Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

perjantaina, tammikuuta 13, 2017

Viisas mies kertoi, miksi Pisa-tulokset tulevat yhä laskemaan

TAPASIN viisaan miehen, joka on ytimessä, kun on puhe Pisa-tuloksista ja niiden laskusta Suomessa.  Koska en muistanut pyytää lupaa näiden ajatusten kertomiseen,  en käytä hänen nimeään. Olkoon vain viisas mies.

Esitin hänelle kaksi kysymystä. Sain molempiin viisaan vastauksen, niinkuin viisaalta kuuluu saadakin.

Miksi Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet?
Viisas mies vastasi:

- Näin on. Suomi eroaa  mielenkiintoisesti muista Pisassa menestyneistä maista siten, että meillä tulokset äidinkielessä ovat paremmat kuin matematiikassa. Yleensä näin ei ole, vaan matematiikkaa osataan paremmin. Koreassa on sama tilanne.
- Mitä matematiikan hyvä osaaminen vaatii? Se vaatii pitkäjänteistä tavoitteen tavoittelua. Keskittymistä. Vaivannäköä. Ajattelemista. Matematiikka on nykykoulun latina.Kun matematiikan osaaminen laskee, myös Pisa-tulokset tulevat jatkossakin laskemaan,

Viisas mies antoi matemaattisen esimerkin. Kysymys kuuluu, millä ehdolla tämä lauseke on totta:

                  X + Y + M = X + S + M

Oikeasti vastaus on tosi helppo. (Jollet keksi, laita minulle viesti. Oikeassa sarakkeessa on sitä varten lähetysaukko). Mutta kun lauseketta testaa nuorilla, mini ei  jaksa vaivata päätä.

- Nykynuoret ovat monessa asiassa tosi fiksuja, fiksumpia kuin me aikanamme. Mutta elämme aikaa, jossa kaikki tyydytys on saatava nopeasti. He suosivat pika-ajattelua hitaan ajattelun sijaan. Pitää reagoida nopeasti.  Jollei ehdi keksiä vastausta nopeasti, on heitettävä huuli. Virheen tekeminen julkisesti on häpeä. Ei saa olla nolo.

Mitä pitäisi tehdä?  
Viisas mies vastasi:

- Ennen muuta nuorten koulukiinnostuksen eroosiossa on kyse  isoista yhteiskunnallisista asioista. Kun tulevaisuus on epävarma, sumussa, ei synny  halua "pitkäkestoiseen ponnisteluun sijoittamiseen".
- Fiksu ihminen luottaa kykyihin ja yrittämiseen,  mutta  hän käyttää  myös sattuman  tarjoamia mahdollisuuksia.  Moni nuori sitävastoin uskoo, että pelkkä sattuma riittää. Että kenestä vain voi tulla Saara Aalto. Heidän tavoitteensa elämälle ovat glorifioituja ja epärealistisia.
- Koulu voi tehdä kuitenkin jotain. Kyse on ajattelun kehittämisestä. Hitaan ajattelun harjoittamisesta.
- En tarkoita, että kännykät jne. tulisi  kieltää. Pitää kuitenkin ymmärtää, että ne kiihdyttävät pika-ajattelua.
- Käsin kirjoittamista ei kannattaisi hylätä. Kynä vahvistaa kontrollia ja  auttaa keskittymään.
- Peruskoulussa kannattaisi karsia matematiikan sisältöjä. %-lasku riittää. Algebralla on tärkeä rooli ajattelun kehittäjänä.  Koulussa pitäisi harjoittaa jatkuvasti päässälaskuja.
- Kaikkiaan pitäisi pohtia, mitä tänään tarkoittaa yleissivistys
- Keskusteleva opetus on hyvä. Oppilaiden ajattelulle pitäisi vaan antaa enemmän tilaa. Opettajan tulisi itse puhua vähemmän. Oppilaat on saatava puhumaan ja kirjoittamaan. Vain niin ajattelu kehittyy. Asioita voitaisiin käsitellä esim. niin, että oppilaat esittävät ensin omat käsityksensä asiasta, ja opettaja jäsentää (reflektoi)  näitä ajatuksia yhdessä oppilaiden kanssa.
- Oppilaiden tulisi asettaa tavoitteet ja saada valita. Itse asetettu tavoite  sitouttaa. Oppiminen on tavoitteen ohjaamaa toimintaa.
- Näppärästi koulussa  pärjääville (jotka oppivat kuuntelemalla tunnilla) tarvitaan lisähaasteita. Nyt he pääsevät liian helpolla.
- Niinikään on tärkeää oppia toimimaan sääntöjen mukaan. Kaikessa.
- Kannatan läksyjä. Niillä koulu tunkeutuu oppilaan arkeen.

KYLLÄ jäi aivot surraamaan.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sääntöjä joo, mutta ne pitää osata perustella niin että lapset ymmärtävät.

Eikö äidinkielen taidoissa vaadita pitkäjänteisyyttä? Eiköhän vähintään yhtä paljon tuossa iässä kuin matematiikassakin. Pättelevä ja arvioiva lukutapa perustuu juuri siihen.

Martti Hellström kirjoitti...

Säännöistä. Kun tapaan herran uudelleen, kysyn tarkemmin, mutta oletan, että hän viittaa säännöillä mm. kielioppiin jne.

Äidinkielestä. Siinä siis pärjätään paremmin kuin matematiikassa. Viisas mies korosti kielioppia, oikeinkirjoitusta, koko kirjojen lukemista jne.

Kai-Ari Lundell kirjoitti...

Viisas on mies.

Hän totesi säännöistä:

- Niinikään on tärkeää oppia toimimaan sääntöjen mukaan. Kaikessa.

Siis kaikessa.

Kyllä koulun on yhä edelleen opetettava lapsille mm. käyttäytymissäännöt, jotta he ymmärtävät ottamaan huomioon muutkin ihmiset.

Rauno kirjoitti...

Tuo sama keskustelu voidaan varmasti käydä kaikissa Pisa-maissa, kun lähdetään siitä että ennen oli paremmin.
En kyllä millään usko, että Suomessa nuoriso on kovin erilaista kuin muissa Pisa-maissa. Silloinhan meillä olisi kulttuurinen ongelma, joka on syntynyt 2000-luvulla. Yhtä selittävää tekijää ei varmaan ole. Jos tuloksia pitää parantaa, niihin voivat vaikuttaa oikeastaan parhaiten opettajat. Ihan toinen juttu on mittaako Pisa jotain oleellisia tulevaisuuden taitoja. Asennemittaukset ovat varmaankin ne tärkeimmät. Olisi hauska verrata meitä Viroon, jonka nousu on ollut huikeaa.

Anonyymi kirjoitti...

En ole tavannut tällaisia "nuoria" mutta muuten viisas mies on... no, viisas.

Anonyymi kirjoitti...

Uskon myös, että äidinkieli auttaa matikassakin. Itse olen huolissani lukemisen sujuvuudesta ja lukuharrastuksesta, sillä sujuva lukutaito auttaa kaikiissa muissa aineissa ja varmasti heijastuu Pisaankin. Jospa se onkin ollut syynä hyvään pärjäämiseen Pisa-kokeissa, kun kerran siinä muista olemme poikenneet. Opiskelu on todella raskasta, jos lukeminen ei suju ja siinä vaiheessa, kun pelkkä kuuntelu ei enää riitä opinnoissa, on hukassa. Sitäpaitsi kuuntelevan oppimisen määrä lienee vähenemässä ja on projekteja ym. Näissä lukemisen (ja sitä kautta kirjkoittamisen)
osaamistaso vaikuttaa monesti töiden lopputulokseen.