Hyvää vuotta 2024!

 

Jouluinen aforismi

 

On aika(a) vetää yhteen pian päättyvä vuosi.

Peruskoulu tarvitsee rahaa, rauhaa ja rakkautta

 RAHAA, RAUHAA JARAKKAUTTA

19.12.2023 OPPIVA Pore

Tämä kirjoittamani essee on julkaistu OPPIVA-verkoston Pore-sivuilla. Linkki:

https://oppivaverkosto.fi/rahaa-rauhaa-ja-rakkautta/

Kopion sen itselleni muistiin tänne. 

Opetusalan ammattijärjestö OAJ juhlii tänä syksynä 50-vuotista toimintaansa. 26.9.2023 OAJ järjesti juhlaseminaarin Helsingin PikkuFinlandiassa. Ohjelmassa oli puolenkymmentä alustusta, ja juhlan kunniaksi julkaistiin myös Tulevaisuuspamfletti. Siinä on 10 kirjoitusta koulutuksen tulevaisuuden haasteista; siitä, mistä tulemme, missä olemme ja miten matkaamme kohti kestävää tulevaisuutta. Kuva tulevaisuuden koulutukselle asettamista haasteita oli varsin yhdensuuntainen.

Mutta ennen kuin kurkotamme siihen, sukelletaan ensin 50 vuoden taakse. Tullaan sitten nykypäivään ja palataan lopuksi tulevaisuuden haasteisiin.

ENNEN OLI TOISIN

Suomalainen peruskoulu käynnistyi virallisesti vuonna 1972. Tuolloin 51 vuotta sitten maailma oli dramaattisesti toisenlainen. Peruskoulu oli merkittävä osa hyvinvointivaltion rakennusprojektia. Uuteen järjestelmään siirryttiin asteittain vuosina 1972–1977 alkaen Lapista. Viimeisinä rinnakkaiskoulujärjestelmästä luovuttiin pääkaupunkiseudulla. Kaikki oppilaat olivat uudessa yhtenäiskoulujärjestelmässä vuonna 1981.

Puoli vuosisataa on pitkä aika. Niinpä peruskoulua on korjattu ja paikattu ja faceliftattu joka vuosikymmenellä. 1970-luvulla sisäänajo toteutettiin jopa luvattoman keskitetysti. Vannottiin behaviorismin ja opetusteknologian ja tavoiteoppimisen nimiin. Muutamassa vuodessa havahduttiin työrauhaongelmiin ja ennen muuta tasokurssien aiheuttamiin syrjäytymisongelmiin.

1980-luvulla purettiin ohjausjärjestelmiä. Päätösvaltaa siirrettiin kunnille. Kuntaops syntyi uudelleen. Päätösvaltaa annettiin myös kouluille. Tasokurssit korvattiin joustavalla tuntikehysjärjestelmällä. Kaikille luvattiin jatko-opintokelpoisuus.

1990-luvulla Suomi syöksyi syvään lamaan. Korvamerkitystä valtioavusta luovuttiin. Kouluilla ei vältytty määrärahaleikkauksista eikä pakkolomista. Kiinteistöjä ei pidetty kunnossa, Koulutus oli edelleen puheessa investointi tulevaisuuteen, mutta käytännön ratkaisuissa sitä alettiin pitää kuluna.

Tasa-arvon arvon rinnalle nousi vapauden arvo. Koulupiirit poistettiin. Vanhempien vapautta valita koulu ja oppilaiden vapautta valita lisättiin. Ops-perusteet olivat äärimmäisen väljät. Koulut saivat keksiä jopa omia oppiaineita. Panokset haluttiin suunnata lahjakkaisiin oppilaisiin. Ideoitiin erilaisia kiihdytyskaistoja. Internetin myötä koneet tekivät läpimurron myös koulun arkeen. Teknologia laajensi oppimisympäristöä.

Vuoden 1998 perusopetuslaissa luovuttiin hallinnollisesta jaosta ala- ja yläasteisiin. Koulujen koko kasvoi.

Uusi vuosituhat alkoi hienosti. Suomalaiset 15-vuotiaat menestyivät joulukuussa 2001 julkaistussa OECD:n 32:n maan koulusaavutusvertailussa loistavasti. Puheet tasapäistävästä peruskoulusta vaikenivat. Suomalainen peruskoulu olikin maailman parhaita koulutusjärjestelmiä. Leikattuja resursseja ei siis kannattanut palauttaa?

Millenniumin alkua leimasi talouden nousukausi, joka päättyi vakavaan finanssikriisiin vuonna 2008. Koulutusta oli jälleen tehostettava. Koulujen määrä väheni. 1990- ja 2000-luvuilla Suomen pienistä kouluista lakkautettiin 65 %.

Koulujen erot kasvoivat. Hihnoja kiristettiin. Luottamus hapertui. Opetussuunnitelman sivumäärä moninkertaistui. Opetusta kehitettiin nyt keskitetymmin ja samaan suuntaan. Tasa-arvon ihanteen tenhovoima alkoi hiipua. Opettajien uupumusta lisäsi rajusti pyrkimys siirtää erityistä tukea tarvitsevat oppilaat yleisopetuksen luokkiin “integroimalla” heidät yleisopetuksen luokkiin usein ilman tarvittavia lisäresursseja. Monikulttuurisuus syveni.

Uusi opiskelijahuoltolaki mullisti perinteistä rehtorin johtamaa oppilashuoltotyömallia. Opettajat ja rehtorit suljettiin yksittäisten oppilaiden oppilashuollon ulkopuolelle. Koulutyössä lisääntyi paperityö ja dokumentointi.

Koulutuksen tasa-arvoisuudeksi alkoi riittää yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen. Koulutuspolitiikasta tuli yhä vahvemmin työelämään kouluttamista ja keskitetysti ohjaavaa.

Tuoreinkin ops-perusteet on monisatasivuinen, ja 2020-luvulla jo kymmeninen muutoksineen varmaankin yli 1000-sivuinen.

Vuonna 2020 iski pandemia. Se toi pedagogiikkaan uuden normaalin, joka pakotti opettajat ottamaan hurjan digiloikan. Suomalainen koulu selvisi, vaikka tauti ehti aiheuttaa laajaa osaamisen ja hyvinvoinnin vajetta opiskelijoiden keskuudessa sekä rankkaakin uupumista opetushenkilöstössä.

NYT ON NYT

Suomalainen peruskoulu on ollut huikea brändi. Sen tulokset ovat edelleen kansainvälisesti hienoa tasoa. Keskitasoa halvemmalla. Se on tasa-arvoinen, maksuton ja tukee erilaisia oppilaita. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden. Opetuksen lisäksi oppikirjat ja muu oppimateriaalit sekä työvälineet ja aineet ovat maksuttomia. Oppilaalla on myös oikeus saada jokaisena koulun työpäivänä maksuton, täysipainoinen ateria sekä tietyin edellytyksin maksuton koulukuljetus. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto.

Mutta. Vuoden 2023 loppuessa suomalainen peruskoulu voi hyvin ja ja huonosti. Osa kouluista tyhjenee, osa on ylitäynnä. Oppimistulokset ovat laskeneet. Laajennettu oppivelvollisuus ja syksyllä voimaan astunut uusi opiskelijahuoltolaki ja siihen liittyvä velvoite puuttua poissaoloihin ravistelevat.

ENTÄ PERUSKOULUN TULEVAISUUS?  

Kuten sanottu: Puoli vuosisataa on pitkä aika. Peruskoulun perusrakenne on kestänyt. Hienosti kestetty. Mutta se ei riitä. Maailma ei pysähdy. Päinvastoin muutos kiihtyy. Toisin kuin 50 vuotta sitten, nyt meille ei löydy tulevaisuuden koululle mallia muualta. Se on luotava itse.

OAJ:n seminaarissa avattiin keskustelua tulevaisuuden koulusta. Huolia riitti. Talousnäkymät ovat sumuisat.

Keskiössä oli huoli kyvystämme selvitä. Elintasomme on uhattuna. Suomi ikääntyy. Suomi on itse asiassa nyt yksi maailman ikääntyvimmistä valtioista. Suomalaisuus muuttuu. Rasismi lisääntyy. Inhimillisen pääoman taso on laskussa. Sivistys polarisoituu. Pojat syrjäytyvät. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, perusosaamista. Mutta myös luovuutta. Tuotamme vähemmän innovaatioita kuin aikaisemmin. Käytetäänkö koulurahat oikein? Kuinka säilyttää koulutuksen veto- ja pitovoima?

Itse asiassa yllättävän vähän kannettiin huolta koulun kyvystä tukea lasten ja nuorten kasvua ja löytää omat vahvuutensa. Koulun kyvystä luoda turvallisuutta. Velvollisuudet tunnistaa erityisen haavoittuvat, tuen tarpeessa olevat lapset ja lapsiryhmät.

John Deweyn mukaan koulun tehtävä on opettaa, kuinka selvitä elämässä. Vai olisiko tulevaisuuden koulun tehtävä on antaa eväät hyvään ja jopa onnelliseen elämään? Kaikille. Ihan kaikille. Ei vain työelämään vaan myös ihan omaan elämään. Ei vain elämään joskus myöhemmin, vaan myös ihan tässä. Tulevaisuuden koulu ei voi olla elämän eteinen tai odotushuone.

Ihan keskeinen pedagoginen periaate tulisi olla opetuksen ikäkaudenmukaisuus. Murrosikä merkitsee suurinta murroskautta, jonka yksilö kokee elämässään. Nuoren on pakko provosoida konflikteja ja rikkoa sääntöjä irtautuakseen ja itsenäistyäkseen. Missä on murrosiän pedagogiikka?

Tulevaisuuden koulun rakennustyön tulee perustua tietoon. Koulua on kehitettävä tutkimusperustaisesti. On lähetettävä tutkimuspartioita niihin nykykouluihin, joissa onnistutaan niin akateemisesti kuin oppilaiden hyvinvoinnissa ennusteita paremmin. Tutkijat selvittäkööt, mitä niissä kouluissa tehdään toisin.

Eläköön peruskoulu. Se ei ole rikki. Mutta kehittyäkseen se tarvitsee viisaita näkijöitä, rakenteita. Se tarvitsee rahaa, rauhaa ja rakkautta, kuten kouluhallituksen entinen pääjohtaja Erkki Aho on tiivistänyt. Niin samaa mieltä.

Martti Hellström

Viikkoraportti 51

(?) Viikko 51. Jouluviikko. No nyt? Kuinka aika rientääkään? (+)  Joulu on nyt täällä ja joulu- rauha alkaa.

 Maanantai 18.12 

ParasKurssi-etäkokous klo 9. Etenee. Viimeiset muutokset valtuustoryhmän ilmoitukseen. MaHa-harjoittelun palautekeskusteluun valmistautumista. Kaikki raportit tulleet. Kuorittiin lanttuja laatikkoon.

Tiistai 19.12

Kouluvaaripäivä. Joululounas. Kolmas tänä vuonna.MaHa-harjoittelun palautekeskustelu klo 14.15 - 15.30 Siltavuorella. K 115. Siellä on pidetty monta ryhmätuokiota. Sitten kotiin patongin palojen kanssa ja huilailemaan.

Keskiviikko 20.12.

Eläke tilille. Kiva juttu. Perunoiden kuorintaa laatikkoon. Teams- kokous tammikuun alun keikasta Turussa. Päivälliseksi siskonmakkarakeittoa.  Sitten demarikinan sovittelua meetsissä. Siivoilua. Sukeltelua vuoden 2008 maileihin. Silmälasien korjailua.

Torstai 21.12,

Joulusiivousta. Sähköistä ja oikeaa. Päivälliseksi uusinta siskonmakkarakeitosta. Kaupoissa. Joulutervehdyksiä. Joulukuusen osto (45€). Tylsää kinastelua X;ssä.

Perjantai 22.12

Kouluilla oli viimeinen (lyhyt) koulupäivä. 3N:n vanhemmille lähetettiin Petteri Punakuono-  sähköinen joulukortti.                     Siivousta. Lumitöitä. Kunnallisjärjestön sovittelutehtävää. Kinkun ja laatikoiden noutoa. Kuusi sisään ja koristeisiin.

Lauantai 23.12.

Aaton aatto. Aikaisin K-kauppaan, ei ollut ruuhkaa. Kinkku uuniin. Lumi sulaa.  Tuntikausia työhuoneen siivousta. Sitten toisen kerran kauppaan. 

Sunnuntai 24.12.

Jouluaatto alkoi perunankuorinnalla. Malmin haudalle. Jontelle, jossa paljon sukua koolla. 

Sitten Hietaniemeen Rannan ja Alénin haudalle.  Iltapäivällä meille kaikki lapset ja lapsenlapset, Linda ja Ruuti.  Maistuva joulukattaus ja jouluisaa puhetta.

 

Hyvää Joulua!

 

Ollaan kilttejä!

Espoon demarien valtuustoryhmällä on hyviä uutisia

Keskiviikkopäivän 20.12.  Länsiväylässä oli hyviä uutisia Espoon demarien valtuustoryhmältä. Ihan puolen sivun verran. Ja oikeasti olisi ollut enemmänkin.

Kiitos ryhmälle hyvästä budjettisovusta ja Sistalle  neuvottelujen taitavasta vetämisestä 

+  TimppaZ:lle  kivasta taitosta.

Hyvää joulua!

Vuoden 2023 viimeinen kouluvaaripäivä

 T ässä ne olivat. Vuoden 2023 kouluvaaripäivät.  Tällä kertaa pesti osui tiistaille klo 9- 13. Sitten kouluvaarin oli pakko lähteä oikeisiin töihin yliopistolle. No hätä. Noora-open apuna oli tänään  työharjoittelija  ja Seuresta lainassa ollut koulunkäynninohjaaja.  

Päivä avattiin tuttuun tapaan turvaa luovalla katsauksella päivän ohjelmaan. Luvassa oli paljon mukavaa ja tärkeää. Digiarpakone arpoi uudet ryhmäpaikat itse kullekin. Vapaa paikka jätettiin tammikuussa luokkaan tulevalle uudelle oppilaalle. 

Suomea  

oli tarjolla heti aluksi. Nyt sukellettiin runojen maailmaan. Mikö on riimi, mikä säe ja mikä säkeistä? Riimittelyö myös harjoiteltiin. Ja sitten pidettiin osaamista mittaava koe.

 

alkoi kuulutuksen jälkeen. Ei jäälle  Ei kinoksille. Liukasta..  Kouluvaari kävi kaffilla puhumassa (taas) äijien pöydässä.  

Ulkoilun jälkeen oli A1-kielen vuoro.Suurin osa opiskelee englantia, osa kiinaa. Enkun tunnilla oli piirikielileikkiä, ja sitten tehtiin kirjantehtäviä.

olin tänään Joululounas. 

Kattaukseen kuului salaattia, rosollia, herneitä, lanttu- ja porkkanalaatikkoa, perunaa, lohta ja kinkkua. Lapset tykkäsivät kovasti. Ja jälkiherkuksi pipareita. Sitten luokkaan ruokalevolle, leikille ja leffalle. Ennen seuraavaa tuntia oli vielä kalenterileikki. Viimeisetkin oppilaat saivat piparit.  Sitten olikin..

Nyt harjoiteltiin laskuja joissa oli sekä kerto- että yhteen- ja vähennyslaskuja. Aika hienosti osattiin.

alkoi klo 12.05. Ulos. Paitsi läksykerholaiset (= oppilaat, joilla oli jäänyt läksyjä tekemättä). Kouluvaarikin autteli. Muutama oppilas oli kartuttanut pistetiliään ja vietti siestaa sisällä vapaana ja villinä.  Kouluvaari kävi vielä taukotavussa. Voi kuinka iloista naurua kuuluikaan. Meitä koulumummeja- ja vaareja oli tänään kolme.

Oppilaiden koulupäivä  jatkui jumppasalissa liikunnallisella joulupolulla.  Kävin vaklaamassa edellistä ryhmää. Sitten oli löhdettävä. Sain vielä toivottaa hyvää joulua kaikille.  

Kiitoksia taas Auroran väelle ja 3N-luokalle hienosta syksystä. Tapaamisiin ensi vuonna.

 

 

 

Viikkoraportti 50

 

(+) Viikko enemmän täynnä väljää kuin pitkään aikaan. Kohta alkaa kokoustauko. Joulu on jo ovella..  (-) Kesäikävä silti.  Hyi lumityöt.

 Maanantai 11.12

Ihanan hidas aamu. Sitten ParasKurssi-aineistojen oikolukua.

Sitten jouluostoksille mm. XXL:ään. Lounaaksi porsaanleikkeet pitkästä aikaa Omeletista.  Valtuustolla oli kokous - vuoden viimeinen.  Varsinaiset hoitivat homman.

 Tiistai 12.12.

Talvinen päivä. EED:n jäsenkirjettä. Lumitöitä. Joulutortujen koristelua. Joulusiivousta. Nyyh, pikkuäijien askartelut oli vietävä kartonkikeräykseen. 

Illan suussa Tapiola Gardeniin Jukka Jokirannan kouluteatteriyhdistyksen syyskokoukseen. Kuhaa.

 Keskiviikko 13.12.

Lumitöitä. Vanhoja kirjoja kierrätykseen. Demarien ilmoitusta ensi keskiviikon Länsiväylään. 

Illalla TSL-opintojärjestön syyskokous. Samaan aikaan kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous. Ja kirkkovaltuusto. Molemmat jäävät nyt varan varaan.

 Torstai 14.12.

Lumitöitä.Kestävä Espoo- ohjelmaryhmän viimeinen kokous klo 16-18.30.Kunnallisjärjestön hallituksen viimeinen kok0us klo 17.30 alkaen.Ehdin siihenkin mukaan. 

 Perjantai  15.12.

Kouluvaaripäivä. Kuunneltiin  "sähköinen joulukortti". Sitä sai olla vielä tekemässä demarien "Hyviä Uutisia". Ensi viikolla Länsiväylässä. Niin nostalgista.

 Lauantai  16.12.

Lumi alkaa sulaa. Kaupoissa. Joulusiivousta. Vietiin Norpalle muonaa ja koristeita. Syötiin loppuun eilisten Oskarien puolikkaat muussin kanssa. Iltapalaksi GrandPan pizzapaloja. TV:stä Crown-sarjan toiseksi viimeinen osa.

 Sunnuntai  17.12.

Maisteriharjoittelun raporttien deadline ja läpilukua. Sähköpostien siivoilua. Nyt vuosissa 2007 ja 2014. Päivälliseksi kotitekoista lasagnea. Tosi hyvää. Iltapalaksi (toistaiseksi) viimein osa Crownia.

Kouluvaarin terveisiä viikolta 50

T änään oli taas kouluvaariperjantai. Pesti kesti  klo 9 -13.30. Noora-open apuna oli myös työharjoittelija. Hyvää arkea ja sokerina kakussa: kouluvaari pääsi teatteriin.

Perjantai avattiin turvaa luovalla katsauksella päivän ohjelmaan. Muutoksia oli luvassa. Koululounas syötäisiinkin heti välitunnin jälkeen, ja sitten mentäisiin tunniksi saliin.

Suomea  

Nyt harjoiteltiin luetun ymmärtämistä. Oli tunnistettava oikea kirjatyyppi jokaiselle pikku kappaleelle.  Oliko se  kasvikirjasta? Vai jostain muusta. Hyvin tunnistivat. 

 

maistui. Lunta riitti. Lumikasoille ei saanut kiipeillä, mutta välituntialuetta laajennettiin lähimetsään. Kouluvaari kävi kaffilla puhumassa äijien pöydässä nykyisen puutavaran

 ongelmista (käsityö).

syötiin siis jo klo 10.  Tarjolla oli puuroa, kevytkiisseliä (?) tummaa leipää ja juustoa.  Hyvin ehdittiin. Sitten saliin, jossa oli luvassa Red Nose Companyn esitys...

Olipa upea 60 minuuttinen. Klassinen tarina niin raikkaasti ja opettavaisesti. Mimiikkaa. Klovneria. Abbaa. Beatlesia. Elviskin.  Lapset olivat innoissaan ja osallistuivat huikeasti. U-tubessa on esityksen puffi, josta saa lusikalisen teatteriherkusta, muttei enempää.  https://www.youtube.com/watch?v=PLhaCLRnqmE

Hetkeksi luokkaan leikkimään joulukalenterileikkiä. Sitten alkoikin taas...

ja  kouluvaari kipitteli   K-kaupan luo, ettei parkkitäti/-setä ehdi sakottaa ja siirsi auton koulun parkkipaikalle.

 Uskonnossa oli vuoden viimeinen oppitunti. Ensi viikolla perjantaina koulu on vain kolme tuntia.

Nyt keskityttiin joulun  keskeisiin hahmoihin: Kuka oli Maria, Joosef ja kuka Jeesus? Mikä on seimi? Kun aikaa jäi vielä muutama minuutti katsottiin Hesarin Lasten Uutiset ja  3N:n lasten "Petteri Punakuono"- laulusta tehty iMovie-video.

Sitten päivä oli päässä.  Siistittiin luokka ja muisteltiin, mitä tavaroita pitää ottaa maanantaina mukaan.  Silloin 3N-luokalla on jälleen uimahallivuoro.

Kiitoksia taas Auroran väelle ja 3N-luokalle kivasta päivästä. Tapaamisiin vielä kerran tänä syksynä.