KUVA: Kiinalainen mentor-virkaveli toimessaan. Kuva napattu netistä.
TÄNÄÄN sain mentorina auttaa nuorempaa kolleegaa ensi lukuvuoden suunnittelun ensimmäisessä tärkeässä tehtävässä: tuntikehyksen liikkumavaran hahmottamisessa. Espoossa koulut saavat tietyn määrän tunteja, joilla pitää järjestää koko koulun opetus. Tuntien määrään vaikuttaa ennen muuta oppilaiden määrä. Kehittämispäällikkö Juha Nurmi on matemaatikkona laatinut älykkään lomakkeen, joka laskee tuntikehyksen.
TÄSSÄ vaiheessa vuotta lomakkeeseen voi tulla vielä muutoksia, mutta aika tarkan arvion sen avulla voi jo laskea. Suuri epävarmuustekijä on tietenkin ekaluokkalaisten määrä. Mutta meidän osalta se lienee noin 54. Jos kaikki menee niinkuin olen olettanut, meillä Aurorassa on mahdollista antaa opetusta 556 tuntia viikossa, joka on jokseenkin sama määrä kuin tänä vuonna.Koska tuntikehys on monelle aika vieras käsite, ajattelin hieman avata, mistä sen jakamisessa on kysymys.
KUN TUO SAATAVA kehys on laskettu, on seuraavaksi tsekattava, (1) kuinka monen opettajan palkkaamiseen se riittää ja sen jälkeen,(2) kuinka hyvin kehys riittää eri luokkien opetukseen, jakotunteihin jne.
(1) 556 tuntia näyttäisi riittävän ratkaisuun, jossa meillä on 17 luokkaa (startti, 3 * 1 lk, 2 * 2 lk , 3 * 3 lk, 2* 4 lk , 2* 5 lk ja 2* 6 lk+ 2* pienluokka (4 lk)), skidi- ja sinikarhut, kaksi kielen opetusta antavaa opettajaa, laaja-alainen erityisopettaja, puolikas TS-lehtori ja rehtori. Opettajilla olisi opetusvelvollisuustunnit ja mahdollisuus keskimäärin 1 ylituntiin. Kaikille vakinaisille opettajille riittää töitä. Meillä ei ole haettavana yhtään uutta vakinaista opettajan tehtävää. Virkavapaalla olevista palannee töihin yksi. Muutama sijaisuus ja yksi tuntiopettajuus tullevat hakuun huhti-toukokuussa, määrä riippuu mm. siitä, kuinka nyt meillä väliaikaisissa tehtävissä olevat onnistuvat saamaan vakinaisen viran muista kouluista. Jonkin verran vaihdoksia on joka tapauksessa odotettavissa.
(2) 556 tuntia riittää myös opetuksen järjestämiseen asiallisesti, mutta ns. jakotunteja ei näyttäisi riittävän ihan entiseen malliin. Kaikille yleisopetuksen luokille olisi kuitenkin edelleen oma tukiopetustunti. 3.-6.-luokilla käsityöt ja englannin tunnit pidettäisiin puolen luokan ryhmissä 5.-6-luokilla fysiikka/kemia opetettaisiin puolikkaille luokille. 5.-6.-luokkien valinnaiskurssit pidettäisiin totuttuun tapaan pieninä (1/2 luokkina). Ruotsin ryhmien muodostusta täytyy vielä pohtia. Näillä näkymin kaikilla luokka-asteilla rinnakkaisluokilla olisi isohko, yhteinen ryhmä. Lisäksi pystyisimme varaamaan tunteja ET:oon, Suomi2-opetukseen, kielten tukiopetukseen, oppilaskerhoihin, tiimien ohjaamiseen, kirjastonhoitoon, AV- ja ATK-hommiiin ja oppimiskeskustoiminnan vaatimiin järjestelyihin.
- startin oppilasmääräksi on oletettu kuusi. Se ei tässä vaiheessa riitä jakotunteihin. Jos määrä jää pienemmäksi, rexi saa harmaita hiuksia.
- ykkösluokkien pitäisi olla kohtuullisen kokoisia (noin 16+ 19+19, jakotunteihin ei ehkä ole varaa)
- kakkosluokat ovat suuria ja haastavia; ne tarvitsevat jakoja (esim. kumpikin 2-3)
- kolmansista luokista kaksi toimii ensi lukuvuoden yhdessä, ja kolmas jäänee kohtuullisen kokoiseksi (19 oppilasta). Jakotunteja täytyy vielä funtsia, välttämättömiä ne eivät ole - paitsi kolmannen kolmosen käsitöissä.
- neljänsillä luokilla tarvitaan jaot käsityöhön, englantiin ja poikien liikuntaan.
- viidensillä luokilla tarvitaan jaot käsityöhön, englantiin, poikien liikuntaan ja fykeen.
- kuudennet luokat toimisivat suurluokaksi fuusioituna. Käsityö-, fyke-ja kieliryhmiä olisi neljä.
- pienluokilla olisi jako käsitöissä.
Excellin avulla voi laskea, että näin tunnit iittävät. Johtoryhmän (kunin tiimin vetäjät) hiomme maalis-huhtikuussa yksityiskohtia ja tehdään tasauksia.
AKTORIN pienemmässä koulussa tilanne oli vielä väljempi. Tunteja jäisi mukavasti sekä ylitunteihin että jakoihin. Liikkumatila on liikkumatilaa pedagogiselle johtamiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti