistystoimenjohtaja (12.8) • Etäluento (24.1.2008) •

Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7. 12.6.08) •

Googlen nettikalenteri ( 27.12. 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) •

Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus (18.4) • Helena Notkonen (3.12) • Heljä Misukka (24.4) • Henkilökunnan kevätjuhlat 24.5.08) • Homekoulut ( 8.2.2008) • Huippupomot (2.5.08) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9 10.10 20.1.2008 2.4.08 11.4.08 23.4. 08 7.5.08 10.5.08 13.5.08 13.6.08) •

Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) •iMovie (12.1.2008) • Irwin Goodman (9.2.2008) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• Itsekasvatus (1.4.08) •

Jaana Lemminkäinen (15.3.08) • JET (12.5) • Johanna Karimäki (1.4.08) • Johtaminen ( 10.2.2008) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9.2007 11.3.2008 27.5.08) • Jokelan koulu (8.11 19.11.) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Jouni Hörkkö (9.4.08) • Juhani Hytönen (2.4.08) • Jukka Jokiranta (26.3.08 9.4.08) • Jukka Sarpila (8.4.08) • Jyrki Hämäläinen (19.3.08) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) •

Kaisu Toivonen (22.2.2008) • Kalajärven koulu (21.9) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kati Tuurala (3.5.08) • Kauko Hämäläinen (9.4.08) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 10.11 17.11. 23.11. 24.11. 1.12 17.1.-08) • Kerhotoiminta (8.7 6.4.08 29.4.08) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7 11.12 ) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10 22.11. 23.1.2008) • Koko koulun näytelmät (10.1.2008) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulumestarin koulu (21.11) • Koulunkäyntiavustajat (23.9 19.5.08) • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11. 19.1.2008) • Koulutuksen arviointi ( 21.9)• Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Kouluruokailu (9.1.2008 15.1.2008) • Koulu-uutisia (25.6) • Kristina Wikberg (22.4) • Kuitinmäen koulu (25.11) • KULPS ( 9.5.08) • Kunniamerkki ( 26.1)• Kuopio (14.3.2008) • Kuukauden kirja (1.3.2008 1.4.08 2.5.08) • Kuusijuhla (14.12 15.12) • Kyselykone ( 6.5.08) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) •

Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lama (22.1.2008) • Lapsen hinta (1.3) • Lapsikeskenen kasvatus (1.3.2008 2.4.08) • Lapsuus (26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lisärakennus (12.4.08) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9 2007 17.2.2008 14.3.2008 16.3.08 17.5.08) • LO-tarvike oy (17.2.2008) • Lukiot (1-6-08) • Lukuvuoden arviointi (15.5.2008 30.5.08) • Luokanopettajan päiväkirja (6.1.2008 15.3.2008) • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 4.1.2008 5.4.08 14.4.08 ) • Luokkahenki (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) •

Maahanmuuttajaperheet ( 12.5.08) • Maija Daavittila (22.2.2008) • Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8 23.9 14.2.2008 8.4.08) • Mediakasvatus ( 15.2.2008) • Meidän luokka (14.4) • Menetelmä ( 7.6.08) • Mentorina (15.1 6.6) • Miehet (24.9) • Miesopettajaineksi (9.6.08) • "Missä kuljimme kerran" (20.5.08) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Murrosikä (12.3.2008) • Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1. 24.1.2008) • Muutosvastustus (5.5 15.7 19.1.2008) •

Nahkiaiset (9.9) • Nettikiusaaminen ( 15.2.2008) •

Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11 28.11.13.12 16.12 17.12 19.12 20.12 21.12) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajan työ (20.4.08) • Opettajatv (9.1.2008 15.1.2008 2.4.08) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 11.5.08 ) • Opettajien työolosuhteet (28.5.08) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) • Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetuksen tuki (3.6.08) • Opetusalan VES-tilanne (10.7 25.1.2008) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410) • Opetusministeri (1.5.08) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma (8.7 4.2.2008 25.3.08 15.4.08) • Opinmäki (4.3.2008) • Oppilasarviointi (14.1) • Oppikirja (21.3.08) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 10.1.2008 20.1.2008 29.1.2008 2.2.2008 29.3.08 2.4.08 23.5.08) • Oppimistulokset (22.3.08) •Oppitakuu • Osallisuus (21.11.) • Oulussa (21.2.2008) •

Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5) • Palkitseminen ( 25.1.2008 6.4.08) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pariopettajuus (4.4) • Pariälytehtävä (11.6.08. 12.6.08) • Pedagoginen ajattelu (15.8.08)• Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pekka Himanen ( 26.10) • Perinneyhdistys Aurora (27.2.2008 18.5.08) • Perusopetus ( 12.7.07 23.3.08 29.3.08 5.6. 08 6.6.08) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Pikku Prinssi (8.3.2008 2.4.08) • Planet Terror (27.12.) • Pro Rexi 2015 (16.10 23.11. 29.11. 1.12 17.1.-08 ) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päämäärä (13.10) • Pääsiäinen (20.3.08)

Reflektoitu rutinoituminen (11.6.08 15.6.08) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10 26.11 31.12. 3.1.2008 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 26.1.2008 3.2.2008 5.2.2008 18.2.2008 3.3.2008 11.3.2008 13.3.2008 17.-18.3.08 27.-28.3.08 14.4.08 23.4.08 24.4.08 30.5.08 3.6.08 7.6.08 14.6.08) • Rehtorikiistat (21.8) • Rehtori-info (13.12) • Rehtori-monologi (26.3.08 9.4.08) • Rehtoriksi (26.4. 08 27.4.08) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11 21.4.08 23.4.08 7.5.08 ) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Reijo Jouttimäki (9.4.08) • Rekrytointi ( 22.5.08) • Resurssit ( 8.7) • Retoriikka (19.2. 26.2.08) • Rexi tutkijana-verkosto (1.4.08) • Riitojen käsittely (26.3.08) • Rock Concert (10.12 11.12) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Rutiinit (15.8.08) • Ruotsin laivalla (18.4.8) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10.2007 27.2.2008) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) •

Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 9.6.08 13.6.08 ) • Sari Sarkomaa (16.4 1.5.08) • Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Sata sanaa opetuksesta (31.11 10.1.08 22.1.08 12.6.08) • Satu Hellsten (16.12) • Sata sanaa opetuksesta (18.11 30.12. 31.12. 3.1.08 18.2.08 27.2.08 15.3.08 ) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Sirpa Wass (10.1.2008) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Studia Aurora (8.4.08) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhempainliitto ( 31.10) • Suomi (13.4.08) • Surkeakuntoiset koulut ( 28.4.08) • Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syksyn 2007 saldo (23.12 6.1.08 9.1.2008 11.1.2008) • Syrjäytyminen (25.9) • Syysloma (26.5.08) • Säästöt ( 12.7) •

Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tapio Toivanen ( 27.1.2008) • Tasa-arvo (1.4.08) • Tasotestit (8.1.2008) • Tavoitteet ( 8.7) • Timo Kettunen (24.3) • Timo Lankinen ( 8.1.2008) • Todistustenjakojuhla (31.5.08) • Toivo Viljonen (7.6.08) • TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu (26.10 15.2.2008 20.2.08 5.3.08 4.3.08 24.2.08 19.4.08 30.4.08) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuuskasvatus (1.7 21.11 5.2. 08 4.3. 08 26.3.08 3.-4.4.08 12.6.08) • Tulospalkkio (18.10 18.12. 14.1.08) • Tuntematon sotilas (18.8 28.12) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11 29.3.08 11.4.08) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Tyytyväisyyskyely (4.12) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • Työpaikkakokous (9.1.2008) • Työrauha (13.1.2008) • TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1) • Työssäviihtyminen (15.2) • Täydennyskoulutus (9.4.08)•

Ulkomaanmatkat (2.9) •

Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoulutus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Vanhemmat (25.11. 4.12) • Veroilmoitus (4.5.08) • Vertaisryhmä (9.3.2008) • Vesot (24.1) • Vespa ( 23.5.08) • Veteraanit (8.12) • Via Dolorosa (4.4. 6.4 20.3.08) • Vieraita (7.10 12.11 26.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Viisikko (29.5.08 2.6.08 11.6.08) • Virkistystoiminta (11.2.2008) • Vuoden luokanopettaja (24.3 15.3.08) • Vuosi 2007, arvointia (1.1.2008) • Vuosi sitten (18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9 7.2.2008) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) •

Yhteislaulu (25.4.08) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) • Yksityiskoulut (25.3.08) • Ylioppilaskirjoitusten tulokset (1.8.08) • Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2) • YT (16.8 25.1.2008 21.5.08) • YT-toiminnan johtaminen (18.2.2008)•


...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

Aggressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) • Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 • Euroopan tulevaisuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) • Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) • Johtokunta (7.3.) • Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) • Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) • Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) • Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) • Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) • ”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9) • Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali (29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) • Oppimiskeskukset ( 9.12) • Oppimistulokset (7.12) • Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) • Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) • Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) • Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia (28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) • Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix (22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) • Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus (28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä (8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) • Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.08) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) • Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) • Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) • Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus (8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

Pedagoginen ajattelu ja rutiinit/päivittyvä lastu

KUVA: Valokuva (lainassa osoitteesta http://www1.vasteras.se/ormen/England03/452.jpg)josta näkyy selvästi pedagoginen rutiini. Opettaja opettaa istualtaan ryhmää kerrallaan, niin, että oppilaat istuvat matolla. Apuvälineenä on flap. Miksi opettaja on päätynyt opettamaan näin?
Tämän kesän yhdeksi älypähkinäkseni näyttää muodostuvan myönteisen, reflektoidun rutinoitumisen pohdinta. Kyse on myönteisestä rutinoitumista, oman, itselle ja oppilaille sopivan opetustavan löytämistä. "Parasta, mitä opettaja voi saavuttaa, on persoonallinen ote työhön". kirjoittivat Matti Koskenniemi ja Antero Valtasaari aikanaan. Kun oma tapa opettaa on reflektoitua, siis harkittua, pohdittua ja seurattua, opettaja on sovussa itsensä ja maailman (sekä opetussuunnitelman) kanssa. Tällainen rutinoituminen näkyy opetuksessa erilaisille yksilöille ja ryhmille sekä erilaisiin tilanteisiin persoonallisesti soveltuvimpina ratkaisuina. Ratkaisut eivät ole kaavoja vaan pikemminkin eränlainen paletti, jossa on jokin punainen lanka. Opettajan erilaisten opetustuokioiden sarjassa näkyy hänen kasvatuksellinen ja opetuksellinen tyylinsä/otteensa/käsialansa.

Tämä teemaa eri näkökulmista käsittelevä lastu on päivitetty viimeksi 3.7.


RUTIINI ja rutinoituminen ovat mielenkiintoisia käsitteitä. Sanojen sanakirjamerkitykset kantavat sisällään toisaalta myönteistä ylpeyttä harjoittelun myötä kypsyneestä osaamisesta ja toisaalta myös kielteisiä merkityksiä. Rutiinitoimia kuvataan usein tylsiksi ja arkisiksi. Rutiinisuoritus on iloton ja ponneton. Siinä ei ole glamouria.Rutiiniajattelua on pidetty ainakin John Deweyn ajoista lähtien paremman, pedagogisen ajattelun vastakohtana. Deweyhan jakoi toiminnan kahteen perustyyppiin, rutiininomaiseen toimintaan ja ajateltuun eli reflektiiviseen toimintaan. Mutta entä rutiini joka on reflektiivinen; harkittu ja koeteltu? Voisiko ajatella, että pedagogisesta ajattelusta saisi otteen rutiinien pohjalta ja että pedagogista ajattelua voitaisiin parhaiten kehittää reflektoimalla juuri rutiineita?

Opettajan pedagoginen ajatelu ja sen tutkimus

OPETTAJIA koskeva tutkimus voidaan jakaa kahteen ns. paradigmaan. Osassa on pyritty ratkaisemaan opetuksen tehokkuuden salaisuutta etsimällä hyvän opettajan ominaisuuksia. Toisessa osassa on selvitetty opettajan ajattelun laadullisia ominaisuuksia. Jälkimmäiseen kuuluvat ns. teacher thinking -tutkimukset, joissa pyritään lähestymään opettajan ajattelua eri näkökulmista. Suomessa pedagogista ajattelua on tutkittu mm. Helsingin ja Joensuun yliopistoissa.

HELSINGISSÄ on keskitytty tutkimaan opettajan ratkaisuja ja erityisesti niiden perusteluja. Pedagogisen ajattelun oletetaan heijastuvan opettaja ratkaisuissa. Kansanen (1995, 14–16) on kuvannut opettajan pedagogista ajattelua opettajan uskomusjärjestelmän varassa tapahtuvaksi päätöksentekoprosessiksi. Hänen (1996, 45) mukaansa opettajan pedagoginen ajattelu eroaa muusta ajattelusta sillä perusteella, että pedagogisella ajattelulla on kasvatusfunktio. Jotta ajattelu olisi pedagogista, sen tulee liittyä opetussuunnitelman päämääriin ja tavoitteisiin (Kansanen ym. 2000, 3). Opettajan ratkaisut, joiden perusta ei ole kasvatuksellinen tai opetusuunnitelmallinen, eivät siis ole pedagogisia eikä niitä koskeva ajattelu ole pedagogista.

Opettaja ei aina tiedosta ratkaisujensa perusteita, mutta jos opettajalta niitä kysytään, ne tiedostuvat. Tavallisesti perustelut voidaan luokitella kahteen luokkaan. Puhutaan intuitiivisesta ja rationaalisesta perustelemisesta. Intuitiivinen perustelu nousee kokemuksista. Rationaaliselle perustelulle on ominaista vetoaminen tutkimustuloksiin ja koeteltuihin kokemuksiin (Kansanen 1999, 8). Käytännössä pääosa opettajista käyttää molempia perusteluita sekaisin.

Kansanen (1993) on laatinut opettajan pedagogiselle ajattelulle tasomallin. (1) Ensimmäinen taso on toiminnan taso. (2) Toinen taso on toimintaa koskevan ajattelun taso. Tällä tasolla opettaja vertailee omaa toimintaansa suhteessa teorioihin. Hän rakentaa malleja ja kokonaisuuksia, joiden avulla hän pyrkii ohjaamaan opetustaan. Näitä kutsutaan objektiteorioiksi. Ne ovat teorioita opetuksen käytännöstä. Objektiteorioita voi olla useita samastakin opetustilanteesta. (3) Ylin taso on objektiteorioita koskeva ajattelutaso. Tällä tasolla ajattelu on teoretisointia ja arvopohdintaa. Opettaja analysoi käsitteitään ja arvojaan, ja vertaa omaa tapaansa jäsentää opetusta suhteessa opetussuunnitelmaan ja kasvatustieteeseen. Kolmannelle tasolle yltävä pedagoginen ajattelu edellyttää kykyä käsitteellistää ja mallintaa kasvatuksellista toimintaa, kykyä arvioida mallien ja kuvausjärjestelmien eettisiä taustoja ja näkemyksellisiä sitoumuksia sekä tältä pohjalta tehdä kasvatukseen ja opetukseen liittyviä päätöksiä, Kyse on metateoriasta, opettajan kokonaisnäkemyksestää opetuksesta ja oppimisesta (Kansanen ym. 2000, 23 - 26).

JOENSUUSSA on tutkittu myös opettajan pedagogisen ajattelun sisältöä. Patrikainen (1997, 159-193) jaotteli omassa tutkimuksessaan opettajan pedagogisen ajattelun kolmeen osaan: ihmiskäsitykseen, tiedonkäsitykseen ja oppimiskäsitykseen. Hän päätyi jakamaan opettajuuden ulottuvuudet 10 dimensioon ja sai tulokseksi ”pedagogisen ajattelun dimensionaalisen käsitejärjestelmän”. Nämä dimensiot ovat eettinen ulottuvuus, kollegiaalinen reflektio, ihmiskäsitys, tiedon luonne, tiedon merkitys, tiedon käyttö/prosessointi, oppimiskäsitys, opettamiskäsitys, motivaatiokäsitys ja oppimisympäristö. Näistä neljä viimeisintä hän luokittelee yläluokaksi ”oppimiskäsitys”.

Rutiinin käsite (luonnos 19.6))

RUTIININ sanakirjamerkitys on tottumuksen kautta omaksuttu taito. Käsitteellä viitataan vakiintuneeseen tapaan toimia, jota ei tarvitse erikseen ajatella. Rutiinit helpottavat elämää, ja luovat turvallisuutta. Rutiinilla on myös kielteinen merkitys. Rutiinitoimia kuvataan usein tylsiksi ja arkisiksi. Rutiinisuoritus on iloton ja ponneton. Siinä ei ole glamouria. Ihminen urautuu ja leipääntyy. Rutiinin vastakohtana pidetään joustavia, luovia joka kertaa erikseen tehtäviä ratkaisuja siitä, kuinka toimia. Rutiinien pelätään vaarantavan ihmisen plastisuuden.

Rutiineita on paitsi toiminnassa myös ajattelussa. Myös ajattelussa rutiineille on annettu kielteinen merkitys. Rutiiniajattelua on pidetty ainakin John Deweyn ajoista lähtien paremman ajattelun vastakohtana. Deweyhan jakoi toiminnan kahteen perustyyppiin, rutiininomaiseen toimintaan ja ajateltuun eli reflektiiviseen toimintaan.

PERINTEISESTI suomalaisessa didaktiikassa opettajaihanteeksi on asetettu didaktisesti ajatteleva opettaja. Koskenniemi (1968) tarkoitti sillä taitavaa, luovaa opettajaa, joka ei suhtaudu opetukseen rutiinimaisesti eikä byrokraattisesti. Didaktisesti ajatteleva opettaja harkitsee omat ratkaisunsa, toisaalta opetussuunnitelmaan toisaalta oppilaantuntemukseen ja tilannetajuun perustuen. Hän tekee valintoja eri vaihtoehtojen välillä ja päätyy tiettyyn ratkaisuun pitämällä silmällä sekä annettuja että yhteisesti sovittuja tavoitteita. Hänelle yleiset opetusopilliset säännöt eivät ole sitovia ohjeita. Hän kykenee kehittämään itselleen, erilaisille yksilöille ja ryhmille sekä erilaisiin tilanteisiin omat, persoonallisesti soveltuvimmat ratkaisut. Didaktinen ajattelu on aina persoonallista. Vain persoonana toimimalla opettaja voi tukea oppilaittensa varttumista persoonallisuuksiksi. Tällaiselle opettajalle opetus on luovaa toimintaa, joka ei ole rutiinien kahlitsemaa. (Ks. Hellström 2008, )

Rutiineilla on siis didaktiikassa kielteinen merkitys. Tarkkavainen lukija huomaa kuitenkin, että Koskenniemi ei tuomitse rutiineja vaan rutiinimaisen suhtautumisen opetukseen ja rutiinien kahlitseman opetuksen. Rutiinit eivät itse ole hyödyllisiä tai hyödyttömiä. On tilanteita, joissa tietyt rutiinit ovat hyödyllisiä, ja myös päinvastoin.

Erityisen tärkeää on huomata, että oppilaat tarvitsevat rutiineita. Hyvä rutiini luo turvallisuutta. Päivittäiset rutiinit tuovat opetukseen osalle oppilaille jopa välttämätöntä ennakoitavuutta ja hallittavuutta. Saloviidan (2008) mukaan rutiinit ja säännöt suojaavat koulutyötä. Rutiinit luovat luokkaan johdonmukaisen työrauhaa edistävän järjestyksen. Tällaisia rutiineita tarvitsevia arkisia asioista ovat: istumajärjestys, päivän alku, tunnin alku, myöhästymiset , tavaroiden unohtelut, puheenvuoron pyytämistavat, oppilaiden liikkuminen ja keskusteleminen, kuinka pyydetään apua, mitä tehdään, kun oma työ on valmis, millaisia vaiheita tunnissa on, kuinka oppitunti ja koulupäivän lopetetaan jne.

Rutinoitumisen käsite (kesken)

RUTINOITUMISELLA viitatan moniin eri asioihin. Sillä voidaan tarkoittaa jonkin vaikea taidon hallinnan kasvua. Rutinoitunut esiintyjä selviää tehtävästä helpommin ja ehkä paremmin kuin rutinoitumaton. Rutinoitumisella tarkoitetaan myös sitä yhä suurempi osa jostain toiminnasta vakioituu, ja jopa jäykistyy.

Myönteinen rutinoituminen on oman, itselle ja oppilaille sopivan opetustavan löytämistä. Kun se on reflektoitua, opettaja on sovussa itsensä ja maailman (sekä opetussuunnitelman) kanssa.


Didaktisen periaatteen käsite

RUTIINI on vakiintunut opetuksen järjestämiseen liittyvä ratkaisu. Väitän, että kunkin rutiinin taustalla on jokin opettajalle tärkeä periaate. Näitä periaatteita on aikaisemmin kutsuttu didaktisiksi, nykyään mieluummin pedagogisiksi.

Didaktinen periaatteen avulla voidaan kuvata periaatteita, joita opettaja erityisesti haluaa korostaa opetuksessaan. Periaate on ikään kuin vaippa, jonka sisällä opetus etenee tai reunaehto, joka sitoo toimintaa ( Hellström 2008). Opettaja linjaa opetustaan periaatteilla. Periaatteen taustalla on jokin opettajan tärkeäksi kokema tavoite, ja sen taustalla jokin arvo. Periaatteen taustalla voi myös olla tieto tai uskomus jonkin ratkaisun yleisestä tehokkuudesta.

Sama rutiini voi liittyä useaan periaatteeseen. Niinikään jotain periaatetta voidaan toteuttaa useilla rutiineilla.
Muutama esimerkki lienee tarpeen? Luokassa voi olla rutiini, että tytöt ja pojat istuvat aina pareittain. Ratkaisu taustalla voi olla tasa-arvon periaate (opettaja totuttaa tyttöjä ja poikia toistensa seuaan) tai työrauhan periaate (tytöt sijoitetaan poikien välin rauhoittajiksi). Luokassa voi olla rutiini, että oppilaat laskevat kotilaskut tunnin alussa taululle. Ratkaisun taustalla voi ola aktiivisuuden periaate (opettaja haluaa oppilaille tilaisuuksia liikkua pulpetista ja toimia) tai esim, palkitsemisen ja rankaisemisen periaate (oikein tehtävän tehneet saavat julkista kiitosta, ja läksyn laiminlyöneet rangaistuksen).

KASVATUSOPIN historiassa tunnetaan laaja kirjo didaktisia periaatteita. Näistä esim. lapsikeskeisyys, aktiivisuus ja yhteistoiminnalisuus ovat kaikille tuttuja. Opettajilla on myös omia opetusta koskevia periaatteita. Näitä on tutkittu osana perusopetuksen pedagogiikkaa (Atjonen ym. 2008). Raportin mukaan suomalaisille opettajille heidän omassa opetus- ja kasvatustyössä kaikkein tärkempiä pedagogisia toimintaperiaatetteita olivat mm. jokin menetelmä tai järjestely, yksilön tarpeiden ja kykyjen huomioonottaminen, toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, oppilaan oikeudenmukainenja reilu kohtelu, työrauha, oppilaan kasvun ja kehityksen edistäminen, konstruktivismi, oppimaan oppiminen, esimerkkinä olemisen tärkeys. omalla persoonalla työskentelyn merkitys, oppimiselle otollisen iloisen, avoimen, virikkeellisen ja turvallisen ympäristön luominen. Valtaosa opettajista näyttää siis pitävän oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta tärkeimpinä pedagogisina periaatteinaan (vrt. Korkeakoski 2008, 17) Opettajat liittävät onnistuneeseen opetukseen tavallisesti hyvän työrauhan, selkeät tavoitteet, sisältöjen motivoivuuden, oppilaiden tarpeiden huomioon ottamisen ja aktiviteettien hyödyntämisen sekä opetusmenetelmien ja työtapojen monipuolisuuden. Yhteistoiminnallisuutta arvostetaan.

Rutiinit ja opettajan ammatillinen kehittyminen (19.6 täydennetty)

Opettajan ammatillista kehittymistä on kuvattu useilla vaihemalleilla. Krokforsin (1998, 87) esittämässä mallissa opettajan ammatillisessa kasvussa on viisi vaihetta: (1) noviisiopettaja, (2) edistynyt vasta-alkaja, (3) pätevä opettaja, (4) taitava opettaja ja (5) eksperttiopettaja. Ensimmäisessä vaiheessa opettaja keskittyy selviytymään tilanteista. Kokemusten myötä hän oppii ratkaisemaan eteen tulevia ongelma. Pätevä opettaja tekee tietoisia valintoja, jotka ohjaavat hänen toimintaansa ja sen suunnittelua. Opettajalla on selkeä käsitys siitä, mikä on tärkeää. Taitava opettaja alkaa hallita työtään kokonaisvaltaisesti. Eksperttiopettaja hallitsee tilanteet syvällisesti, ja hänellä on varmuus työstään.

Kosusen ja Huuskon (1997) mukaan eksperttiopettajalle opetussuunnitelma on skenario, jonka syväymmärretyistä raameista hän tuottaa luovia uusia ratkaisuja. Hänellä on oma kokonaisnäkemyksensä opetuksesta ja mm. siitä, mikä on mahdollista ja mikä toimii. Myös Leino ja Leino (1998, 108-110 ) ovat kuvailleet opettajan kehittymistä. Pätevyyden kasvaessa opettaja saa heidän mukaansa opetustilanteiden sekavuuden hallintaansa. Hän pyrkii suunnittelun avulla säännönmukaisiin ja rutiinimaisiin menettelyihin, kuitenkin niin, että ei enää toimi kaikissa tilanteissa samalla lailla vaan osaa käyttää kussakin tilanteessa siihen sopivia toimintaperiaatteita. Eksperttivaiheessa opettaja ei enää tarvitse sääntöjä eikä toimintaperiaatteita, vaan hänellä on kokonaisnäkemys siitä, mikä on kulloinkin ja yleensä mahdollista.

Rutiineilla näyttää olevan erilainen rooli opettajan ammatillisen kehityksen eri vaiheissa. Nuori opettaja ottaa mutkikasta opetustapahtumaa haltuunsa luomalla sekavuuteen pysyvvyttä, rutiineita. Rutiiniit auttavat häntä selviämään. Rutiinien tukiverkon varassa hän voi kokeilla erilaisia ratkaisuja, ja löytää niistä itsellään toimivat. Eksperttivaiheessa - jota kaikki opettajat eivät siis saavuta- opetus irtautuu rutiineista kohti tilannekohtaisesti tarkoituksenmukaisia ratkaisukokonaisuuksia. Rutinoitumisen myötä opettajan pedagoginen luovuus vapautuu.

Vaikka opettaja ei ammattitaitonsa kasvaessa lopulta itse enää tarvitse rutiinien tukea, kukin uusi oppilasryhmä tarvitsee niitä vuorollaan. Rutiineille jää eksperttiopettajankin luokassa tärkeä oppilaiden opiskelun tukirakenteen tehtävä.

Rutiinien ja opettajan pedagogisen ajattelun kehitys kulkevat rinnakkain. Kunkin rutiinin takana on jokin didaktinen periaate. Rutinoitumisen rinnalla kulkee pedagogiseen ajatteluun kuuluvien periaatteiden jäsentyminen. opettajan omiksi pedagogisiksi teorioiksi. Eksperttivaiheessa opettajan pedagoginen ajattelu irtautuu didaktisista periaatteista kohti syvällistä kokonaisnäkemystä opetuksesta, näkemystä siitä, mikä on tärkeää ja mikä mahdollista yleensä ja kussakin tilanteessa erikseen.

Rutiinit ovat opettajan ammatillisen kehityksen tuki. Niistä voi tulla kehittymisen este, jos opettaja ei uskaltaudu jatkuvasti reflektoimaan niitä ja tarvitaessa päivittämään niitä tai luopumaan niistä. Opettajan ammatilliseeen kehitysprosessiin kuuluu toisaalta vakiintumisen toisaalta kokeilun ja uuden kokeilemisen rytmiä. Siihen voi myös kuulua myös pysähtyneisyyttä ja taantumista. Kun olosuhteet muuttuvat, opettaja voi menettää eksperttiytensä (Brotherus ym. 2002,133). Ilman "päivitystä" opettajan tiedot ja taidot vanhentuvat. Opettaja ei pysy ammatillisesti ajantasalla.

KUVA: Rutiinien merkitys opettajan ammatillisen kasvun eri tilanteissa

RUTIINIEN asema opettajan ammatillisen kehityksen eri vaiheissa (ks. Kuva) vaihtelee. Vasta-alkajan osalta kehityksen tulisi kulkea kohti syvää pedagogista kokonaisnäkemystä ja toiminnan rutinoitumista. Ekspertille olisi tarpeen uskaltautua irti vakiintuneista käsityksistään ja rutiineistaan. Rutiinien rakentamisen ja rutiinien purkamisen tulisi tapahtua reflektoivalla otteella.


Oma ote opetukseen

Didaktisesti ajattelevan opettajan käsitteen ytimessä on persoonallisesti ja joustavasti järjestetty opetus. Opetuksessa välittyvä persoonallisuus, omaleimaisuus, on kiinnostava tekijä. Opettaja pitää yhdessä lukuvuodessa keskimäärin 1000 oppituntia. 30 työvuodessa niitä kertyy 30 000. Ulkopuolinen tarkkailija tunnistaa jokaisesta sinänsä erilaisesta tunnista juuri tuolle opettajalle tyypillisen tavan opettaa. Mutta millä käsitteellä kuvata tuota ilmiötä? Yksittäisen opettajan opetukselle tyypillistä laatua voidaan kutsua opettajan pedagogiseksi otteeksi, käsialaksi tai tyyliksi. Tunnistamme ne toistuvien ratkaisujen rutiinien omaleimaisesta kokonaisuudesta.

Rutiinit ja pedagogisen ajattelun tutkiminen

OPETTAJAN pedagoginen ajattelu ilmenee toisaalta opettajan toiminnassa ja toisaalta sen välityksellä, mitä opettaja työstään kertoo ja miten hän perustelee ratkaisujaan. Opettajan pedagogista ajattelua voidaan tutkia myös rutiinien avulla Opettaminen on ajattelua ja toimintaa, parhaimmillaan ajateltua toimintaa ja toiminnan ajattelua. Teoria ja käytäntö leikkaavat rutiineissa. Rutiini on käytännön ratkaisu, ja sen taustalla on jokin perustelu, periaate. Rutiini on pedagogisen periaatteen näkyvä puoli. Pedagoginen periaate on rutiinin sanallistuma. Rutiini on sekä yksilön tietoisuuteen liittyvä mielensisäinen asia että ulkoisesti tutkittavissa oleva asia. Rutiini syntyy tietoisesti pedagogisen valintaprosesin aikana. Jokin ilmiö merkityksellistyy opettajalla hyvän opetuksen kannalta tärkeäksi, ja hän valitsee omaksi tavakseen yhden vaihtoehdon niiden joskus luvuttomien vaihtoehtojen joukosta, joita hänelle on kertynyt vuosien varrella mieleen.

Opettajan pedagoginen ajattelu rakentuu vähitellen ja muodostaa lopulta varsin pysyvän ajatusrakennelman. Tätä ajatusrakennelmaa vastaa toiminnan tasolla opettajan tapa järjestää opetus, ja tässä tavassa rutiinit, harkitut ja koetellut pysyvät ratkaisut ovat keskeinen elementti.

Opettaja oman opetusotteensa kehittäjänä

Opettaja opettaa, ja samalla hän etsii koko uransa ajan itselleen istuvaa, omaa tapaa opettaa. Vaeltajan didaktiikan käsite kuvaa, kuinka opettaja oma opetustapaansa rakentaa. Opettaja pyrkii tarkastelemaan aikakauden virtauksia valppaasti, mutta samalla harkitusti, sitten valitsemaan kestävimmät ratkaisut ja lopuksi toteuttamaan ne omassa työssään mahdollisuuksien sallimisssa rajoissa ( Lahdes 1969, 30). Opettaja poimii ideoita, jotka toimivat hänellä. Opettajan ajattelu ja hänen näkyvä opetustyylinsä kasvavat ja rikastuvat uusista kokemuksista.

Kasvaakseen opettajana, opettaja tarvitsee uutta, joka haastaa jo olevan. Uuden kohdatessaan opettaja saattaa tuntea tarvetta päivittää omiaa rutiineitaan. Pedagogisen ajattelun muutos on todennäköisemmin kestävä, jos se näkyy muuttuneena rutiinina kuin jos uudella ajatuksella ei ole vastinetta pedagogisessa toiminnassa.

Opettaja voi hioa suorituksiaan tai syventää ajatteluaan, mutta opetusta edistää parhaiten omien rutiinien kriittinen pohdinta ja omia pedagogisia periaatteita vastaavien uusien rutiinien luova kehittely. Rutiinejaan sanallistamalla opettaja pääsee kiinni opetuksessa toteutuviin tavoitteisiin ja arvoihin.

OSA opettajista kehittää opetustaan ajattelu edellä. Väitän kuitenkin, että useampi meistä toimii toisin päin: toiminta edellä. Kokeilemme erilaisia ratkaisuja, toimiiko tämä? Tavoitteet eivät rationaalisen mallin mukaan ohjaa opettajan tapaa organisoida opetusta, mutta opettaja pystyy tunnistamaan, edistääkö jokin toiminta opetuksen tavoitteisuutta. Jollei edetä, siitä luovutaan.

Tulevaisuuskasvatus (aihio)

TULEVAISUUSKASVATUS on yksi lukuisista uusista aiheista, jotka pyrkivät mukaan viralliseen opetusohjelmaan. Vastaavia teemoja on muitakin mm. teatterikasvatus. Kansainvälisessä hankkeessa Futures2002 prosessoitiin kuuden vuoden ajan tulevaisuuskasvatuksen perusideoita

Tulevaisuuskasvatusta voi kuvata kokonaisuudeksi, jossa painottuvat tietyt yleiset tavoitteet, joka kokoaa eri oppiaineissa jo olevia sisältöjä aihekokonaisuuden tavoin ja jolla on omia juuri näihin tavoitteisiin ja sisältöihin sopivia opetusmenetelmiä.

Tulevaisuuskasvatuksessa tärkeitä kasvatustavoitteita ovat

Tulevaisuuskasvatuksen keskeisimpiä sisältöjä ovat

Tulevaisuuskasvatuksele tyypilliimpiä opetusmenetelmiä ovat.

Tulevaisuuskasvatus on yksinkertaistaen kuin historiaa nurinperin.


Tulevaisuuskasvatus on suomalaisen kasvatuksen tulevaisuus (kesken)

MAAILMA elää kiistattomasti rajua muutosta. Koska kasvatus on aina kasvatusta tulevaisuuten, yhä vaikeammin ennustettavaksi muuttuva tulevaisuus hämmentää myös kasvatusta. Millaiseen maailmaan lapsi tulisi kasvattaa? Mitä hänen tulisi aikuisena osata? Miten häntä tulisi lapsena kasvattaa, jotta hänellä olisi parhaat mahdolliset eväät onnelliseen elämään?

KOULUTUSPOLITIIKAN keskeinen tehtävä on määritellä kasvatuksen linjaukset. Päätös on poliittinen. Vuoden 2004 opetussuunnitelman erusteissa ja erityisesti lukion opetussuunnitelman perusteissa on jo näkyvissä tulevaisuuskasvatuksellsia painotuksia.

OPETUKSEN arkeen tulevaisuuskasvatuksesta innosuneiden opettajien ideat eivät ole vielä juurtuneet, eivät heidän omissa kouluissan, eikä juuri muissakaan.

Korkeakoski (2008) on pohtinut suomalaisen perusopetuksen pedagogiikan tilaa laajan arviointiaineiston ( Atjonen ym. 2008) pohjalta. Tästä julkaisusta nousee esiin myös seikkoja, jotka vahvistavat ajatusta, että tulevaisuuskasvatuksen viralistamisella voisi olla merkitystä valitun koulutuspolitiikan toteutumisen tehostamisessa.

Korkeakoski (emt.17) kiinnittää mm. huomiota, että opettajien pedagogisten periaatteiden joukossa ei juurikaan ole innovatiivisuutta, luovuutta tai muutoshakuisuutta. Tutkitussa aineistossa ei hänen mukaansa ollut myöntei-
siksi tulkittavia rajojen rikkojia tai omaperäisiä pohdiskelijoita ja uuden etsijöitä. Näkemystä oppimisesta yhteisöllisenä tietämyksen rakentamisena tulisi vahvistaa. Korkeakoski ehdottaa, että koulutuksen asiantuntijoiden tulisi hahmotella yhdessä koulutuksen tulevaisuutta. Kyse on siitä, mitkä ovat ne tulevaisuuden yleissivistyksen ydintaidot, -tiedot ja oppimista edistävät asenteet, joita tulisi tavoitella.


KIRJALLISUUTTA

Atjonen, P., Halinen, I., Hämäläinen, S.,Korkeakoski, E.,Knubb-Manninen,G., Kupari, P., Mehtäläinen, J., Risku, A.-M., Salonen, M. & Wikman, T. (2008). Tavoitteista vuorovaikutukseen. Perusopetuksen pedagogiikan arviointi. Koulutuksen arviointikeskuksen julkaisuja 30. Jyväskylä.

Brotherus, A., Hytönen, J. & Krokfors, L. (2002). Esi- ja alkuopetuksen didaktiikka. 2. uudistettu painos. Juva: WSOY.

Hellström, M. (2008). Sata sanaa opetuksesta. Jyväskylä: Ps-kustannus.

Jyrhämä, R. (2002). Ohjaus pedagogisena päätöksentekona. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 236.

Kansanen, P. 1993a. An outline for a model of teachers’ pedagogical thinking. Teoksessa P. Kansanen (toim.) Discussions on some educational issues IV (pp 51-65), Research report 121. Department of Teacher Education, University of Helsinki..

Kansanen, P. 1993b. An outline for a model of teachers’ pedagogical thinking. Teoksessa P. Kansanen (toim.), Discussions on some educational issues IV (pp 51–65). Research Report 121. Department of Teacher Education. University of Helsinki.

Kansanen, P 1993c. Onko pedagoginen ajattelu tutkimusta? Teoksessa S. Ojanen (toim.) Tutkiva opettaja. Opetus 21. vuosisadan ammattina (ss.40–51). Helsinki: Hakapaino,

Kansanen, P. (1995). Kuorolaulu, lausunta, kansantanhut ja tanssi. Entä pedagoginen ajattelu. Teoksessa A. Vaahtokari & A. Vähäpassi (toim.) , Tutki, vertaile, arvioi. Näkökulmia opetuksen suunnitteluun ja tutkimukseen(ss. 9 - 23 ). Oppimateriaaleja 51. Tampere: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Kansanen, P. (1996). Opettajan pedagoginen ajattelu ja sen “opettaminen”. Teoksessa S. Ojanen (toim.) Tutkiva opettaja 2 (ss. 45-50). Tampere: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 55.

Kansanen, P. (1999). Motivaatiosta pedagogiseen ajatteluun. Opettajankouluttaja 2, 7-10.

Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M., Krokfors, L., Husu, J. & Jyrhämä, R. (2000). Teachers? Pedagogical Thinking. Theoretical Landscapes, Practical Challenges. NY: Lang.

Korkeakoski, E. (2008). Tavoitteista vuorovaikutukseen. Perusopetuksen pedagogiikan arvioinnin tulosten tiivistelmä ja kehittämisehdotukset Koulutuksen arviointikeskuksen julkaisuja 32. Jyväskylä.

Koskenniemi, M. (1968). Opetuksen teorian perusaineksia. Helsinki: Otava.

Kosunen, T. & Huusko, J. (1997). Koulukohtaiset opetussuunnitelmat väline reflektiivisyyden lisäämiseen opettajan työssä? Teoksessa M.-L. Julkunen (toim.), Opetus, oppiminen, vuorovaikutus(ss. 202- 224). Juva: WSOY.

Krokfors, L. (1998). Muuttuva opettajuus. Teoksessa O. Luukkainen (toim.), Tulevaisuuden tekijät. Uuden opettajuuden mahdollisuudet (ss.68- 88). Jyväskylä: Atena-kustannus.

Lahdes, E. (1969). Peruskoulun opetusoppi. Otava: Helsinki.

Leino, A.-L. & Leino, J. (1997). Opettaminen ammattina. Helsinki: Kirjayhtymä.

Ojanen, S. (1993). Reflektiivisyys opetuksessa ja ohjauksessa. Teoksessa S. Ojanen (toim.), Tutkiva opettaja. Opetus 21. vuosisadan ammattina (ss.125- 147). Helsinki: Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Patrikainen, R. (1997). Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys luokanopettajan pedagogisessa ajattelussa. Kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 36, Joensuun yliopisto.

Saloviita, T.(2007). Työrauha luokkaan. Löydä oma toimintamallisi. Jyväskylä: PS-kustannus.

Syrjäläinen,E., Jyrhämä, R. & Haverinen, L (2004). Praktikumikäsikirja 2004 Studia Pædagogica 33 T Verkkoversio: Eeva Mussaari. Päivitetty: Marraskuu 2005. http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku1/sisalto1.htm

lauantaina, kesäkuuta 14, 2008

Toinen koulutyön keskeytysviikko takana

KUVA:
Keksin itselleni hauskan pikku tutkimustehtävän. Aion katsoa läpi googlesta löytyvät 12 000 000 kuvaa hakusanalla "classroom". (Oikeasti kuvia ei saa niin paljon näkyviin- mutta tuijottamalla kuvia tutkailen, voiko luokkahuonetta analysoimalla, siis sitä miten opettajat käyttävät tilaa tarkkailemalla tavoittaa opettajan pedagogista ajattelua, sitä minkä opetuksen elementtien suhteen hän on tehnyt vakaan ratkaisun (reflekterad runtinirisering)). Tämä kuva on lainassa osoitteesta http://www.cjonesfirstgrade.com/Our_Classroom.JPG

- Koulun kesäkeskeytyspäivä 14/73-

TOINEN kymmenestä kesäkeskeytysviikosta on kulunut. Ilma viileni, hyvä niin, kun Vespa oli korjaamolla. Työtahti oli sopivan veltto. Muutama antava kokous. Ideointia. Viimeisetkin opettajat kävivät siivoamassa luokkiaan. Ripan luokka on nyt oikein hieno. JJ:n kanssa innostuimme käytäväosan "valtaamista" yläkerran päätyluokan jatkoksi. JJ muuttaisi sinne. Ja omassa konttorissanikin on hyllyjä siivottu ahkerasti. Ammattilaistenkin siivous etenee. Kesän aikana kuulema tullaan maalaamaan myös sisäseiniä. Talon valaistusta tullaan myös parantamaan vastaamaan näkövammaisten lasten opetuksen tarpeita. Pihalle on tullut TIP-rahoilla hankittu kunnon koristeline - ja pelaajiakin löytyy. Ja tietysti kesän iso asia on uusien Smartboardien tulo.

Kesäkerho päättyi, ja pyysin vetäjiä kirjoittamaan kokemuksistaan pienen jutun www-sivuille.

Kaikki opettajat ja nyt palkattu. Saimme toiseksi ELA-opettajaksi luokanopettaja Marjo Niemen, joka aloittaa syksyllä erityisopettajaopinnot. Myös koulukäyntiavustajien/TIP-ohjaajien koko porukka on kasassa.

Toisen viikon aikaansaannoksiksi voisi siis kirjata
(1) Henkilöstö kokonaan rekrytoitu. Tilanne siis tosi hyvä.
(2) Ensi lukuvuodelle on hahmottumassa kivoja juttuja: Tulevaisuuskasvatusta (WSOY vahvisti materiaalin olevan iskussa), uusi yhteistyöhanke Pikku-Auroran kanssa.
(3) Sain käydä viimeisen palautekeskustelun, Raijan kanssa.
(4) Laihdutusasiakin on ollut mielessä.
(5) Kesäristeilylle on ilmoittautunut jo 37 ihmistä. Opetustoimenjohtajalta on saatu ennakkolupa, ja Suomen Matkatoimistolta tarjous. Laitoin tänään vahvistuksen.
(6) Viisikon käsikirjoitus on valmis! Ja läpinäytelty. Lavastuksen perusidea on kirkas.
(7) Aikataulusyistä kesäkuun loppuun mennessä käytettäville määrärahoille on hyvä kohde: saamme tuhdin paketin digitaalista valokoneistoa mm. näytelmiin.
(8) Oppimiskeskuksen syksyn ohjelma ja päivitetty, ja infotekstit tsekattu.
(9) Aivoja on pidetty kunnossa pohtimalla kasvatuksen käsitteitä ja kiehtovaa teemaa opettajan pedagogisesta ajattelusta ja reflektoiduista rutiineista.

TÄNÄ kesänä teen vielä yhden viikon töitä (tarkasti ottaen neljä päivää ma-to) ennen lomia. Muutamat hankinnat on hoidettava. Erikseen laskutettavia tunteja on pantava maksuun. Viimeiset hölmöläislaskut on saatava ja pantava maksuun. Lukkarin pohjatyöt on tehtävä. Reksin tietokone vaihdetaan. No hätä.

PS 1. Koulujen saneerauslistalla tapahtui yllätysmuutos. Soukan koulu - jossa totisesti on ongelmia- ohitti pitkän jonon kouluja, ja pääsi I-aallon elinkaarimallin kokeiluun. Ts. siellä korjaukset alkavat syksyllä 2009.

PS 2. Viikon upein juttu oli tietysti se, että sain Vespan korjaamolta perjantaina klo 16.

perjantaina, kesäkuuta 13, 2008

Hölmöläiset syömässä

KUVA: Hölmöläiset kävivät syömässä oikean Hölmölän Bembölen kahvituvalla.

BEMBÖLEN kahvituvalla on komea historia. Kaksi vuotta sitten Espoon Perinneyhdistys Aurora järjesti Hölmöläisiä käsitelleen seminaarin. Jokseenkin vuosi sitten minä ja Hannele Krohn sekä Milena Salonen löimme lukkoon idean toteuttaa Hölmöläispäivä 13.5.2007. Syksyn aikana homma hiottiin. Neuvottelimme projektille rahoitusta osana Espoo 550-juhlavuotta. Ja saimmekin. Keväällä hankkeelle saatiin tuottaja Ilona Tiainen, ja Miia Salminen palasti Afrikast. Oppimiskeskus Aurora kutsui kouluja mukaan, ja Pikku-Aurora muuta väkeä. Yhdessä teimme hienon tapahtumapäivän.

Tänään pidimme projektin päätöstilaisuuden. Se oli samalla Hannelen viimeinen työpäivä. Hieno kokemus. Eikä se jää tähän. Sovimme, että ensi keväänä 13.5 teemme taas jotain ihan uutta. Ja sitä paitsi vielä on tehtävä ennen vuoden loppua raportti rahojen käytöstä

PS. Ja ruoka oli hyvää. Minä söin perinteiseen tapaan sveitsin leikkeen.
Jotkut, joilla ei ole paino-ongelmia, söivät jälkiruuaksi Köyhät ritarit.
Vaikka Viisikkoja dramatisoinkin, niin minä en.

torstaina, kesäkuuta 12, 2008

Pariälytehtävä jatkuu...



- Koulutyön kesäkeskeytyspäivä 12/73-

EILINEN päivä oli aika haipakkaa. Aamulla klo 9 mersulla Pasilaan Opetushallitukseen suunnittelemaan ensi syksyn Tulevaisuuskasvatuksen kouluttajakoulutuksen III-seminaaria. Sovimme, että minä, Anneli Rautiainen ja Irmeli Halinen esittelemme myös OECD-seminaarissa suomalaista tulevaisuuspedagogiikkaa. Opettaja-tv kuvaa sitä varten 5 minuutin insertin Aurorassa. Hienoa, että meillä on vanhojen tulevaisuuskasvatuskonkareiden vahvistuksena ensi syksynä Ismo Lehikoinen, jolle asia on tuttu. Ja mikäpä tätä teemaa on työstäessä, kun WSOY:n materiaali valmistuu käyttöön. Lisäksi minun pitäisi tuottaa tieteellistyyppinen artikkeli projektista OPH:n julkaisuun (ja siihen liitty mutkan kautta myös se parviälytehtävä).

KLO 13.30 Ajoin uudelleen Helsinkiin. Kansasen Pertillä ja minulla oli kevätkauden viimeinen tapaaminen kasvatuksen käsitteiden äärellä. Kaikkiaan sanalistalla on nyt 108 käsitettä (joten karsinnan varaa on). 65 niistä on käyty kertalleen läpi. 43 on vielä aihioina. Kesän aikana teen loput ensimmäisen kierroksen korjaukset, ja työstän kaikista sanoista ensimmäisen version syksyn ensimmäiseen tapaamisen. Siis about käsite/päivä. Muutaman lepopäivän jälkeen.

ILTA sujui Viisikon parissa. Sain käsikirjoituksen valmiiksi, ja aamulla vielä viimeistelin sen. Tänään pääsemme kokeilemaan koko jutun läpi.

SITTEN VIELÄ parviälytehtävään. Oikeat tutkijat eivät oikein innostuneet esittämästäni ilmiöstä. Tyylin ja käsialan metaforissa oli kuulema kuitenkin itua. Kunhan muistaa, että ne ovat metaforia.

Tänä aamuna kaivoin koneelta Jank & Meyerin kaavion, joka kuvaa teorian ja käytännön yhteyttä opettajan työhön. Opetukseen vaikuttaa sekä teoria että rutiinit. Heillä on mielenkiintoinen käsite "reflekterad rutinisering", reflektoitu rutinoituminen. Siinä se kaipaamani "positiivinen rutiini".

Ajattelen, että jos haluamme tutkia opettajan tapaa järjestää oma opetuksensa ja siihen liittyvien ratkaisujen perusteita (eli hänen pedagogista ajatteluaan), yksi ikkuna tuohon ajatteluun on opettajan rutiinit. Opetukseen sisältyvistä tuhansista erilaisista ratkaisumahdollisuuksista, opettaja merkityksellistää jotkut, ja tekee niiden kohdalta päätöksen toimia "aina näin". Opettajan reflektoidut rutiinit ovat harkittuja ratkaisuja, ja niiden kautta opettajan ajattelua tutkiva tavoittaa juuri tälle opettajalle tärkeät asiat.

keskiviikkona, kesäkuuta 11, 2008

Parviälytehtävä

KUVA: Opettaja on ottanut luokkaansa kehitysvammaisia oppilaita. Oppilaat istuvat luokissa sekaryhmissä. Luokan perällä on sohvaryhmä. Päivä alkaa tietyllä tavalla ja päättyy tavalla. Opetustuokioilla on tietty kesto. Opettaja käyttää tiettyjä välineitä. Oppiaineet sijoittuvat päivään tietyssä järjestyksessä.Luokassa on tietyt rutiinit, säännöt ja periaatteet. Opettajalla ja avustajilla on tehtävät ja työnjako. Opettaja on tehnyt ison joukon ratkaisuja. Millä nimellä tätä havaittavaa kokonaisuutta, toimintaa tilassa ja ajassa, tulisi kutsua?
- Koulutyön kesäkeskeytyspäivä 11/73- Päivitetty klo 12.35. Klo 17.05. Klo 17.20. Klo 21.40 11.8. klo 17.40 13.6. 17.50 16.6. klo 19.10 17.6. klo 9.40 ja 11.06 ja 29.6. klo 12.30

HUOMENTA, hyvä blogi!

Viime viikkojen aikana - jo ennen Viljosen teoksen lukemista- minua on kiehtonut ilmiö, jolle ei oikein ole nimeä.
Tiedämme, että opettajat ovat erilaisia. Vaikka he opettaisivat samaa oppiainetta (esim. äidinkielen opettajat) tai olisivat innostuneita samoista menetelmistä (esim. ryhmätyö). Ja vaikka sama opettaja opettaisi eri aineita ja käyttäisi erilaisia tekniikoita, jokin pysyy. Millä nimellä tulisi kutsua sitä, mikä yhtäältä yhdistää yhden opettajan oppituntien/opetustuokioiden sarjaa ja toisaalta erottaa yhden opettajan oppituntien sarjan toisten opettajien sarjoista? Se liittyy jotenkin sekä opetuksen vuorovaikutukseen (esim. opettajan tapa puhua oppilaille) että opetuksen rakennetekijöihin (esim. miten oppilaat sijoitetaan luokkaan, millainen on tunnin rakenne jne.). Kyseessä on myönteisesti sama, mikä kielteisesti ilmaistaan rutiinin käsitteellä.

Ehkä kyseessä on vain "opettajan tapa opettaa"? Vai olisiko parempi kutsua ilmiötä opettajuudeksi, opettajan omaksi pedagogiikaksi/didaktiikaksi, omaksi käyttöteoriaksi.... ?

PERTTI Kansanen tutkii opettajan pedagogista ajattelua. Tuossa viitekehyksessä kyse olisi opettajan teorioista (ns. objektiteoriat ja metateoriat), joilla opettaja perustelee ratkaisujaan. Käsitteen, jota haen, tulisi kuitenkin yhdistää toiminta ja ajattelu, tehtyjen ratkaisujen kokonaisuus ja niiden perustelut.

LÄHETIN eilen illalla aika isolle joukolle opetusalaa tuntevia ihmisiä sähköpostikirjeen, jossa pyysin heitä auttamaan minua tässä ongelmassa. Olen kerran aikaisemmin vastaavasti tällaisella parviälytekniikalla verkoston avulla hahmotellut käyttöteorian käsitettä. Tuo määritelmä löytyy kirjasta " Sata sanaa opetuksesta". Tuolloin ongelmani oli siis päinvastainen. Minulla oli sana, mutta hämmennys sen määritelmän suhteen. Nyt on ilmiön kuvaus, muttei nimeä sille.

OLEN jo saanutkin muutamia ehdotuksia. Tällaisia:

- olisiko kyseessä opettajan henkilökohtainen pedagogiikka tai opettajan työtä ohjaava henkilökohtainen pedagogiikka autopedagogiikka?? opettajan oma pedagogiikkaportfolio???
- Musta vois ajatella että kun ope tekee työtä niin sillä on työ, työväline ja työmenetelmä. Vaikka työ ja menetelmäkin olis sama, niin se väline eli oma persoona, osaaminen tms. on kuitenkin eri.
- Mielestäni aika hyvä olisi käyttää tästä esim."opettaessaan opettaja käyttää ja soveltaa omaa käyttöteoriaansa" ja lisäksi "opettaja on sisäistänyt omat arvostuksensa ja opetusta koskevat periaatteensa toimivaksi/toimiviksi käytännössä" ja tähän liittyy ja nämä erottavat mielestäni opettajien tunnit toisistaan jne. "oman työn arviointi, opetussisällön jäsennöinti, päätöksenteko, hyvät vuorovaikutustaidot, tutkiva asenne, itsearviointi, opittujen opetusmenetelmien tarkasteleminen ja kenties muuttaminen tilanteen/opetusryhmän jne.suhteen, opettajuus on TAITOLAJI, ja voidaan vuosien saatossa ja monen opetusvuoden kokemuksen jälkeen puhua jatkuvasta OPETTAJAPERSOONALLISUUDEN KEHITTYMIS- tai RAKENTAMISPROSESSISTA"...
- Kyseessä on jotain orientaation ja kolmikantadialogin : opettaja- oppilas- oppiaineen olemus liepeillä oleva asia. Keksin tämän kolmikantadialogin juuri äsken miettiessäni kysymystäsi. Toinen opettaja siirtää asiaa ja opetettavaa asiaa, toinen synnyttää poikittaisen keskustelun, ilmiön, jossa asia alkaa puhua. Saitko kiinni? Pedagogia on mielestäni liian rajallinen ja opittavissa olevaa - kyseessä on mielestäni opettajan orientaatio koko työtään kohtaan.
- Muistelen niin, että professori Mauri Åhlberg puhuu opettajan käyttöteoriasta. Minusta sana on hyvä, sillä se sallii mahdollisuuden tarkastella/tutkia opettajan työtä. Toinen hyvä käsite on opettajan ammatillinen kasvu/kehitys tai ammatillisuuden kehittyminen. Kun vierailin eri kouluissa tämän lukuvuoden aikana, sain käsityksen siitä, kuinka tiukilla uudet, nuoret opettajat voivatkaan olla. Kun itse aloitin opettajana 70-luvun lopulla, tärkein tehtäväni oli opettaminen. Tosin on nyt. Vanhempien puolelta voi tulla tosi paljon vaatimuksia ja kun ei haluta katsoa itseään, syytetään opettajaa. Minusta olisi tärkeää, että kouluissa tuettaisiin nuoria opettajia siihen tietouteen, että opettajan ammatillinen kasvu ja kehittyminen käynnistyvät koulun työyhteisössä ja että jokaiselle kehittyy oma käyttöteoria vuosien myötä. Näin saataisiin joustavuutta kohdata nykyajan vaatimukset, joita kouluille asetetaan. Terveisin ihaillen teidän koulun tapaa kohdata oppijat.
- en aivan päässyt sisään kysymykseesi, mutta itse näkisin sen menetelmän soveltamisena.
- Loistava kysymys! Minulle tuli heti sen luettuani mieleen kasvatuksen eetos, rakkaus ja haltioituminen! Se sellainen rakkaus ihmiseen ja sen kasvuun ja kehitykseen, siihen hauraaseen nuppuun, jonka kukkimiseen haluaa antaa oman osansa!
- Yrityselämässähän tuota kutsuttaisiin johtamistyyliksi. Toinen on ihmisjohtaja, toinen tehtäväjohtaja. Toinen on hyvä asiajohtaja, mutta huono ihmisjohtaja. Autoritäärisyyden määrä on myös ratkaiseva. Oppituntien pitämisessähän on pohjimmiltaan kysymys ihmisten ja asioiden johtamisesta. Ihmisten johtamisen avulla saadaan kakarat oppimishaluisiksi ja –kykyisiksi, ryhmän yhteiseksi tavoitteeksi saadaan oppiminen. Asioiden johtamisen avulla ladotaan oppi kakaroiden päähän mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti (?) Opettaja kehittää omaa johtamistyyliään uransa aikana. Että tässä mielipide opetuksen asiantuntijuuden ulkopuolelta!
-Mielenkiintoinen aihe. Olen pohtinut asiaa joskus nuoruudessani siksi, että ihmettelin ja vähän selvitinkin sitä, miten erilaisia ovat eriopettajien tavat havainnollistaa samoja asioita. Havahduin asiaan uudelleen, kun totesin Pertti Kansasen käyttävän termiä ”opettajan käyttöteoria”. Eli jos et tunne Pertin tuotantoa, lueapa hänen tekstejään opettajan ajattelusta. Hän on pitänyt yhdessä nuorten tutkijoiden kanssa aiheesta esityksiä. Hänellä on erittäin mielenkiintoinen tapa jäsentää opettajan toiminnnan tieteellistä perustaa. Hän kirjoittaa aiheesta mm. vuosi sitten yhdessä hannele Niemen kanssa toimittamassani teoksessa ”Education as Societal Contributor” (Peter Langin kustantama teos.,Frankfurt am Main, 2007)) Siinä on hänen artikkelinsa sivulla 131-146. Pertiltä on ilmestynyt kyllä Santalahden kustantamana muitakin kirjota, jossa hän taitaa mainita asiasta, en nyt juuri muista.
- Itse en puhuisi käyttöteoriasta, koska kaikki eivät omaa opetustapaansa tiedosta teoriana. Vaikka sitä se useimmiten lienee kuitenkin on. Oma pedagogiikka on hyvä, koska se voi sisältää sekä teoreettisia rakenteita että opettajan omia rakenteita. Menetelmä taas kuulostaa sanana jotenkin kliiniseltä, koska kyseessä ei liene joku pysyvä "kulkurata" vaan jatkuvasti päivittyvä ja konstruoitu persoonallinen pedagogiikka. Miten olisi persoonan pedagogiikka? Lähellä tuota sinun ehdottamaa omaa pedagogiikkaa...
- Tunnustelepa, vastaisiko "pedagoginen käsiala" sitä mitä tavoittelet. Käsiala voi olla selkeää, sujuvaa, epäselvää, norminmukaista, piittaamatonta, kuritonta, suurta, pientä, tuhruista, liioittelevaa, kaunista, persoonallista, lapsenomaista. Voisiko pedagogista kädenjälkeä kuvata edelliseen tapaan?
- Miltä kuulostaisi reflektiivinen opetustaito: omaan reflektioon perustuva kehittyminen oppimisen edistämisessä?
- Mukavaa, että sisällytit minut postituslistaasi. Ilahduin siitä kovasti. Olen miettinyt vastausta esittämääsi kysymykseen. Päädyin termiin 'opettajan pedagoginen ote'. Sana opettaja viittaa itse toimijaan, pedagoginen kaikkeen opetukseen liittyvään ajatustyöhön ja ote itse käytännön toimiin.
- Olisiko jonkinlainen vertaispedagogiikan ilmiö variaatioineen mitään. Saa muokata ja kehitellä edelleen : )
- Päässäni jäivät rullaamaan kaksi alkuliitettä. Toinen on INNO ja toinen META. Metataitoinen opettajuus sisältää laajan lajittelu- ja käyttöjärjestelmän, jossa oppimisessa ja opettamisessa tarvittavat eri osa-alueet ovat järjestäytyneet horisontaalisesti/vertikaalisesti sekä lisäksi spiraalimaisesti toisiinsa. Näitä voisivat olla esimerkiksi ihmistuntemuksen ja aineenhallinnan taidot, toimintatapojen monipuolisuus, analysoitu kokemusperäinen tai teoreettinen tietämys. Metataitoa on kyky poimia järjestäytyneestä tietokentästä tilanteeseen sopivia yhdistelmiä. Innotaitoinen opettajuus ei pyri systemaattisesti tai kategorisesti toistamaan aikaisempaa, vaan on joustavalla tavalla luovaa, jatkuvasti uuden vanhaan syntetisoivaa ja konstruktoivaa toimintaa.
- Tuo pedagoginen käsiala kuulosta hyvältä ja jotenkin runolliselta. Itselleni tuli mieleen lähinnä sellainen arkinen ilmaisu kuin opettajuus. Ehkä vivahde on hieman toinen.
- ihan ekaksi mieleen tullut sana on: "kasvatusnäkemys" (on henkilökohtainen, liittyy persoonaan ja omaan henkilöhistoriaan jne.
- Minulle tuli mieleen vain nämä aika tavanomaiset: pedagoginen ote, kasvatusote, pedagoginen polku. ota tai jätä!
- opettajuuden käyttöjärjestelmä. Mekaaninen metafora inhimillisessä asussa.
- Minä käyttäisin termiä Opettajan pedagogiset preferenssit tai opetustyyli.
- Miten olisi pedagoginen jalanjälki tai pedagoginen polku. Tuo jalanjälki saattaisi rimmata tässä ilmastokeskustelun ajassa. Ja ainahan sitä tekevälle sattuu; voi astua jonkun varpaille (tai päälle...!)
- Näköjään Jank ja Meyer olivat ehtineet ensin, jotensakin rakennelma oli tutun oloinen. Aamulla ”käyttöjärjestelmä” pyörähti pedagogisen jalanjäljen nimiin. Tunnut saaneen erinäisen määrän ideoita, joten jään mielenkiinnolla seuraamaan, miten työstät aihetta. Itse parinkymmenen vuoden opettajuuteni osalta voin todeta, että kokemus on kasvanut ja vaikuttaa moniin ratkaisuihin, mutta tapa tehdä valintoja on yllättävän pysyvää. Ehkä se on ihmiskäsitykseen perustuvaa. Kuulun itse niihin ihmisiin, jotka ovat parhaimmillaan saadessaan riittävästi luottamusta ja vapautta toimia yksin tai ryhmän jäsenenä kohti osittain määriteltyä päämäärää. En pidä joustamattomista rakenteista, vaikka rakenteet sinällään tuottavatkin mielihyvää ja turvallisen kentän toimia. Tätä ajattelua todennäköisesti toteutan myös opetuksessani.
- Tieteilijät taitavat puhua käyttöteoriasta, menetelmä-käsitteen rajat ovat väljemmät kuin tarkoittamasi...
Miten olisi pedagoginen käsiala?Kirjoittaa voidaan isoilla tai pienillä kirjaimilla, tekstaten tai "kaunolla". Mutta käsiala on aina tunnistettavissa.
- Minusta on mielenkiintoista, että artikkelissasi on viriämässä ajatus siitä, että opettajat ovat erilaisia. Tähän asti on puhuttu ainoastaan oppilaiden erilaisuudesta. Onko kyseessä pedagogiikka? Vai käyttöteoria? Vai menetelmä? Vai persoonallisuus? Vai temperamentti? Vai motivaatio? Vai elämänkaarinäkökulma? Vai perhe- ja työelämän yhteensovittaminen? Vai suorastaan sukupuolinäkökulma? Mikä tekee opettajista erilaisia? Onko opettajien erilaisuus rasittavaa kun lasten erilaisuus tuntuu joskus kouluissa olevan sitä? Pitääkö lasten sietää opettajien erilaisuutta, vai pitäisikö opettajien kyetä toteuttamaan erilaisin opetustoimen järjestämin tukitoimin kaikille samanlaista opetusta?
- moikka Martti, hyvä kysymys. Sormenjälki? yksilöllinen opetustyyli? Uniikkisuus?siinä pari sanaa jotka tulivat mieleen
- Hei! Mielestäni se on juuri ja pelkästään tuota jokaisen opettajan persoonapedagogiikkaa, joka kasvaa ja vahvistuu uran myötä, jos vain niin sallitaan. Ei enää vuosien päästä kompuroi jokaiseen lillukanvarteen, vaan opettaja omalla olemuksellaan, olemassaolollaan tuo kulloiseenkin lapsiryhmään oppimiselle suotuisaa ilmapiiriä, tunneilmastoa ja turvallisuudentunnetta siitä, että joku oikeasti välittää ja huolehtii koko luokasta sekä jokaisesta oppilaasta. Tällä ei ole mitään tekemistä minkään opetellun pedagogisen vippaskonstin kanssa. Ehkä tähän sopii ... kirjailija Heikki Turusen Yö kevään kuu -teoksen loppu, jossa jo päivätyönsä ehtoossa oleva opettaja luo ´´ilmapiiriä.´´ Suosittelen kovasti kirjan lukemista opetusalalla työtä tekeville.
"-Jaha. Nuottiopin aika. Aloitetaanpa laululla. Laulu syömmet aukaisee.Otetaan tuttu Ingmanin laulukirja esille ja etsitään siitä vaikkapa...Pannaanpas Jaakko se mälliritsa pois ja jätetään Hilkka rauhaan. Ottaisit esimerkkiä Raimosta ja Paulista tai sinusta ei koskaan tule mitään. Tuota...Tule aamuhun hymyilevään laulettiin viimeksi, niin myös Olen unessa useasti. Mutta Nuorten raittiuslaulu, sitä ei olekaan laulettu aikoihin.Siis numero kasseittemänkymmentä.

Me oomme lapsia Suomenmaan
ja nousevan aamun kansa.
Me tahdomme rientää taistelemaan,
kodin onnea, rauhaa puolustamaan,
kukin puolesta kalleimpansa..."

Äkeä säestäjä urkuharmoonin takana luokan edessä teki näppäimiä painellessaan hassunkurisia liikkeitä ja väänteli naamaansa kummallisesti kuin suurempikin soittotaiteilija. Välillä hän kumartui niin alas, että hävisi pitkiksi ajoiksi näkyvistä ja harmooni tuntui soivan itsestään.
- Tämä on aika hyvä. Menetelmään tai teoriaan viittavat ilmaisut ovat hieman kapeita. Kun ilmeisesti Martti etsit jotain sanallista muotoa siihen, miten opettajan persoonansa läpi/kautta toteuttaa käsitystään työstään ja toivottavasti myös kuvaa omasta opettajapersoonallisuudestaan ja sen kasvusta, niin käsiala on oikeansuuntainen termi. Käsialasta kuvastuu persoona, sitä voi kehittää ja se kehittyy/muuttuu myös ilman tietoista työtä. Käsiala viittaa myös tekemiseen, sitähän opettajan työ on toteutuessaan. Tästä lähtökohdasta voisi varmaan keksiä muitakin ilmaisuja, mutta enpäs nyt keksi...
- Omassa tuumiskelussani päädyin siihen, että kyse olisi opettajan pedagogisen otteen kehittämisestä. Se sisältäisi opetuksellisen ja kasvatuksellisen näkökulman, opettajan tavan suhtautua oppilaisiin ja oppimiseen sekä muokata opetustilanteita ja oppimisympäristöä sekä opettajan oman persoonallisen tavan toimia. Seijan ehdottama käsiala on hyvin lähellä tätä.
- minustakin tuo käsiala on hyvä lähtökohta. Irmelin tarkoittama ote on samaa sukua, mutta tuossa käsialassa tulee mielestäni laajemmin mukaan persoona ja sen (toivotottava) muuttuminen opettajauran aikana kun ihminen kehittyy itsessään, elämässään ja ammatissaan. Asia on sinänsäkin mielenkiintoinen kun juuri tälle ilmiöllehän me emme vielä ole saaneet käsitteellisesti yksiselitteistä nimeä. Kaikki kuitenkin implisiittisesti tietävät mistä puhut. Odotan mielenkiinnolla mitä tästä kehkeytyy.
- Käsiala on osa ihmisen persoonaa ja varmasti sen myötä pääsee analysoimaan tuota kokonaisuuttaa. Sen muuttuminen iän, vireystilan ym. myötä tuo uusia näkökulmia asiaan. Tosin opettajan työ ja sen kehittäminen erilaisten toimintojen myötä, hyväksi havaittujen asioiden myötä on myös kokonaisuus jolla asiaa voisi tarkastella.
Puhutaan opettajuuden kehityksenkaaresta, jossa vahvasti on mukana persoona!
- Käsiala on hyvä ilmaisu. Sitä käytetään muillakin aloilla. Esimerkiksi ilmailupiireissä on jo yli puoli vuosisataa puhuttu pilotin käsialasta. Samoin puhutaan johtamisen käsialasta.
- Käsialahan on pysyvä ... mutta opetus riippuu myös ryhmästä ... joten samalla opettajalla on monta käsialaa jotka ovat erilaisia. Ainakin itse varioin hyvin paljon mitä ja miten asiat oppitunnilla vien läpi. Jos "grafologi" tutkisi opetuskäsialaani ei siitä paljoa yhteistä löytyisi ;-)
- Minusta käsiala ei ole hyvä kuin vain metaforana subjektiivisissa kirjoitelmissa, siis ei tieteellisesti. Se on sitoutunut liiaksi oppiaineeseen kaunokirjoitus (nyttemmin AK:n osa?), joka oli minulla oppikoulun keskikoulun neljännellä (vai kolmannella) kymmenen (10).Joskus olen kuullut puhuttavan jokaisen henkilökohtaisesta pedakomiikasta - se sopisi minulle mutta aika monet eivät taida sitä käyttää, koska siinä pitää panna itsensä täysillä likoon ja niin ollen se on aika rankkaa. Onhan noita metaforia: tie, tiekartta - -. Mutta lyhyttä, tieteellisesti pätevää on kohtuullisen vaikea keksiä. Miten sanoisi lyhyesti oma (henkilökohtainen) jatkuvasti muuttuva, muista erottuva pedagogiikka´
- Professori Mauri Åhlbergi puhuu opettajan käyttöteorista. Minusta sana on hyvä, sillä se kuvastaa opettajan mahdollisuutta tutkia omaa työtään, olla kriittinen ja kehittyä työssään. Minusta me tarvitsemme tämän päivän koulukeskusteluun näkökulman, joka sallii opettajan etsiä ja löytää itsensä opettajana.
- Osallistun nyt minäkin vielä sopan keittämiseen. Totean vain, että myös käsitöiden tekemisessä (kutomisessa yms.) puhutaan kutojan käsialasta. Minulle käsiala-metaforassa on se hankaluus, että lähes kaikki konnotaatiot ovat itselleni negatiivisia. Oma käsialani on nimittäin niin kauhean näköistä, että mieluummin kirjoittaa koneella. Käsiala – niin tärkeä kuin se onkin – on hieman vanhahtava asia kun nykyiset tekstit tuotetaan käytännössä koneellisesti. Käsiala tässä kontekstissa onkin vain mekaanista fontin etsimistä ja tarpeen mukaan muuttamista (hempeissä kirjeissä kiemuraiseksi ehkä ja asiakirjeissä asialliseksi, lastenkutsu-kirjeissä lapsekkaaksi jne. ) – tuoko mielikuvan persoonallisuudesta, en tiedä. En ehkä osaa kuitenkaan parempaakaan tuoda pöytään. Kävin kuitenkin vähän lomalla ja muutama hieroja kokeili hartioitani ja siinä pöydällä mietiskelin tätä dilemmaa. Kysehän on samasta asioista heilläkin: kaikilla on suurin piirtein sama perusidea ja päämäärä, mutta tyylit ovat ihan erilaisia (ja varmaan monet niistä hyviä). Pohdiskelin että jotenkin ”käsiala” tuntuu kapealta tässä yhteydessä. Oma ajatus lähti menemään enemmänkin matka-metaforaan päin kuin paikallaan olemisen/kirjoittamisen metaforaan päin. Ammattitaidon kehittymisen suhteen olemme matkalla jotain kohden – kaikki ehkä vähän eri suuntiin, mutta toivottavasti kohti itse asetettuja tavoitteita. Myös opetussessioiden suhteen olemme matkalla – viemässä/johdattamassa oppijoita kohti tiettyä, yhteistä päämäärää. Reitit voivat olla hieman erilaisia, mutta ainakin perusopetuksen/ammatillisen opetuksen osalta tavoitteet ovat kansallisesti asetettuja. En osaa kiteyttää ajatustani matka-metaforasta, mutta se voisi olla yksi vaihtoehto pohtia.
- Opetustyyli ei sisällä koulutuksen perustehtävää eli kasvatusta. Opettaja ensisijaisesti kasvattaa ja sitten opettaa, eikö? Pelkkä opettamiseen liitetty termi kaventaa minusta haussa olevaa , maailmaa syleilevää ilmaisua :)
(Muutenkin on kummaa että opettajat jotka ovat kasvatustietelijöitä välttelevät kasvatus-sanaa...) Opettajan persoonallisuus läpitunkee työhön ja vaikuttaa oppilaisiin varmaan eniten juuri tuossa kasvattajan roolissa. Vuorovaikutuksessa opettajakin muuttuu, jos on muuttuakseen...Tuo viittaus matkaan yhdessä oppilaiden kanssa oli aika hauska... Voidaanko puhua opettajan pedagogisesta tiestä?
Toisaalta, on syytä palata alkuun ennenkuin innostuu... Mikäli Martti tarkoitit juuri oppituntien pitoa ( siis sitä osaa opettajan työstä) ja siinä ilmeneviä eroja, niin pedagoginen ote ja opetustyyli ovat ihan hyviä.
- Minulla on vähän samanlaisia tuntemuksia käsiala termin käytöstä kujin Jarilla. Voi olla, että yksinkertaistan liikaa, mutta minä lähestyisin tätä vastapari ajattelun kautta. Mehän olemme tottuneet käyttämään termiä Oppimistyyli (Suhteellisen pysyvä vaikkei muuttumaton tapa oppia uusia asioita). Nettihakukoneesta löytyi 1200 osumaa tälle termille eli jokseenkin tunnettu käsite Suomessa. Joten mielestäni opetustyyli kuvaisi hyvin Martin etsimää asiaa. Opetustyyli sanalle löytyi 633 osumaa.Monimutkaisempi termi on opetuspreferenssi joka on kakkossuosikkini.
- Opettaja kasvattaa ja opettaa lapsia, joilla on erilaisia oppimistyylejä. Kasvamistyyliä ei liene määritelty oppilaiden kohdalla. Opettajalle mielestäni sopii opettamis- ja kasvatustyyli terminä tässä asiassa. Mitä yksinkertaisempi termi, sen paremmin sen myös opettajat itse ymmärtävät. Vaikea termi aiheuttaa liian monia tulkintoja. Termin tulisi olla myös mielestäni kasvatustieteellinen oman alamme "kieltä". Jos puhutaan tulevaisuusorientoituneesta kasvatustyylistä, on kyse tietysti myös arvovalinnoista ja kasvatusfilosofiasta.