Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, helmikuuta 28, 2007

JJ, RONJA ja tekijänoikeudet



JOKIRANNAN Jukka kävi taas iloksemme koululla. Ronja kaivetaan naftaliinista. Umakin on taas virittäytynyt sävellyshommiin.

ONGELMANA ovat tekijänoikeudet. Niin hassulta kuin saattaa tuntua, kouluissakaan ei saisi esittää lastennäytelmiä, ellei niiden ole hankittu erikseen lupaa. Ja minäkun ajattelisin, että kirjailijoiden pitäisi olla ylpeitä, jos jossain kouluissa heidän teoksensa otetaan kaikkien oppilaitten opiskelun kohteeksi.

ELI nyt hankkimaan lupia. Tässä tapauksessa ihan ruotsista saakka.JJ nimittäin otti selvää, että siellä ne oikeuksien omistajat asuvat.

Kunta 10 go go



TÄNÄÄN taisi olla ihan ennätyksellinen KUNTA 10-päivä. Aamulla lainasin Osmolle Lintulaakson koulun YT-kokoukseen "Duuniblues"-dvd:tä, kävimme omassa työpaikkakokouksessamme läpi työn kuormitusta ja juoksin vielä koulupäivän päälle puhumaan Espoon KUNTA 10-infoon siitä, kuinka omalle työhyvinvoinnille voi tehdä jotain.

INFOSSA oli paikalla muutama kymmenen ihmistä, ja pääosa karkasi ennen kolmea. Pyysin paikallejääneiltä anteeksi, että kello on paljon ja että tunnollisena virkamiehenä heitän puolen tunnin luentoni, koska niin on sovittu. Kerroin tarinamme, jolla on onnellinen loppu. Ihmiset olivat hyvällä tuulella, ja esitys mahtui annettuun aikaan.

MUUTAMA kysymyskin ehdittiin käsittelemään. Monella työpaikalla porukka on niin väsynyttä, ettei se jaksa tehdä mitään oman hyvinvointinsa eteen. Surullista.

AINA OPPII. Kuulin, ettei Kunta 10 lopukaan. Mistähän olin senkin kuullut?

tiistaina, helmikuuta 27, 2007

VESO-kouluttajana Tuomarilassa


SIITÄ ONKIN pitkä aika, kun olen saanut käydä jossain naapurikoulussa VESO-vieraana. Nyt sellainen tilaisuus oli. Tuomarilan rexi Poutiaisen Olli on aktorini muutaman vuoden takaa. Aikoja sitten sovimme, että käyn kylässä joskus, ja tälle päivälle kalenteriin tehtiin varaus. Teemana oli työhyvinvointi, ja sehän sopii. Muutoinkin juoksen puhumassa Kunta 10:stä. Lisäksi pääsin kokeilemaan kolmen tunnin konseptia, jota ehkä voisi myydä muuallekin. Tuossa ajassa ehditään löytää työyhteisö kuormittavat tekijät ja voimavaratekijät. Hyvinvointitekojen ideointiin tarvitaan eri kerta.

OLI miellyttävää vierailla Tuomarillassa. Nasta koulu.

Oppimateriaalin tekeminen. Aika aikaa kutakin.


MAANANTAINA työryhmämme istui ehkä viimeistä kertaa yhdessä työstämässä valmistumassa olevaa oppimateriaalipakettia. Teksti on nyt siinä, ja viimeinen viimeistely ja lisäykset ovat jo oikolukua. Kuvittajalla oli nastoja ideoita. Ja materiaalille syntyi ihan oikeaoppisesti tässä pöydää nimikin. Haikea hetki. Kustannetaan tuote tai ei.

OLEN NIITÄ OPETTAJIA, joita elämä on pidellyt tosi hyvin. Olen saanut olla mukana monessa, ja oppimateriaalimarkkinoillakin melko tarkaan 20 vuotta. Upein kokemus oli ensimmäinen oppikirja. Teimme W+G:lle ihan uudenlaisen kansalaistaidon kirjan (Taiturin) 80-luvun lopulla. Se oli oppikirjan ja työkirjan yhdistelmä. Työryhmä oli täynnä työuransa kiihkeää vaihetta elävää porukkaa. Toinen tosi iso urakka oli 90-luvulla WSOY:n historiankirja: Aikamatka. Monta vuotta ja upeita keskusteluja. Näiden lisäksi syksyllä 30-vuotiseen opettajauraan mahtuu raittiusmateriaaleja (mm. muuten jopa kuulokuvia), sanomalehtikasvatus- ja kerhomateriaaleja, uskonnon ja äidinkielen oppikirjoja ja pian 20 vuotta ilmestynyt Luokanopettajan päiväkirja-sarja...

LUULEN että eilen viimeisen kerran tekstiä tuottamassa istunut ryhmä on osaltani viimeinen. Oppimateriaalinteko on muuttumassa yhä hektisemmäksi ehkä myös kovemmaksi. Oppikirjojen elinkaari lyhenee lyhenemistään. Mutta hauskaa se on ollut.

Rehtorin arki ja innovaatioystävällinen teknologia

SAIN eilen illalla kirjeen, jossa tuttu pyysi hieman apua. Hänen pitäisi luennoida otsikon teemasta. Yritin vastata, mutta on pakko myöntää, etten ymmärtänyt koko otsikkoa. Paljon tiedän rehtorin arjesta. Jonkin verran teknologiasta. Senkin tiedän, että osa teknologiasta helpottaa ja osa taas kuormittaa arkea. Mutta mitä on innovaatioystävällinen teknologia.

HARMITTELUN jälkeen tein kaksi arvausta. Joko luennon aiheen valinneelta on kaikki ideat loppuneet. Tai sitten hän on tosi oivaltava: uudenlaisen luennon saa vain pakottamalla luennoitsijankin ravistelemaan aivojaan kunnolla.

sunnuntaina, helmikuuta 25, 2007

Kassikaupalla opetusoppeja

JOS JOKIN ASIA on nimettävä viimeksi kuluneen vuoden harrastukseksi niin minulla se on ollut ehdottomasti vanhat opetusopit. Vielä tämän vuoden puolellakin olen kantanut kotiin kassikaupalla vanhoja kirjoja ja etsinyt niistä hyvän opetuksen salaisuutta. Miksi? Jo harrastukseen määritelmään jotenkin sisältyy vastaus: se tuottaa mielihyvää. En etsi niistä hyötyä.

TÖRMÄSIN viimeksi tänään kahdessa kirjassa minua vallan viehättäneisiin asioihin. Aatto Kaljunen kirjoitti, että kasvamis- ja oppimistapahtuman yleiskaava on 1. hämärä aste, 2. asian selveneminen, toiminnan tarkoituksenmukaistuminen ja 3. sovellutukset. Voisiko tiedon konstruointia simppelimmin kuvata? Kaljusen kirjoissa muuten vilahtelee "ilon pedagogiikka", joka on nyt kovasti tulossa uudelleen esiin Juha Juurikkalan villin koulun myötä.

VIEHÄTYIN myös Toivo Viljosen hyvin käytännölliseen opetusoppiin. Viljonen on täysin hurahtanut omatoimisuuden periaatteeseen eli siihen, että oppilaille annetaan tehtäviä, joita tekemällä he oppivat. Ja kuinka oivaltavasti hän kuvaakaan lapsen mieltä.

KUTEN vanha nimimerkki D.I.Vaari on jossain kirjoittanut. "Kun lukee vanhoja kirjoja, ei kaikkea tarvitse ottaa ryppyotsaisesti. Sehän rentouttaa!" Lukekaapa. Kirjastosta löytyy.

Kaljunen, Aatto. 1944. Sotilaspoikajohtajan kasvatus- ja opetusoppi. Helsinki:Otava.

Viljonen, Toivo. 1949. Käytännöllinen opetusoppi. Jyväskylä: Gummerus.

lauantaina, helmikuuta 24, 2007

10 pisteen ympäristoteko



KYMMENEN pistettä ja Papukaija-merkki Citymarketille. Kassajonossa on tarjolla muovipussien vaihtoehdoksi pahvinen laatikko. Joka maatuu. Jolle on paljon käyttöä. Hinta 50 centtiä.

perjantaina, helmikuuta 23, 2007

Talviloma hoidettu kanta

PERJANTAINA pakkasin kassit konttorilla noin klo 17.30. Pöytää tuli siivottua ahkerasti. Uskomatonta, kuinka paljon paperia kertyy pinoihin. Ja kuinka viisas olisikaan neuvo: koske paperiin vain kerran. Oppisinpas.

Talviloma on ollut mukavan hiljaista. Ketään ei ole töissä. Mitä nyt Ripa bändinsä kanssa kellarissa treenaamassa. Muutama asiakspuhelu, jossa kyseltiin koulupaikkaa muuton vuoksi. Muutama luentopyyntö: Kunta 10:n vuoksi lupasin juosta pariinkin infoon rohkaisemaan porukkaa. Joku vanhempi oli lisäksi ilmiantanut minut Kulttuurisäätiöille. Haluavat kuulema kuulla, mitä säätiö voisi tehdä lasten hyväksi.

FLAPIN kävin panemassa kuntoon koko kevään osalta. Avasin opittiin koulun sisäisen tiedotusfoorumin, mutta epäilen, ettei koko henkilökunta pääse sinne. Kysyn asiasta enemmän tietäviltä ensi viikolla. Kirjoitin myös Astrid Lindgrenin sivustoille josko he tietäisivät, keiden kanssa pitää neuvotella luvasta esittää oma sovitus Ronjasta. Koulusihteerin pöydälle kasasin pinon eteenpäin lähetettäviä kirjeitä.

VIISI PÄIVÄÄ on nyt takana. ja kuten aina, sitä on saanut hoidettu vain osan asioista, joita olisi toivonut ehtivänsä. Mutta moni asia kuitenkin eteni. Ja mikäs kiire tässä on.

torstaina, helmikuuta 22, 2007

Kuolleet ja zombie-blogit

BLOGEJA on blogilistalla pian 9 000. Kuinka moni niistä on kuollut tai zombie-blogi? Tein pienen leikkimielisen empiirisen testin. Blogilista.fi sivulla on kone, joka arpoo satunnaisen blogin. Tein sata valintaa. Selvitin, kuinka monta kertaa kone vei kuolleelle blogille. Kuolleeksi tulkitsin blogin, jolle ei ole kirjoitettu mitään kuukauteen, zombie blogi on, jos siihen kirjoitetaan kerran kuussa,

ERÄ I: 10 blogia. 4 kuollutta. Yhden blogin kirjoittaja kertoo kesäkuussa 2004 lähtevänsä uimaan. Hukkuiko hän?
ERÄ II: 10 blogia. 7 kuollutta.Yhden blogin kirjoittaja onnistui laihduttamaan 74 kg:oon. Sitten tuli lähtö?
ERÄ III: 10 blogia. 5 kuollutta. Vanhimman kirjoittajalle ei ole tullut uutta sanottavaa sitten vuoden 2005.
ERÄ IV: 10 blogia. 7 kuollutta. Vanhin vainaja jo vuodesta 2004. Toinen kirjoitti: "Ilkeiden ihmisten takia laitan sivuston jäähylle. Kiitos näkemiin"
ERÄ V: 10 blogia: 4 kuollutta. Yhden viimeinen kirjoitus koskee krapulaa.
ERÄ VI: 10 blogia. 5 kuollutta.
ERÄ VII: 10 blogia 3 kuollutta. Yhden viimeinen kirjoitus käsittelee kuolemaa. Toisen kuinka, väitöskirjanteko on olotila.
ERÄ VIII: 10 blogia. 4 kuollutta. Yksi kirjoitti: Kun en ole tänne pitkään kirjoittanut niin julistan nyt virallisen blogitauon.
ERÄ IX: 10 blogia. 4 kuollutta.
ERÄ X: 10 blogia. 5 kuollutta.

TULOS: 48 % blogeista on raatoja. Blogimaailmaan on siis syntymässä jonkinlainen ongelmajäteongelma?

keskiviikkona, helmikuuta 21, 2007

Vuosilomalainen VESO- kouluttajana Padasjoella



PADASJOKI on upea kesäkunta. Tuttavistamme Keski-Kuhilla on siellä kesämökki, ja broidikin on useana vuonna vuokrannut mökin viikoksi pariksi Vesijaosta. Talvella tilanne on himmeämpi. Kunnassa asuu 3800 asukasta, ja asukasmäärä on jatkuvasti pienentynyt. Palvelurakenneuudistus etenee Päijät-Hämeen vauhdilla kunnissa. Uudistus koskee (kipeästi) myös kouluja.

Padasjoen kunnanvaltuusto on kokouksessaan 12.6.2006 päättänyt lakkauttaa loputkin kyläkoulut lukuvuoden 2007-2008 alusta. Ensimmäinen kyläkouluista lakkautettiin jo muutama vuosi sitten. Sivistyslautakunnan puheenjohtajan kanta kyläkouluasiaan on ollut, että kaikki kyläkoulut tulee lakkauttaa vuonna 2007, jolloin kaikenlaiselta kylien väliseltä kateudelta säästyttäisiin. Ei hassummin retoriikan näkökulmasta. Ratkaisu liitetään ylevään yleisesti hyväksyttyyn periaatteeseen: tasa-arvoiseen kohteluun.

KYLMÄ tosiasia joka tapauksessa on, että lapsimäärä on rajussa laskussa. Koko kunnassa on ensi syksynä kouluun tulossa 18 ekaluokkalaista. Kyläkoulujen oppilasmäärät olisivat jäämässä alle 20 oppilasta, ja sen kokoisia kouluja ei enää montaa Suomessa ole. Selaisin Kuntaliiton dioja netistä. Kun alakouluja on enää noin 2660, niin korkeintaan 19 oppilaan kouluja on 105. (Eniten -895- on kouluja, joissa oppilaita on 20-49. Auroran kokoisia tai sitä suurempia kouluja on Suomessa vain 323!)

Ensi syksynä kaikki Padasjoen 1-6-oppilaat ja opettajat käyvät siis yhtä ja samaa Kullasvuoren koulua. Nettikeskisteluista päätellen yhteen kouluun siirtymiseen liittyy monenlaisia haasteita, eikä pienin niistä ole se, että koululla ei joidenkin väitteiden mukaan riitä asiallisia tiloja kaikille uusille oppilaille.

SEMMOISEN tilanteeseen minä sitten antamaan muutoskoulutusta kolmen tunnin Vesossa. (Veso tarkoittaa opettajille pakolliseksi säädettyä iltapäiväkoulutusta). No, lähdin siitä lähtökohdasta, että muutostiedon avulla kukin voi joka tapauksessa suojella omaa hyvinvointiaan. Aavistin, että osa porukasta on vielä vahvasti kesken surutyössään. Niin oli. Ilmeisesti tämä Veso oli ensimmäinen tilaisuus, jossa teemaa oikeasti käsiteltiin. Herkkä tilanne, ja minä olen näissä tilanteissa vähän liian koleerikko. Tärkeä tilanne.

MATKOIHIN MENI 2,5 tuntia siivuun, joten lomapäivästä tuli ihan täysi työpäivä.

tiistaina, helmikuuta 20, 2007

Toinen koulunkeskeytyspäivä ja tuntikehys



KUVA: Kiinalainen mentor-virkaveli toimessaan. Kuva napattu netistä.

TÄNÄÄN sain mentorina auttaa nuorempaa kolleegaa ensi lukuvuoden suunnittelun ensimmäisessä tärkeässä tehtävässä: tuntikehyksen liikkumavaran hahmottamisessa. Espoossa koulut saavat tietyn määrän tunteja, joilla pitää järjestää koko koulun opetus. Tuntien määrään vaikuttaa ennen muuta oppilaiden määrä. Kehittämispäällikkö Juha Nurmi on matemaatikkona laatinut älykkään lomakkeen, joka laskee tuntikehyksen.

TÄSSÄ vaiheessa vuotta lomakkeeseen voi tulla vielä muutoksia, mutta aika tarkan arvion sen avulla voi jo laskea. Suuri epävarmuustekijä on tietenkin ekaluokkalaisten määrä. Mutta meidän osalta se lienee noin 54. Jos kaikki menee niinkuin olen olettanut, meillä Aurorassa on mahdollista antaa opetusta 556 tuntia viikossa, joka on jokseenkin sama määrä kuin tänä vuonna.Koska tuntikehys on monelle aika vieras käsite, ajattelin hieman avata, mistä sen jakamisessa on kysymys.

KUN TUO SAATAVA kehys on laskettu, on seuraavaksi tsekattava, (1) kuinka monen opettajan palkkaamiseen se riittää ja sen jälkeen,(2) kuinka hyvin kehys riittää eri luokkien opetukseen, jakotunteihin jne.

(1) 556 tuntia näyttäisi riittävän ratkaisuun, jossa meillä on 17 luokkaa (startti, 3 * 1 lk, 2 * 2 lk , 3 * 3 lk, 2* 4 lk , 2* 5 lk ja 2* 6 lk+ 2* pienluokka (4 lk)), skidi- ja sinikarhut, kaksi kielen opetusta antavaa opettajaa, laaja-alainen erityisopettaja, puolikas TS-lehtori ja rehtori. Opettajilla olisi opetusvelvollisuustunnit ja mahdollisuus keskimäärin 1 ylituntiin. Kaikille vakinaisille opettajille riittää töitä. Meillä ei ole haettavana yhtään uutta vakinaista opettajan tehtävää. Virkavapaalla olevista palannee töihin yksi. Muutama sijaisuus ja yksi tuntiopettajuus tullevat hakuun huhti-toukokuussa, määrä riippuu mm. siitä, kuinka nyt meillä väliaikaisissa tehtävissä olevat onnistuvat saamaan vakinaisen viran muista kouluista. Jonkin verran vaihdoksia on joka tapauksessa odotettavissa.

(2) 556 tuntia riittää myös opetuksen järjestämiseen asiallisesti, mutta ns. jakotunteja ei näyttäisi riittävän ihan entiseen malliin. Kaikille yleisopetuksen luokille olisi kuitenkin edelleen oma tukiopetustunti. 3.-6.-luokilla käsityöt ja englannin tunnit pidettäisiin puolen luokan ryhmissä 5.-6-luokilla fysiikka/kemia opetettaisiin puolikkaille luokille. 5.-6.-luokkien valinnaiskurssit pidettäisiin totuttuun tapaan pieninä (1/2 luokkina). Ruotsin ryhmien muodostusta täytyy vielä pohtia. Näillä näkymin kaikilla luokka-asteilla rinnakkaisluokilla olisi isohko, yhteinen ryhmä. Lisäksi pystyisimme varaamaan tunteja ET:oon, Suomi2-opetukseen, kielten tukiopetukseen, oppilaskerhoihin, tiimien ohjaamiseen, kirjastonhoitoon, AV- ja ATK-hommiiin ja oppimiskeskustoiminnan vaatimiin järjestelyihin.

- startin oppilasmääräksi on oletettu kuusi. Se ei tässä vaiheessa riitä jakotunteihin. Jos määrä jää pienemmäksi, rexi saa harmaita hiuksia.
- ykkösluokkien pitäisi olla kohtuullisen kokoisia (noin 16+ 19+19, jakotunteihin ei ehkä ole varaa)
- kakkosluokat ovat suuria ja haastavia; ne tarvitsevat jakoja (esim. kumpikin 2-3)
- kolmansista luokista kaksi toimii ensi lukuvuoden yhdessä, ja kolmas jäänee kohtuullisen kokoiseksi (19 oppilasta). Jakotunteja täytyy vielä funtsia, välttämättömiä ne eivät ole - paitsi kolmannen kolmosen käsitöissä.
- neljänsillä luokilla tarvitaan jaot käsityöhön, englantiin ja poikien liikuntaan.
- viidensillä luokilla tarvitaan jaot käsityöhön, englantiin, poikien liikuntaan ja fykeen.
- kuudennet luokat toimisivat suurluokaksi fuusioituna. Käsityö-, fyke-ja kieliryhmiä olisi neljä.
- pienluokilla olisi jako käsitöissä.

Excellin avulla voi laskea, että näin tunnit iittävät. Johtoryhmän (kunin tiimin vetäjät) hiomme maalis-huhtikuussa yksityiskohtia ja tehdään tasauksia.

AKTORIN pienemmässä koulussa tilanne oli vielä väljempi. Tunteja jäisi mukavasti sekä ylitunteihin että jakoihin. Liikkumatila on liikkumatilaa pedagogiselle johtamiselle.

maanantaina, helmikuuta 19, 2007

Ensimmäinen koulunkeskeytyspäivä


ENSIMMÄINEN talviloman vuoksi pidetty koulunkeskeytyspäivä on sujunut leppoisasti. Tein hommia pääosin kotona, ja piipahdin iltapäivällä tyhjässä koulussa. Ei oppilaita, ei opettajia, ei sihteeriä. Sisäinen postikaan ei kulje, joten kaikki tehtäväksiannot kulkevat sähköpostia pitkin.

Sinikka Niska-Virta tavoitti minut käänykästä ja pyysi paikkaamaan ensi viikolla KUNTA 10-infossa jotain jolle oli tullut este. Rohkaisen porukkaa tarttumaan tuloksiin kertomalla omasta hankkeestamme. Sehän sopii. Taas tippuu plussapisteitä tulospalkkioporfolioomme.

Puolitoipilaalle tauko koulutyössä tekee tosi hyvää. Ehdin viikonvaiheessa tehdä muistiinpanot kirjanipusta, joka on seissyt jo tovin. Minulla on tapana jättää hieman aikaa kirjan lukemisen ja muistiinpanojen tekemisen välille. Epäoleellinen ikäänkuin kuivuu pois. Kirjanipun antoisin oli tällä kertaa Torkin kirjoittama "Puhevalta", innostava teos retoriikasta. Lisäksi selailin läpi Haapaniemen Raunolta saamani Opettajalehtien vuosikerran vuodelta 1915. Olisipa aikaa....

TÄMÄ VIIKKO on kaikkiaan suvanto. Huomiselle tapaamisia on sovittu kaksi. Keskiviikkona ajelen Padasjoelle puhumaan opettajista muutoksessa vuosilomapäivän ratoksi. Torstai ja perjantai ovat ihanan tyhjiä. Ne tarvitaan neljännen "kvinttiilin" suunnitteluun :-)

sunnuntaina, helmikuuta 18, 2007

Erityisopetuksesta LänsiVäylässä

TÄMÄ LASTU ON LAINATTU sunnuntain nettilehdestä. Kuvat on lainattu muualta.

(OTSIKKO:)
Espoolaiskoulujen erityisopetus tarvitsee lisää rahaa ja ammattilaisia
Lähes puolet erityisopetusta antavista epäpäteviä
Kirj. SEPPO KORKMAN

Espoolaiskoulujen opettajat ovat huolissaan erityisopetuksen rapautumisesta kaupungin opinahjoissa. Erityisopetusta vaativien lasten määrä kasvaa jatkuvasti, mutta resurssit laahaavat perässä. Myös pätevästä henkilöstöstä on huutava pula. Tällä hetkellä Espoossa erityisopetusta antavista opettajista lähes puolet on epäpäteviä.

Opettajakunnan huoli tuli vahvasti esiin keskiviikkona kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston järjestämässä opettajien ja sivistystoimen johdon keskustelutilaisuudessa.



– Tällä hetkellä Espoossa kyetään sammuttamaan vain tulipaloja, ei tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Resursseja on saatava nopeasti lisää, sillä erityisopetusta vaativien lasten määrä kasvaa koko ajan. Samalla lähimmän kymmenen vuoden aikana moni erityisopetukseen koulutuksen saanut opettaja on jäämässä eläkkeelle, erityisopettaja Antti Komulainen muistutti.

Tällä hetkellä espoolaisoppilaista runsas kymmenen prosenttia on erityisopetuksen piirissä. Pätevän opettajakunnan lisäksi kouluihin kaivataan kipeästi lisää koulupsykologeja. Tällä hetkellä Espoossa on tuhatta oppilasta kohden yksi koulupsykologi kun Helsingissä ja Vantaalla yhden koulupsykologin kontolla on 600– 700 koululaista.

Tilanteeseen kyllästyneet opettajat muistuttivatkin, että heidän tehtävänään on antaa opetusta, ei hoitaa.

Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen myönsi ongelman mutta muistutti samalla, että kaupungin suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on valmisteilla erityisopetuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007–2011. Opetuslautakunnan käsittelyyn uusia keinoja erityisopetuksen järjestämiseen etsivä suunnitelma on tulossa toukokuussa.
.............................................................................................................



Erityisopettajat peräsivät pyytämiään turvarannekkeita

■ Espoolaisoppilaat oppivat ja voivat kaupunkinsa opinahjoissa keskimäärin hyvin, joidenkin mittareiden mukaan jopa keskimääräistä paremmin. Erot ääripäiden välillä ovat kuitenkin suuria. Kipupisteenä espoolaisessa koulumaailmassa on muun muassa ammattitaidottomasta ja liian vähäisestä henkilöstöstä kärsivä erityisopetus.

Tämän päivän kansankynttilät muistuttivat, että levottomien ja jopa väkivaltaisten lasten osuus oppilaista lisääntyy jatkuvasti. Se on lisännyt myös henkilökunnan turvattomuutta. Valtuuston puheenjohtajiston järjestämässä keskustelutilaisuudessa kyseltiinkin, mitä kuuluu esitykselle turvarannekkeiden hankkimiseksi erityisopetusta antaville opettajille. Kukaan sivistystoimen johtajista ei osannut kysymykseen vastata. Sen sijaan monellakin virkamiessuulla vakuutettiin, että henkilökunnan työturvallisuuteen on kiinnitetty ja kiinnitetään huomiota.

Opettajien viesti kaupungin päättäjille ja virkamiehille olikin, että nyt, kun talous on hyvässä kunnossa on panostettava erityisopetuksen resursseihin ja kehittämiseen. Sapiskaa saivat myös tuntikehykset. ja ryhmäkoot.
– Ryhmäkoot ovat keskimäärin hyvällä tasolla, mutta erot koulujen välillä ovat hyvin suuria, muistutettiin. Koulupsykologeja on liian vähän
– Oppilaiden joukossa on paljon niitä, jotka oikealla ja ammattitaitoisella tuella voitaisiin pitää yleisopetuksen piirissä. Nyt heidät joudutaan ohjaamaan erityisopetukseen, muistutti erityisopettaja Antti Komulainen.

Monen muun opettajan tavoin Komulainen peräänkuuluttikin varhaisen puuttumisen tarpeellisuutta.
– Yhtenä edellytyksenä tuohon varhaiseen puuttumiseen on riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Esimerkiksi koulupsykologipalvelut pitää olla kunnossa kaikissa kouluissa, Komulainen painotti.

Erityisopettaja Outi Rajala muistutti, että opettajien tehtävä on opettaa, ei hoitaa.
– Nyt joudumme olemaan myös terapeutteja, kun lapset joutuvat jonottamaan ammattiauttajien luo jopa vuoden.

Sivistystoimen virkamiesjohto ja käytännön opetustyötä tekevät opettajat olivat yksimielisiä myös siitä, että kasvava maahanmuuttajien lasten määrä on haaste, johon Espoon on kyettävä vastaamaan nykyistä paremmin. Joissakin kouluissa jo nyt 24 oppilaan alkuopetusryhmässä saattaa jopa puolet lapsista olla sellaisia joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi.

....................................................................................................
Erikoislukioita lisää

Espoolaisten lukioiden houkuttelevuus on koulutoimen tavoitteita esitelleen sivistystoimen johtajana Kristina Wikbergin mukaan myös yksi Espoon suurista haasteista.
– Tavoitteena on, että espoolaisista lukioihin hakeutuvista vähintään 80 prosenttia hakisi ensisijaisesti kotikaupunkinsa lukioon. Tavoite on kova, emmekä ole vielä päässeet siihen.

Opettajakunta oli Wikbergin kanssa samaa mieltä. Lääkkeeksi tarjottiin nykyistä monipuolisempaa erikoislukioiden palettia Espooseen.



– Nokian kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä ja kehittää tänne informaatiotekniikkaan erikoistunut lukio, esitti opettajien ammattijärjestön paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Suntio.
.....................................................................................................
Puheenjohtajat kuuntelevat

■ Vuodenvaihteessa Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajiksi valitut Markku Sistonen (sd), Eero Akaan-Penttilä (kok) ja Margareta Pietikäinen (r) ovat päättäneet kuulla kaupungin eri henkilöstöryhmien näkemyksiä. Keskiviikkonavaltuustotalossa järjestetty valtuuston puheenjohtajiston, sivistystoimen johdon ja opettajien yhteinen keskustelutilaisuus oli ensimmäinen tässä kuulemissarjassa. Paikalle parituntiseen keskustelutilaisuuteen oli vaivautunut parikymmentä opettajaa. Seuraavan kerran valtuuston puheenjohtajisto kuuntelee korva herkkänä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä maaliskuun 7. päivä.
.......................................................................................................
Seppo Korkmanin
KOMMENTTI

■ Myönnän etukäteen ajatelleeni, että keskiviikkoinen keskustelutilaisuus on sarjassa hohhoijaa -keikkoja. Paljon ympäripyöreää puhetta ja vähän asiaa. Onneksi olin väärässä. Kiitos siitä kuuluu määrältään pienelle, mutta laadukkaalle joukolle opettajia, jotka pistivät virkamiesjohtonsa koville. Eivätkä osattomaksi jääneet valtuuston puheenjohtajatkaan. Jopa hupaisaa oli seurata sanallista pallottelua, jota opettajat, sivistystoimen virkamiehet ja arvoisat valtuuston puheenjohtajat kävivät keskenään. Kun puhe tuli erityisopetuksen resursseista, tykittivät opettajat vaateillaan omia esimiehiään, tai tässä tapauksessa enemmänkin esinaisiaan. Sivistystoimen ykkösketju ei jäänyt tuleen makaamaan, vaan tyylikkäästi ampui jatkopallon puheenjohtajiston koroketta kohden. Resurssien lisääminen vaatii rahaa, ja siitä päättävät luottamushenkilöt, oli virkamiesjohdon ammuksen viesti.

Palautuspalloa ei kauaa tarvinnut odottaa. Valtuuston puheenjohtajat Sistonen ja Akaan-Penttilä muistuttivat sivistysjohtajaa sekä opetustoimenjohtajia, että valtuusto tekee päätöksensä luottaen virkamiesten ammattitaitoiseen valmisteluun. Eli suomen kielellä voisi yksinkertaistaa kai, että ”tottakai rahaa erityisopetukseen olisi annettu enemmän, jos te virkamiehet olisitte tajunneet pyytää”. Jos näin on, voinee viimeistään Espoon ensi vuoden talousarvioon odottaa kunnon lisäystä erityisopetukseen käytettäviin määrärahoihin.

Hyvä niin. Opettajien esiin nostama huoli on aiheellinen. On vaarallista edes tilastollisiin keskiarvoihin vedoten ummistaa silmiä Espoossakin kasvavalta ongelmalta.

Miksi tytöt ovat parempia äidinkielessä?


VIIME VIIKOLLA mm. Hesarissa julkaistiin uutinen, jonka mukaan jo peruskoulun toisen luokan jälkeen tytöt taitavat äidinkieltä paremmin kuin pojat. Etenkin kirjoittamisessa sukupuolierot näkyivät. Tytöt ratkaisivat kirjoittamistehtävistä keskimäärin kaksi kolmasosaa ja pojat puolet. Jutun mukaan Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos kaipaa lisää tietoa siitä, miksi tyttöjen ja poikien oppimistulosten välillä on eroja jo näin varhaisessa vaiheessa. Raportin laatinut opetusneuvos Tuulamarja Huisman ehdotti kirjoittamisen opetukseen yhteiskirjoittamista, prosessikirjoittamista ja tietokoneen käyttöä, jotta voitaisiin innostaa niitä, joita kirjoittaminen ei alun alkaen miellytä.

TÄMÄN SUNNUNTAIN Hesarin yleisönosastolla on mielenkiintoinen kirjoitus asiasta. Pyskologi Kaarina Tonteri kirjoittaa jutussaan " Sukupuolilla on luontaisiakin eroja", että nämä erot eivät synny opiskelussa esim. asenteista vaan johtuvat sukupuolten keskimääräisistä synnynnäisistä eroista kielen oppimisen edellytyksissä. Ero johtuu aivotoiminnasta. Miestyyppiset aivot käsittelevät informaatiota aina joko oikealla tai vasemmalla aivopuoliskolla, naistyyppiset taas molemmilla. Avaruuden hahmottaminen on pojille helpompaa, koska siitä selviää paremmin kun käyttää vain oikeaa aivopuoliskoa. Naistyyppinen aivo taas sopii paremmin kielellisiin asioihjin. Ero aivoissa on palautettu raskaudenaikana kohdussa saadun testosteroninen määrään, joka on pojilla keskimäärin korkeampia kuin tytöillä. Kumpaakin aivotyyppiä esiintyy myös vastakkaisella sukupuolella mutta vähemmistönä. Synnynnäinen aivotyyppi on pysyvä, eikä sitä pidä yrittää kirjoittajan mielestä muuttaa.

TONTERIN mukaan aivotoiminnalliset sukupuolierot ovat suurin selittäjä sukupuolten erilaiseen oppimiseen. Tieteellistä näyttöä kuulema riittää. Sukupuolten erot tulee ottaa huomioon niin, että jokainen pystyy suoriutumaan opinnoista. Niinpä Huisman ehdotukset ovat varmaankin hyviä tilanteessa, jossa pojat ovat alakynnessä. Mutta samalla tavalla pitäisi kai kantaa huolta tytöistä mm. matematiikassa.

lauantaina, helmikuuta 17, 2007

Täysi vuosi blogia


TORSTAINA 15.2.2007 tuli täyteen täysi vuosi bloginpitoa. Ikäänkuin sen kunniaksi julkaisen uudestaan ensimmäisen blogilastuni.

.....................................................................................
15. helmikuuta
Väkivaltaa
MTV3:n 45 minuuttia nosti esiin vaikean aiheen: opettajiin kohdistuvan väkivallan. Eikä vain opettajiin- vaan myös avustajiin. Osa lapsista on pahasti rikki- eikä liimaa löydy. Espoossa ollaan käynnistämässä ns. ART-hanketta, ja Auroran koululta siihen osallistuu peräti kuusi opettajaa. Kyseessä on USA:ssa ideoitu koulutusohjelma, jossa pyritään opettamaan lapsille aggressiivisuutta korvaavia käyttäytymistapoja.
....................................................................................

MONEN MONTAA on vuoden aikana kommentoitu. Jotkut teemat näyttävät kiehtovan yhä uudelleen. Näitä ovat olleet ainakin tulospalkka, väkivalta, kokopäiväkoulu ja koulujen lakkauttaminen. Pitkään on tullut pohdittua mm. retkien maksuttomuutta, vanhempien oikeutta valita koulu, JETTIÄ, oppimiskeskusideaa. Aristokatteja ja rehtorien jaksamista.

JOTKUT ASIAT olen unohtanut kokonaan. Mitähän mahtaa kuulua vainotulle rehtorille Olli Poroilalle? Entä Sorellalle? Hanurihimokin on edelleen tyydyttämättä.

JA MONI muukin arjen asia palaa blogilastuja selaillessa mieleen. Mukavia muistoja koulutustilaisuuksista. Kuinka ylpeä olin, kun haimme poikien kanssa mersun Tampereelta tai kun opebändi on esiintynyt tai kun sain olla lisensiaatin työn tarkastaja tai kun artikkeleitani on julkaistu kirjoissa tai kun sain ruveta ritariksi. Kuinka innostuin Johnny Cashista (sekin on jo tasaantunut) ja Michael Fullanista ja näkemistäni leffoista ja näytelmistä. Kuinka tarmokkaasti sitä on kirjoittellut kasvatukseen liityvistä asioista ja esim. opettajasukupolvista kesäkuussa. Paljon porua-vähän villoja? Aivan hullun hommalta vaikuttaa vappuna tehty %-lukujen lastu. Ja kuinka Atkinsonin dieetilta haihdutetut kilot ovat tulleet jo aikaa sitten takaisin.

SILTI KIVA, että on tullut kirjoiteltua.

Lukuvuoden kolmannen kvinttiilin tuloskatsaus

SUOMALAISEN koulujärjestelmän toiminta jaksottuu syklisesti. Perusyksikkö on lukuvuosi; karkeasti 9,5 kuukautta opiskelua ja 2,5 kk kesälomaa. Lukuvuosi taas jakautuu kahteen lukukauteen, joiden välillä on noin 10-15 päivän joululoma. Nämä lukukaudet voi vielä jakaa osiin niin, että syyslukukauden jakaa kahtia lokakuun loppuun sijoittuva muutaman päivän syysloma. Kevätlukukausi (joka on muutaman viikon pidempi) näyttää jakautuvan kolmeen osaan, joissa tauot sijoittuvat talvilomaan (Etelä-Suomessa viikko 8) ja pääsiäiseen. Näin lukuvuodessa on itse asiassa viisi pienempää kvinttiiliä (ei kvarttiilia).

MITEN lukuvuoden kolmas kvinttiili on sujunut? Vuoden 2007 ensimmäiset kuusi kouluviikkoa ovat (periaattessa) tehokkaan koulunkäynnin aikaa. Kun neljäs kvinttiili alkaa, myös osa opettajien aivokapasiteetista ja energiasta alkaa vuotaa seuraavan lukuvuoden asioiden valmisteluun. Mutta alkutalven opettajat ovat saaneet elää preesensissä. Opettajat ovat toteuttaneet syksyllä suunniteltua opetusta. Tämä kvinttiili on ollut arkista työntekoa, kun edellinen kvinttiili oli maultaan myös juhlaa, nousua jouluun.

REHTORIN kannalta tilanne on hieman toinen. Rehtori joutuu elämään koko ajan kolmea aikaa: arvioimaan mennyttä, suunnittelemaan tulevaa, ja piipahtamaan nykypäivässä:-)

Tämän kvinttiilin iso suunnitteluasia on ollut osaa koulun henkilökunnasta koskevan tulospalkkiosopimus. Jos kaupunginjohtaja panee nimensä paperiin, samalla lyödään lukkoon linjauksia seuraavan lukuvuoden kehittämiskohteille. Toinen iso asia on ensi syksynä alkavan turvallisen iltapäivän suunnittelu. Eilinen vierailu Etelä-Sipoon koulussa oli tärkeä. Saimme paljon ajateltavaa, joka voi vaikuttaa myös koulumme 1-2-luokalaisten lakisääteiseen iltapäivätoimintaan. Kolmas iso asia on niinikään ensi lukuvuoden aikana meillä alkava oppimiskeskustoiminta, jonka suunnittelu tapahtuu erillisissä koulutustapahtumissa. Jos oppimiskeskusfilosofia pysyy alkuperäisillä raiteilla, kyseessä on todella iso opettajien täydennyskoulutuksen muutos fullanilaiseen suuntaan. Neljäs iso asia on ollut uuden kehitysvammaisikäluokan ryhmäintegraation valmistelu ensi vuoden ekaluokkiin. Samalla on varmistunut, että jatkossa juuri Aurora ja Mikkelä erikoistuvat tähän eritysiopetuksen muotoon.

OPETUS on hoidettu napakasti. Talvikin tuli lopulta, joten lapset pääsivät luistelemaan ja osa jopa hiihtämään. Yksi luokista on pitänyt yökoulun, ja muutama käynyt retkellä Heurekassa. Mutkikkaisiin kiusaamistapauksiin on tarvittu rehtorin apua, mutta sitä vartenhan sitä töissä ollaan, että autetaan.

Eräiden oppilaiden väkivalta on edelleen ongelma, mutta nyt olemme ottaneet käyttöön ehdottoman ja ennakoivan nollatoleranssin heidän osaltaan. Toivottavasti se auttaa. Kvinttiilin loppuun osui huima flunssa aalto, joka kaatoi sekä oppilaita että opettajia. Mutta Ulla hoiti hartiavoimin ja taidolla sijaisasiat.

REHTORI on saanut tämän kvinttiilin aikana olla monin tavoin ylpeä koulustaan. Samoille viikoille kun on sattunut mukavia tilaisuuksia esitellä koulumme ratkaisuja, KUNTA 10-hyvät tulokset ja työhyvinvointihankkeemme saama huomio medioissa ja vielä opebändin minikeikkakin. Jakson aikana meillä kävi vieraina sekä japanalainen ryhmä että osa opetuslautakuntaa. Ja toki hyvää mieltä on tuottanut kahden kurssin hyväksytty suorittaminenkin (JET ja muutosjohtaminen).

perjantaina, helmikuuta 16, 2007

Excursiolla Etelä-Sipoon koulussa



KUVA: Rehtori Jorma Joki-Korpela esitteli espoolaisdelegaatiolle koulunsa aamu- ja iltapäivätoimintaa

AURORAN koululla on siis tarkoitus käynnistää ensi syksynä ns. turvallisen iltapäivän kokeilu. Valmisteluryhmä kävi tänään perjantaina tutustumassa maankuulun Etelä-Sipoon koulun malliin. Ryhmää johti opetuspäällikkö Ilpo Salonen.

ETELÄ-SIPOON koulussa on tällä hetkellä 270 oppilasta, ja koulurakennus on ihanan sokkeloinen 1970-luvun puurakennus. Samassa rakennuksessa toimii myös ruotsinkielinen alakoulu, kirjasto ja mm. kansalaisopisto. Luokkahuoneiden väleissä oli viehättäviä pikkupihoja, joissa oli mm. kaksi jänistä.

KOULU on halunnut edistää oppilaiden hyvinvointia jo pitkään. Yksi keino tähän on ollut aamu- ja iltapäivätoiminta. Koulu oli vuodet 2002-2005 mukana kuuluisassa Mukava-hankkeessa. Siinä koulu sai Sitralta ylimääräistä rahaa, jolla se pystyi järjestämään koulupäivän sisään jopa 50 kerhoa!

Tällä hetkellä toiminnassa on mukana 120 oppilasta. Heistä lakisääteiden toiminnan piirissä on 80, loput ovat 3.-6.-luokkalaisia. Aamutoimintaa on tarjolla klo 7.00-9.30, ja se maksaa huoltajille 15 € viikko. Se on halpa hinta huolenpidosta. Aamupala syödään kotona.

Koulun oppitunnit sijoittuvat välille 8.30-14.30. Iltapäivätoiminta ja harrastuskerhot ajoittuvat välille 12.30-17.15. Oppilaat tulevat, kun tunnit päättyvät. Aamu- ja iltapäivätoiminnalle on annettu oma, pysyvä tila (entinen mu-ku-luokka). Iltapäivätoiminnasta kellotetaan sitten oppilaat niihin kerhoihin, joihin he todella haluavat mennä. Nyt koulunkäyntiavustajien jne. vetämiä kerhoja on 25. Lisäksi koulun ip-toimintaa täydentää/rikastaa ulkopuolisten järjestämä kerhotoiminta, erityisesti Porvoon Seudun Musiikkiopisto.

REHTORI kuvasi koulun toimintamallia koulukeskeiseksi. Toimintaa koordinoi rehtori, ja kaikki kuusi työntekijää ovat koulun palveluksessa. Koulupäivää on eheytetty. Oppilaat saavat koulussa opetuksen lisäksi laadukasta vapaa-ajan toimintaa (virkitys, lepo ja harrastuksissa edistyminen) turvallisessa kouluympäristössä

PERHE voi valita kuinka monena päivänä ja kuinka monta tuntia yhdessä päivässä (3-5 tuntia) lapsi palvelua tarvitsee. Tämä otetaan huomioon hinnoittelussa. Halvimmillaan hinta on 15 euroa /kk, kalleimmillaan 100 euroa. Iltapäivällä tarjotaan myös välipala.

Ks. lisää http://www.sipoo.fi/esk/

Työn vaativuus huomioon myös opettajien palkassa

OAJ:N HALLITUS on tehnyt 13.2. 2007 tärkeän päätöksen, joka tarkoittaa sitä, että työn vaativuuden arviointi toteutuu myös opetusalalla. Nykysuuntaushan on se, että julkisen puolen palkat tulevaisuudessa koostuisivat jonkinlaisesta perispalkasta, jonka päälle tulisi työtehtäväkohtainen vaativuuslisä ja työtuloksiin perustuva henkilökohtainen osa.

YLIOPISTOJEN NORMAALIKOULUISSA TVA-neuvottelut on käyty rehtorin ja opettajien kesken, ja tuloksena on ollut lähinnä paljon porua. Kuulema nyt tullaan menettelemään toisin: Eri opettajien tehtävien vaativuuden sopii pääluottamusmies kussakin kunnassa työnantajan kanssa. Konkreetisti vaativuusrahaa saatetaan maksaa esim. pienten koulujen rehtorin tehtävistä, alkuopetuksessa toimimisesta, opettajille, joiden luokissa on paljon maahanmuuttajia tai integroituja oppilaita jne. Kussakin kunnassa saadaan päätyä omaleimaisiin ratkaisuihin. Tarkemmat tiedot sopimusmuutoksista löytyy kuulema myöhemmin luottamusmiestiedotteissa.

torstaina, helmikuuta 15, 2007

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.2.07

PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA I ehti toimia 11 kuukautta. Lukukertoja oli lähes 18 000. Tammikuun 12 alkaen blogialusta vaihtui bloggeriksi. Tästä ei näe kävijämääriä. Seuraaan blogiaiheita alustan mukaan kahdessä ryhmässä-

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1.-15.2.-2007
• Aurora 50 v (26.1) • Blogi (12.1) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Efecaf (18.1) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Fundamentalisti (1.2) • Itsearvioini ( 13.1)• Kantelu (22.1.) • JET (4.2) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Kunniamerkki ( 26.1) • Lo-liitto ( 11.2.) • Lähikoulut (4.2.) • Mentorina (15.1)• Muutoskoulutus (17.1.) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajan persoona (17.1) • Opetusoppi (17.1.) • Oppilasarviointi (14.1) • Oppitakuu • Parhaat työpaikat (7.2) • Rehtorin arkea (18.1 9.2)• Saneeraus (254.1.) • Suko (18.1)• Turvallinen iltapäivä (25.1.) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • Työhyvinvointi (24.1.) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • WSOY (28.1) •

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

Työssä viihtyminen on Suomessa romahtanut

PUOLIPOTILAAN silmät osuivat torstaiaamulla Hesarin uutiseen " Työssä viihtyminen on romahtanut vuosituhannen vaihteessa". Uutinen perustuu työministeriön keskiviikkona julkaisemaan Työvoima 2025-raporttiin. Sen mukaan palkansaajien näkemykset työnteon mielekkyydestä vuosilta 1998-2006 ovat surullista luettavaa. Vuonna 1998 -2000 noin 5 % koki, että työn mielekkyys on lisääntynyt. Lehdessä kerrotaan, että tyyytyväisyys oli kasvanut koko ajan vuodesta 1994 alkaen. Vuonna 2001 tilanne romahti: noin 9 % ilmoitti, että mielekkyys on vähentynyt. Uusi notkahdus tapahtui vuonna 2004, jolloin jo 22 % oli sitä mieltä, että mielekkyys on vähentynyt. Vuonna 2006 näin ajatteli yhä 15 %.

Hieman kipeillä silmillä on vaikea ymmärtää taulukkoa. Todennäköisesti luvut tarkoittavat erotusta tyytyväiset- tyytymättömät.
Suunta on kuitenkin selvä. Työelämässä on tapahtunut merkittävä laadullinen muutos huonompaan suuntaan. Syiksi arvellaan mm. työelämän joustojen jatkuvaa lisääntymistä ja työntekijän aseman "markkinaehtoistumista". Työministeri tarja Filatovin mielestä asiaan vaikuttaa myös esimiestyön laatu. Samaan suuntaan näkemyksiä vetävät varmasti myös massairtisanomiset.

JOKOHAN työnantajanpuolenkin olisi korkea aika tunnustaa professori Juha Siltalan arvio työelämän huonontumisesta tosiasiaksi. Nyt kun on uskallettu myöntää niinkin ikävä asia kuin ilmastonmuutos sellaiseksi.

keskiviikkona, helmikuuta 14, 2007

Valtuuston puheenjohtajat kuuntelivat



VALTUUSTON puheenjohtajisto ja sivistystoimen johto järjesti keskustelutilaisuuden espoolaiskoulujen ajankohtaisista asioista tänään keskiviikkona (muuten ystävänpäivänä- terkkuja kaikille) 14.2.2007 klo 16 - 18 Espoon valtuustosalissa, Espoonkatu 5. Tilaisuus käynnisti kaupungin eri henkilöstöryhmiä koskevan keskustelutilaisuuksien sarjan.



HETI kahvien ja avauksen jälkeen esiintyi Auroran opettajien bändi. Heitimme kolme klassikkoa: Bill Haleyn & Komeettojen Rock around the clockin, Elviksen Blue Svede Shoesin ja CCR:n Proud Maryn. Länsiväylän kuvaaja nappaili nipun kuvia. Ehkä sunnuntain lehteen? Ei muuten, mutta me keräämme jatkuvasti tulospalkkiopisteitä portfolioomme myös osatavoitteen "Espoon koulutoimen positiivinen näkyvyys" osalta :-) Muistiin kirjataan siksi myös opetustoimenjohtajan kaunis lausunto tilausuudessa Auroran koulun sinikarhu- jne. järjestelyistä ja hyvästä johtamisesta.



Keikalla olivat mukana Hanna (vocals), Ripa (lead guitar), Esa (rythm guitar), Jukka (bass), Tuomo (drums), Katri ja Mirde (keybords) ja roudareina ja backstagemanagereina Ulla, Anna-Liisa, Outi ja Irja. Opettajia oli paikalla kymmeniä. Hienoa, että opettajien ay-väki oli lähtenyt liikkeelle. Kouluväen asioita nostivat esiin sen terävin kärki mm. Hannu Suntio (pj), Heli Siberg (siht. ja OAJ:n valtuutettu), Antti Komulainen (lm, ja OAJ:n valtuutettu). Aluerehtoresta paikalla oli kaks:i Ari Suistola ja Kaisa Tikka. Opettajia ja rehtreita oli ainakin Espoonlahdesta, Haukilahdesta, Hösmärinpuistosta, Jalavapuistosta, Laajalahdesta, Lahnuksesta, Latokaskesta, Mainingista, Mankkaalta, Merisaappaasta, Saarnilaaksosta... Auroran opettajista Outi ja Hanna käyttivät hyvät puheenvuorot edellinen sope-opetuksen tilanteesta ja jälkimmäinen HOJKS-työstä.



Tilaisuuden avasi valtuuston puheenjohtaja Markku Sistonen. Paikalla olivat myös valtuuston varapuheenjohtajat Eero Akaan-Penttilä ja Margareta Pietikäinen sekä sivistystoimen johtaja Kristina Wikberg, opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen Suomenkielisen opetuksen tulosyksiköstä, opetustoimenjohtaja Barbro Högström Ruotsinkielisen päivähoidon- ja opetuksen tulosyksiköstä ja talousjohtaja Harri Virta Talous- ja henkilöstöyksiköstä.



Sivistystoimenjohto oli valmistellut yhdessä lyhyen alustuksen tämän vuoden strategisista tavoitteista, jonka piti Kristina Wikberg. Sen jälkeen opettajat saivat esittää kysymyksiä. Esiin nousi mm. yhä kasvava erityisopetus (10.3%, 2200 ), epäpätevät erityisopettajat (47%), hälytinrannekkeet, leikkausten purku (4%:sta vasta 1 % purettu), maahanmuuttajat (jo nyt 1500, kasvua tulossa), lasten huostaanotot, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelujen niukkuus, lukioiden vetovoima, ryhmäkoot, avustajaresurssi, resurssiopettajat, päivähoidon ja koulutoimen hallinnollinen yhdistäminen, rehtoreiden työtä haittavaa talousseurannan välineiden puute ja ihan opetustoimenjohtajan suulla: vanhojen koulujen saneeraustarve.

KIVA keikka.

tiistaina, helmikuuta 13, 2007

Yhteistyö on poikaa



VAIKKA oli lähellä, etten päässyt tänään lainkaan ylös sängystä, päivästä tuli oikein mallikas yhteistyön ylistyksen päivä.

KOKO perhee on kipeä, minä, Marjut ja Norppa. Aamulla sänkyni pyöri ja seinät ympärillä. En pudonnut keikutuksesta huolimatta lattialle. Huippaus helpotti kun seisoi. Onneksi niin päin.

SITTEN koululle 9.45 välitunnille. Sitten hakemaan bändipaidat Pitäjänmäeltä. Sitten opettajabändin treeneihin. Keikkahan on huomenna. Yhteissoitto on tosi nastaa.

OPPILASHUOLTORYHMÄN kokouksen vieraana oli kahden päiväkodin esiopetusryhmän opettajia. Kyseessä oli nivellyskokous, ja saimme itse asiassa vähän moitteita siitä, ettemme ole oikein harrastelleet riittävästi yhteistyötä. No otetaanpa opiksi.

SILLÄ yhteistyö on tosi tärkeää. Omalta osaltani ihan uusi yhteistyöjuttu on blogi Topics from 192 countries ( osoitteessa http://topics192.blogspot.com/). Blogia pitää japanilainen neiti/rouva, joka on etsinyt kimppakirjoittajia eri maista. Jokaisen tulee kirjoittaa omasta maastaan kerran viikossa. Minä olen Suomen kirjeenvaihtaja.

sunnuntaina, helmikuuta 11, 2007

Järjestöelämää



LUOKANOPETTAJALIITON hallitus on hajauttanut kokouksensa eri puolille Suomea. Tässä viikonvaihteessa olimme Jyväskylässä. Juna lähti inhimillisesti lauantaina klo 10.06 tai tarkasti ottaen hieman myöhässä. Kova pakkannen hyydytti edellä kulkeneita junia, joten matka kesti ja kesti. Perillä oltiin vasta klo 14.30.




MAJOITUIMME Hotelli Scandiciin, jossa muuten asukkaat saavat nauttia langattomasta verkosta ilmaiseksi. Hienoa. Itse kokoukset pidettiin naapuritalossa ns. järjestöjen talossa. Kokousasiat käsiteltiin kahdessa erässä, lauantaina valmisteltiin maaliskuisen vuosikokouksen asioita (toimintakertomus, toimintasuunnitelma, talousarvio You know). Tänään sunnuntaina jatkettiin. Kokousten välissä oli yhteinen iltapala jyväskyläläisten hallituksen kanssa ja hyvät yöunet. Iltapalalla oli paikalla merkittävillä paikoilla OAJ:ssa toimivia henkilöitä, jotka kertoivat tuoreita VES-kuulumisia. Jos asiat menevät niin kuin oletetaan, niin ensi viikolla maa kohahtaa, kun/jos OAJ:n hallitus esitykseen nimensä panee. Sen verran mielenkiintoisiin ratkaisuihin neuvotteluissa on päädytty. Joillan on hää-,joillan ehkä hautajaistunnelmat:-) Mutta ei siitä sen enempää. Keskustelu oli vilkasta ja ideoita toiminnan kehittämiseksi lenteli. Iltapalan jälkeen sain kuorsata yksin kahden hengen huonessa, mika on huomaavaista monelle.



TÄNÄÄN hallitus valitsi vuoden 2007 luokanopettajan. Suut ovat supussa, keneen päädyttiin, mutta jälleen kerran hyvään. Hallitus hyväksyi myös julkilausuman, joka pyritään saamaan paikallisiin lehtiin. Luokanopettajalehden budjetti on kireä, mutta jos rahaa jää, sivumääriä nostetaan. Lo-päiväkirja on painossa.

PALUUMATKAAN kului aikaa, liikaa. Kokous päättyi lounaaseen klo 13. Juna lähti 14.30 ja oli Hesassa vasta 17.45.
Kyllä reissumiestä väsytti.

perjantaina, helmikuuta 09, 2007

Hyvin menee, mutta menköön!

VIIKKO 6 alkaa olla reflektiota vaille valmis.

TÄNÄÄN perjantaina kokoontuivat tulevien oppimiskeskusten rexit pähkäilemään, että mitäs tässä nyt tehdään että tultais mainituiksi. Uudenlaista yhdessä oppimisen konseptia ei ole ihan sisäistetty, ja se puhutti. Se sovittiin, että muutaman viikon päässä pidettävässä Aulanngon seminaarissa on täsmätiedotettava ideasta, siksi paljon huhuja maailmalla pyörii.

EHDIN vielä koululle opebändin treeneihin, syömään kirja-esittelijän hyvät Berliinin munkit ja vetämään ET-tunnin. Opebändi esiintyy ensi viikolla valtuuston puheenjohtajan kutsumassa keskustelutilaisuudessa- ja jos asiat menevät hyvin, meillä on sekä napakka setti että nastat t-paidat. ET:ssä meneillään ovat oppilaiden omat esitelmät. Tänään Riikka alusti meille maailman rikkaimmasta valtiosta. Illalla kävin tervehtimässä opettajaamme Jukka Jokirantaa Meilahdessa. Nyt pumppu toimii! Ja JJ palannee omaan luokkaansa maaliskuun alussa.



TORSTAINA minulla ei ole opetusta, ja siksi siitä helposti tulee kokouspäivä. Piipahdin sekä yliopistolla että WSOY:llä. Torstai oli deadline johtokunnalle antamallani kommentoinnille erityisopetuksen kehittämismuistiosta. Ensimmäistä kertaa johtokuntamme ei oikein tottele aikatauluja. Ehkä tehtävä on liian rankka.

KESKIVIIKKONA meillä oli työpaikkakokous. Reissujen vuoksi pariin viikkoon ei ole ollut YT-istuntoa , ja silloin agenda on kyllä aika tiukka. Kävimme läpi hyvät KUNTA 1o-tulokset. Jostain syystä muuten koulukohtaiset analyysit on taas poistettu intrasta. Joryssä hiottiin sitten iltapäivällä budjettia ja kevään vapaana olevan tuntikehyksen käyttösuunnitelmaa.

ALKUVIIKOSTA sain selvitellä yhtä kiusaamistapausta- eikä asia ole ihan vieläkään valmis. Voimia on vaatinut myös väkivaltaisten oppilaitten kysymys. Tupa-suunnitelmamme on kaupunginjohtajan pöydällä. Maanantain Kerhokeskuksen kemuista olenkin jo raportoinut.

Hyvä, monipuolinen viikko. Pakkasta on minulle hieman liikaa- mutta pääsiväthän lapset luistelemaan.

torstaina, helmikuuta 08, 2007

Suomen parhaat työpaikat

TÄMÄN TORSTAI-AAMUN Hesarissa Ulla Ijäs esittää mielipiteensä: " Hyvinvointi työssä ei lisäänny kunto-ohjelmilla." Kirjoitus on ajankohtainen juuri nyt, kun KUNTA 10-tulokset ovat kaikkien espoolaiskoulujenkin luettavissa. Auroran osalta tulokset olivat vallan hyvät, kuten tyähyvinvointihankkeen marraskuun mittauksesta jo saattoi toivoa. Kävimme eilen työpaikkakokouksessa tuloksia läpi.

IJÄS on kiukkuinen julkiselle keskustelulle, jossa vastuu jaksamisesta työssä sälytetään pahimmillaan ainoastaan työntekijälle. Pitää kuntoilla ja laihtua. Firman osuus on antaa liikuntaseteli, leffalippu ja järjestää satunnainen virkistyspäivä.
Kirjoittajan mukaan organisaatioissa kuitenkin luistetaan toiminnan kehittämisestä, johon kuuluu ammattitaidosta huolehtiminen, työyhteisön, työryhmien ja yhteisöllisyyden kehittäminen sekä johdon toimivuuden tarkastelu. Erityisesti Ijäs nostaa Keskiöön hyvän johtamisen, joka mahdollistaa hänestä kaiken muun hyvän toiminnan.

KAIKUPOHJAA väitteelleen kirjoittaja on saanut tutkimuksesta ” Suomen parhaat työpaikat”, joka on julkaistu Optio-lehdessä 2/2007. Tässä tutkimuksessa firmat sjoitettiin järjestykseen henkilöstönäkökulmaa painottaen. Parhaimpien yritysten työntekijät nostivat esiin asioiita, jotka heillä toimivat hyvin ja samalla luovat työhyvinvointia ja työssä viihtymistä. Parhaissa yrityksissa asiat ovat hyvin kolmella tasolla1. organisaation johto-, 2. työyhteisö- ja 3. työntekijätasoilla.

JOHTO ei levitoi parhaissa yrityksissä omassa visio-missiomaailmassaan, vaan käy aktiivista aitoa dialogia työntekijöiden kanssa. Se on kiinnostunut heidän näkemyksistään. Johto on helposti lähestyttävää ja vastaa puheeseen, jonka kuulee. Johto palvelee. Työntekijöihin luotetaan ja heidät sitoutetaan. Johtaminen on ihmislähtöistä.

TYÖYHTEISÖÄ kuvaa yhteisöllisyys. Oma työyhteisö nähdään kuin toisena perheenä. "Perheessä" pyritään parhaaseen, tehdään yhdessä ja autetaan toisia myös työn ulkopuolisissa vaikeuksissa. Ristiriidat ratkotaan aktiivisesti. Me-henki on todellista. Työntekijä on ylpeä kuuluessaaan yhteisöönsä ja kokee sen omanaan. Ihmisen arvon ei perustu vain hänen suorituksiinsa vaan yksilö on arvokas sellaisena kuin hän on.

TYÖNTEKIJÄ kokee oman työnsä mielekkääksi ja tärkeäksi yritykselle ja tuntee, että häneen panostetaan, häneen luotetaan ja häntä arvostetaan.

IJÄS kiinnittää huomiota, että parhaiden yritysten työntekijät eivät puhu liikuntapäivistä.

keskiviikkona, helmikuuta 07, 2007

Ertyisoppilaiden vanhemmat järjestäytyvät

JUVANPUISTON KOULUN rexi Ossi lähetti kaikille esoolaiskouluille tiedoksi ja harkinnan mukaan eteenpäin toimitettavaksi mielenkiintoisen kutsun sspoolaisten erityislapsien vanhemmille.

KUTSUSSA toivotetaan vanhemmat tervetulleiksi mukaan perustamaan espoolaisten erityislasten vanhempainyhdistystä! Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa koulu-sosiaali- ja terveystoimen suuntaan, jotta "lastemme arjen tarpeet ymmärrettäisiin ja huomioitaisiin nykyistä paremmin sekä tarjota vanhemmille keskinäinen mahdollisuus jakaa vinkkejä, tietoa ja kokemuksia kouluun ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa".

YHDISTYS pitää perustavan kokouksen 2.3. Ruusutorpan koulun auditoriossa (sisäänkäynti G1) klo 18. Vanhempia pyydetään mukaan suunnittelemaan toimintaa ja toimenpiteitä, jolla "saamme lapsillemme paremmat edellytykset täysipainoiseen tulevaisuuteen". Mikäli ei pääse tilaisuuteen, mutta haluaa jatkossa kuulla yhdistyksen toiminnasta, sähköpostia voi lähettää osoitteeseen EEVAY@webinfo.fi

MIELENKIINTOISTA, eikö totta.

tiistaina, helmikuuta 06, 2007

Kerhokeskus tukenut koulutyötä 60 vuotta


KUVA: Kerhokeskuksen hallituksen puheenjohtaja Outi ja toiminnanjohtaja Minna-Riikka avaavat iltatilaisuuden.

KERHOKESKUKSELLA oli maanantaina 5.2. synttärit. Toisen maailmansodan jälkeen kansakunta oli huolissaan nuorisostaan, ja kerhotoiminta valjastettiin sivistyksen palvelukseen. Kansakoulunopettajat koulutettiin ja palkattiin nuorisokerhonvetäjiksi. Kerhotoiminnan koordinaattoriksi kansakoulunopettajat perustivat nykyään kerhokeskuksen nimeä kantavan järjestöjen järjestön. Tänään Kerhokeskuksen hallituksessa istuu mm. OAJ:n, FSL:n ja Koululiikuntaliiton edustajia. Puheenjohtaja on usein lääninhallituksesta. Luokanopettajaliiton pallilla istuu Auroran koulun rehtori.



60-VUOTISJUHLAMENOIHIN kuului vastaanotto kerhokeskuksen tiloissa, klo 18 alkanut "Syyne"-koululaisnäytelmä, jonka Kaisaniemen alakoululaiset esittivät Koko-teatterin tiloissa ja pieni juhlahetki Kasvitieteellisen puutarhan tiloissa. Paikalla oli paljon tuttuja mm. Nipa Nieminen.

Koulujen kerhotoiminta puolittui 90-luvun laman aikana. Nyt on sellainen kutina, että kerhotoiminnan merkitys aletaan ymmärtää laajasti uudelleen. Totuudenhetki tulee olemaan hallitusohjelman julkistaminen parin kuukauden kuluttua.

maanantaina, helmikuuta 05, 2007

Väärän miehen suorittama JET

TÄMÄN MAANANTAI-AAMUN Hesari lataa vyön alle: "Suosittuun johtamistutkintoon tunkee "vääränlaista" väkeä". Akateemisesti koulutetut kuulema hakeutuvat yhä enemmän täydentämään opintojaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. He (= myös minä) siis syövät tavallisille ihmisille tarkoitusta pöydästä? En ole tiennyt, että JET-tutkinnon suorittaminen koetaan näin. Nyt tiedän.

JET on johtamisen erikoisammattitutkinto. Yhteensä tällaisia erikoisammattitutkintoja suoritetaan vuodessa 4600. Nämä tutkinnot on (luen Hesarista) alun perin ja lain mukaan tarkoitettu perus- ja toisen asteen koulutuksen suorittaneille työntekijöille tai toimihenkilöille. Tarkoitus ei (luenma) ole ollut, että erikoisammattitutkintoon tunkee yhä enemmän akateemisen loppututkinnon suorittanutta väkeä. JETin suosio vaarantaa matalammin koulutettujen eli perusasteen ja toisen asteen tutkinnon suorittaneiden mahdollisuudet saada tarvitsemaansa lisäkoulutusta.

JET on (luen) huippusuosittu ja jopa brändiksi muodostunut johtamistutkinto. Siihen valmistava opetus annetaan useimmiten oppisopimuskoulutuksena tai ammatillisena lisäkoulutuksena, jota järjestävät erilaiset ammatilliset oppilaitokset valtionrahoituksen tuella. Yhdestä opiskeluvuodesta oppilaitos saa (luen) 7300 euroa.

NIINPÄ nyt esitetään, että yliopistojen pitäisi omilla lainsäädäntö- ja rahoituskuvioillaan hoitaa, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden lisäkoulutusmahdollisuuksia olisi tarjolla tarpeeksi yliopistoissa. Nykyisin yliopistojen täydennyskoulutusta ei juuri tueta valtion rahoituksella, ja se on liiketaloudellistesti hinnoiteltuna melko kallista.

MELKOINEN juttu. Monet kunnat ovat halunneet kouluttaa kaikki esimiehensä JETin avulla. Ja me onnettomat olemme tutkinnon suorittaneet. Hyi meitä.

sunnuntaina, helmikuuta 04, 2007

Jotain ihan uutta


HELSINKI siis aikoo lakkauttaa jopa parikymmentä lähikoulua. Aikaisemminkin järjettömien säästötoimien vastustajat ovat järjestäneet mielenosoituksia, mutta nyt on tehty jotain ihan uutta. Musiikin huippunimet ovat tehneet laulun "Kun ovet naulataan" Helsingin lähikoulujen puolesta. Kappaleen on säveltänyt Ari Vainio (mm Sara Nunes ja monia muita) ja tekstin ovat tehneet yhdessä konkarit Ilkka Vainio ja Risto Asikainen. Laulun esittää Neljästä Ruususta tuttu pop-maailman kiintotähti Ilkka Alanko . Luokaton-bändissä on mukana useita huippunimiä. Taustakuorossa kuulee Yhtenäiskoulun toisen luokan oppilaita. Muusikot ja äänitysstudio ovat mukana talkoohengessä, eikä kenellekään makseta rahaa. Upea juttu, eikö.

LAULUA voi kuunnella osoitteessa http://www2.hs.fi/radiohelsinki/KunOvetNaulataan.mp3

Onko Espoossa syttymässä koulusota?

(LASTUN molemmat kuvat on lainattu netistä)

TUNNETUSTI Espoon koulutilat käytetään tehokkaasti. Kun oppilasikäluokkien koko vaihtelee eri alueilla, tehokkuus on mahdollista vain säätelemällä oppilasvirtoja niihin kouluihin, joissa kulloinkin on tilaa. Se taas on mahdollista vain, jos pidetään tiukasti kiinni lainsäädännöstä, jonka mukaan kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun. Eli kontrolloimalla tarkasti vanhempien oikeutta valita lapsensa opinahjo. Jos vanhemmille halutaan antaa oikeus valita koulu, kouluissa on oltava "puolityhjiä luokkahuoneita".

EKALUOKKALAISTEN OSALTA viime keväänä oppilassijoittelu onnistui hyvin, koska valitusten määrä romahti. Toivotaan samaa tämänkin kevään osalta. Ensimmäistä kertaa saattaa (huom. saattaa) käydä niin, että Auroran kouluun "pakkosijoitetaan" osa Karamzinin lähikoulukseen toivoneiden huoltajien lapsista. Pikkusiskokoulumme alkaa olla nimittäin aivan täynnä. Tässä tilanteessa on varauduttava kuulemaan kunniansa siitä, miksi Aurora ei kelpaa. En epäile, etteikö syitä ole helppo keksiä. Mutta oletan kuitenkin, että meidän murheemme ovat pieniä verrattuna Keski-Espoon tilanteeseen.



KESKI-ESPOOSSA vanhemmat ovat nimittäin nousseet taka-jaloilleen. Alueella on nyt toiminut kaksi vuotta upouusi ja komea
Hösmärinpuiston koulu. Se on nimenomaan pikkulasten koulu, jossa on hienot puitteet, tuore rehtori ja innostunut henkilökunta. Alun alkaen on ollut selvää, että oppilaat jatkavat koulunkäyntiään kolmannella luokalla toisessa koulussa. Tuo muu koulu on vain tainnut jäädä nimeämättä.
– Kyllä se oli järkytys monille alueen vanhemmille, kun lapset joutuvat pienestä koulusta suoraan alueen suurimpaan kouluun, kertoo tokaluokkalaisen lapsen äiti tämän aamun Länsiväylä-lehdessä.



Mistä on kysymys? Eihän Keski-Espoo ole mikään poikkeuksellisen suuri koulu. Keski-Espoossa on noin 400 oppilasta , Saarnilaaksossa on 473 ja esim. Jalavapuistossa 385. Vanhemmat kertovat olevansa huolissaan koulumatkan turvallisuudesta. Sunan kouluun pääsisisi kevyen liikenteen väylää pitkin. Keski-Espooseen taas joutuu ylittämään ainakin kaksi ajotietä. Onko kaksi kadunylitystä liikaa kolmasluokkalaiselle? Koulu ei kelpaa, koska siellä ollaan yhdessä yläasteikäisten kanssa. Tämä on kuitenkin valtakunnallinen koulutuspoliittinen linjaus.

Onko vastustuksessa lopulta lainkaan kysymys ääneenlausutuista syistä? Miksi vanhemmat eivät innostu mahdollisuudesta laittaa lapsensa yhtenäiskouluun, jossa he voisivat jatkaa yhdeksänteen luokkaan saakka. Miksi he haluavat, että lasten koulupolkuun kuuluisi peruskoulun aikana ainakin kolme eri koulua?
– Missään vaiheessa ei ole kerrottu, että koulusta on tulossa Keski-Espoo-automaatti, äiti tuhahtaa lehtijutussa.

AHAA- Kyse taitaakin olla siitä, että lasten jatkokoulu on juuri Keski-Espoo.

LÄNSIVÄYLÄ on haastatellut kiukkuisen äidin lisäksi myös opetustoimenjohtaja Kaisu Toivosta. Hänen mukaansa Hösmärin oppilaat on päätetty sijoittaa Keski-Espoon kouluun, koska alueen alakouluissa: Sunassa, Tuomarilassa ja Jalavanpuistossa on täyttä. Jalavapuistossa on täyttä myös siksi, koska (vanhempien vaatimuksesta) lautakunta päätti jatkaa Jalavanpuiston kielipainotteisuutta ( koulussa opiskelee siis yksi linja kielikylpyläisiä, jotka tulevat eri puolilta kaupunkia). Perustelu on varmasti totta.

TOIVONEN puolustaa Keski-Espoon koulua. Hänen mukaansa koulu on mainettaan parempi ja vanhempien kannattaisi käydä tutustumassa siihen. Pienille lapsille on oma siipi. Lapset voivat jatkaa koulussa yhdeksännelle luokalle asti.

Espoossa on siis kytemässä jännite vanhempien ja hallinnon välille. Vastaavanlainen jännite on johtanut Kirkkonummella Veikkolassa sotaan, joka vaikuttaa pitkään ja kielteisesti kodin ja koulun suhteisiin. Espoon tilanteen tekee ehkä vielä vaikeammaksi se, että Keski-Espoon koulun hylkimisen syistä on vaikea puhua avoimesti. Moni pitää huonon maineen todellisena syynä sitä, että kouluun on keskitetty maahanmuuttajia (35%). Jos hösmäriläiset saataisiin kotoutumaan Keski-Espooseen, koulun oppilasaines tasapainottuisi.

NÄYTTÄÄ nimittäin tutkitusti siltä, että kouluvalinnat tehdään oppilasaineksen ei opetuksen perusteella. Piia Seppänen sai tuoreessa väitöstutkimuksessaan selville, että perheiden esittämät perustelut valita tietty koulu liittyivät juuri siihen, keiden kanssa lapsi opiskelee (ei niinkään siihen, mitä hän opiskelee). Torjutuimpiin kouluihin ei haluttu ”levottomien” tai muutoin epäilyttävien oppilaitten takia. Hyvin harvoin perusteena torjunnalle mainittiin huono opetus, tilat tai koko.Seppänen esitti, että koulun oletettu maine ja mielikuvat ohjasivat etenkin korkeasti koulutettujen vanhempien vanhempien valintoja. Onko tästä kysymys Hösmärissä?

SEPPÄSEN johtopäätös oli, että politiikka, jossa annetaan vanhemmille valta valita koulu, näyttää luovan koulujen välille sosiaalista eriarvoisuutta, koska oppilaspohja jakautuu. Ennen pitkää tiettyihin kouluihin kasaantuu enemmän koulunkäyntiin motivoitumattomia lapsia, kun koulukulttuuriin hyvin sopeutuvat hakevat muihin kouluihin. Tilanteen korjaaminen edellyttää Seppäsen mukaan, että ongelmallisia oppilaita hajasijoitetaan ja tuodaan kouluun tilalle "koulukulttuuriin hyvin sopeutuvia oppilaita". Minusta Espoossa hallinto yrittää toimia oppilassijoittelussa niin, että myös tämä tärkeä asia otetaan huomioon. Olisiko näistä asioista pakko puhua niiden oikeilla nimillä?

lauantaina, helmikuuta 03, 2007

Fundamentalisti



KUVA: http://www.jurkka.com/ (lehdistökuvat)

JONTE piti jälleen kerran huolta isobroidistaan ja järjesti teatteri-illan. Perjantaina työpäivän päälle nautimme teatterikorkeakoulun ohjaajaopiskelija Juha Jokelan kirjoittamasta ja ohjaamasta "Fundamentalistista", jota on esitetty Teatteri Jurkassa. Nyt esitys oli nähtävänä Louhisalissa.

FUNDAMENTALISTIN faabeli on selkeä: epäonnistuja kertoo oman tarinansa. Markku-pappi on epäonnistuu kaikessa. Omassa avioliitossaan. Nuorisopappina hän on kourinut isosta, ja kun tapaa tämän 20 vuotta myöhemmin, ajautuu vanhempana pappina hänen kanssaan suhteeseen, joka hajoittaa Heidin perheen ja tämän mielen. Markku edustaa kaikkia viime vuosien syntisiä kahmijäpappeja. Hänessä on tunnistavinaan myös radikaalisuudellan kohauttajia aina Terho Pursiasta myöten.

TOISELLA tasolla näytelmässä on kysymys oikean uskon luonteesta. Markku vihaa fundamentalismia. Heidi on sellainen. Suuntausten eroista syntyy kuva. Liberalismin ja fundamentalismin yhteenotto näyttää johtavan molempien tuhoon.

DRAMATURGIA on ihan jännä. Pappi tilittää virasta eroamisensa syitä katsomoon kutsumilleen vieraille muistikirjaansa selaamalla, ja sopivissa kohdissa valo vahtuu, ja siirrymme monologista draamaan. Hesarin Kirsikka Moring on kehunut teosta. Mutta kyllä minun tuli Reko Lundania ikävä. Sen verran simppeliksi ja ohueksi juttu minulle jäi.

JUHA JOKELAN omaan henkilöhistoriaan kuuluu vaihe seurakuntanuorena Tampereella fundamentalistisessa porukassa. Näytelmä on varmaankin ollut vallan mainio tapa purkaa tuota kokemusta. Markusta näyttelevä Antti Virmavirta ja Heidiä esittävä Irina Pulkka ovat uskottavia. Näyttämöllepano on yksinkertainen. Esitys antaa mukavasti ajattelemisen aiheita, ja toi mieleen omia hengellisiä pohdintoja vuosien takaa. Pitisiköhän taas raivata eksegetiikalle aikaa? Ja joka tapauksessa teatterissa kannattaa käydä.

perjantaina, helmikuuta 02, 2007

Erityisopetuksesta Kokoomuksen vieraana


TÄNÄ iltana oli viimeinen esiintymistilaisuuteni pitkässä tammikuun turneen pötkössä. Pidin kolmentena alustajana puheenvuoron Espoon Kokoomuksen koulutusklubin järjestämässä tilaisuudessa "VANHEMPIEN JA ASIANTUNTIJOIDEN TAPAAMINEN -Erityisopetus – muiden oppilaiden joukossa?" Onneksi nyt alkaa jakso, jossa saa taas ladata ajatuksiaan.






Tilaisuuden muina puhujina olivat Aaro Partanen (Ruusutorpan koulun rehtori) ja Minna Saulio (erityisopetuksen vastuualue-päällikkö). Mukana keskustelemassa olivat mm. kansanedustaja Raija Vahasalo ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti. Auditoriossa oli parikymmentä ihmistä, opettajia, rehtoreita ja vanhempia. Keskustelu oli vilkasta.

PÄIVÄ venyi aika pitkäksi. Työpäivä oli jo alla. Espoon rexit olivat ns. strategiaseminaarissa, jossa purettiin sukon rehtoreilta saamia arviointituloksia. Kehitettävää onneksi löytyy. Ehkä suurin yksittäinen ulottuvuus on aidosti kuulluksi tulemisen tunne. Nyt olisi tärkeää rakentaa leveää ja kaksikaistaista siltaa hallinnon ja kentän välille. Ettei tarvitsisi toistella Uudenkaupungion Markun viisautta: bumaka on bumaka, praktika on praktika :-)