TÄMÄ LASTU ON LAINATTU 
sunnuntain nettilehdestä. Kuvat on lainattu muualta.
(OTSIKKO:)
Espoolaiskoulujen erityisopetus tarvitsee lisää rahaa ja ammattilaisia
Lähes puolet erityisopetusta antavista epäpäteviä
Kirj. SEPPO KORKMAN
Espoolaiskoulujen opettajat ovat huolissaan erityisopetuksen rapautumisesta kaupungin opinahjoissa. Erityisopetusta vaativien lasten määrä kasvaa jatkuvasti, mutta resurssit laahaavat perässä. Myös pätevästä henkilöstöstä on huutava pula. Tällä hetkellä Espoossa erityisopetusta antavista opettajista lähes puolet on epäpäteviä.
Opettajakunnan huoli tuli vahvasti esiin keskiviikkona kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston järjestämässä opettajien ja sivistystoimen johdon keskustelutilaisuudessa.
– Tällä hetkellä Espoossa kyetään sammuttamaan vain tulipaloja, ei tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Resursseja on saatava nopeasti lisää, sillä erityisopetusta vaativien lasten määrä kasvaa koko ajan. Samalla lähimmän kymmenen vuoden aikana moni erityisopetukseen koulutuksen saanut opettaja on jäämässä eläkkeelle, erityisopettaja Antti Komulainen muistutti.
Tällä hetkellä espoolaisoppilaista runsas kymmenen prosenttia on erityisopetuksen piirissä. Pätevän opettajakunnan lisäksi kouluihin kaivataan kipeästi lisää koulupsykologeja. Tällä hetkellä Espoossa on tuhatta oppilasta kohden yksi koulupsykologi kun Helsingissä ja Vantaalla yhden koulupsykologin kontolla on 600– 700 koululaista.
Tilanteeseen kyllästyneet opettajat muistuttivatkin, että heidän tehtävänään on antaa opetusta, ei hoitaa.
Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen myönsi ongelman mutta muistutti samalla, että kaupungin suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on valmisteilla erityisopetuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007–2011. Opetuslautakunnan käsittelyyn uusia keinoja erityisopetuksen järjestämiseen etsivä suunnitelma on tulossa toukokuussa.
.............................................................................................................
Erityisopettajat peräsivät pyytämiään turvarannekkeita
■ Espoolaisoppilaat oppivat ja voivat kaupunkinsa opinahjoissa keskimäärin hyvin, joidenkin mittareiden mukaan jopa keskimääräistä paremmin. Erot ääripäiden välillä ovat kuitenkin suuria. Kipupisteenä espoolaisessa koulumaailmassa on muun muassa ammattitaidottomasta ja liian vähäisestä henkilöstöstä kärsivä erityisopetus.
Tämän päivän kansankynttilät muistuttivat, että levottomien ja jopa väkivaltaisten lasten osuus oppilaista lisääntyy jatkuvasti. Se on lisännyt myös henkilökunnan turvattomuutta. Valtuuston puheenjohtajiston järjestämässä keskustelutilaisuudessa kyseltiinkin, mitä kuuluu esitykselle turvarannekkeiden hankkimiseksi erityisopetusta antaville opettajille. Kukaan sivistystoimen johtajista ei osannut kysymykseen vastata. Sen sijaan monellakin virkamiessuulla vakuutettiin, että henkilökunnan työturvallisuuteen on kiinnitetty ja kiinnitetään huomiota.
Opettajien viesti kaupungin päättäjille ja virkamiehille olikin, että nyt, kun talous on hyvässä kunnossa on panostettava erityisopetuksen resursseihin ja kehittämiseen. Sapiskaa saivat myös tuntikehykset. ja ryhmäkoot.
– Ryhmäkoot ovat keskimäärin hyvällä tasolla, mutta erot koulujen välillä ovat hyvin suuria, muistutettiin. Koulupsykologeja on liian vähän
– Oppilaiden joukossa on paljon niitä, jotka oikealla ja ammattitaitoisella tuella voitaisiin pitää yleisopetuksen piirissä. Nyt heidät joudutaan ohjaamaan erityisopetukseen, muistutti erityisopettaja Antti Komulainen.
Monen muun opettajan tavoin Komulainen peräänkuuluttikin varhaisen puuttumisen tarpeellisuutta.
– Yhtenä edellytyksenä tuohon varhaiseen puuttumiseen on riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Esimerkiksi koulupsykologipalvelut pitää olla kunnossa kaikissa kouluissa, Komulainen painotti.
Erityisopettaja Outi Rajala muistutti, että opettajien tehtävä on opettaa, ei hoitaa.
– Nyt joudumme olemaan myös terapeutteja, kun lapset joutuvat jonottamaan ammattiauttajien luo jopa vuoden.
Sivistystoimen virkamiesjohto ja käytännön opetustyötä tekevät opettajat olivat yksimielisiä myös siitä, että kasvava maahanmuuttajien lasten määrä on haaste, johon Espoon on kyettävä vastaamaan nykyistä paremmin. Joissakin kouluissa jo nyt 24 oppilaan alkuopetusryhmässä saattaa jopa puolet lapsista olla sellaisia joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi.
....................................................................................................
Erikoislukioita lisää
Espoolaisten lukioiden houkuttelevuus on koulutoimen tavoitteita esitelleen sivistystoimen johtajana Kristina Wikbergin mukaan myös yksi Espoon suurista haasteista.
– Tavoitteena on, että espoolaisista lukioihin hakeutuvista vähintään 80 prosenttia hakisi ensisijaisesti kotikaupunkinsa lukioon. Tavoite on kova, emmekä ole vielä päässeet siihen.
Opettajakunta oli Wikbergin kanssa samaa mieltä. Lääkkeeksi tarjottiin nykyistä monipuolisempaa erikoislukioiden palettia Espooseen.
– Nokian kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä ja kehittää tänne informaatiotekniikkaan erikoistunut lukio, esitti opettajien ammattijärjestön paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Suntio.
.....................................................................................................
Puheenjohtajat kuuntelevat
■ Vuodenvaihteessa Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajiksi valitut Markku Sistonen (sd), Eero Akaan-Penttilä (kok) ja Margareta Pietikäinen (r) ovat päättäneet kuulla kaupungin eri henkilöstöryhmien näkemyksiä. Keskiviikkonavaltuustotalossa järjestetty valtuuston puheenjohtajiston, sivistystoimen johdon ja opettajien yhteinen keskustelutilaisuus oli ensimmäinen tässä kuulemissarjassa. Paikalle parituntiseen keskustelutilaisuuteen oli vaivautunut parikymmentä opettajaa. Seuraavan kerran valtuuston puheenjohtajisto kuuntelee korva herkkänä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä maaliskuun 7. päivä.
.......................................................................................................
Seppo Korkmanin
KOMMENTTI
■ Myönnän etukäteen ajatelleeni, että keskiviikkoinen keskustelutilaisuus on sarjassa hohhoijaa -keikkoja. Paljon ympäripyöreää puhetta ja vähän asiaa. Onneksi olin väärässä. Kiitos siitä kuuluu määrältään pienelle, mutta laadukkaalle joukolle opettajia, jotka pistivät virkamiesjohtonsa koville. Eivätkä osattomaksi jääneet valtuuston puheenjohtajatkaan. Jopa hupaisaa oli seurata sanallista pallottelua, jota opettajat, sivistystoimen virkamiehet ja arvoisat valtuuston puheenjohtajat kävivät keskenään. Kun puhe tuli erityisopetuksen resursseista, tykittivät opettajat vaateillaan omia esimiehiään, tai tässä tapauksessa enemmänkin esinaisiaan. Sivistystoimen ykkösketju ei jäänyt tuleen makaamaan, vaan tyylikkäästi ampui jatkopallon puheenjohtajiston koroketta kohden. Resurssien lisääminen vaatii rahaa, ja siitä päättävät luottamushenkilöt, oli virkamiesjohdon ammuksen viesti.
Palautuspalloa ei kauaa tarvinnut odottaa. Valtuuston puheenjohtajat Sistonen ja Akaan-Penttilä muistuttivat sivistysjohtajaa sekä opetustoimenjohtajia, että valtuusto tekee päätöksensä luottaen virkamiesten ammattitaitoiseen valmisteluun. Eli suomen kielellä voisi yksinkertaistaa kai, että ”tottakai rahaa erityisopetukseen olisi annettu enemmän, jos te virkamiehet olisitte tajunneet pyytää”. Jos näin on, voinee viimeistään Espoon ensi vuoden talousarvioon odottaa kunnon lisäystä erityisopetukseen käytettäviin määrärahoihin.
Hyvä niin. Opettajien esiin nostama huoli on aiheellinen. On vaarallista edes tilastollisiin keskiarvoihin vedoten ummistaa silmiä Espoossakin kasvavalta ongelmalta.
sunnuntain nettilehdestä. Kuvat on lainattu muualta.(OTSIKKO:)
Espoolaiskoulujen erityisopetus tarvitsee lisää rahaa ja ammattilaisia
Lähes puolet erityisopetusta antavista epäpäteviä
Kirj. SEPPO KORKMAN
Espoolaiskoulujen opettajat ovat huolissaan erityisopetuksen rapautumisesta kaupungin opinahjoissa. Erityisopetusta vaativien lasten määrä kasvaa jatkuvasti, mutta resurssit laahaavat perässä. Myös pätevästä henkilöstöstä on huutava pula. Tällä hetkellä Espoossa erityisopetusta antavista opettajista lähes puolet on epäpäteviä.
Opettajakunnan huoli tuli vahvasti esiin keskiviikkona kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston järjestämässä opettajien ja sivistystoimen johdon keskustelutilaisuudessa.
– Tällä hetkellä Espoossa kyetään sammuttamaan vain tulipaloja, ei tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Resursseja on saatava nopeasti lisää, sillä erityisopetusta vaativien lasten määrä kasvaa koko ajan. Samalla lähimmän kymmenen vuoden aikana moni erityisopetukseen koulutuksen saanut opettaja on jäämässä eläkkeelle, erityisopettaja Antti Komulainen muistutti.
Tällä hetkellä espoolaisoppilaista runsas kymmenen prosenttia on erityisopetuksen piirissä. Pätevän opettajakunnan lisäksi kouluihin kaivataan kipeästi lisää koulupsykologeja. Tällä hetkellä Espoossa on tuhatta oppilasta kohden yksi koulupsykologi kun Helsingissä ja Vantaalla yhden koulupsykologin kontolla on 600– 700 koululaista.
Tilanteeseen kyllästyneet opettajat muistuttivatkin, että heidän tehtävänään on antaa opetusta, ei hoitaa.
Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen myönsi ongelman mutta muistutti samalla, että kaupungin suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on valmisteilla erityisopetuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007–2011. Opetuslautakunnan käsittelyyn uusia keinoja erityisopetuksen järjestämiseen etsivä suunnitelma on tulossa toukokuussa.
.............................................................................................................
Erityisopettajat peräsivät pyytämiään turvarannekkeita
■ Espoolaisoppilaat oppivat ja voivat kaupunkinsa opinahjoissa keskimäärin hyvin, joidenkin mittareiden mukaan jopa keskimääräistä paremmin. Erot ääripäiden välillä ovat kuitenkin suuria. Kipupisteenä espoolaisessa koulumaailmassa on muun muassa ammattitaidottomasta ja liian vähäisestä henkilöstöstä kärsivä erityisopetus.
Tämän päivän kansankynttilät muistuttivat, että levottomien ja jopa väkivaltaisten lasten osuus oppilaista lisääntyy jatkuvasti. Se on lisännyt myös henkilökunnan turvattomuutta. Valtuuston puheenjohtajiston järjestämässä keskustelutilaisuudessa kyseltiinkin, mitä kuuluu esitykselle turvarannekkeiden hankkimiseksi erityisopetusta antaville opettajille. Kukaan sivistystoimen johtajista ei osannut kysymykseen vastata. Sen sijaan monellakin virkamiessuulla vakuutettiin, että henkilökunnan työturvallisuuteen on kiinnitetty ja kiinnitetään huomiota.
Opettajien viesti kaupungin päättäjille ja virkamiehille olikin, että nyt, kun talous on hyvässä kunnossa on panostettava erityisopetuksen resursseihin ja kehittämiseen. Sapiskaa saivat myös tuntikehykset. ja ryhmäkoot.
– Ryhmäkoot ovat keskimäärin hyvällä tasolla, mutta erot koulujen välillä ovat hyvin suuria, muistutettiin. Koulupsykologeja on liian vähän
– Oppilaiden joukossa on paljon niitä, jotka oikealla ja ammattitaitoisella tuella voitaisiin pitää yleisopetuksen piirissä. Nyt heidät joudutaan ohjaamaan erityisopetukseen, muistutti erityisopettaja Antti Komulainen.
Monen muun opettajan tavoin Komulainen peräänkuuluttikin varhaisen puuttumisen tarpeellisuutta.
– Yhtenä edellytyksenä tuohon varhaiseen puuttumiseen on riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Esimerkiksi koulupsykologipalvelut pitää olla kunnossa kaikissa kouluissa, Komulainen painotti.
Erityisopettaja Outi Rajala muistutti, että opettajien tehtävä on opettaa, ei hoitaa.
– Nyt joudumme olemaan myös terapeutteja, kun lapset joutuvat jonottamaan ammattiauttajien luo jopa vuoden.
Sivistystoimen virkamiesjohto ja käytännön opetustyötä tekevät opettajat olivat yksimielisiä myös siitä, että kasvava maahanmuuttajien lasten määrä on haaste, johon Espoon on kyettävä vastaamaan nykyistä paremmin. Joissakin kouluissa jo nyt 24 oppilaan alkuopetusryhmässä saattaa jopa puolet lapsista olla sellaisia joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi.
....................................................................................................
Erikoislukioita lisää
Espoolaisten lukioiden houkuttelevuus on koulutoimen tavoitteita esitelleen sivistystoimen johtajana Kristina Wikbergin mukaan myös yksi Espoon suurista haasteista.
– Tavoitteena on, että espoolaisista lukioihin hakeutuvista vähintään 80 prosenttia hakisi ensisijaisesti kotikaupunkinsa lukioon. Tavoite on kova, emmekä ole vielä päässeet siihen.
Opettajakunta oli Wikbergin kanssa samaa mieltä. Lääkkeeksi tarjottiin nykyistä monipuolisempaa erikoislukioiden palettia Espooseen.
– Nokian kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä ja kehittää tänne informaatiotekniikkaan erikoistunut lukio, esitti opettajien ammattijärjestön paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Suntio.
.....................................................................................................
Puheenjohtajat kuuntelevat
■ Vuodenvaihteessa Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajiksi valitut Markku Sistonen (sd), Eero Akaan-Penttilä (kok) ja Margareta Pietikäinen (r) ovat päättäneet kuulla kaupungin eri henkilöstöryhmien näkemyksiä. Keskiviikkonavaltuustotalossa järjestetty valtuuston puheenjohtajiston, sivistystoimen johdon ja opettajien yhteinen keskustelutilaisuus oli ensimmäinen tässä kuulemissarjassa. Paikalle parituntiseen keskustelutilaisuuteen oli vaivautunut parikymmentä opettajaa. Seuraavan kerran valtuuston puheenjohtajisto kuuntelee korva herkkänä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä maaliskuun 7. päivä.
.......................................................................................................
Seppo Korkmanin
KOMMENTTI
■ Myönnän etukäteen ajatelleeni, että keskiviikkoinen keskustelutilaisuus on sarjassa hohhoijaa -keikkoja. Paljon ympäripyöreää puhetta ja vähän asiaa. Onneksi olin väärässä. Kiitos siitä kuuluu määrältään pienelle, mutta laadukkaalle joukolle opettajia, jotka pistivät virkamiesjohtonsa koville. Eivätkä osattomaksi jääneet valtuuston puheenjohtajatkaan. Jopa hupaisaa oli seurata sanallista pallottelua, jota opettajat, sivistystoimen virkamiehet ja arvoisat valtuuston puheenjohtajat kävivät keskenään. Kun puhe tuli erityisopetuksen resursseista, tykittivät opettajat vaateillaan omia esimiehiään, tai tässä tapauksessa enemmänkin esinaisiaan. Sivistystoimen ykkösketju ei jäänyt tuleen makaamaan, vaan tyylikkäästi ampui jatkopallon puheenjohtajiston koroketta kohden. Resurssien lisääminen vaatii rahaa, ja siitä päättävät luottamushenkilöt, oli virkamiesjohdon ammuksen viesti.
Palautuspalloa ei kauaa tarvinnut odottaa. Valtuuston puheenjohtajat Sistonen ja Akaan-Penttilä muistuttivat sivistysjohtajaa sekä opetustoimenjohtajia, että valtuusto tekee päätöksensä luottaen virkamiesten ammattitaitoiseen valmisteluun. Eli suomen kielellä voisi yksinkertaistaa kai, että ”tottakai rahaa erityisopetukseen olisi annettu enemmän, jos te virkamiehet olisitte tajunneet pyytää”. Jos näin on, voinee viimeistään Espoon ensi vuoden talousarvioon odottaa kunnon lisäystä erityisopetukseen käytettäviin määrärahoihin.
Hyvä niin. Opettajien esiin nostama huoli on aiheellinen. On vaarallista edes tilastollisiin keskiarvoihin vedoten ummistaa silmiä Espoossakin kasvavalta ongelmalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti