Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, helmikuuta 27, 2011

Seuraavien viikkojen haasteita

Barcelonassa oli jo alkukevät. Pian täälläkin. Ja
viimeistään pääsiäisenä?
TALVILOMA on siis ihan kohta takana. On hyvä aika pitää tilannekatsaus. Mitä olemme alkukevään aikana Aurorassa hoitaneet kuntoon? Millaisia haasteita seuraavat viikot ennen pääsiäislomaa  tarjoavat?

Mitä olemme jo saaneet hoidettua?

Tammikuussa  koulu saatiin hyvällä mielellä käyntiin. Kerhot käynnistyivät  syksyn korkealla volyymilla. Avustajapalveluja  tsekattiin.

Tokaluokkalaisten huoltajat valitsivat lapsensa A1-kielen (meillä englanti). Uudet ekaluokkalaiset ilmoittautuivat netissä, mutta koulukohtaisesti heidät jaetaan vasta maalis-huhtikuun aikana lautakunnan kokouksen jälkeen.

Turvallisuus- ja hyvinvointiasioissa edettiin. Selkeytimme talvipihasäännöt. Toinenkin hätäensiapukoulutustilaisuus totetutettiin. Syyttäjältä tuli päätös olla syyttämättä rehtoria parin vuoden takaisesta opettajan loukkaantumisesta ns. turvaotetilanteessa.  Hankimme koulutusta vuorovaikutustaitoihin.

Koulumme jakoi osaamistaan. Vedimme ops-koulutusta ja järjestimme oppimiskeskuksena ja Kelpo-pilottina  vierailijoille mielenkiintoisia tutustumispäiviä. Virkahaastattelut on hoidettu, ja valintaesitys tehty.

Olemme jättäneet anomukset lisämäärärahasta sekä opetusryhmien pienentämiseen että kerhotoiminnan virkistämiseen tarkoitetussa haussa.  Niinikään olemme pyytäneet ottamaan huomioon avustajatilanteeseemme kohdistuvan muutospaineen.

Seuraavien viikkojen haasteita

ENERGIAA on nyt kerätty. Hyvä, sillä sitä tullaan tarvitsemaan. Mm. seuraavat haasteet odottavat ratkaisua:
  • Seuraavien viikkojen aikana opettajia on paljon pois. Opettajia (ja rehtoria) koulutetaan; osa on pois muista syistä. Sijaisia siis tarvitaan. Eräiden opettajien poissaololla voi olla isojakin vaikutuksia kevään ohjelmaan, mm. Ruusus-elokuvan tekoon. Voimme joutua pohtimaan esim. kevätjuhla-asian kokonaan uudelleen.  OHR toimii sekin osittain vajaamiehityksellä seuraavat viikot.
  • Rehtorin vetämät kehittämiskeskustelut alkavat maaliskuussa. Keskustelut pyritään käymään työajalla mm. siestalla. Ensimmäiseksi vuorossa ovat opettajat, sitten huhtikuussa koulunkäyntiavustajat.  Lomake jaetaan (uudelleen) lokeroihin. 
  • Viikon 10 tiistaina on vuorossa toinen ops-koulutus, johon osallistuu koulultamme väkeä ainakin Kia, Johanna ja Martti, toivottavasti myös Sirpa, Raija ja Riina.  Sen jälkeen aloitamme ops-työn. Koulukohtainen opstyö on suunniteltava, jaettava, keskustelut käytävä ja vanha ja uusi osuus opsia siirrettävä Wilmaan. Tämä on kevään THE JUTTU. Työryhmällä Johanna, Kia, Martti, Raija, Riina ja Sirpa riittää hommia. 
  • Maaliskuun loppuun mennessä  toteutetaan 2.- ja 4.-luokilla  Allu-testit. 4.-luokilla on lisäksi matematiikan kansainvälinen TIMS-testi viikolla 13. Viikolla 11 alkavat kuudesluokkalaisten tutustumiset yläkouluihin. 
  • 24.3. on Espoon uintikisat. Koulujen salibändykisat ajoittuvat maalis-huhtikuulle.
  • Erityisiä tapahtumia tässä jaksossa on muutama: (1) ma 28.2. on Kalevalan päivänavaus, (2) Viikolla 10 meillä on jäähallivuoroja (3) Saman viikon lauantaina 12.3 järjestetään  perinteinen Auroran päivän tempaus jo 22. kerran. (4) ke 23.3. järjestämme Rock-konsertin ja (5) Ennen pääsiäislomaa on vielä Via Dolorosa.  
  • Tehostamme eräiden luokkien luokantason (jo) tehostetun tuen tukitoimia lähiviikkojen aikana.
  • Oppilasparlamentti kokoontuu maaliskuussa päättäämään Koti ja Koulu ry:n myöntämän määrärahan käytöstä. Huhtikuussa parlamentti järjestää oppilaille varjoeduskuntavaalit.
  • Huhtikuun lopulla päätetään, montako ekaluokkaa meille tulee. 
  • Koulutarvikkeiden tilausten dl on 15.4. Huhti/toukokuun  taitteessa  tehdään sitten  oppikirjojen täydennystilaukset. Luokanopettajien on  hyvä jo nyt alkaa tsekata kierrätettävien kirjojen kuntoa. 
  • Ennen kirjatilauksia nykyisten kolmasluokkalaisten huoltajat päättävät, aloittaako heidän lapsensa neljännellä luokalla vapaaehtoisen ruotsin opiskelun. 
  • Huhtikuun aikana 5.-luokkalaisten huoltajat valitsevat lapsilleen käsityö-oppiaineen "pääaineen": luokille 6.-9, joko tekninen tai tekstiilityö.
  • Niinikään maaliskuussa  odotamme Kunta10-tuloksia. Ne käydään läpi, ja tartumme uudestaan työhyvinvointiasioihin. Riskianalyysi on päivitettävä maaliskuun aikana.
  • Johtokunta kokoontuu maaliskuun aikana. Päivä on vielä puheenjohtajan kanssa sopimatta.
  • Espoon koulujen yhteisen Veso: Huhti-Messut Ruusutorpan koululla pidetään  lauantaina  9.4.  Auroralla on siellä oma workshop 9-12 ja 12-15. Sen teemana on koko koulun näytelmät.
  • 11.4.- 31-5. saamme kaksi lähihoitajaharjoittelijaa oppimaan työssä. 
  • Pääsiäisloma on  pe 22.4- ma 25.4 (juuri ennen vappuviikonloppua). Sinne on opettajilla 40,5 työpäivää :-)

lauantaina, helmikuuta 26, 2011

Ei itketä lauantaina

Havainnekuva huhtikuun Luokanopettajan
kannesta. 

RADIONOSTALGIA on hauska kanava. Keskeytyksettä tämänikäisen nuoruuden musiikkia. Kuten otsikonkin laulu.

Tänään oli vapaapäivä. Tein äärimmäisen vähän mitään hyödyllistä. Ajoin Macille Barcelonan kuvia ja videopätkiä. Niistä pitäisi syntyä pikkukuvakertomus.

Tärkein homma oli vierailu JJ:n luona Jorvissa yhdessä Osmon kanssa. Veimme ystävien terveiset. Kävimme kahvilla ja turisimme mukavia.

LUOKANOPETTAJA-lehden tuupparia oli pakko käydä läpi. Kakkosnumeron juttujen deadline on maanantaina, ja päätoimittajan vastuulla on, että lehden 36 sivulla on mahdollisimman erilaisia juttuja  erilaisista asioista pitäville lukijoille.

Vähän hitaasti on juttuja tippunut. Ja ensi viikolla on Keski-Suomi hiihtolomilla. No sitten on vain itse naputettava tekstiä.

HUOMENNA onkin aika palata  Auroran asioiden pariin - ikävien ja iloisten -  ja valmisteltava mm. YT-istuntoa.

perjantaina, helmikuuta 25, 2011

Viikko nro 9 kutsuu aloittamaan kevään kouluviikon nro 8


VUODEN 2011 kahdeksas  kouluviikko (yhdeksäs kalenteriviikko) on pian alkamassa. Helmikuu loppuu heti maanantaina ja siirrymme lähemmäksi kesää, maaliskuuhun. Maaliskuussa katseet alkavat suuntautua jo seuraavaan lukuvuoteen 2011-2012. Saamme alustavat tiedot ekaluokkien määrästä ja avustajapalvelujen tasosta.

Pääsiäislomaan on oppilailla aikaa kahdeksan viikkoa, siis  40 koulupäivää ja opettajilla 40 ja 1/2 (9.4. on vesopuolikas).

Saldo viikosta 7

Kuten veikkailin, myös  viikko 7 oli  "The viikko" (kuten yksi opettajistamme naamakirjassa kirjoitti). Siis tiivisteviikko, u know. Ops-osaamista jaettiin muille kouluille neljänä päivänä! Virkahaastattelut hoidettiin, ja parasta hakijaa esitettiin valittavaksi Jääkiekkoturnauksessa  oli hieno  fiilis. Pokaalin vei 6b:n joukkue. Onnea!

Alkavan viikon 9 ohjelma

Loma on tehnyt varmasti kaikille oppilaille kutaa. Seuraavat viikot  opiskellaankin ahkerasti akut ladattuina. Koululla on järjesteltävä opetusasioita mm. JJ:n sairausloman vuoksi. 

MAANANTAINA 28.2.

YT-istunto aloittaa viikon, mutta tällä kertaa vasta klo 8.30.
  • Orientoidumme uuteen tilanteeseen; käydään läpi tulevien viikkojen haasteita
  • käymme pikaisesti läpi ajankohtaisasioita. Mm. Kalevalapäivän avaus ja perjantain talviurheilupäivän ohjelma.
  • Opettajille Prinsessa Ruusus-projektin tilannekatsaus.
  • Rehtori esittelee perinteenkeruu-projektin, jonka toteuttajaksi etsitään halukasta luokkaa.
  • Kehittämiskeskustelulomake esitellään.

Klo 12 Kirjaesittely. Iltapäivällä kehitämme  vuorovaikutustaitojamme  klo 13.30- 15 (Educoden koulutus). Apulaisrehtori Ulla käy Martinkalliossa valmistelemassa kuudesluokkalaisten yläkoulusiirtoa.

TIISTAINA 1.3 

Klo 10  koululle tulee opettajaopiskelijoita ympäri maailmaa johtaja Pasi Sahlbergin johdolla  perehtymään suomalaisen koulun arkeen. Ohjelma on about seuraava:

* 10.00  Welcome/Tervetuloa  Rehtori Hellström
Suomalainen alakoulu, esimerkkinä Auroran koulu kummalluksineen.
* 10.30  Oppilasoppaat esittäytyvät. Pedagoginen rata:   (1)  6ac-luokka.  (2) 10.40 4c-luokka,  (3) 10.50 starttiluokka, (4) 11.00 SkidiMix.
* 11.10 Koululounas.  
* 11.30  Checkpoint taukotuvassa. Martti
* 11.45 Oppaat vievät vieraat tutustumaan koulun harrastustoimintaan; tiistain kerhorata: (5)  Itä- Aasian kerho  (6) 11.55 Bändikerho  (7) 12.10  Englannin kerho.
* 12.20 Tauko taukotuvassa.
* 12.45 Yhteenveto taukotuvassa. Mahdollisuus esittää kysymyksiä. Martti Hellström. 
* 13.00 Vierailu päättyy. 

Iltapäivällä klo 13.30 alkaen kokoontuu oppilashuoltoryhmä.

KESKIVIIKKONA 2.3.  

Espoon rehtorit koulutusseminaarissa Vierumäellä. Apulaisrehtori Ulla vastaa koulusta. Hänen poissaolleessaan vararehtorit Uma ja Kaija.

TORSTAINA 3.3.

Espoon rehtorit koulutusseminaarissa Vierumäellä. Apulaisrehtori Ulla vastaa koulusta. Info klo 9.50.  Tsekataan kaikki perjantaita silmällä pitäen. Hänen poissaolleessaan vararehtorit Uma ja Kaija.

PERJANTAINA 4.3.

Koulun talviurheilupäivä Oittaalla. Koti ja Koulu ry  on sponsoroinut bussikuljetukset. Perillä Kaitsu tarjoaa kalakeittoa. Katsomustunnit pidetään joustavasti.   TT-vastuuopekoulutus  klo 14.15-15.00 (käydään läpi  keskeisiä TT-vastuuopettajan tehtäviä ATK-tilassa)

torstaina, helmikuuta 24, 2011

Ookkona Oulussa?

VIHAAN tällä hetkellä pakkasta. Jostain syystä oli paljon helpompi sietää lämpötilan muutos -25 °:sta + 17 °:een kuin päinvastoin.

Aamulla aikaisin ylös, ulos ja lentokentälle. Kone Ouluun lähti klo 9.50. Potkurikoneelta meni aikaa lähes 1t 40 minuuttia. Elämäni ensimmäisen kerran minua oltiin oikein nimilapun kanssa vastassa. Kyytiin otettiin myös joillekin tuttu kansanedustaja Marjo Matikainen.

Yliopistolla minut tankattiin opiskelijaruualla. Ajatella 2,5 eurolla saa hyvää ruokaa. Minä söin kalliimpaa. Sitten kuvattiin videolle 17 minuutin 36 sekunnin luento aiheesta "Rehtorin näkökulma laatukriteereihin". Klo 14.15 vedin samasta teemasta 75 minuuttiin pidennettyn version (directors´s cut).

Perusviestini oli: OKM:n laatukriteerit ovat ok, mutta niistä on kaivettava esiin koulun perustehtävän: opetuksen ja oppimisen laatu. Keskeisimpiä tekijöitä on opettajan laatu: (1) hänen välittämistä välittävä pedagoginen  suhteensa oppilaaseen, (2) hänen tradition välittämisen vaatima didaktinen suhde oppilaaseen, (3) opettajan ryhmänhallintaan liittyvä sosiaalinen suhteensa koko ryhmään. Opetuksen laatua voi tiivistää käsitteeseen pedagoginen hyvinvointi.

Opetuksen laatu tunnistetaan intuitiivisesti, kun sitä nähdään. Haasteena on sanallistaa se. Niinikään on tunnistettava epälaatu, laaduttomuus. Rehtorin keskeinen tehtävä laadun hallinnassa on vahvistaa näitä suhteita. Toivon, että koulut, jotka liittyvät laatukriteerien jalkauttamishankkeeseen, jaksavat viedä työn opetuksen konkreettiin laatuun saakka.

ISTUN (taas) lentokentällä ja pohdin iloisia asioita, mutta myös vakavia asioita, joista tiedotan, kun luvan saan.

perjantaina, helmikuuta 18, 2011

Viimeinen työpäivä. Tällä viikolla.

Talviloman jälkeen alkaa sitten  kevään
suururakka: alamme työstää koko koulun
elokuvaa Prinsessa Ruususesta. Kuvan
on piirtänyt Leena Fyrqvist.
ODOTETTU perjantai.Yes!  Seitsemän kouluviikkoa takana. Tahti on ollut tiukka. Mutta nyt ollaan aika lailla maalissa.

Ops-koulutuskierros  päättyi eilen. Sekin on kaiken tavallisen touhun päälle hoidettu kunnialla. Jäähallia on käytetty tosi tehokkaasti, joskus pakkasta uhmatenkin. Virkahaastattelut opetustuokioneen on nyt käyty, ja tänään on sitten osattava tehdä viisas ratkaisu.

JÄÄHALLILLA on  tänään säpinää:  Auroran oma jääkiekkoturnaus. Ainakin finaalimatsiin pitää ehtiä.  Iltapäiväksi talo tyhjenee, joten pääsen tyhjentämään vielä täpötäyttä työpöytää ennen lomalle lähtöä.

Vaimo nimittäin päätti, että lähden hänen kanssaan lomalle.  Huomenna siksi kohti Barcelonaa. Siellä pitäisi olla noin 36 astetta lämpimämpää kuin täällä. Tästä linkistä saan esi-imua kaupunkiin.

En ota matkalle läppäriä mukaan, joten tapaamisiin, rakas blogi, ensi viikon loppupuolella. Oikein hyvää talvilomaa kaikille.

torstaina, helmikuuta 17, 2011

Pedagogiikan laatu. Osa 2. Rehtorin näkökulma

Nelikenttä, joka havainnollistaa
opetuksen laatua kahden ulottuvuuden
suhteen.

Päivittetty 18.2.2011

TÄMÄN otsakkeen osan  yksi  pohjalta tiivistän pedagogiikan laadun näin: " Laatu on siis sitä, että  opetus toimii:  lapset oppivat,  kasvavat ja voivat hyvin ja lisäksi opetus edistää hyvää maailmassa."

TÄSSÄ toisessa osassa tarkastelen pedagogiikan laatua rehtorin näkökulmasta. Miten rehtori voi vaikuttaa opetuksen laatuun? Tarkastelun tukena on 50:ltä espoolaisrehtorilta nettikyselyssä vuonna 2009 kokoamani aineisto. (Ks. tarkemmin http://rehtoritutkijanaverkosto.blogspot.com/

OECD:n mainiossa raportissa "Improving School Leadership" (2009) etsittiin väyliä, joita  pitkin rehtori voi vaikuttaa opetuksen laatuun. Niitä  löydettiin neljä (1) opettajien laatu, (2) opettajien motivaatio, (3) koulun ilmapiiri  ja (4) työolosuhteet ( koulun ulkoisten olosuhteet).

(1) Pedagogiikan laatu ja opettajien laatu

Suomessa opetuksen laatu ymmärretään mm. Pertti Kansasen mukaan  nimenomaan opettajien laaduksi Uskomme, että hyvä opettaja järjestää opetuksen hyvin.


"Hyvät, kyvykkäät, motivoituneet opettajat ovat järjestelmämme laadun tae. Suomi on aivan erityinen maa.  Muualla maailmassa opettajan ammatti on 2.-4. valinta. Opettajiksi saadaan siellä ne, jotka eivät pääse muualla. Ja he eivät pysy kouluissa", kertoo vararehtori Hannele Niemi.  Suomessa ala imee.  Lisäksi meillä on laadukas opettajankoulutus, joka luo valmiuksia professionaaliselle opettajuudelle.

Hyvä opettaja

Emeritus-professori Kari Uusikylä on koonnut  käsityksiä hyvästä opettajasta. Lista on pitkä. Kenenkään ei kuitenkaan tule ajatella, että Uusikylä vaatisi opettajaa olemaan kaiken aikaa yli-ihminen, jolla on nuo kaikki hyvät ominaisuudet.

Hyvä opettaja on ihmisenä  * aito* empaattinen* esteettinen * huumorintajuinen* hyvämuistinen * ilomielinen * kiltti*  kypsä * kärsivällinen* moraalisesti kehittynyt viisas* nöyrä* persoona* positiivinen* terve*  sosiaalisesti ja eettiisesti kehittynyt* tietoelämältään vireä* tunne-elämältään tasapainoinen* tunneälykäs* velvollisuudentuntoinen* ystävällinen kaikille*  äidillinen*

Työssään  hyvä opettaja on *innostunut* *itsensä kehittämiseen kykenevä  *kasvatusoptimisti* kiinnostunut oppilaiden ideoista ja oppilastöistä* kriittinen vaihtuvia muoteja kohtaan * luova* monipuolinen/vaihtelee opetustapojaan *  yhteistyöhön halukas ja pystyvä*

Hänellä on kutsumus työhönsä ja pedagoginen eetos. Hänessä on siveellistä ihanteellisuutta. Hänellä on herkkä silmä oppilaiden vaikeuksille. Hänen suhteensa oppilaisiin on kaikki hyväksyvä,  kaikista välittävä, läheinen, lämmin, Hän on tahdikas, toverillinen ja  ystävällinen.

Luokkansa johtajana  hyvä opettaja on * humaani* hyvä auktoriteetti* läheinen* oikeamielinen/oikeudenmukainen* toverillinen. Hänellä on kurinpitokykyä.

Laatua on tunnistettu myös opettajan tavassa tehdä töitä. Kari Uusikylän tutkimuksen mukaan  hyvä opettaja osaa pyytää anteeksi.  Hyvä opettaja antaa turvaa, poistaa pelkoja, tyydyttää lasten perustarpeita ja ymmärtää oppilaita. Hän kohtaa oppilaat erilaisina ihmisinä. Hän kuuntelee ja kunnioittaa vanhempia, mutta tekee silti ratkaisunsa itsenäisesti. Hän antaa oppilailleen arvostavaa palautetta ja kiitosta, kannustaa ja valaa uskoa. Hän järjestää oppilaille onnistumisen elämyksiä.  Hän hallitsee opetusmenetelmät. Hän joustaa tarvittaessa suunnitelmistaan. Hän tukee jokaisen itsetunnon kehittymistä. Hän käyttää aikaa yhteisten pelisääntöjen sisäistämiseen. Hän tietää, mitä opettaa/hallitsee oppisisällöt. Hän pitää opettamistaan aineista ja pitää oppilaistaan. Hän välittää ja auttaa.

Hyvän opettajan opetus on ilmapiiriltään turvallista ja  kiireetöntä.  Hyvä opettaja opettaa selkeästi pieninä annoksina välillä harjoitellen ja oppilaille palautetta antaen. Hyvä opettaja arvioi oppilaiden omaa edistymistä. Hyvä opettaja selittää oppilaiden epäonnistumisia  yrityksen puutteella. Hän hyväksyy senkin, ettei oppilas aina yritä parastaan.  Hän estää kiusaamista. Hän kohtelee oppilaita hyvin.  Hän osaa pitää opiskelurauhan yllä. Hän vaatii työrauhaa.


Hyvä opettaja rehtorien mielestä

Nettikyselyssä rehtoreita pyydettiin kuvailemaan  todella hyvää opettajaa. Piirrelista oli pitkä. Todella hyvä opettaja on (1) kovan luokan opetuksen ammattilainen,  (2) pehmeä, välittävä ihminen ja (3) persoona. Hän on (4) moniosaaja ja (5) joukkuepelaaja, joka (6) sopii juuri tähän kouluun.

Hyvin määritelty.

(2) Pedagogiikan laatu ja opettajien motivaatio

Ainakin teoriassa on mielekästä erottaa opettajan laadussa opettajan motivaatio, hinku käyttää osaamistaan. Motivoitunut antaa opetukseen enemmän. Vain sellainen voi sytyttää, joka palaa itse, on sanottu.  Kari Uusikylän hyvän opettajan listalta motivaatiota leikkavaavat seuraavat opettajan piirteet:
innostunut * kasvatusoptimisti* tietoelämältään vireä* Hän pitää opettamistaan aineista ja pitää oppilaistaan.

Oppilaat kokevat opettajan motivaation kykynä innostaa. 

Rehtorin keinovalikko  vaikuttaa opettajien laatuun ja motivaatioon

Rehtorin kannalta keskeinen keino taata hyvä opetus on siis hankkia  taloonsa hyvät opettajat, pitää heidät talossa ja pitää heidät hyvinä. Konkreetisti tämä tapahtuu
- (a) uudet opettajat rekrytoitaessa
- (b) organisoitaessa työjärjestys (opettajien keskinäinen työnjako)
- (c) pidettäessä huolta opettajien osaamisen päivittämisestä


(a) Rekrytoinnin keinoja

Opettajien laatuun (sekä osaamiseen että motivaatioon) rehtorit vaikuttavat viisaalla rekrytoinnilla. Rekrytointiprosessin kriittisin kohta on virkahaastattelu ja siihen valikoituminen. Miten espoolaisrehtorit opettajansa valitsevat?

Viralliset keinot ovat hakupaperit ja haastattelu. Tositietoa hakijoista hankitaan myös aikaisemmilta rehtoreilta ja  aidolla näytöllä määräaikaisena opettajana. Haastatteluun valikoinnissa käytettiin joissain kouluissa johtoryhmän apua. Itse haastattelussa on rehtorin lisäksi ainakin toinen haastattelija, tavallisimmin apulaisrehtori.

Rehtoreilta kysyttiin myös valinnan kriteereitä. Opettajilta toivotaan koulutusta, laaja-alaisuutta ja välittävää pedagogisuutta. Hyvä ammattitaito ei yksin riitä. Häneen kohdistuu myös odotuksia ihmisenä. Valittavan tulisi olla myös realisti ja osata huolehtia   jaksamisestaan.

Todella hyvä opettajan oli myös sovittava juuri tähän kouluun ja työyhteisöön. Toisaalta valintaan vaikuttaa sitoutuminen kehittämään koulun profiilia. Toisaalta opettajakunnasta ei saa tulla liian homogeenista. Vastausta vaille jää, kuinka paras hakijoista haastattelussa "oikeasti" löydetään. Kukaan vastaajista ei kirjoittanut, että hänellä olisi käytössään systemaattinen hakijoiden vertailumittari. Varsin usein näyttö laadusta annetaan toimimalla ensin määräaikaisena opettajana,

Rekrytointi näyttää olevan vahvasti rehtorin, apulaisrehtorin ja johtoryhmän jäsenten harteilla. Oppilaiden osallistaminen rekrytointiin on harvinaista. Huoltajat tai johtokunta eivät näytä osallistuvan prosessiin lainkaan.

(b) Opettajien keskinäinen työnjako


Erityisesti alakouluissa on mahdollista vaikuttaa opetuksen laatuun ns. vaihtotunneilla. Opettaja, jolla opn vahvaa osaamista jossain aineissa, voi opettaa ainetta myös muille kuin oman luokkansa oppilaille. Laatua siis saadaan sijoittamalla oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita.




(c) Opettajien kapasiteetin vahvistaminen

Kolmas opettajien laatuun vaikuttava keinosto liittyy opettajien osaamisen ja työhalun siis kapasiteetin vahvistamiseen.

Kokoamassani aineistossa rehtorit  ohjasivat osaamista välittömästi ja välillisesti.  Edellisissä rehtori itse keskustelee, kannustaa, palkitsee jne. Jälkimmäisessa hän järjestää opettajille koulutusta tai keskustelutukea.

Osaamisen keskeinen vahvistaja on kouluttautuminen. Moni rehtori pyrkii vaikuttamaan opettajiensa osaamiseen myös saattamalla opettajansa yhteistyöhön keskenään, laajemminkin verkoistoihin tai projekteihin.

Osaamisen johtaminen muistuttaa "ystävällismielisen artistin managerin" toimintaa. Kyse on pitkälti yksilöiden osaamisen vaalimisesta. Osaamisen uskotaan kasvavan opetajan omista kiinnostuksen kohteista käsin. Rehtorin tehtävänä on mahdollistaa koulutus, ja jossain määrin yrittää avartaa opettajan harrastuksen piiriä.

Vähemmän huomiota vastaajat kiinnittivät koko koulun kollektiiviseen osaamiseen. Siihen rehtori vaikuttaa ratkomalla yhdessä opettajien kanssa esiin nousevia ongelmia sekä luomalla uusia tapoja järjestää opetusta.

Osaamisen vahvistamista voisi tukea systemaattinen tapa tunnistaa osaamisen puutteita. Vastauksista ei näy, kuinka rehtorit sen huomaavat. Vain harva rehtori kertoo esim. seuraavansa aitoja opetustilanteita. Monessa muussa maassa osaamisen tukena käytettään kerättyä tieto oppilaiden tuloksista.

Rehtorien keinoja vahvistaa opettajiensa motivaatiota

Opettajien motivaatio ja innostuneisuus ovat hyvin tärkeitä. Rehtorit näyttävät käyttävän varsin myönteisiä ja pehmeitä keinoja opettajien motivoimiseen. Keppiä ei kerro käyttävänsä kukaan.

Keinot ovat pitkälti samoja kuin mitä rehtorit käyttävät myös osaamista vahvistaessaan: vuorovaikutuksella, kiitoksella, kannustuksella, palkkioillakin. Osa rehtoreista muovailee itse työtä. Johtamisotetta näyttää kuvaavan välittäminen. Motivoiminen näyttää kasautuvan nimenomaan rehtoreille itselleen. Osaamista uhkaavaa väsymistä pyrittiin voittamaan mm. virkistystoiminnalla ja työnohjauksella.

Vastauksista ei näy, millaisin keinoin rehtorit opettajien motivaation puutteen tunnistavat. Niinikään avoimeksi jää, kuinka rehtorit tunnistavat opettajien onnistumisen. Motivointiin ei kerrota käytettävän kerättyä tieto oppilaiden osaamisesta tai muusta palautteesta.


(3) Pedagogiikan laatu ja koulun ilmapiiri

Koulun ilmapiiriin kuvaa koulun elämänpiirin keveyttä, iloisuutta, oppimislähtöisyyttä jne. Siihen kuuluu myös luokkahenki.

Professori Timo Saloviita on määritellyt minusta mielenkiintoisesti hyvää opetusta kirjoittaessaan  ohjeita työrauhan saavuttamiseksi. Siihen tarvitaan kolme asiaa:
1. toimivat säännöt ja rutiini
2. hyvä suhde oppilaisiin
3. hyvä opetus.

Saloviidan mukaan oppilaat noudattavat opettajan ohjeita, kunhan opettaja antaa heille hyvää opetusta ja kun suhde oppilaisiin on kunnossa.

Ilmapiiriin  kuuluvat lasten ja aikuisten keskinäiset suhteet. Minusta koulun ilmapiirin tulisi olla täynnä välittämistä, avuliaisuutta ja yhdessä työn tekemistä. Ilmapiiri on nimenomaan kokemuksellista laatua.

Koulun ilmapiiriin vaikuttaa ratkaisevasti koulun toimintakulttuuri: se mitä itse kukin saa tehdä.
Ilmapiiriä on huollettava ja valvottava. Rehtorin keskeinen johtamiskeino on puhututtaminen (dialogisessa hengessä). Yksi ikiaikaiseti tärkeä teema on koulun perustehtävä. Minulle se on tuottaa maksimaalisesti oppimisessa ja kasvussa onnistumisen kokemuksia. Onnistuminen tuntuu onnistumiselta, kun saa tuloksia- muttei hampaat irvessä. Avainkäsitteitä on pedagoginen hyvinvointi.

Rehtorien keinoja rakentaa hyvää ilmapiiriä

Koulun hyvä ilmapiiri ja viihtyvyys olivat kyselynkin perusteella rehtoreista ensiarvoisen tärkeää. Ilmapiiriä ja henkeä tankataan kouluissa mm. erilaisilla "hengenkohotustilaisuuksilla", joita rehtori järjestää tai joissa hän on mukana.  Monelle rehtorille tutumpaa on kuitenkin kohottaa ilmapiiriä säätelemällä omaa käyttäytymistään ja vuorovaikutustaan. Ilmapiiriä kehitetään myös muovaamalla työtä, johtamalla humaanisti ja fiksujen rakenteiden kautta.

(4) Pedagogiikan  laatu ja työn olosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan yleensä palkkausta, etuja, tiloja, välineitä jne. Tottakai tähän kuuluu myös koulurakennuksen turvallisuus ja terveellisyys. Didaktiikan näkökulmasta olosuhteita voidaan kutsua Ulf Lundgrenin käsitteellä opetuksen kehystekijät.

Opetuksen kehystekijöistä tärkein on opetussuunnitelma. Muita kehystekijöitä ovat mm. resurssit, koulun tilat, välineet, työjärjestys, materiaalit, luokkien muodostaminen jne. Monet kehystekijät tuovat opetukseen nimenomaan teknistoiminnallista laatua.

Opetussuunnitelma

Rehtorin tulisi kehittää ja johtaa kouluaan nimenomaan opetussuunnitelman kautta. Tavoitteena olisi aina maksimoida kolmen opetussuunnitelman leikkaus (tahdottu, kirjoitettu, toteutuva).

Minusta kaikkein tärkeintä on yhdessä ymmärretty opetus. Seison ns. laajennetun opetuksen käsitteen takana. Toinen tärkeä asia ovat sovitut didaktiset periaatteet - ennen muuta kannustaminen, onnistuminen, työn rauha jne. Näihin kuuluu  myös ymmärrys lapsen kolmen jokapäiväisestä tarpeesta: "Osasin. Minusta tykättiin. Sain osallistua päätöksentekoon."

Laatua ei ole se, että  " opetussuunnitelma on käyty läpi"- vaan että opetus on opetussuunnitelman mukaista, ei vain sisältöjen vaan myös ns. yleisen osan kannalta.

Rehtorin keinovalikkoa

Rehtorin tulisi jatkuvasti lukea opetussuunnitelmaa  opettajien kanssa - tai puhututtaa sen pohjalta. Kun arjesta nousee ongelmia, olisi viisasta katsoa,  mitä opsissamme sanotaan. Erityisesti kannattaa käydä vuosittain läpi koulun arvojulistus- jos opsissa sellainen on. Arvot tuovat opetukseen moraalista ja mystisesti oikealta tuntuvaa laatua.

Rehtorin tulisi myös seurata opettajien opetusta ja nostaa esiin ratkaisuja, joissa opetussuunnitelmaa sovelletaan hienosti.

Juuri nyt olemme ison haasteen edessä. Kuinka siirtää arkeen  uusitun opsin perusidea:  jokaisen oppilaan oikeus kasvaa  omista lähtökohdistaan täyteen mittaansa? Uudistetussa perusopetuksen lainsäädännössä  tartutaan käsistä karanneeseen erityisoppilaiden määrään.

Kuten muistetaan, peruskoulu luotiin, jotta jokainen voisi käydä samaa, yhteistä koulua. Aluksi pehmennykseksi tosin tarvittiin  yläkouluun tasokurssit. 1990-luvulle tultaessa  kaikki- myös kehitysvammaiset- pääsivät yhteiseen kouluun. Samaan aikaan kuitenkin- monesta eri syystä - niiden oppilaiden  osuus, jotka  siirrettiin erityisopetukseen, koko ajan kasvoi. Luku lienee   Espoossa jo 11,2 %. Peruskoulun sisään on ikäänkuin "salaa" rakentunut uudelleen kansakoulu. Erityisopetusta saavien oppilaitten osuus on Suomessa Euroopan ehkä jopa maailman korkein. Kehityksen ei haluta jatkuvan näin.

Kaikki eivät siis pysy nykyopetuksessa mukana. Poliittinen tahto on, että koulujen tulee tarkastella omia käytänteitään. Onko opetus viritetty väärin? Jos joka viides oppilas tarvitsee ainakin laaja-alaisen erityisopettajan apua pysyäkseen mukana, pitääkö opetukselle tehdä jotain? Säädöksissä vaaditaan nyt voimakkaasti eriyttämistä.

Hyvän opetuksen sisään tulisi rakentaa  oppimista (opiskelua) tukevia elementtejä.  Tämä edellyttää, että opettaja tuntee oppilaansa, heidän vahvuutensa ja haasteensa sekä yksilöinä että ryhmänä.  Luokkatyö, struktuurit, istumajärjestys ja muut rutiinit rakennetaan luokkaan juuri näiden oppilaiden oppimista tukemaan. Tietoisesti. Tavoitteellisesti. Tutkivasti.  Tuen kolme muotoa: yleinen, tehostettu ja erityinen, eivät niinkään eroa keinopaletiltaan kuin intensiteetiltään ja suunnitelmallisuudeltaan.

Erityisesti yleinen tuki on ajattelutapa, joka liittyy opetuksen laatuun. Kyse on siitä, että opettaja "ei hylkää" väärällä tavalla oppivaa. Siitä, että jokaiselle luodaan (vuorollaan) onnistumisen mahdollisuuksia ja autetaan miestä/naista mäessä. Yleisen tuen rakenteiden avulla pyritään varhaistamaan puuttumista.

Yleinen tuki on siis ennen muuta uudenlaista pedagogista ajattelua. Ajattelua, jossa opettaja säätelee opetusta  lähemmäksi oppilaiden osaamista. Ajattelua, jossa se, että oppilas ei opikaan sillä tavalla, joka on opettajalla tuttu, ei ole kiusallinen häiriö tai ongelma, vaan haaste kokeilla jotain muuta, opettaa toisin ja monella eri tavalla. Yleinen tuki haastaa opettajia etsimään uusia keinoja auttaa lapsia.  Miten voisimme kehittää tukiopetusta? Voisiko kotiryhmissä ottaa huomioon lapsen tyylin oppia?  Jne.

Rehtorien keinoja vahvistaa opettajien työolosuhteita ja  opetuksen kehystekijöitä

Tämä laatuun vaikuttava elementti lienee rehtoreille vierain. Espooslaisrehtoreille vuonna 2009 tehdyn kyselyn mukaan esim. hyvät keinot vaikuttaa kiinteistön kuntoon ovat vähissä. Espoossa koulut ovat vuokralla tiloissaan, ja rehtorilla on lähinnä vuokralaisen puhevaltaa.

Välineistöön rehtori voi vaikuttaa  määrärahojen puitteissa. Hankinnat tehdään  opettajien ehdotuksia kuunnellen, tasapuolisesti, ehkä kohde kerrallaan kuntoon pannen. Esityksiä tehdään yhdessä johtokunnan ja vanhempien kanssa. Muutama rehtori myös etsii itse muita rahoituslähteitä ja tekee itse vaikuttamistyötä.

Vuodesta 2010 alkaen Espoossa on  siirrytty kokonaisbudjettiin. Muutos lisää joustavuutta hankintojen osalta. Viime aikoina käyttöön on otettu myös henkilökohtaisia palkanlisiä, joiden avulla voidaan vaikuttaa opettajien palkkaukseen. 

Rehtori ja pedagogiikan laadun paha paradoksi 
  
Mika Kamensky on tiivistänyt opetuksessa laadun kolmiodraamaksi, jonka osapuolia ovat asiakkaiden (valtio, kunta, huoltajat, oppilaat) tarpeet, oma osaaminen ja resurssit. Hyvin sanottu.

Rehtorin vaikea tehtävä on myös sovitella opetukseen kohdistuvia odotuksia niin, että eri tahojen  erilaiset käsitykset  laadusta toteutuisivat kohtuullisesti.

Opetuksen laatua johtaessaan rehtori on pedagoginen johtaja.

Mm. espoolaisrehtorit pitivät rehtorin oikeutta määritellä koulun  suunta  hyvin tärkenä (Ka. 9,3).  Pääosalla vastaajista  oli myös keinoja suunnan määrittelyyn.  Mielenkiintoista vastauksissa oli, ettei valtakunnallinen koulutuspolitiikka ja sen muutokset, lait ja muut säädökset juuri näkyneet vastauksissa suunnan valinnan keinoista. Myöskään Espoon oma ohjaus, esim. kaupungin strategiat eivät nousseet esiin.

Onko niin, että espoolainen rehtori tekee suuntapäätöksen varsin itsenäisesti ja yhdessä nimenomaan koulunsa opetuksen ammattilaisten, opettajien kanssa? OECD-raportissa toivottiin rehtorien sitouttamista strategioihin. Mutta ovatko kuntamme strategiat sellaisia, että ne edistävät koulun varsinaisia tuloksia?

Kaikkiaan vastauksia lukiessa mieleen nousee, ovatko rehtorit liian yksin vastaamassa koulun tulosten kannalta tärkeistä tehtävistään. Ja lisäksi: ovatko he liian yksin vastaamassa omasta osaamisestaan, motivaatiostaan ja tuen etsimisestä? Rehtorit näyttävät todella näkevän vaivaa opettajiensa ja koulunsa eteen. Mutta nähdäänkö rehtorien eteen vastaavaa vaivaa?

Millaisin keinoin opetuksen järjestäjä pitää huolta rehtoriensa osaamisesta, motivaatiosta ja työssä jaksamista? 

Avainasemassa on rehtorien koulutus. Kohdistuuko se opetuksen laadun kannalta tärkeimpiin tehtäviin? OECD-raportissa toivottiin niin. Raportissa ehdotettiin koulutusta mm. opetuksen seurantaan ja arviointiin. Saavatko rehtorit meillä käyttöönsä riittävästi dataa vetääkseen johtopäätöksiä koulunsa opetuksen tasosta? Tärkeää olisi saada koulutusta inhimillisten ja taloudellisten resurssien suuntaamiseen mahdollisimman tehokkaasti. Onko rehtoreille tarjolla näihin tehtäviin hyviä toimintamalleja? Kannattaisiko mm. tässä tutkimuksessa löydettyjä malleja kehitellä eteenpäin?

Toinen tärkeä tekijä on rehtorin työn ja toimenkuvan muotoilu. Rehtorin roolia tulisi vahvistaa opettajien ammatillisen kehittymisen ohjaajana mm. yhteistoiminnallisuuden suuntaan. Onko  tärkeimpiin tehtäviin varattu riittävästi aikaa?

Rehtoreita tulisi johtaa yhteistyöhön ja keskinäiseen työnjakoon. Tavoitteena tulisi raportin mukaan olla jaettu johtajuus niin koulujen sisällä kuin välilläkin. Opetuksen järjestäjän tulisi suunnata tähän resursseja.

Kolmas tekijä on seuranta: Kuinka rehtorien osaamista ja motivaatiota seurataan? Neljäs tekijä on palkitseminen. Vastauksissa ei viitata palkitsemisen vaikutuksiin omaan motivaatioon? Ehkä palkitsemisia ei suunnata riittävästi rehtoreille?

OECD:n raportissa esitetään, että koulun johtajien keskeiset vastuualueet määritellään. Niiden valinnassa tulisi ottaa huomioon tehtävät, jotka selkeimmin vaikuttavat oppimiseen ja kansallisen koulutusjärjestelmän konkreetit tarpeet. Luotujen linjausten pohjalta tulisi määritellä tehokaan rehtorin kuvaukset, tehtävät ja vastuut. Niitä tulisi käyttää myös rekrytoinnin, koulutuksen ja palkitsemisen perusteina.

Kokonaan oma kysymyksensä on, kuinka opetuksen järjestäjä löytää rehtoreiksi parhaat mahdolliset. OECD toivoo hakijoille selkeitä ja läpinäkyviä kriteereitä ja esim. tulevaisuuden koulun näkökulmasta laaditun osaamisprofiilin kehittämistä. Pitäisikö rehtoriakin valitessa pitää yhtenä kriteerinä "sopivuutta juuri tähän koulutoimeen sen rinnalla, että pohditaan sopivuutta juuri tuohon kouluun?

OECD:n raportissa opetuksen järjestäjiä kehoitetaan tekemään rehtorin työ houkuttelevaksi.  Rehtorin tulosvastuu tulisi sitoa niihin tekijöihin, joihin hän voi vaikuttaa. Koulunjohtamisessa tulee raportin mukaan keskittyä (1 )opettajien motivaation, (2) kapasiteetin, ja (3) työolosuhteiden ja 4. Ilmapiirin kehittämiseen. Tällöin johtaminen vaikuttaa todennäköisimmin oppimiseen.

Opetuksen järjestäjän kannattaisi varmasti pohtia, millainen yhteys työn reunaehdoilla on rehtorin mahdollisuuksiin onnistua tehtävissään. OECD:n raportin mukaan rehtorien on voitava osallistua opettajien valintaan, jotta valitut opettajat sopivat koulujen tarpeisiin. Tulisiko rehtorien oikeutta valita omat opettajansa vahvistaa? Vastausten perusteella innostuneiden opettajien rekrytoinnilla on merkittävä yhteys koulun ilmapiiriin, ja rehtorit pitivät ilmapiirin rakentamista esitetyistä tehtävistä tärkeimpänä. Niinikään oikeus valita opettajat tukisi rehtoreita koulun suunnan määrittelijöinä.

Raportissa toivotaan koulun tason rekrytointiprosessien ammattimaistamista , jotta ei tehdä virhevalintoja eikä loukata opettajien oikeuksia. Espoon eRekry on hyvä askel tähän suuntaan. Rehtoreille on myös muutama vuosi sitten tuotettu mallihaastattelurunkoja. Lisäksi saattaisi olla hyödyksi laatia jonkinlainen pistesysteemi hakijoiden oikeusturvan takaamiseksi.

Pitäisikö jo koulun tulostenkin edistämiseksi keventää rehtoreiden työkuormaa ja varmista, että työssä on riittävästi palkitsevia elementtejä. Pitäisikö rehtorin mahdollisuuksia vaikuttaa työolosuhteisiin ja koulun ulkoisiin olosuhteisiin vahvistaa? Jos niin miten? OECD:n raportissa suosittiin jaettua johtajuutta. Espoossa kaikissa kouluissa on apulaisrehtori/vararehtori. Erityisesti apulaisrehtorin tehtävää on myös resurssoitu. Niinikään espoolaiskouluissa on johtoryhmät. Jaetun johtajuuden käytäntöjä voidaan meilläkin varmasti vielä selkeyttää ja ovat lisätä siihen suunnattua resurssia. Osallistumisen tällaiseen toimintaan tulisi olla palkitsevaa.

Haasteita voi heittää myös rehtoreiden omille kouluille. Saavatko rehtorit riittävästi suoraa, kannustavaa palautetta oppilailta, henkilökunnalta tai johtokunnalta? Niihin ei ole ainakaan vastauksissa liikaa viittauksia? Pitäisikö työyhteisön myös syvemmin ymmärtää velvollisuutensa tukea paitsi kollegoita myös esimiestään? Tarvittaisiinko tähän koulutusta? Voisiko lisämahdollisuuksia ilmapiirityöhön löytyä mm. opettajien ja oppilaiden sitouttamisesta mielekkäin rakentein ilmapiirityöhön?

Opetussuunnitelmaa kehittämässä Dipolissa. Osa 4


VIDEO: Opetuspäällikkö kuvaa clipsissa tiiviisti, mitä inklusiivisuus maksimissaan merkitsee.

TÄNÄÄN sitten ensimmäisen  ops-koulutusviikon viimeinen päivä. Ja Auroran - ja minun- osalta viimeinen veto. Viikolla 10  koulutuksesta vastaavat 5-6- muuta oppimiskeskusta. Palaute on ollut oikein ystävällistä, niin kokonaisuudesta kuin omasta osuudestammekin.

Raija-  ja Sirpa-opettajat vetivät keskiviikkona yhdessä
Learning Cafe-osuuden. Aurorasta oli lisäksi paikkalla
Sari-opettaja.
EILINEN oli ihan tiukka päivä. Aamulla Dipoliin. Onneksi oli autossa uusi akku. Sitten virkahaastattelu. Ja illalla vielä vanhempainilta.  Tänään ei taida olla  luvassa yhtään kevyempi tahti. Heti aamulla ensimmäinen virkahaastattelu, sitten Dipoliin. Sitten takaisin koululle. Sitten eduskuntaan käymään. Ja klo 17 vielä toinen haastattelu. 

Perjantaina on vielä viimeinen haastattelu, ja sitten on ratkaistava, ketä virkaan esitetään. 

keskiviikkona, helmikuuta 16, 2011

Opetussuunnitelmaa kehittämässä Dipolissa. Osa 3

Learning Cafessa Luolamiehen kaikki nurkat on
otettu  kokootumispisteiksi. Pisteitä on yhteensä 7.
OPS-ajattelua ajetaan tänään Dipolissa kolmatta päivää sisään espoolaisopettajien päihin ja sydämiin. Vuorossa taitaa olla Leppävaaran alue. Koulutuspäivästä, ja yleisen tuen osuudestamme  on tullut oikein yställistä palautetta.  Silloin sitä lähtee hyvällä mielellä taas ajamaan pakkaseen. Iltapäivän Learning Cafen pitävät tänään opettajistamme Sirpa ja Raija. Tästä erityisopetuksen teemasta oli muuten mukava juttu eilisessä Hesarissa. Siinä esiteltiin Kantokasken koulun tapoja tukea oppilaitaan opintiellä.

TÄMÄN päivän ohjelmassa on lisäksi virkahaastatteluasioita ja rästihommia. Työpäivä jatkuu ehkä 20:een  erään luokan vanhempainillan merkeissä.

PS. Blogin oikeassa reunassa on mainos Huhtimessuista. Lauantai 9.4. on kaikille perusopetuksen espoolaisopettajille yhteinen Veso-päivä.  Tapahtumassa jokainen koulu esittelee jonkin oman opetusideansa, "helmensä" muidenkin käytettäväksi. Helmet sijoitellaan Ruusutorpan koululle laatunsa mukaan hyvän perusopetuksen, yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osastoihin. Osa helmistä esitellään postereina. Osasta järjestetään oikein Workshop. Koska Aurora on oppimiskeskus, me järjestämme  aamu- ja iltapäivällä työpajan teatteriteemasta.  Opetustoimenjohtaja on pitänyt tapahtumaa niin tärkeänä, että  kaikki opettajat on määrätty mukaan tapahtumaan.

tiistaina, helmikuuta 15, 2011

Opetussuunnitelmaa kehittämässä Dipolissa. Osa 2

TÄNÄÄN oli ops-rundin toinen päivä. Vuorossa olivat Keski- ja Pohjois-Espoon opettajat.  Kia ja Johanna olivat meiltä opissa. Auroran Riina päivysti paikalla koko päivän, ja veti yksinään iltapäivän cafe learning-osuuden. Minä kävin syömässä croisantit ja heittämässä 10 minuutin tieto-iskun laina-autolla.

Oma osastomme toimi hyvin. Kysymyslistan pohjalta virisi kuulema hyvää keskustelua. Kouluttaja Riina kertoi oivaltaneensa tärkeitä  asioita: "...on tämän seminaarinkin myötä tullut siihen johtopäätökseen, että ryhmäyttäminen (kiusaamisen ehkäiseminen, turvallisen ja hyväksyvän ryhmän eteen tehtävä työ) on tärkeintä mitä yleisen tuen alla voidaan tehdä, että se on pohja kaikelle muulle tuelle."

Viisasta, kuten tämäkin: "Melkein kaikilta kouluilta löytyy lähes kaikkia tuen muotoja, mutta homman nimi on se, että niiden tukien toteuttaminen on opettajakohtaista. Koko homman ydin on siis se, että miten näistä keinoista ja menetelmistä saataisiin yleisiä, systemaattisia. Että miten opettajuudesta saataisiin jaettua. Daa, näin mä valaistuin! Innostuin kun tajusin miten loppujen lopuksi yksinkertaisesta asiasta on kyse. "

8 vierasta Brittein saarilta


PÄIVÄ alkoi varhain, koska Palmenia oli ohjannut koululle kahdeksan brittiopettajaa tutustumaan suomalaiseen kouluun. Vieraat saapuivat puoli tuntia myöhässä pakkasukkoina.

Rexin alustuksen jälkeen,  6ac-luokan Helena ja Emilia - upeat oppilasoppaat- veivät vieraat pedagogiselle radalle, jossa heille esiteltiin sekä suomalaista opetusta että kerhotoimintaa.

Ruokapalveluisäntämme Kaitsu oli tehnyt  suussa sulavaa härkähöystöä (kaikille oppilaillekin). Kelpasi meidän esitellä suomalaista kouluruokailua.

Kaikki sujui tosi hienosti. Pakkasta uhmaten monet luokat kävivät jäähallilla luistelemassa.

Päivä venyi

Iltapäivällä oli vielä tärkeä oppilashuollollinen palaveri. Sen jälleen purin täpötäyttä  postilaatikkoani. Lähetin virastoon anomuksemme kerhotuntiavustukseksi syksylle 2011 ja vuodelle 2012. Niinikään sain valmiiksi kirjeen virastoon avustajiemme työtilanteesta ensi lukuvuonna.

Hyvä päivä.

maanantaina, helmikuuta 14, 2011

Opetussuunnitelmaa kehittämässä Dipolissa. Osa 1

TERVEISIÄ Otaniemestä. Pakkasta sen verran, että  auto hyytyi. No onneksi on taksi. Ja lämmin kahvi teki hyvää.

JUURI nyt  opetuspäällikkö Ilpo Salonen avaa perusteiden lukua nro 4. Mitä tarkoittavat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki?

Kunnan luento-osuus jatkuu klo 10:een.  Koulujen on päivitettävä tekstinsä uuden sisällysluettelon mukaisesti Wilmaan kevään aikana, niin, että johtokunta ehtii hyväksyä muutokset.

KLO 10 alkaa sitten pilottikoulujen pitämä tietoiskujen sarja. Aurora on vuorossa toisena. Meidän vastuullamme on yleisen  tue  idean avaaminen.

sunnuntaina, helmikuuta 13, 2011

Mitä tarkoitamme pedagogiikan laadulla? Osa 1

Oma yritykseni tavoittaa opetuksen ilmiötä.
2 VIIKON kuluttua talvilomaperjantaina  minun pitäisi osata jotenkin avata keskustelua pedagogiikan laadusta. Kyseessä on oululaisrehtorien seminaari, jonka pääteemana ovat jokin aika sitten julkaistut perusopetuksen laatukriteerit. Olen käynyt niitä oman koulumme osalta läpi tämän blogin lastuissa kesällä 2009.

On kiinnostava tehtävä nostaa vielä erityisesti ja kokoavasti esiin itse pedagogiikan laatu. Näitä on silloin pohdittava:


(1) Mitä tarkoitamme pedagogiikalla?
(2) Mitä tarkoitamme laadulla,  kun tarkastelemme pedagogiikkaa? Mitä laadun käsite yleensä ja erityisesti pedagogiikan osalta voisi tarkoittaa?
(3) Mikä on pedagogiikan ja opetussuunnitelman laatujen suhde
(4) Millaisissa pedagogiikan elementeissä on nähty/tunnistettavissa laatua?
(5) Mitä siis voisi tiivistää laaduksi pedagogiikassa?

Mutta sitä ennen katsotaan, mitä itse kuuluisat laatukriteerit sanovat opetuksen laadusta.

Opetuksen  laatu Perusopetuksen laatukriteeriteksteissä

Laatukriteereissä on kaksi osioita, jotka vahvimmin leikkaavat pedagogiikan laatua:
- opetussuunnitelman toteutuminen ja
- opetus ja opetusjärjestelyt.

A. Opetussuunnitelman toteutuminen

Laatuktiteereistä löytyy seuraavia ajatuksia opetuksen laadusta:

- valtakunnallinen ops (kansalliset linjaukset)  on linjattu paikallisiin olosuhteisiin ja oppilaiden tarpeisiin sopivaksi. Tämä vaatii asianosaistahojen osallistamista ja sitä, että  eri koulujen ja luokka-asteiden opetushenkilöstö sopii kasvatus- ja opetustyön välittömistä yhteisistä toimintalinjoista.
- koulukohtaiseen opetussuunnitelmatyöhön kuuluu toiminnan parantamisen idea. Myös oppilaat omien edellytystensa mukaan.
- rehtorille opetussuunnitelma on pedagogisen johtamisen keskeisin työkalu, opettajille se on omien työtavoitteiden perusta. 
-  "Opetussuunnitelma on strateginen pedagoginen asiakirja, jonka kautta koulun toiminta liittyy opetuksen järjestäjän muuhun toimintaan ja kehittämiseen".
- Ops on kehittämisen keskeinen väline. 

B. Opetus ja opetusjärjestelyt

Laatukriteereistä voi poimia seuraavia opetukseen laatuun liittyviä ajatuksia:

-  hyvää on opetus sellaisena, kuin se hallinnollisissa teksteissä, 
-  opetukseen liittyy myös kasvatus ja hyvinvointi,
-  yksilöllisyys (mm. aikaisempi osaaminen ja tarpeet) otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa (eriyttäminen)
-  opetussuunnitelmallinen yhtenäisyys vallitsee oppimispolun eri vaiheissa (niveltäminen),
-  tavoitteisuus yleisesti ja erityisesti. Opetussuunnitelmalähtöisyys. Opetusjärjestelyt, sisällöt, menetelmä- ja materiaalivalinnat  on johdettu tavoitteista,
-  monipuolisten menetelmien periaate.
- asioita työstetään omakohtaisesti ja oppilaslähtöisesti.
- oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää. Opetusta rikastetaan mm. vierailuilla. Tietotekniikkaa käytetään,
-  ohjaus: opetusta tuetaan; oppilaan oppimishalua ja itseluottamusta vahvistetaan,
- yhteisöllisyyttä hyödynnetään. Jokainen saa osallistua ja antaa palautetta,
- jokainen saa onnistumisen kokemuksia, 
- ryhmäkokojen tulee olla järkeviä,
- oppilasarvioinnin tulee olla oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja kannustavaa (toisenlaiset osaamisen näytöt?),
- asiallisessa kunnossa olevat oppimateriaalit ja 
- opetusta kehitetään.

Ja sitten omaan pohdintaan

(1) Mitä tarkoitamme pedagogiikalla? 

Tässä tarkastelussa pedagogiikka  määritellään kahdella tavalla: suppeasti ja laajasti.

Suppeassa tarkastelussa meitä kiinnostavat opetustapahtumat, opetuksen vuorovaikutustapahtumat ja koulun kasvatuksellinen elämänpiiri. Suppeasti pedagoginen laatu on vuorovaikutuksen laatua, sitä, missä määrin opettajan ja oppilaiden interaktio tukee oppilaan tiedonrakentelua (tietämistä) ja hänen motivaatiotaan (tunteitaan, uskoaan itseensä ja opiskelun mielekkyyteen)

Laajassa tarkastelussa meitä kiinnostaa paitsi opetus, myös sen kehystekijät (opetussuunnitelmat, koulun toimintakukttuuri, rakenteet, insitituutiot...), koulun koko toimintakulttuuri, tapa toimia  pedagogisten arvojen näkökulmasta. Pedagogisilla arvoilla tarkoitetaan sitä, missä määrin eri tekijät tukevat nimenomaan jokaisen oppilaan kasvua omista lähtökohdistaan täyteen mittaansa, kuten pääjohtaja Timo Lankinen asiaa on pohtinut.


(2) Mitä tarkoitamme laadulla,  kun tarkastelemme pedagogiikkaa? Mitä laadun käsite yleensä ja erityisesti pedagogiikan osalta tarkoittaa?

Laatu tarkoittaa montaa asiaa. Sitä, että asiat pelittävät, toimivat. Sitä, että niissä on hohtoa, haluttavuutta. Sitä, että jokin tuo lisäarvoa. Toisille laatu on tehokkuutta. Toisille vaikuttavuutta.

Paul Lillrank. Kuva lainassa Kauppalehden sivuilta.
Julkisella puolella nämä laadun ulottuvuudet eivät toteudu yhtä aikaa. "Julkisella puolella vaikuttavuus on sumea. Suoritemäärien lisääminen ei lisääkään vaikuttavuutta (esim. lääkärissäkäyntien määrä)." Professori Paul Lillrank


Kasvatuksen vaikuttavuuden arvioinnin tekee  erityisen haastavaksi se, että tulokset nähdään  vasta vuosien kuluttua ja se, että tavoiteltujen vaikutusten lisäksi kasvatus voi aiheuttaa muita seurauksia.


Yksi tapa jäsentää laatua. Eri asianosaistahoilla on
oma käsityksensä laadusta. Keskellä on laatukäsitysten
leikkaus. 

Yhtä oikeaa määritelmää laadulle ei siis ole löydetty. Laatu määrittyy aina substanssista, kontekstista, opetuksen kohdalta siitä, miten opetus ja sen päämäärät ymmärretään. Opetus on siksi kompleksinen kokonaisuus, että sen laatu koostuukin useasta osalaadusta?


Koulua koskeva laatuajattelu on vuosien varrella muuttunut; heiluri heiluu asioiden oikein tekemisen ja oikeiden asioiden tekemisen ääripäiden välillä.  1970-luvulla laatua oli  valtion vaatimusten mukainen julkinen palvelu (valtio asiakkaana). 1980-luvulla laatua oli koulujen omaleimaisuus ja   opettajien ammatillisen näkemyksen mukainen opetus.  1990-luvulla käsitys muuttui: Laatua olikin opetus, joka oli  asiakasvanhempien odotusten mukaista. 2000-luvulla on nähtävissä taas  paluu laatuajatteluun, jossa laatu on  valtion vaatimusten mukainen.

Hyvän neljä tasoa

Filosofi Eero Ojanen. Kuva lainattu
Helsingin Sanomien nettisivuilta.

Laatua voisi purkaa filosofi Eero Ojasen hyvän käsitteen pohjalta. Hän erottaa neljän  tason hyvää:

- teknistoiminnallista hyvää (oppitunnit sujuvat, oppilaat tekevät tehtäviä, tuntia ei häiritä, välineet toimivat, ongelmat ratkeavat, oppimistulokset ovat hyviä, opetussuunnitelma toteutuu,). Tähän laadun tasoon kuuluu mm. kustannustehokkuus, perustehtävänmukaisuus ja vaikuttavuus.

- kokemuksellisesti hyvää (opettajat ja oppilaat tekevät töitä hyvällä mielellä. Heitä kohdellaan reilusti. Pedagoginen hyvinvointi näkyy. Molemmat kokevat työnsä mielekkyyden. Opetus miellyttää vanhempia ). Tällaista laatua on  kutsuttu intuitiiviseksi, esteettiseksi ja subjektiiviseksi.

- tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta hyvää (opetus tukee kaikkien erilaisten oppilaiden kasvua). Kyseessä on tiettyjen arvojen suuntainen laatu. Opetuksen tulisi olla tasalaatuista, tai yhtä laadukasta kaikille.

- mystisemmin hyvältä, oikealta tuntuvaa hyvää.  Kyseessä on systeeminen laatu, jossa laatu lisää yhteistä hyvää, eikä hyvän rinnalla saada muuta huonoa.


Paul Lillrank on pohtinut, kuinka
vaikeasti koko asiakas-termi sopii
julkisiin palveluihin,

TÄRKEÄÄ  on myös pohtia, kenen kannalta hyvää tarkastellaan? Yhteiskunnan, huoltajan, opettajan, lapsen...Liike-elämässä puhutaan esim. erikseen asiakaslaadusta (asiakastyytyväisyys, kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet tai täyttää odotukset)  ja sisäisestä laadusta (esim. tuotteiden virheettömyys). Asiantuntijaopettajalle laatu voi olla ihan muuta kuin isälle ja äidille.

Eräissä tutkimuksissa (mm. Linnakylä & Malin 1997)  kouluelämän laatuna on pidetty oppilaiden näkökulmasta heidän kokonaisvaltaista viihtymistään,  sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Samasta asiasta on puhuttu myös pedagogisen hyvinvoinnin käsitteellä.





(3) Mikä on pedagogiikan ja opetussuunnitelman laatujen suhde?

Kiehtova kysymys kuuluu, onko mahdollista määritellä opetuksen laatu ajattomasti, yliopetussuunnitelmallisesti. Opetussuunnitelma määrittää  suomalaisessa didaktiikassa ajattelussa opetuksen laadun, kun puhutaan julkisesta koulujärjestelmästä. Laatu on sen tavoitteiden toteutumista.  Julkisen koulun ulkopuolella kysymys on avoimempi. 

Tästä syystä on erittäin hankalaa verrata eri aikojen opetuksen laatua  tai eri aikojen opetussuunnitelmien laatua  toisiinsa.  Vaikka meissä kaikissa saattaa yhä elää valistuksen edistyksen henki ja sen mukainen usko edistykseen.

Jos kuitenkin yritetään, oletan, että laatua voitaisiin metsästää seuraavasti:

(1) Yliopetussuunnitelmallinen laatu voidaan palauttaa niiden kasvatuspäämäärän relevanttiuteen; onko niissä tunnistettu oman ajan ja tulevaisuuden osaamistarpeet?
(2) ja siihen: kuinka tehokkaasti valitut sisällöt ja keinot nimenomaan tuohon päämäärään vievät?
(3) Kuinka hyvin/oikein oppimisen salaisuus on ymmärretty? Kuinka kestävä on ollut kunkin opetussuunnitelman ns. olettamusperusta? 


(4) Millaisissa pedagogiikan elementeissä on nähty/tunnistettavissa laatua?

Jo edellä kirjoitetusta voidaan tunnistaa tiettyjä keskeisiä elementtejä, joiden laatu tuo laatua opetukseen. Näitä ovat opetuksen toimijat (opettaja, yksittäinen oppilas, oppilasjoukko ryhmänä, koulu), itse opetustapahtuma ja  opetuksen konteksti: koulun toimintakulttuuri, systeeminen kokonaisuus.

Opettajan laatu

Suomalaisessa didaktiikassa nimenomaan opettaja  on nähty opetuksen laadun takeeksi. Opetuksen laatu on opettajan laatua. "Hyvät, kyvykkäät, motivoituneet opettajat ovat järjestelmämme laadun tae. Suomi on aivan erityinen maa.  Muualla maailmassa opettajan ammatti on 2.-4. valinta. Opettajiksi saadaan siellä ne, jotka eivät pääse muualla. Ja he eivät pysy kouluissa", kertoo Hannele Niemi.  Suomessa ala imee.  Lisäksi meillä on laadukas opettajankoulutus, joka luo valmiuksia professionaaliselle opettajuudelle, opettajuudelle, joka on asiantuntijatyötä.


Emeritus-professori Kari Uusikylä on koonnut  käsityksiä hyvästä opettajasta. Lista on pitkä. Kenenkään ei kuitenkaan tule ajatella, että Uusikylä vaatisi opettajaa olemaan kaiken aikaa yli-ihminen, jolla on nuo kaikki hyvät ominaisuudet.

Hyvä opettaja on ihmisenä  * aito* empaattinen* esteettinen * huumorintajuinen* hyvämuistinen * ilomielinen * kiltti*  kypsä * kärsivällinen* moraalisesti kehittynyt viisas* nöyrä* persoona* positiivinen* terve*  sosiaalisesti ja eettiisesti kehittynyt* tietoelämältään vireä* tunne-elämältään tasapainoinen* tunneälykäs* velvollisuudentuntoinen* ystävällinen kaikille*  äidillinen*

Työssään  hyvä opettaja on *innostunut* *itsensä kehittämiseen kykenevä  *kasvatusoptimisti* kiinnostunut oppilaiden ideoista ja oppilastöistä* kriittinen vaihtuvia muoteja kohtaan * luova* monipuolinen/vaihtelee opetustapojaan *  yhteistyöhön halukas ja pystyvä*

Hänellä on kutsumus työhönsä ja pedagoginen eetos. Hänessä on siveellistä ihanteellisuutta. Hänellä on herkkä silmä oppilaiden vaikeuksille. Hänen suhteensa oppilaisiin on kaikki hyväksyvä,  kaikista välittävä, läheinen, lämmin, Hän on tahdikas, toverillinen ja  ystävällinen.

Luokkansa johtajana  hyvä opettaja on * humaani* hyvä auktoriteetti* läheinen* oikeamielinen/oikeudenmukainen* toverillinen. Hänellä on kurinpitokykyä.

Opettajan tapa tehdä työtä

Laatuna on tunnistettu myös opettajan tavassa tehdä töitä. Kari Uusikylän tutkimuksessa hyvää opettajaa määriteltiin myös sen perusteella, mitä hän tekee (ei vain millainen hän on).

Hyvä opettaja osaa  pyytää anteeksi.  Hyvä opettaja antaa turvaa, poistaa pelkoja, tyydyttää lasten perustarpeita ja ymmärtää oppilaita. Hän kohtaa oppilaat erilaisina ihmisinä. Hän kuuntelee ja kunnioittaa vanhempia, mutta tekee silti ratkaisunsa itsenäisesti.

Hän antaa oppilailleen arvostavaa palautetta ja kiitosta, kannustaa ja valaa uskoa. Hän järjestää oppilaille onnistumisen elämyksiä.  Hän hallitsee opetusmenetelmät. Hän joustaa tarvittaessa suunnitelmistaan. Hän tukee jokaisen itsetunnon kehittymistä. Hän käyttää aikaa yhteisten pelisääntöjen sisäistämiseen. Hän tietää, mitä opettaa/hallitsee oppisisällöt. Hän pitää opettamistaan aineista ja pitää oppilaistaan. Hän välittää ja auttaa.

Juuri nyt korostetaan, että opetuksen laatu paranee, kun työtä tehdään yhdessä toisten opettajien kanssa. Opettaja ei yritä selvitä yksin vaan jakaa osamistaan ja haasteitaan toisten kanssa.

Opetuksen laatu

Opettajalla on oppilaaseen sekä
pedagoginen että didaktinen suhde.

Hyvän opettajan opetus on ilmapiiriltään turvallista ja  kiireetöntä.  Hyvä opettaja opettaa selkeästi pieninä annoksina välillä harjoitellen ja oppilaille palautetta antaen. Hyvä opettaja arvioi oppilaiden omaa edistymistä. Hyvä opettaja selittää oppilaiden epäonnistumisia  yrityksen puutteella. Hän hyväksyy senkin, ettei oppilas aina yritä parastaan.  Hän estää kiusaamista. Hän kohtelee oppilaita hyvin.  Hän osaa pitää opiskelurauhan yllä. Hän vaatii työrauhaa.


Ja tietysti opetuksen laadun ulottuvuus on opetussuunnitelman toteutuminen. Kuinka hyvin kirjoitettu, tahdottu opetussuunnitelma suodattuu oppilaiden kokemaksi ja omaksumaksi opetussuunnitelmaksi. Opetuksen tavoitteilla on kriteerin funktio, kuten Wilhelm Sjöstrand asian ilmaiseen. Konkreetisti opetussuunnitelman toteutumista on erinomaisen vaikea arvioida.

Professori Timo Saloviita.
Kuva lainattu netistä.
Professori Timo Saloviita on määritellyt minusta mielenkiintioisesti hyvää opetusta kirjoittaessaan  ohjeita työrauhan saavuttamiseksi. Siihen tarvitaan kolme asiaa:
1. toimivat säännöt ja rutiini
2. hyvä suhde oppilaisiin
3. hyvä opetus.

Saloviidan mukaan oppilaat noudattavat opettajan ohjeita, kunhan opettaja antaa heille hyvää opetusta ja kun suhde oppilaisiin on kunnossa.

Opetussuunnitelman laatu

Opetuksen laadun  ulottuvuus on myös opetussuunnitelman (laajasti ja kerroksittain ymmärrettynä) kyky vastata oman ajan ja tulevaisuuden haasteisiin.

Oppilaan laatu

Emme voi ohittaa oppilaan osuutta opetuksen laadussa. Mitä on oppilaiden laatu? Kyvykkyyttä ja halua yrittää?

Opetusryhmän laatu

Opetus tapahtuu ryhmässä. Opetuksen laatua on ryhmän työkykyisyys, koulukuntoisuus.


Koulun toimintakulttuuri

Opetuksessa laatuna voidaan pitää myös  koulun toiminnan autenttisuutta, ts. sitä, missä määrin se, mitä opetukseksi kutsutaan kestää eettisen tarkastelun. Tällöin huonoa on opetus, jossa oppiminen ja kasvu on valjastettu vain testeissä pärjäämiseen. Jossa opetus on "teacher-proofia", kuten Hannele Niemi asian ilmaisee. Opetusta, josta on riisuttu opettaja persoona. Tällaisesta opetuksesta puuttuu luottamus. Tuo luottamus on vahva laadullinen ulottuvuus. Suomessa opettajilla on kykyä ottaa vastuuta -mutta sille vastuun ottamiselle on myös tilaa ja lupaa.

Koulun seinät, perinteet, resurssit luovat ne puitteet ja liikkumatilan, joissa opetus tapahtuu. 

Opetuksen laatu  kolmiportaisen tuen ajattelun pohjalta

Oma näkökulma laadun kysymykseen tulee uudistetusta perusopetuksen lainsäädännöstä, jossa tartutaan kaksi käsin käsistä karanneeseen erityisoppilaiden määrään. Kuten muistetaan, peruskoulu luotiin, jotta jokainen voisi käydä samaa, yhteistä koulua. Aluksi pehmennykseksi tosin tarvittiin  yläkouluun tasokurssit. 1990-luvulle tultaessa  kaikki- myös kehitysvammaiset- pääsivät yhteiseen kouluun. Samaan aikaan kuitenkin- monesta eri syystä - niiden oppilaiden  osuus, jotka  siirrettiin erityisopetukseen, koko ajan kasvoi. Luku lienee   Espoossa jo 12 %. Peruskoulun sisään on ikäänkuin "salaa" rakentunut uudelleen kansakoulu. Erityisopetusta saavien oppilaitten osuus on Suomessa Euroopan ehkä jopa maailman korkein. Kehityksen ei haluta jatkuvan näin.

Kaikki eivät siis pysy nykyopetuksessa mukana. Poliittinen tahto on, että koulujen tulee tarkastella omia käytänteitään. Onko opetus viritetty väärin? Jos joka viides oppilas tarvitsee ainakin laaja-alaisen erityisopettajan apua pysyäkseen mukana, pitääkö opetukselle tehdä jotain? Säädöksissä vaaditaan nyt voimakkaasti eriyttämistä.

Hyvään opetukseen rakennetaan  sisään  oppimista (opiskelua) tukevia elementtejä.  Tämä edellyttää, että opettaja tuntee oppilaansa, heidän vahvuutensa ja haasteensa sekä yksilöinä että ryhmänä.  Luokkatyö, struktuurit, istumajärjestys ja muut rutiinit rakennetaan luokkaan juuri näiden oppilaiden oppimista tukemaan. Tietoisesti. Tavoitteellisesti. Tutkivasti.  Tuen kolme muotoa: yleinen, tehostettu ja erityinen, eivät niinkään eroa keinopaletiltaan kuin intensiteetiltään ja suunnitelmallisuudeltaan.

Erityisesti yleinen tuki on ajattelutapa, joka liittyy opetuksen laatuun. Kyse on siitä, että opettaja "ei hylkää" väärällä tavalla oppivaa. Siitä, että jokaiselle luodaan (vuorollaan) onnistumisen mahdollisuuksia ja autetaan miestä/naista mäessä. Yleisen tuen rakenteiden avulla pyritään varhaistamaan puuttumista.

Yleinen tuki on siis ennen muuta uudenlaista pedagogista ajattelua. Ajattelua, jossa opettaja säätelee opetusta  lähemmäksi oppilaiden osaamista. Ajattelua, jossa se, että oppilas ei opikaan sillä tavalla, joka on opettajalla tuttu, ei ole kiusallinen häiriö tai ongelma, vaan haaste kokeilla jotain muuta, opettaa toisin ja monella eri tavalla. Yleinen tuki haastaa opettajia etsimään uusia keinoja auttaa lapsia.  Miten voisimme kehittää tukiopetusta? Voisiko kotiryhmissä ottaa huomioon lapsen tyylin oppia?  Jne.

 (5) Mitä siis voisi tiivistää laaduksi pedagogiikaksi?

Hyvin yleisellä tasolla laatu on siis sitä, että koulu ja opetus  toimivat ja edistävät hyvää maailmassa.  Tämän voisi tiivistää nelikentän ruudiksi, jossa toteutuu yhtä aikaa oppiminen ja kasvu sekä pedagoginen hyvinvointi.


Pedagogiikan osalta tiivistän laadun lopulta  seuraavasti:

(A).  Pedagoginen laatu on pedagogiikan autenttisuutta, autarkiaa ja autonomiaa. Sitä, missä määrin  se, mitä  opetukseksi kutsutaan on aitoa opetusta siten kuin se didaktiikassa ymmärretään.










Kolme A:ta ovat lainassa
professori Timo Airaksiselta.
Kuva on omani.
* Autenttinen opetus tähtää jokaisen oppilaan oppimiseen ja kasvuun. Se on eettistä. Opetuksen laatu syntyy  kohtaamisissa. Siihen kuuluu opettajan pedagoginen rakkaus (välittäminen) jokaista oppilasta kohtaan. Pedagoginen rakkaus on sitä, että opettaja ajattelee lapsen etua, on Kari Uusikylä sanonut.

Vastavuoroisesti hyvään suhteeseen kuuluu, että opettaja on oppilailleen esikuva,  auktoriteetti.

Autenttinen opetus edistää yhteistä hyvää maailmassa. Opetus on monipuolista. Se perustuu ajantasaisiin käsityksiin maailmasta, tiedosta ja oppimisesta. Autenttinen opetus kristallisoituu hyvän opettajan ihanteessa.  Sen vastakohtana on indoktrinaatio ja paha opettaja.

* Autarkinen opetus on opetusta, jossa opettajat ovat riippumattomia ulkoisista kohtuuttomista paineista. Tämä edellyttää opettajuudelta professionaalisuutta, luottamusta. Suomalaisessa didaktiikassa opettajaihanteeksi on asetettu didaktisesti ajatteleva opettaja. Koskenniemi (1968) tarkoitti sillä taitavaa, luovaa opettajaa, joka ei suhtaudu opetukseen rutiinimaisesti eikä byrokraattisesti. Didaktisesti ajatteleva opettaja harkitsee omat ratkaisunsa, toisaalta opetussuunnitelmaan toisaalta oppilaantuntemukseen ja tilannetajuun perustuen. Sen vastakohtana on teacher-proof-opetus, stradardisoitu ja paketoitu opetus.

* Autonominen opetus on opetusta, jossa opettaja on asiantuntija, ja hänellä on vapautta suunnitellessaan opetusta. "Parasta, mitä opettaja voi saavuttaa, on persoonallinen ote työhön", kirjoittivat Matti Koskenniemi ja Antero Valtasaari aikanaan. Kun oma tapa opettaa on reflektoitua, siis harkittua, pohdittua ja seurattua, opettaja on sovussa itsensä ja maailman (sekä opetussuunnitelman) kanssa.

(B.) Pedagogiikan laatu on pedagogisten tapahtumien linjanmukaisuutta, tavoitteellisuutta, osuvuutta, ratkaisujen reflektointia. Kaikkien osapuolien sitoutumista tosissaan ja intohimoisesti oppimisen tavoittelemiseen. Oppilaitten pedagogista osallisuutta. Onnistumisen kokemuksia. Työn rauhaa. Pedagogista hyvinvointia. Laatu tiivistyy tehokkaan, hyvän opettajan ihanteessa. Vastakohtana on hajanaisuus, epätasaisuus, laiskottelu, häirintä ja huonosti opettava opettaja.

(C.) Pedagogiikan laatu on koko koulujärjestelmän kykyä tukea opettajaa ja hänen opetusryhmäänsä pysymään opiskelun ja oppimisen mielentilassa. Päämääriä, jotka ovat relevantteja. Ihmisihannetta, joka on innostava ja uskottava. Rakenteita, jotka tukevat eivät tukehduta. Opettajakuntaa, joka on muodollisesti pätevä. Akateemista opettajankoulutusta. Reiluja työnehtoja ja houkuttelevia työolosuhteita. Vastakohtana on kulttuuri, jossa opettajien ja oppilaiden  aika ja voimavarat käytetään ja kuuluu muuhun, sellaiseen, jota jonkun muun olisi kuulunut tehdä.

Opetuksessa laadun voi tiivistää kolmiodraamaksi, jonka osapuolia ovat Mika Kamenskyä soveltaen:  asiakkaiden (valtio, kunta, huoltajat, oppilaat) tarpeet, oma osaaminen ja resurssit.