Esitin hänelle kaksi kysymystä. Sain molempiin viisaan vastauksen, niinkuin viisaalta kuuluu saadakin.
Miksi Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet?
Viisas mies vastasi:
- Näin on. Suomi eroaa mielenkiintoisesti muista Pisassa menestyneistä maista siten, että meillä tulokset äidinkielessä ovat paremmat kuin matematiikassa. Yleensä näin ei ole, vaan matematiikkaa osataan paremmin. Koreassa on sama tilanne.
- Mitä matematiikan hyvä osaaminen vaatii? Se vaatii pitkäjänteistä tavoitteen tavoittelua. Keskittymistä. Vaivannäköä. Ajattelemista. Matematiikka on nykykoulun latina.Kun matematiikan osaaminen laskee, myös Pisa-tulokset tulevat jatkossakin laskemaan,
Viisas mies antoi matemaattisen esimerkin. Kysymys kuuluu, millä ehdolla tämä lauseke on totta:
X + Y + M = X + S + M
Oikeasti vastaus on tosi helppo. (Jollet keksi, laita minulle viesti. Oikeassa sarakkeessa on sitä varten lähetysaukko). Mutta kun lauseketta testaa nuorilla, mini ei jaksa vaivata päätä.
- Nykynuoret ovat monessa asiassa tosi fiksuja, fiksumpia kuin me aikanamme. Mutta elämme aikaa, jossa kaikki tyydytys on saatava nopeasti. He suosivat pika-ajattelua hitaan ajattelun sijaan. Pitää reagoida nopeasti. Jollei ehdi keksiä vastausta nopeasti, on heitettävä huuli. Virheen tekeminen julkisesti on häpeä. Ei saa olla nolo.
Mitä pitäisi tehdä?
Viisas mies vastasi:
- Ennen muuta nuorten koulukiinnostuksen eroosiossa on kyse isoista yhteiskunnallisista asioista. Kun tulevaisuus on epävarma, sumussa, ei synny halua "pitkäkestoiseen ponnisteluun sijoittamiseen".
- Fiksu ihminen luottaa kykyihin ja yrittämiseen, mutta hän käyttää myös sattuman tarjoamia mahdollisuuksia. Moni nuori sitävastoin uskoo, että pelkkä sattuma riittää. Että kenestä vain voi tulla Saara Aalto. Heidän tavoitteensa elämälle ovat glorifioituja ja epärealistisia.
- Koulu voi tehdä kuitenkin jotain. Kyse on ajattelun kehittämisestä. Hitaan ajattelun harjoittamisesta.
- En tarkoita, että kännykät jne. tulisi kieltää. Pitää kuitenkin ymmärtää, että ne kiihdyttävät pika-ajattelua.
- Käsin kirjoittamista ei kannattaisi hylätä. Kynä vahvistaa kontrollia ja auttaa keskittymään.
- Peruskoulussa kannattaisi karsia matematiikan sisältöjä. %-lasku riittää. Algebralla on tärkeä rooli ajattelun kehittäjänä. Koulussa pitäisi harjoittaa jatkuvasti päässälaskuja.
- Kaikkiaan pitäisi pohtia, mitä tänään tarkoittaa yleissivistys
- Keskusteleva opetus on hyvä. Oppilaiden ajattelulle pitäisi vaan antaa enemmän tilaa. Opettajan tulisi itse puhua vähemmän. Oppilaat on saatava puhumaan ja kirjoittamaan. Vain niin ajattelu kehittyy. Asioita voitaisiin käsitellä esim. niin, että oppilaat esittävät ensin omat käsityksensä asiasta, ja opettaja jäsentää (reflektoi) näitä ajatuksia yhdessä oppilaiden kanssa.
- Oppilaiden tulisi asettaa tavoitteet ja saada valita. Itse asetettu tavoite sitouttaa. Oppiminen on tavoitteen ohjaamaa toimintaa.
- Näppärästi koulussa pärjääville (jotka oppivat kuuntelemalla tunnilla) tarvitaan lisähaasteita. Nyt he pääsevät liian helpolla.
- Niinikään on tärkeää oppia toimimaan sääntöjen mukaan. Kaikessa.
- Kannatan läksyjä. Niillä koulu tunkeutuu oppilaan arkeen.
KYLLÄ jäi aivot surraamaan.
