Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, tammikuuta 31, 2009

Viikonloppuna

PIIPAHDIN koululla. Hakemuksia luokanopettajan virkoihin on tullut 105. Ehkä maanantaina eRekry vielä lisää muutaman, jotka on toimitettu palvelupisteisiin. Muutoin hakuaika on ummessa.

Virtuaalihaastatteluun on vastannut tähän mennessä 58 hakijaa, ja viimeinen deadline on ensi tiistaina. Ensi viikolla koulun johtoryhmän jäsenillä on mielenkiintoinen urakka poimia (nimettöminä monistetuista) hakemuksista kiinnostavimmat. Muut haastatteluun kutsun kriteerit ovat hakupapereista näkyvä pätevyys, erikoistumisaineet ja opetuskokemus.

Pikaselauksella näkee, kuinka taitavia suomalaiset luokanopettajat ovat. Myös täyttämään hakemuksia :-)

ILLALLA on nuoruudenkaverin 60-vuotisjuhlat. Niin se aika menee.

perjantaina, tammikuuta 30, 2009

Auroran viikkokirje nro 6/2009



Tässä Auroran koulun tammi/helmikuun taitteen viikkokirje! Viikkokirjeissä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.


LYHYESTI VIIKOSTA 5

Hieno viikko. Luokanopettajan virkoihin oli (ainakin) 104 hakijaa. Uinnit jatkuivat. Vanhemmille kaunis kiitos avusta kirjojen päällystämisessä.

Kamala viikko. Espoon taloushuolet kaatuvat myös kouluihin. Myös poliitikot ovat yllättyneitä. Hankintakielto on päällä. Eikä esim. koulusihteereilla saa palkata sijaista ilman kaupunginjohtajan erillistä päätöstä. Reksikokouksessa kerrottiin, että vammaislasten ja sope-luokkien avustajille saa ottaa sijaiset. Kirjallisista ohjeistä tämä uupuu. Tällaiset mokat harmittavat. Onneksi opettajille saa ottaa sijaiset.


ALKAVASTA VIIKOSTA 6 YLEISESTI

Tavoitevartit jatkuvat. Viranhakijoiden yhteenvedot saapuvat. Kutsut haastatteluihin lähtevät. Ajatella: kaksi työviikkoa talvilomaan!


Maanantai 2.2.

TIP-ohjausryhmän kokous peruutettu. Tammi esittelee kirjojaan.
Johtoryhmä käy läpi viranhakijoiden "virtuaalisia haastatteluja".

Tiistai 3.2

Hongkongista vieraita tutustumassa suomalaiseen opetukseen klo 9-13.30. Normaali rata: Martin esittely, ryhmäintegraatioluokat, bändikämppä, lounas, Siestalla Sven Tuuva harjoitukset, keskustelu taukotuvassa.
Viisi luokkaa uimahallissa. Kaikille ryhmille mukaan mies- ja naisvalvoja.
Oppilashuoltoryhmän kokous klo 13.30-15. Vuorossa 1b- ja Ic-luokat

Keskiviikko 4.2

YT klo 8-9: Martin avaus: Ajankohtaisia ja ajattomia asioita. Työkunnissa tehtäviä. Postikansio. Tarkempi asialista postitetaan henkilökunnalle maanantaina.
Martti sen jälkeen Hesaan Kuntayhteisö-tapahtumaan.

Torstai 5.2.

Sven Tuuva- päivänavaus salissa klo 10.
Rexeilla aluekokous klo 14

Perjantai 6.2.

Viisi luokkaa uimahallissa. Kaikille ryhmille mukaan mies- ja naisvalvoja.
Maailman parhaat elokuvat salissa klo 9.15-
Samaan aikaan sisäinen koulutus teemasta "ratkaisukeskeisyys" (Tiina Korpela)

Oppilasparlamentin kokous 30.1.2009


KUVA: Parlamenti töissään lokakuussa 2008.

AURORAN OPPILASPARLAMENTIN jäsenet olivat saaneet tehtäväksi pohtia luokissa, mitä oppilaat toivovat Kalajärvellä olleiden paluujuhlaan 11.2. Lapset toivoivat paljon musiikkia. Tämä toteutuu bändikonsertin muodossa, joka on tarkoitettu kaikille halukkaille koulussamme.

Lisäksi parlamentti mietti ehdotuksia luokassa toteutettavaksi kyseisenä päivänä. Toivomuksia olivat herkut, pelit, mahdollisesti leffa ja mahdollisimman vähän tavallista opiskelua.

Toisena pääasiana oppilasparlamentti keskusteli Aurorapäivän ohjelmasta. Ulla lupasi viedä Koti – ja Kouluyhdistyksen kokoukseen terveisiä, mistä toiminnasta lapset erityisesti pitävät. Esille nousivat bändisoitto, arpajaiset, herkut (vohvelit, karkit, kahvila), lautapelikisa, temppurata, nukketeatteri, kasvomaalaus, pingisturnaus, curling ja puttaus.

Katri Ahola

Kylmää vettä pakkasaamuna niskaan!


MENI croisantti kurkkuun, kun Hesarin kolmossivun täytti uutinen: "Espoon löydettävä kymmenien miljoonien säästöt."
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen oli eilen pitänyt tiedotustilaisuuden, jonka viestinä oli, että taantuma on iskenyt Espooseenkin, yritysten tuloksiin ja sitä kautta romahduttanut kaupungin saamat yhteisöverot. Espoon on aloitettava kymmenien miljoonien eurojen säästötalkoot. Lehden mukaan verotulopotti jää tänä vuonna lähes 50 miljoonaa euroa arvioidusta. Ensi vuonna verojen arvioidaan kutistuvan lähes 80 miljoonalla ja vuonna 2011 jo yli 101 miljoonalla eurolla arvioiduista.

SIVISTYSTOIMEN osuudeksi lehdessä esitetään 10 miljoonaa euroa, mutta summat tarkentuvat ensi viikolla. Tämän vuoden budjetti joudutaan repimään valtuuston kokouksessa viimeistään huhtikuussa. Kokkonen ei halua karsia investointeja, esimerkiksi kouluremontteja. Niinpä leikkausten täytynee kohdistua henkilöstömenoihin. Irtisanomisiin tai lomautuksiin ei haluta mennä.

Sivistysjohtaja Aulis Pitkälä uskoo lehden mukaan, että säästettävää löytyy. Opetuksen oppilaskohtaiset kustannukset ovat Espoossa Suomen korkeimpien joukossa. Kaupungin johtajat rauhoittelevat, että Espoon tilanne on moniin muihin kuntiin verrattuna hyvä. "Olemme tuottaneet hyviä palveluita mutta hiton kalliilla. Nyt on todella kova yhteisen talkoon paikka", Kokkonen kuulema sanoi. HUH!

TEHDÄÄN pieni laskuharjoitus. Karkeasti Suomenkielisen opetuksen menoihin on varattu 242 960 000. Espoossa on noin 100 suomenkielistä koulua. Jos ajatellaan, että ne yksin kantaisivat säästövelvoitteen (näinhän ei ole, toki Sitossa on muitakin tulosyksikköjä, mutta suomenkielinen opetus on ylivoimaisesti suurin), kuinka paljon pitäisi leikata?

Kokonaissummasta 10 miljoonaa on hieman alle 5 % (hevosmiesten tietotoimisto muuten ennakoi juuri tuota lukua). Jos summa pitäisi säästää puolessa vuodessa, leikkausprosentti olisi 10. Toisella tavalla laskien: Yhden tunnin leikkaus kehyksestä tuottaa säästöä 800 000 euroa. 10 miljoonaa edellyttäisi 12%:n leikkauksia eli vain syyslukukauden osalta 24% !!!

Aurorassa 5 % tarkoittaisi noin 35 tuntia viikossa, 10 % tarkoittaisi 70 tuntia ja 20 % 140 tuntia. Kaikki nämä luvut, pieninkin on suurin leikkaus, mitä Espoossa koskaan olisi tehty. 35 tuntia tarkoittaisi suomeksi Aurorassa kahden (esim. jako)tunnin katoamista kaikilta luokilta. 70 tuntia edellyttäisi jo isoja rakenteellisia leikkauksia esim. viikkotuntimäärien leikkaamista. 140 tunnin leikkausten vaikutuksia en uskalla edes ajatella

(Onneksi) tämä on vain karkea laskuharjoitus. Mutta kammottava sellainen.

Lisää ikäviä asioita

AAMUTV:ssä haastateltiin kahta opettajaa uhkatilanteista ja häiriköinneistä. Tärkeä aihe, jonka ratkaisuista näyttää olevan tosi vaikea saada otetta. Lisääntyvä väkivalta ja väenevät resurssit ovat vastenmielinen yhtälö.

Nyt olisi tosi viisasta pohtia väkivaltaisten lasten opetuksen järjestämiseen ihan uusia malleja. Malleja, joissa kaupunkiin perustettaisiin moniammatillisia ryhmiä rauhoittamaan vahvasti oirehtivia oppilasryhmiä. Tiimeinä liikkuvissa ryhmissä tulisi olla erityisopettaja, psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja ja henkilö, jolla on vahvat siteen lastensuojeluun.

Jos leikkaukset toteutetaan niin, että samalla koulutyö muutoin rauhoittuu, leikkauksista aiheutuvat vahingot eivät ehkä ole korjaamattomia.

No, työ jatkuu

Tänään meillä on taas uimahallipäivä. MInä menen valvomaan niiden luokkien poikien turvallisuutta, joilla ei ole miesopettajaa/avustajaa. Bussi lähtee klo 9.

Siestalla täytyy selvitellä ikäviä asioita, joita oppilaille on sattunut. Lisäksi olen jättänyt parin paperin valmistamisen aika viime tippaan.

PS.

KOULUALAN kantaaottavia blogeja alkaa löytyä. Oman blogini oikeanpuoleisessa sarakkeessa olevassa listassa on linkit mm. kahteen tällaiseen (Kinnusen ja pro peruskoulu blogit). Niissä käsitellään ajankohtaista kouluhäiriköintiä mielenkiintoisella tavalla.

Tähän liittyy erityisopetusta koskava lainvalmistelu. Siitä löytää oikeaa tietoa tästä linkistä, jonka sain Janne Oinoselta. Tanks.

torstaina, tammikuuta 29, 2009

Rehtorien strategiapäivä

KUVA: Rehtori Eija Säilä


ESPOOLAISREHTORIT on nyt muutaman vuoden ajan kutsuttu näin tammikuussa ns. strategiapäivään, jossa valmistaudutaan kaupungin strategiatyöhön. Valtuusto kirjaa budjettiin suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kohdalle sitovia tulostavoitteita, ja on aika tärkeä, mitä nämä ovat. Opetustoimi kokoontuu näin hieman ennakkoon valmistautumaan prosessiin.

REAALIAIKAINEN RAPORTTI klo 10.00

Uusi sivistysjohtaja haluaisi ottaa käyttöön ns. tuloskortin. Siihen perehdyttiin. Alustajana oli rehtori Eija Säilä . Tuloskortti (BSC) on jatkoa laatuohjaamiselle. Laadun kehittäminen on noussut strategisessa ajattelussa yhä tärkeämmäksi. BSC:n avulla voidaan seurata, mitkä järjestelmät tukevat perustehtävää. BSC:n ideoivat vuonna 1992 Kaplan ja Norton.

BSC on strategista johtamista- siinä varmistetaan, että tehdään oikeita asioita. Vastakohtana on operatiivinen johtaminen, sen varmistaminen, että asiat tehdään oikein. Kunnan strateginen ohjaus täsmentää visiot ja poliittisen tahdon. Mittareiden avulla pitää pystyä arvioimaan, kuinka ne toteutuvat.

Tuloskortin lähtökohtana on visio. Koulun vision tulisi olla linjassa kuntastrategian kanssa. Kortissa on neljä näkökulmaa:
1. asiakasnäkökulma (tyytyväisyys, palvelujen laatu,)
2. prosessien näkökulma (palvelujen laatu, sujuvuus)
3. talouden näkökulma
4. innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulma (henkilöstö)

"Jos meillä on oikea porukka, tekemässä oikeita asioita, ja käytämme resurssit tehokkasti, niin saavutamme todennäköisemmin tavoitteemme", Säilä tiivisti.

Korttiin liittyy kolme ajallista ulottuvuutta:
- menneisyys (talous, mitä panostuksella saadaan aikaan)
- nykyhetkeen (asiakas- ja prosessinäkökulma)
- tulevaisuuteen (innovatiivisuus ja oppiminen)

Tuloksellisuuden osatekijät nähdään näin:
1. palvelujen vaikuttavuus, riittävyys ja kohdentuvuus
2. palvelujen laatu, asiakkaisen tyytyväisyys, yhteistyö, palvelujen saatavuus
3. palveluprosessien sujuvuus, taloudellisuus ja tuottavuus
4. palveluhenkilöstön osaaminen, innovatiivisuus, jaksaminen ja viihtyvyys.

Esimerkki: Huomataan jokin häiriö, kustannukset kasvavat. Mistä johtuu? Ehkä henkilökunnalla ei ole valmiuksia johonkin? Prosessi menee huonosti. Sitten panostetaan henkilöstön kehittämiseen, prosessi alkaa sujua paremmin, asiakas on tyytyväinen, ja lopulta säästyy rahaa.

Kortti auttaa jokaista kytkemään oman tehtävänsä strategiaan ja visioon.

On myös ns. Innostavaa strategista ajattelua, jossa kysytään: Millaisessa koulussa haluat olla töissä 10 vuoden kuluttua. Mikä on minun panokseni siinä, että me saavutettaisiin se.


KUVA: Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen.


OPETUSTOIMENJOHTAJA avasi väelle vuoden 2009 budjettia. (Muualta kuiskattiin, että kaupunginhallitusta on jo henkisesti valmisteltu ikäviin ratkaisuihin, vaikka %-lukuja ei olekaan vielä kerrottu).

Kaisun mukaan vakinaisia ihmisiä ei sanota irti, eikä lomautuksiin ryhdytä. Auroran peruskorjaus on merkitty alkavaksi vuonna 2013.

KUNTA 10-tuloksia

Marjo Sotala esitteli päivän lopuksi vuoden 2008 Kunta10 -tutkimuksen tuloksia. Työhyvinvointi on niiden mukaan Espoossa korkealla tasolla, ja se on kehittynyt TOPin jne jälkeen myönteisesti. Erityisesti kokemus päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuudesta on parantunut ja esimiestuki lisääntynyt. Espoon kaupungin työpaikoilla on pääsääntöisesti hyvä ilmapiiri ja työyhteisöjen toimivuus on hyvä. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikoihin ovat parantuneet. Syrjintä kaikissa muodoissaan on vähentynyt. Myös väkivallan kokeminen on vähentynyt. Halu jäädä eläkkeelle on vähentynyt. Monen osion kohdalla tulokset olivat vielä parempia sivistystoimessa kuin Espoossa keskimäärin. Koulut saavat omat tuloksensa maaliskuun lopulla.

SOTALALLA oli myös huonoja uutisia. Hankintakielto on edelleen voimassa. Niinikään uuden henkilöstön palkkaukseen tarvitaan kaupunginjohtajan poikkeuslupa. Koulupuolella tämä koskee mm. koulusihteereitä.

Itänaapuri tutuksi :-)

Itänaapuristamme Vantaalta kuuluu jo hurjia. Länsiväylän sisarlehden Vantaan Sanomien mukaan luokkakokoja tullaan siellä suurentamaan. Joka kolmas luokka suurenee. Kaupunki on leikannut koulujen budjetista lähes 860 000 euroa. Samaan aikaan Vantaa on saanut Opetusministeriöltä 543 000 euroa päinvastaiseen eli ryhmäkokojen pienentämiseen. Kukaan ei osaa sanoa, mihin rahat on käytetty. Ks. enemmän

LOHJALLE on haettu uutta sivistysjohtajaa, kun espoolainen Simo Juva siirtyi kaupunginjohtajaksi. Niinikään Länsiväylän sisarlehden: Länsi-Uusimaan sivuilta näkee, keitä espoolaisia tuttuja on virkaa hakenut. Pidetään peukkuja. Ks. lisää.

keskiviikkona, tammikuuta 28, 2009

Jo 105 hakijaa Auroran virkoihin

- Päivitetty 31.1.2009-

USKOMATONTA. Auroran koululla on haettavana kaksi luokanopettajan virkaa. Hakijoita on perjantain jo 86, ja lauantaina listalla oli jo 105! Hakuaika päättyy perjantaina. Tällainen hakijamäärä on toki iloinen asia, mutta samalla hakijoiden oikeusturvan kannalta hyvin haastatava.Tästä syystä olen suunnitellut, että valintaprosessi etenee meillä seuraavasti.

1. Lähetämme kutsun virtuaaliseen haastatteluun muodollisesti pätevälle hakijalle. Valitettavasti hakijat, joilla ei ole sähköpostiosoitetta, putoavat tästä kierroksesta pois.
2. Virtuaalisessa haastattelussa esitämme sähköpostilla muutaman kysymyksen, joihin toivomme hakijoiden paneutuvan. Vastausaikaa on lauantaihin 31.1. 2009 saakka (myöhemmin hakemuksen jättäneille on annettu lisäaikaa). Uskomme, että aidosti motivoituneet ehtivät tässä ajassa kysymyksiin vastata.
3. Näiden vastausten ja meille Espoosta toimitettava kelpoisuutta osoittavan yhteenvedon pohjalta valitsemme noin kahdeksan hakijaa toiselle haastattelukierrokselle, joka pidetään viikolla 7. Tuohon haastatteluun kutsuttaville lähetetään tarkemmat ohjeet.

Tässä virtuaalisen haastattelun kysymykset

1. Kuvaile napakasti jokin opetustuokio, oppitunti tai projekti, josta olet ylpeä. Kerro myös, miksi se onnistui niin hyvin.

2. Kuvaile omaa luokkaasi. Miten se on sisutettu? Voit laittaa liitteeksi kuvan luokasta. Kerro, miksi kalusteet jne. ovat luokassasi niinkuin ovat.

3. Kuvaile muutama sellainen koulutyöhön liityvä rutiini, joka on oman pedagogiikkasi kantava elementti.

4. Kerro kolme sellaista mokaa, joka olet tehnyt vuoden sisällä koulutyössä, ja mitä niistä opit.

5. Keksi itse kysymys, johon haluat vastata.

tiistaina, tammikuuta 27, 2009

Miten suomainen rehtori johtaa kouluaan?

KUVA: Uimataidon opettelunkin ensimmäisiä edellytyksiä on oppia kuuntelemaan ohjeita.


MAALISKUUSSA Espoosta lähtee taas yksi delegaatio viemaan Pisa-valoa maailmalle, tällä kertaa Hollantiin. MInä kuulun delegaatioon. Yhdessä opetuspäällikön kanssa vedämme kaksi työpajaa, joissa yritämme vastata kysymykseen, millainen osuus johtamisella on noihin huiputuloksiin. Espoosta kunnantason esimerkiksi voidaan ottaa mm. opetussuunnitelmastrategia, alueelliset organisaatiot kuten aluerehtorijärjestelmä ja alueellinen oppilashuoltotyö, oppimiskeskusjärjestelmä ja iltapäivävesot. Koulun tason johtaminen kiinnostaa sekin.

Miltä kuulostaisi seuraava pajan kuvaus? "What is the secret behind the excellent Pisa-results of finnish schools? What is the role of educational leadership in them? What does the educational leadership look like in municipilaty- and schoollevels in Espoo, in the second biggest city in Finland? How do the principals and the headmasters lead and manage their schools to get these results? " Mr Ilpo Salonen ( Educational Leader) and Mr Martti Hellström (PhD, education, headmaster)

Yksi tapa lähestyä teemaa, on laatia nettikysely, jossa kartoitettaisiin yleistä kuvaa rehtoriemme tavasta johtaa koulua. Faktatietoa asiasta on tosi vähän. Aloitinkin eilen illalla materiaalin keruun kysymysten laadinnan pohjaksi. Aamulla kävin läpi tämän blogin johtamista käsitelleet lastut, ja moni asia palasikin mieleen.

Uimisen riemua

TÄNÄÄN tiistaina rehtori pääsee valvomaan uintia. Nykyohjeiden mukaan opettajien tehtävänä on valvoa oppilaita suihkutiloissa, ja siksi halliin tarvitaan sekä mies- että naisvalvoja. Järjestely kiukuttaa monia rehtoreita, koska miesopettajia on kouluilla tosi vähän. No, turvallisuus on tärkeä asia, ajatellaan niin.

Kaikki sujui oikein hyvin. Keski-Espoon uimahallin höyrysauna oli pojille kova juttu. Ja kaikki lapset opettelivat tosissaa uintitaitoa.

maanantaina, tammikuuta 26, 2009

Uutta tietoa 2000-luvun tuesta

KUVA: Opetushallituksen erityisasiantuntija Hanna-Mari Sarlin vetää aamupäivän seminaaria.


TÄSSÄ realiaikaisesti ensimmäinen nippu ajatuksia Espoon keskuksessa pidettävästä erityisopetuksen kehittämisseminaarista.


1. Uudet opsin perusteet siis syksyksi 2009. Koulut aloittavat työn 2010.
2. Muutama luku muuttuu aluksi: ” työtavat ja opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestäminen”.
- esiopetuksessa ei niinkään puhuta opiskelun tuesta.
- teksiin kirjoitetaa kuinka eri keinoja käytetään yleisessä tuessa /erityisessä tuessa.
3. Mitä uusi ajattelu merkitsee oppilaan näkökulmasta:
- opiskeluun liittyvien ongelmien ennaltaehkäiseminen
- mahdollisuus käydä koulua omassa lähikoulussa
- oppimaan oppimisen taitojen vahvistuminen
- välitön tuki tarpeen ilmettyä
- elämänhallinnallisten taitojen tukeminen. (koti, harrastukset)
4. Eriyttäminenon opetuksen ja oppimisympäristön sopeuttamisra oppilaiden erlaisiin oppimisen tarpeisiin
• apuvälineet• kommunikointi •käytettävä aikaohjaaminen• mielenkiinnon kohteet • oppimateriaalit •oppimisstrategiat• oppimistyylit•oppimisympäristö • ryhmittely• tavoitteet (taitotaso)• sisällöt • toimintatytöt/pojat.
5. Strategiassa oli 17 muutosehdotusta. Kolme ekaa tullee normeihin
(1). painopiste siirtyy varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään toimintaan; (ennen päätöstä tehostettu tuki)
- kaikilla oikeus yleiseen tukee
- tehostetun tuen aikana opettajan toimenpiteet perustuvat pedagogiseen arvoon, jota voidaan täydentää asiantuntijan lausunnolla; käytetään oppimissuunnitelmaa.
(2). Erityisen tuen päätös: (pääsääntö tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen)
- tehdään moniammatillisesti pedagoginen selvitys
- määräaikainen
- määritellään opetukse järjestämispaikka, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, oppimäärien yksilöllistäminen.
(3) HOJKS
- pedagoginen asiakirja
- tavoiteasiakirja
- suunnitelma tukitoimista


MERJA Koivistolta sain hallituksen esitysluonnokset uusista perusopetuslain pykälistä:

16 § Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa.

16 a § Tehostettu tuki

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tulee antaa tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia, erityisesti 16, 31 ja 31 a §:ssä säädettyjä tukimuotoja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen ja oppimissuunnitelman sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen tulee käsitellä opettajien pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti 31 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa oppilashuoltotyössä. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla.

17 § Erityinen tuki


Kun oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä, oppilaalle tulee antaa erityistä tukea. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan edun mukaisesti ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä. Tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetuksessa voidaan poiketa 11 §:stä sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan opetuksen järjestämispaikka, pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut 31 §:ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa 1 momentissa tarkoitettu oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän tulee kuulla oppilaan huoltajaa sekä hankkia oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehdä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä tulee tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä.

Pedagogisessa selvityksessä todettaisiin oppilaan vahvuusalueet sekä oppilaan oppimiseen ja kasvuun sekä opiskelutilanteisiin liittyvät keskeiset ongelmat. Selvityksessä todettaisiin myös oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio siitä, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia järjestelyjä tarvitaan oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Pedagogiset järjestelyt voivat sisältää esimerkiksi oppimisympäristöön, opetus- ja ohjaushenkilöstöön, opetus- ja opiskelumenetelmiin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä.

Erityisen tuen päätös tulee tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostettua tukea, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Edellä tarkoitetussa tilanteessa erityisen tuen päätös voidaan tehdä koko perusopetuksen ajaksi.

17 a § Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityisen tuen päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Suunnitelman tarkemmasta sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa.

30 § Oikeus saada opetusta

Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

31 a § Oppilashuolto

Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.

Yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa käsiteltäessä oppilashuoltotyössä tulee kirjata asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä.

40 § Henkilötietojen salassapito, luovuttaminen ja käsittely

Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momenteissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, saavat 1 momentissa tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustaja, koulukuraattori ja koulupsykologi antaa toisilleen sekä oppilaan tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, opetuksen järjestäjän on viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle.


41 § Tietojensaantioikeus

(uusi 4 momentti)
Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

42 § Muutoksenhaku

(muutettu 2 momentin 2 kohtaa)
----
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninhallitukselta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee:
2) 17 §:ssä tarkoitetun erityisopetuksen järjestämistä

sunnuntaina, tammikuuta 25, 2009

Eino Kailan lumoissa (+opettaminen)


KUVA: Eino Kaila. Lainattu Helsingin yliopiston sivuilta.
VIIKONLOPUN energialaturinani on ollut Eino Kailan "Persoonallisuus"-teos. Vuonna 1958 kuollut Kaila oli filosofi, psykologi ja merkittävä kulttuurivaikuttaja. Filosofian professori Kaila kirjoitti esimerkiksi teatteriarvosteluja.

PERSOONALLISUUS-teokseen oli tutustuttava, jotta ymmärtäisi Koskenniemen opetusopin keskeiset ratkaisut: persoonallisuuden kasvatuksen päämääränä ja tarpeet kasvun voiman lähteinä. Teos ilmestyi vuonna 1934, ja koko käsite persoonallisuus oli juuri tuotu tieteen kieleen. Palaan teokseen tarkemmin, kun olen sitä riittävästi sulatellut. Ja kun olen Kansakoulun opetusopin "tyhjentänyt".
KANSAKOULUN OPETUSOPPI osa 9: OPETTAMINEN

OPETTAMINEN on yleisesti opettajan toimintaa opetuksessa, toimintaa, joka tähtää oppilaan oppimiseen. Ja oppimisen lajithan Koskeniemi jakoi (1) harjaantumiseen (konemainen oppiminen), (2) mieleenpainamiseen (muisti), (3) kehittymiseen perustuvaan oppimiseen ja (4) omaksumiseen (sopeutumalla oppiminen).

Millaisin termejä Koskenniemi opettamiseen liittää? (Koskenniemelle opetus oli yläkäsite, mutta jätän tässä kuitenkin alakäsite: kasvattamisen tarkastelun ulkopuolelle). Tällaiset sattumat lähiluvulla löysin.

Harjaantumista edistävä opettaminen

Opettaminen on "harjaantumisen viljelemistä", "konemaista dresyyriä".

Mieleenpainamista edistävä opettaminen

Opetus on "pääasiassa tietojen ja taitojen välittämistä lapsille" (erotuksena kasvatuksesta). Opettaminen on opastamista. Opettaminen on sitä, että "käytetään mieleenpainamisen edistämisessä lapsen tarvetta selittää ja ratkaista ongelmia."

Kehittymistä edistävä opettaminen

Opettaminen on sitä, että "käytetään kehityksen edistämiseen herkkiä kausia (jolloin luontainen kehitys on voimakkaimmillaan menossa)".

Sopeutumista edistävä opettaminen

Opettaminen on sitä, että "annetaan omaksumisessa lapsen tuntea koko ympäröivän sosiaalisen kentän paine".

OPETTAMINEN on oppilaiden käsittelyä. Se on sitä, että opettaja tarjoaa ajankohtaiseen tarpeeseen liittyvää toimintaa tai vastaavaa toimintaa. Opettaja ottaa huomioon oppilaan kehitysasteen. Hän käyttää hyväkseen oppilaan luonnollisia taipumuksia ja tarpeita oppimistyössä eli hän sovittaa oppiaineksen lapsen luontoa vastaavaksi.

Opettaja sytyttää riittävän harrastuksen asiaa kohtaan. Opettaja kiihoittaa oppilaiden toimintahalua mm. työtehtävillä. Opettaja antaa ohjeita, mitä on luettava. Opettaja kuulustelee läksyn. Opettaja ilmoittaa tehtävän. Opettaja kysyy. Opettaja esiintyy. Opettaja näyttää. Opettaja johtaa keskustelua. Opettaja auttaa. Opettaja johtaa työtä. Opettaja soveltaa omia kokemuksiaan salamannopeasti uusissa ennalta aavistamattomissa tilanteissa.

"Opettajan täytyy käyttää hyväkseen satunnaisia tilaisuuksia, joissa lasten voimakas pyrkimys pulpahtaa esille ja opettajan täytyy uskaltautua siihen, että lasten toiminnallisuus saa johtaa oppimistyötä etukäteen laadituista suunnitelmista huolimatta."

"Opettaja ei voi aina... noudattaa itse laatimaansa järkiperäistä suunnitelmaa, vaan hänen on mentävä oppilaan pyrkimysten mukana, pyrkimysten, jotka eivät ole oppilaalle tietoisia, joita opettaja ei tarkoin tunne, mutta joiden elämänläheisen ja elämää edistävän suunnan hän tajuaa."

lauantaina, tammikuuta 24, 2009

Ari Pokka Suomen rehtorien puheenjohtajaksi

KUVA: Ari Pokka, kuvassa vasemmalla, Suren pitkäaikaisen puheenjohtajan kouluneuvos Jorma Lempisen vieressä.


Jyväskylän Cygnaeus-lukion rehtori Ari Pokka on valittu Suomen Rehtorien uudeksi puheenjohtajaksi. Edellinen puheenjohtaja Peter Johnson luopui tehtävästä siirryttyään Kokkolan sivistystoimenjohtajaksi.

Lisätietoa tästä linkistä.

Taas koulupalo, nyt Vantaalla

KILTERIN koululla Vantaalla syttynyt tulipalo on tuhonnut luokkahuoneen.

MYYRMANNIN vieressä sijaitsevassa Kilterin yläkoulussa on syttynyt tulipalo. Palo syttyi keramiikkaluokassa ja on jo sammutettu. Luokan irtaimisto tuhoutui, ja savu aiheutti vahinkoja muillekin rakennuksen osille. Poliisi kuitenkin syttymissyytä. Ensimmäisten arvioiden syynä oli tekninen vika.

STT:n mukaan tammikuu on ollut "koulupalojen kuukausi; niitä on ollut jo seitsemän. Kolme on johtunut ilotulitteista, ainakin kahta epäillään tahallaan sytytetyiksi.

Auroran viikkokirje nro 5/2009


KUVA: Luunjan koululeirin ilmoittautumiset kerättiin. Innostus on kova! Tässä Juha Hyvärisen ottama kuva vuodelta 2003; leiriläiset pitävät hampurilaistaukoa paluumatkalla.


Tässä Auroran koulun tammikuun viimeisen viikon viikkokirje! Viikkokirjeissä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.

LYHYESTI VIIKOSTA 4

Tosi antoisa viikko. Luokanpettajan virkoihin on 34 hakijaa. Johtoryhmä kokoontui, ja muutenkin monen seisoneet asiat on saatu liikeelle. Iso, uusi monistuskone otettiin käyttöön. Tietokoneiden siirtokin parakkiin näyttää alkaneen. Rehtori paransi (koulu)maailmaa pitkin viikkoa, mutta hommat koululla hoituivat hienosti.

ALKAVASTA VIIKOSTA 5 YLEISESTI

Arkisen työnilon viikko. Opettajien tavoitevartit jatkuvat.


Maanantai 26.1.

Rehtori tehostetun ja erityisen tuen espoolaisseminaarissa koko päivän.
Koti ja koulu ry mukana auttamassa koulua kirjojenpäällystystalkoissa maanantaina 26.1 klo 18 alkaen.

Tiistai 27.1.

Viisi luokkaa uimahallissa.
Oppilashuoltoryhmän kokous klo 13.30-15. Vuorossa 1a ja startti-luokka.

Keskiviikko 28.1

YT klo 8-9: Martin avaus: Ajankohtaisia ja ajattomia asioita. Työkunnissa tehtäviä. Postikansio. Tarkempi asialista postitetaan henkilökunnalle maanantaina.
Järvenperän vanhempainyhdistys Himakka järjestää Järvenperän koulun auditoriossa keskiviikkona 28.1.2009 klo 18.30 - 20 luento/keskusteluillan, johon ovat lämpimästi tervetulleita myös Auroran koulun oppilaiden vanhemmat ja muut asiasta kiinnostuneet. Teemana: "Lapsemme osallistuvassa netissä - tiedätkö vanhempana, missä mennään?"

Torstai 29.1.

Aurorassa vieras klo 9 Lähderannan koululta (RI-luokat).
Espoon rehtoreilla strategiapäivä.

Perjantai 30.1

Oppilasparlamentin kokous klo 9. HUOM! (Auroran päivä mm.)
Viisi luokkaa uimahallissa.

perjantaina, tammikuuta 23, 2009

Suomenkielinen opetuslautakunta 2009-2013

KUVA: Suomenkielinen opetuslautakunta. Ylärivi: Puheenjohtaja Marika Niemi (kok), vara- puheenjohtaja Annina Pierson (sd). Jäsenet: Elli Perklén (kok), Tuomas Aho (kok), Toinen rivi: Kai Seppälä (kok), Veera Lampi (vihr), Kolmas rivi: Markku Hannula (vihr), Abdirahman Ali Mire (sd), Lassi Kilponen (kok), Kaija Kalliola (kd), Aija Typpö (vas) ja Tiina Kujala (r). Kuvasta puuttuu Seppo Sonkeri (perusS/sit),


LAUTAKUNNASSA on lupaavan monenlaista osaamista; on opettajankouluttaja, yläkoulun rehtori, entinen opinto-ohjaaja, tuleva opettaja, aikuiskouluttajia, aikuisopiskelija, juristi,yrittäjiä... Upeaa on, että lautakunnassa on myös maahanmuuttajataustainen poliitikko.

Educassa


KLO 17.20 pötköllään sängyllä. Säpinä päivä.

YLÖS klo 5.35 naputtamaan "Tulevaisuuden koulu"-dioja iltapäivän esitykseen. Ehdin.Klo 8.15 kokoontui koulumme johtoryhmä.

1§ Tiimeille kuuluu hyvää. Paluu on sujunut hyvin.
2§ Päätimme, että Villa Elfvik tarjoama toiminta suunnataan meillä kolmasluokkalaisille.
3§ TVT-koulutukseen meiltä ilmoittautuu Johanna ja Raija.
4§ Lions Quest-koulutukseen opettajia lähetetään "jonojärjestyksessä". Tiimit kokoavat kiinnostuneista listat.
5§ Joryn tahto on, että kaikki opettajat, joilla on avustaja, etsivät yhteisen suunnitteluajan avustajan kanssa.


KLO 11:ksi sitten Messukeskukseen. Oli mukava nähdä tuttuja: sain kätellä Tampereen aluerexit, Oph:n Jorman ja Ritvan, Opekon Reijon, Martin ja Liisan, Espoosta Tuoriniemen Marjon, Suihkon Sammon ja Anna-Ester Liimatainen-Lambergin, Salosen Ilpon, Röngön Elinan ja vaikka kuinka monta reksiä.

Auroran klaanista näin Raijan, Julian, Sirpan, Sarpilan Jukan, Sorsan Osmon, Hyvösen Timpan, Ulla Laakson, Siposen Lauran ja Kilposen Mirden..

Luokanopettajaliiton väestä paikalla oli mm. Sippolan Matti ja Maiccu. Selliläisistä näin mm. Komulaisen Antin ja Alajan Jaanan.

Suren vallasta luopuvan puheenjohtajan Peter Johnsonin kanssa on aina mukava vaihtaa ajatuksia. Osastoista pisimpään viihdyin WSOY:n standeillä. Olipa hauska aihtaa ajatuksia myös oman rehtorikouluttajani Olli Katajan kanssa. Omia Opekon rexikurssilaisiani vilahti silmiin ainakin kolme.

Näillä reissuilla kuulee aina uusia mielenkiintoisia asioita. Niinkuin sen, että Opekolla on edessään kovat ajat. Ja sen, että suomenkielisen opetuksen tulosyksikönkin piiristä on haettu Opetushallituksen johtajan paikkoja. Ja sen, että vantaalaisrehtorit ovat saaneet budjettitietonsa, jotka merkitsevät useiden opettajien työpaikkojen katoamista.

KLO 12 olin Opettaja-tv:n ständillä haastateltavana. Mukava haastatteliu. Yleisöä ei juuri ollut, joten sai vapaasti sanoa mitä halusi:-)

KUVA: Klo 13.30 pidin esitelmäni "Opettajien olohuoneessa". Paikalla oli mukavasti hyväntuulisia kuulijoita. Olivat oikein ystävällisiä. Hollolan lukion rehtori kirjoitti sessiosta oikein nätisti.


Koskettavaa oli kohdata entinen oppilas, nykyinen tuore opettaja, joka kuvaili Peunan Karin luokalla Sepon koulussa 80-luvulla pitämiäni ilmaisutunteja "ikimuistoisiksi". Jos nyt oikein kuulin. Esittäytyi, kun kuulema hakee meiltä virkaa.



MONI tuttu pysähtyi juttelemaan. Jotkut näyttävät seuraavan Esse-lehteä ja kolumneitani. Lämmitti saada niistä kiitosta. Tuoreimman löytyy tästä linkistä sivulta 2.

Espoo tiedottaa 22.1.2009

(päivitetty 24.1.2009, ks. lisäys)

Espoolaisen Nöykkiön koulun teknisen työn erillisessä maalaamossa syttyi tänään torstaina kello yhdeksältä tulipalo. Koulu tyhjennettiin nopeasti ja kaikki oppilaat ja henkilökunta ohjattiin Nöykkiön kirjastoon ja läheisen alakoulun tiloihin. Tilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja.

Paikalle kutsuttu palokunta sammutti henkilökunnan rajaaman palon nopeasti. Koulukiinteistö tarkastettiin ja samalla käynnistettiin kaikkien tilojen tuuletus. Hajuhaittojen vuoksi oppilaiden koulupäivä keskeytettiin kuitenkin heti lounaan jälkeen kello 11.45.

Koulunkäynti jatkuu normaalisti perjantaiaamuna.

Nöykkiön koulun palo syttyi tulileikeistä
Julkaistu: HS 24.1.2009 lehdessä osastolla Kaupunki

Nöykkiön koulussa torstaina sattunut tulipalo syttyi kolmen nuoren tulileikeistä.

Koulun teknisen työn luokan maalaamohuoneessa oli välitunnilla syttymishetkellä seitsemännen luokan oppilaita, jotka leikkivät maalisumutteella ja tulella. Liekit levisivät maalaamon ilmastointikaappiin ja aiheuttivat tulipalon.

Alustavan arvion mukaan vahingot ovat tuhansia euroja. Poliisi selvitti tapahtumien kulun puhuttamalla huoneessa syttymisaikaan olleita 13-vuotiaita poikia.

torstaina, tammikuuta 22, 2009

Päivä "ulkoministerinä"

KUVA: Professori Kauko Hämäläinen avasi oppilaitosjohdon koulutustilaisuuden Tieteiden talolla. Hänen mukaansa opettajille ja kunnille on tulossa 3-5- päivän täydennyskoulutusvelvollisuus/vuosi.


JOHTAJAN tehtäviin kuuluu aika ajoin vaikuttaa maailmaan kansliaa kauempana eräänlaisena "ulkoministerinä". Tänään on sellainen päivä. Esimieheni luvalla pidän aamupäivällä syksystä kertyneitä ns. saldovapaita, ja luennoin Tieteiden talolla uusille rehtoreille muutoksen johtamisesta. Kuinkahan mones kerta tämä on, kun saan tätä teemaa tavata. About kolmaskymmenes? Ja aina löytyy itselle jotain uutta.

Puolenpäivän jälkeen ehdin koululle tyhjentelemään postia, ja sitten klo 14 alkaa rehtori-info. Laitan sieltä realiaikaisesti "uutiskatsauksen" tänne blogiin. Kun kerran mokkula on.
.........................................
PERUSKOULUN JA LUKION REHTORI-INFO
KAHVITARJOILU VALTUUSTOSALIN YLÄAULASSA ALKAEN KLO 13.30
Lähetetty realiaikaisesti valtuustotalolta klo 14.38

Uusi johto- ja henkilöstösääntö/SITOn lakimies Virpi Leino

Suurimmat muutokset:
- Lautakunnan jäsenistä viiden pitää olla valtuutettuja
- Kaisu valitsee rehtorit, ei enää lautakunta. Lautakunnalla tosin otto-oikeusm
- rehtorivaalissa johtokuntaa ei enää kuulla. Jää opetustoimenjohtajan ratkaistaviksi, kuinka johtokuntaa ja opettajia kuullaan.

"Juha Nurmi ei pitänyt tarkoituksenmukaisena, että henkilökunta valitsee itselleen johtajan. Sen sijaan johtokunnan pj. kuulisi henkilökuntaa rehtorille tärkeistä piirteistä.Johtokunnan pj. olisi mukana haastatteluissa. Valintaan liittyisi myös psykon testi."



Vuoden 2008 strategisten tavoitteiden toteutuminen/Juha Nurmi


- Allussa tulokset kehittyneet
- Matikan valtakunnallinen koe: valtakunnallista keskiarvoa korkeammat
- Opitin käyttö runsasta, isot erot koulujen kesken.


........................................
KUVA: Espoolaisilla oli hieno edustus SELLIn keskustelutilaisuudessa. Edessä meidän Sari ja Ilpo.


KLO 16.30 alkoi Pikkuparlamentissa (eduskunnan uudessa rakennuksessa) tärkeä keskustelutilaisuus erityisopetuksen kehittämisestä. Minut saatiin houkuteltua tilaisuuden puheenjohtajaksi, ja sehän on hieno tehtävä. Tässä ohjelma ja muutama kommentti.

Keskustelutilaisuus erityisopetuksen uudistuksista

Päivä: 22.1.2009
Kello: 16.30-18.30
Paikka: Pikkuparlamentin kansalaisinfo, Arkadiankatu 3

Tavoite: Erityisopetuksen strategia ja tulossa oleva lakiesitys. Informaatio ja ajatusten vaihtaminen.
Osallistujat: Helsingin ja uudenmaan erityisopettajat (SEL), noin 60.

Uutta erityisopetuksen strategiaa jalkautetaan jo hyvää vauhtia Suomen kunnissa.Jatkossa erityisopetuspäätöksiä ei enää juurikaan tehtäisi esi- ja alkuopetuksessa. Strategian mukaan oppilaalle on tarjottava vahvistettua tukea riittävän pienissä ryhmissä.

Erityisopetusyhdistys Helsinki-Uusimaa ry. järjestää jäsenilleen tilaisuudentulla kuulemaan ja keskustelemaan erityisopetuksen strategiasta ja siihen liittyvästä lakiesityksestä. Yhdistyksessä ollaan huolestuneita vaarasta, että
tässä taloudellisessa tilanteessa kunnissa ei tarjota resursseja varhaiseentukeen ja strategiassa esitettyihin toimenpiteisiin, ellei lainsäädäntö niitä edellytä.


Aikataulu

KUVA: Raija Vahasalo on omien sanojensa mukaan suuri erityisopetuksen ystävä. Hän kannatti varhaista puuttumista. Lasten tulisi saada mahdollisimman pian tukea. Integroidaan, kun se sopii lapselle ja luokalle. Nykyhetken ongelmia ovat mm. epäselkeät salassapitosäädökset ja liika byrokratia.


Klo 16.00 Kahvit
Klo 16.30 Tilaisuuden avaus. Sivistysvaliokunnan pj. Raija Vahasalo

KUVA: Sanna Lauslahti oli huolissaan perheiden kiireestä.
Espoossa erityisoppilaiden määrä on jo 11 %. Sopeutumattomien määrä on tuplaantunut muutamassa vuodessa.


Klo 16.40 Kunnan näkökulma ; tilaisuuden puheenjohtajan ja puhujien esittely. Kansanedustaja Sanna Lauslahti

Klo 16.50 Alustukset ja ohjeet. Puheenjohtajana Martti Hellström.

KUVA: Eeva-Riitta Pirhonen esitteli väelle tuntia aikaisemmin valmistunutta hallituksen esitysluonnosta. Hän kumosi tiedot, joiden mukaan erityisluokkapäätöksiä ei enää tehtäisi. Tarkoitus on vahvistaa lasten oikeutta saada tehostettua tukea ja erityisopetusta. Erityisopettajien koulutuspaikkoja lisätään. Tehostetun tuen muodot ovat entiset: tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollollinen tuki sekä erilaiset pedagogiset ratkaisut.Erityisen tuen päätös halutaan täsmällisemmäksi (missä ja mitä tukea).Hojksista siirretään asioita itse päätökseen. Päätös tehdään määräajaksi (2v). Tiedonsaanti oppilashuoltoon halutaa varmistaa (jopa vasten vanhempien suostumusta. Esitys lähtee nyt lausunnoille. Tarkoitus on, että hallitus antaa esityksen maaliskuussa 2009. Uudet ops-osuudet kirjoitetaan kouluissa 2010.


Klo 17.00 Valmisteilla oleva perusopetuslain muutos (tehostettu ja erityinen tuki), Yksikön päällikkö, Hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen, Opetusministeriö

KUVA: Anneli Kangasvieri kehui myös vuoden 2007 strategiaa, jossa otettiin esille myös rahoitus. Hän kannatti lähikouluperiaatetta, mutta pienessä koulussa ei pystytä tarjoamaan kaikkia palveluita. Hän avasi kiinnostavasti valtionapujen ongelmia.Tällä hetkellä perusopetuksen yksikköraha on 5000-6000 €/oppilas. Erityisoppilaasta kunta saa 50 % enemmän, vammaisen lapsen raha on 2.5- kertainen. Erityisopetukseen satstaan 300 miljoonaa- mutta se on pois muusta opetuksesta. Kun kaikki kunnat eivät siirrä oppilaitaan, eikö olisi oikeudenmukaisempaa jaka raha/oppilas kaikille? Kaikkiaan Kangasvieri kritisoi nykyjärjestelmää, jossa Helsinki antaa pois opetukseen saamiaan rahoja 80 miljoonaa ja Espookin 18 miljoonaa.


Klo 17.20 Opetuksen rahoitus mukaanlukien erityisopetuksen rahoitus tulevaisuudessa. Johtaja Anneli Kangasvieri. Kuntaliitto

Klo 17.40. Helsingin joustavan alkuopetuksen järjestämiskokeilu. Helsingin opetusvirasto Jaana Alaja

KUVA: Jaana Alaja.
Klo 18.00 Loppukeskustelu

Klo 18.20 Seminaarin yhteenveto. Jaana Alaja, puheenjohtaja erityisopetusyhdistys Helsinki-Uusimaa ry.

Klo 18.30 Tilaisuus päättyy.

keskiviikkona, tammikuuta 21, 2009

Ilmoittaudu Luunjan koululeirille

KUVA: Koululeireja Luunjaan on järjestetty Aurorassa keväästä 1995 alkaen. Kuvannut Juha Hyvärinen.

KOTEIHIN on tiistaina lähetetty allaoleva kirje. Koululeirille ilmoittautumisen deadline on jo huomenna torstaina.

Koululeiri Luunjassa 18.5. – 22.5.2009

AURORAN koulun perinteinen koululeiri Virossa, Tarton lähellä Luunjassa järjestetään taas. Tänä vuonna leirin johtajana on Julia Uotila. Opettajista mukaan lähtevät Risto Schiray, Osmo Hupli, Raija Herrala ja koulunkäyntiavustajista Jiri Haapamäki, Noora Hellström ja Marjo Lehtinen. Leiri järjestetään viikolla 21, jolle osuu helatorstai- vapaapäivä.

Vanhemmat ovat tietysti tärkeä osa leirin onnistumista, joten kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan leirille. Vanhemmilla on ollut perinteisesti matkalla myös omaa ohjelmaa. 1. – 2.luokkalaisilla tulee olla huoltaja mukana leirillä.

Uusien ohjeiden mukaan tällaiset leirit ovat lapsille ilmaisia. Leiriä ei kuitenkaan voida järjestää, jos leiristä kiinnostuneiden keskuudesta ei saada koottua menoihin tarvittavaa rahasummaa vapaaehtoisena lahjoituksena. Olemme laskeneet, että leirin järjestäminen edellyttää 200 euron summaa/lapsi sisältäen mm. matkat, majoituksen, ruokailut, kuljetukset, ohjatun toiminnan, opetuksen ja retket. Kaikkien mukaan lähtevien vanhempien oletetaan maksavan oman matkansa.

Jokaisella leirille lähtijällä on oltava voimassaoleva passi. Lapset ovat vakuutettuja kaupungin puolesta. Leiriä koskeviin tiedusteluihin vastaa Julia Uotila joko sähköpostitse julia.uotila@welho.com tai puhelimitse 0503069871

Leiriä odotellen


Auroran opettajat

Palauta omalle opettajallesi 22.1.2009 mennessä

¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Alustava ilmoittautuminen koululeirille 2009

Lapsen nimi:______________________________luokka:________

_______Osallistuu leirille, ja olemme valmiita lahjoittamaan 200 e koululeirin kuluihin

_______Lapseni lähtee mielellään leirille, mutta emme tällä kertaa osallistu rahoitukseen.

_______Lähden itse vanhempana mukaan, ja maksan 200 €.

Leirille lähtevän vanhemman nimi ja lapsen luokka:

Huoltajan allekirjoitus

Opettajan pedagoginen ajattelu + kasvattaminen ja kasvaminen

KESKIVIIKKOAAMUN avasi meillä viikottainen tunnin YT-istunto. Tämän kerran "epistolana" olivat tulokset nettikyselystä, johon 14 meistä vastasi. Teemana olivat Matti Koskenniemen eräät pedagogiset ajatukset. Kuinka tärkeitä ne ovat meille, 2000-luvulla?

Kalenteri on vielä tänään raikkaan väljä. Tsekkaan opettajien uudet tuntimäärät, ja sovin palkanmaksun kanssa, kuinka muutokset heille tiedotetaan. Istuin opettajahuoneessa ja näppäilin kitaraa! Leppoisaa jutustelua (pääosin). Johtamista ilmapiirin kautta. Hienoa, että saa kokea vielä tällaisia suvantoja.

Yläkouluun hakeminen

KUUDESLUOKKALAISTEN LÄHIKOULUTOIVEET on nyt koottu. 47:sta oppilaasta pääosa (19) hakee ensisijaisesti Järvenperän kouluun. Saman verran oppilaita (19) hakee painotettuun opetukseen. Kauniaisten Kasavuoreen hakee meiltä yhdeksän (ensisijaisesti viisi).

Painotettuun opetukseen ensijaisesti hakijat (suluissa lisäksi toissijainen haku)
Liikunta 5
Musiikki 5
Ilmaisu 4 (6)
Kuvataide 2
Matem.luonn. 2 (1)
Mediakasvatus 1 (1)
Lomakkeen täyttäminen näyttää olleen monelle kuudesluokalaisten huoltajalle hankalaa. Moni on toivoneet lapselleen lähikouluksi koulua ,joka ei kuulu omaan Pohjois-Espooon oppilaaksiottoalueeseemme. Tällä alueella asuvan lapsen huoltaja voi "oikeasti" toivoa lapsensa lähikouluksi vain jotakin seuraavista: Järvenperä, Juvanpuisto tai Pohjois-Espoo. Muihin kouluihin voi hakea, jos niihin jää tilaa, toissijaisessa haussa huhtikuun lopulla. Koulusihteerille tämä on merkinnyt työrymbaa.

Yläkouluun siirtyvän oppaan ohjeiden täytyy olla jotenkin sekavia. Kauniaisten Kasavuoren kouluun hakeminen on vielä ihan oma juttunsa. Siitä, ketkä otetaan Kauniaisiin, päättää uusi opetuslautakunta, koska kyseessä on kahden kaupungin erillinen sopimus.

KANSAKOULUN OPETUSOPPI osa 8: KASVATTAMINEN JA KASVAMINEN

Kokosin yhteen, miten Koskenniemi kuvaa kasvattajan ja kasvatettavan toimintaa kasvatuksessa.

KASVATTAJA siis kasvattaa. Kasvattaminen on vaikuttamista, mm. esikuvana. Se on suunnitelmallisia toimenpiteitä, muotouttamista. Se on koko kouluelämän järjestämistä palvelemaan kasvatuksen päämäärän saavuttamista. Se on mahdollisuuksien luomista lapsille osallistua luokkahuoneen moninaisiin tehtäviin ja toimiin (kokelmien hoito, työtarvikkeiden säilytys ja jako, siivous). Se on tiedon jakamista. Se on ajatuksenjuoksun kehittämistä. Se on toiminnan ja harjoittelutilaisuuksien tarjoamista ja tehtävien antamista. Se on opastamista. Se on motivointia ja auttamista. Se on tarpeisiin ja taipumuksiin vetoamista oikea-aikaisesti. Se on taipumusten ja tarpeiden hyväksikäyttämistä, toiminnanhalun kiihottamista, sytyttämistä. Se on lapsen omien voimien kanssa liittoutumista. Se on tarpeiden viritettämistä keinotekoisesti. Se on paineen tunnun käyttöä. Se on kohtelua ja suhtautumista lapseen. Se on käyttäytymisen valvomista ja ohjaamista.

KASVATETTAVA on itse aktiivinen kasvatuksessa. Hän tavoittelee ja pyrkii. Tavoitteleminen aiheuttaa kehityksen ja varttumisen. Hän yrittää, harjoittelee/suorittaa harjoituksia ja ponnistelee. Hän valikoi ympäristön elämästä juuri ne varttumista auttavat vaikutukset, joita kulloinkin tarvitaan. Hän hankkii vaikuttajia. Hän leikkii ja tekee työtä. Hän perehtyy, lukee ja ratkoo ongelmia. Hän saa aikaan. Hän pyytää apua. Hän keskustelee ja vastaa kysymyksiin. Hän seuraa esityksiä. Hän huoltaa pienempiä tulokkaita. Hän ottaa vastaan vaikutelmia. Ja samaan aikaan hän kasvaa vaivatta, pakotta leikiten.

Tällaisen kasvatuksen seurauksena lapsi kasvaa ja kehkeytyy ja varttuu (luontoperäisten taipumusten ja tarpeiden varassa). Hän saa kokemuksia ja hankkii elämyksiä. Hän saa kasvulle välttämättömiä sekä kasvua edistäviä ja hedelmöittäviä vaikutuksia. Hänen tarpeensa tyydyttyvät. Kasvattaminen saa aikaan hänessä tottumuksia. Hänen tahtonsa kehittyy. Hän tutustuu omaan itseensä, omiin tarpeisiinsa ja toiveisiinsa. Hän tutustuu ympäristöönsä, jossa elää, ja josta hän on riippuvainen ja jossa sen omat tarpeet on voitava tyydyttää. Hän kiinnittyy. Hän mukautuu. Hän oppii. Hän huomaa, miten on käyttäydyttävä. Hänen ruumiilliset ja henkiset taipumuksensa sekä ennen kaikkea luonteensa kehkeytyvät. Hänen luonteensa muovautuu.

Kasvu näkyy lapsen käyttäytymisessä. Hänestä kehittyy kunnon kansalainen. Hän kasvaa lapsesta aikuiseksi, kansalaiseksi, persoonaksi.

tiistaina, tammikuuta 20, 2009

Tiistai + oppimisen mahdollisuudet

TIISTAI näyttää aukeavan mukavassa pikkupakkasessa. Toivottavasti eilen jäädytetty kenttä ei ole ehtinyt sulaa, että oppilaat pääsisivät luistelemaan. Kummallista, kun päivän kalenterissa on ihan tilaa. Illalla sitä näkee, oliko väljyys vain harhaa :-)
Aamuhommiakin oli sen verran vähän, että ehdin vielä ennen töihin lähtöä jatkaa Koskenniemi-teeman pohdiskelua.


KANSAKOULUN OPETUSOPPI osa 7: OPPIMISEN MONET MAHDOLLISUUDET

2000-LUVUN oppimispuhetta hallitsevat konstruktivistiset käsitykset. Niitä on monia, mutta yhteistä on, että ne keskittyvät kuvaamaan sitä, kuinka ihminen saa tietoa. Ja vastaus on itse (ja yhdessä toisten kanssa) rakentamalla.

Muunlainen kuin tiedollinen oppiminen on jotenkin jäänyt varjoon. Siksi oli tosi hauskaa löytää Kansakoulun opetusopista ihan mainio kuvaus monenlaisesta oppimisesta. Koskennieme erittelee neljä eri oppimisen lajia (otsikot ovat MH:n):

1. Harjaantumalla oppiminen

Konemainen oppiminen liittyy taitoihin. Monia "kulttuuri-ihmiselle välttämättömiä taitoja", kuten lukemista opitaan konemaisesti jopa dresyyrin avulla. "Koulun antaman harjoituksen avulla taidot muuttuneet konemaisiksi, tarvittaessa itsekseen sujuviksi. Tällainen oppiminen on harjaantumista.

2. Mieleenpainamalla oppiminen

Mieleenpainamalla oppiminen liittyy tietoihin. Lapsi tallettaa muistiin valmista tietoainesta. Tähän kuuluu myös yrityksen ja erehdyksen avulla tapahtuva löytäminen, oivallus. "Tätä muistiin perustuvaa oppimista nimitämme mieleenpainamiseksi".

3. Kehittymisestä aiheutuva oppiminen

"Kouluaikana lapsi saa taitoja, joiden oppiminen ei ole... koulun ansiota." Samaan tapaan kuin lapsi oppii kävelemään, hän oppii tiettyyn aikaan ajattelemaan abstraktisesti, oppii nulikkamaisen käytöksen. "Tällaista oppimista nimitämme kehittymiseksi".

4. Omaksumalla oppiminen

"Lapsi sopeutuu ja sopeuttaa itseään mm. sovinnaisiin käsityksiin." "Hän saa tietoonsa, miten toiset suhtautuvat häneen ja miten hänen on suhtauduttava toisiin". Hän huomaa, miten on käyttäydyttävä. "Tällaista oppimista nimitämme omaksumiseksi."


So what?

Kuten huomaa, konstruktivismit liittyvät (vain) muistiin perustuvaan oppimiseen. Konstruktivismin "viholliseksi" nostettu behaviorismi taas liittyy (vain) omaksumalla oppimiseen. Kumpikin on riittämätön kuvaamaan kaikkea oppimista.

maanantaina, tammikuuta 19, 2009

Ylös, ulos ja Opetushallitukseen

KUVA: Opetushallituksen rakennus on remontoitu. Kuva lainattu joulukortista.


TÄMÄN aamun retkikohteenani oli Opetushallituksen uusi rakennus Helsingissä. Siellä alkoi klo 10 tiedotustilaisuus peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemuksista ja koetusta terveydestä. WHO-koululaistutkimuksen trendejä vuosina 1994–2006 on-raportti luovutettiin pääjohtaja Timo
Lankiselle
.

KUVA: Professori Lasse Kannas


Professori Lasse Kannaksella oli kerrottavanaan hyviä uutisia.


Suomalaiskoululaisten hyvinvointi on pääosin kehittynyt hyvään suuntaan. Raporttiin oli koottu aineistoa vuodesta 1994 alkaen. Perusvire oli, että monilla kouluviihtyvyyden osa-alueilla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Ei kuitenkaan kaikilla
- Kouluhyvinvointia ei voi mitata yhdellä kysymyksellä. Se on kompleksinen asia, Kannas muistutti.- Kouluviihtymnen ei tarkoita, että koulussa on kivaa helppoa ja nastaa. Me viihdymme, kun meitä kunnioitetaan, kun voimme osallistua, kun olemme täysivaltainen työyhetusön jäsen, kun voimme vaikuttaa.
- Tätä kautta syntyvät hyvät fiilingit!

Kannaksen mukaan opettaja- oppilassuhteissa on tapahtunut eniten myönteistä kehitystä. Esim. viidesluokkalaisista jo 61 % kokee, että hänen ääntään halutaan kuunnella. 63 % senikäisistä pojista saa mielestään oikeudenmukaista kohtelua.

- Suomalainen koulu on huomattavasti mainettaan parempi, Kannas korosti ja pahoitteli aivan viime vuosien traagisia uutisia.

Kodin ja koulun yhteistyössä kehittämisen paikkaa?

Vanhemmat rohkaisevat lapsia menestymään koulussa (n 85%). Kun oppilailta kysyttiin, tulevatko vanhemmat mielellään kouluun keskustelemaan opettajien kanssa, niin viideluokkalaisista pojista myönteisesti vastasi (vain) 66 % ja tytöistä 72%.
- Näillä luvuilla olemme Euroopassa häntäpäätä. Yläasteella yhteistyö hiipuu.

Kannas hämmästeli suomalaisvanhempien ottamaa roolia.
- Vanhemmat huomauttelevat opetuksesta. He ovat ottaneet konrollijoukon roolin, eivätkä näe itseään osana koulua.

Turvallisuudesta

Oppilaat tuntevat olonsa koulussa turvalliseksi. 5. luokan poikien osalta osuus oli kasvanut 2002-2006 48 %:sta 69 %:iin. Tyttöjen vastaavat luvut olivat 66 % ja 79 %.
- Tällä osa-alueella kouluilla oli menossa hyvä draivi, mutta nyt tilanne voi olla toinen.

Myös koulukiusaaminen on vähentynyt. Muutaman viime kuukaiden aikana kiusattujen viideluokkalaisetn osuus on laskenut 37 %:sta 21:een.
- Suomi on kansainvälisesti keskivaiheilla kiusaamisen yleisyydessä.

Koettu terveys

Monet koetun terveyden indikaattorit näyttävät valitettavasti negatiivista suuntaa.
- Ehkä syynä on liikkumattomuus,istuminen, tietokoneet, Kannas pohti.

Viikottaiset uneenpääsyvaikeudet ovat lisääntyneet. Niitä on jo lähes joka toisella viidesluokkalaisistakin.
- Toisaalta nukkumaanmenoajat ovat tolkullistuneet 2000-luvulla. Unenlaatu on kuitenkin heikentynyt.

Kansainvälisesti suomalaislapset tappelevat vähiten: Meillä %-luku on on pojilla 36,7% ja tytöillä 13,3 %.

KUVA: Pääjohtaja Timo Lankinen


RAPORTIN luovutuksen jälkeen pääjohtaja Timo Lankinen kiitti tutkijoita, ja nosti esiin myönteisiä trendejä.
- Oppilaita kannustetaan, he saavat apua. Myös itsetuntoa koskevat mittarit ovat yllättävän positiivisia. Joskin tyttöjen yksinäisyyden kokemus lisääntynyt.

Koulutyön rasittavuus tulee kuitenkin esiin.
- 9. luokan pojat eivät koe koulua rasittavana (60%), mutta tytöt kokevat asian toisin.

Huolestuttavaa Lankisesta oli koetun terveydentilan ja pahoinvoinnin lisääntynyt oireilu. - Miten niihin voidaan vaikuttaa?

Sana on vapaa-osuus

Opetusneuvos Irmeli Halinen pohti tuloksia
- Onko niin, että niissä tekijöissä, joihin opettaja voi vaikuttaa, on selkeää parantumista. Ja ne, joissa tarvittaisiin yhteistyötä kodin kanssa mm. terve elämä, siellä olisi tekemistä. Olisiko haaste opettajien ja vanhempien yhteistyö, vastuunotto lapsen kokonaisuudesta?

Kannas ei ihan yhtynyt näkemykseen.
- Kyllä meillä vielä on työtä osallisuudeen, omistajuuden kokemuksen lisäämisessä.
"Olen yksi palikka, mutta minua tarvitaan."

Kannas varoitteli vieraantumisen riskistä, joka lisääntyy, kun koulujen koko kasvattaa ne oppimistehtaiksi.
- Kaikkiaan voisimme ottaa mallia ruotsinkielistä kouluista, joiden kulttuuri on kuuntelevampaa, rupattelevampaa.

Kannas nosti vielä esiin koulujen suuret erot. Lopuksi hän halusi vielä alleviivata: koulun arvostus tulisi palauttaa sille kuuluvaan asemaan. Erityisesti rehtorit tarvitsevat arvostusta ja tukea.

sunnuntaina, tammikuuta 18, 2009

Tip-vanhempainilta ke 11.2.

Järjestämme kaikille Tip-toimintaan lapsensa ilmoittaneille huoltajille vanhempainillan koulun ruokasalissa keskiviikkona 11.2. klo 17.30-18.30. Vapaamuotoisen tapaamisen tarkoituksena on esitellä toiminnassa mukana olevat aikuiset sekä kertoa toiminnan sisällöstä, eli mitä me Tipissä päivittäin oikein teemme. Toivomme, että myös vanhemmat ovat äänessä, jotta saamme tilaisuudesta mahdollisimman paljon irti.

Muistathan tarjoilun takia vahvistaa osallistumisesti sähköpostitse (sari.torronen@espoo.opit.fi) viimeistään pe 30.1.

Tervetuloa!

t. TIP-aikuiset

Liekeissä




SUNNUNTAIN aamupalaksi esittelen kirjan: Kilpinen, P. (2009). Liekeissä. Miten johtaja inspiroi ihmiset syttymään muutokselle. Helsinki: Ajatuskirjat.

Teemahan on mitä tärkein. Ja kuinka inspiroivasti tämä kirja lanseerattiin. Ei ihme, onhan kirjoittaja isosti menestynyt mainosmies.

Kirjaa voi vallan hyvin suositella. Se on leppoisaksi kirjoitettu. Kilpinen asemoi itsensä terveen ja inhimillisen kapitalismin kannattajaksi ja ahneuden vastustajaksi. Henkilöstö on voimavara- ei "välttämätön paha, joka laahustaa yrityksen käytävillä". Sellaista on mukava lukea ikävien lomautusuutisten aikaan.

Kilpinen uskoo finanssikriisinkin aikana enemmän tuloksen kasvattamiseen liiketoimintaa kasvattamalla kuin menoja kutistamalla. Tarvitaan hyviä, luovia ideoita, jotka viedään innovaatioiksi asti. Tämä edellyttää uudenlaista johtamista. Insinööritaloudesta (tuotannon johtaminen) on siirryttävä inspiraatiotalouteen (ajattelun johtaminen). Kirjoittajaan on tehnyt selvästi vaikutuksen (kuten meistä moneen) filosofi Pekka Himasen ideat välittävästä, kannustavasta ja luovasta Suomesta. Nyt tarvitaan rohkeita investointeja innovaatioihin.

Muutosjohtamisesta

Kirjan epiteetti siis kuului: miten johtaja inspiroi ihmiset syttymään muutokselle. Sattuneesta syystä minua kiinnostaa kaikki, mitä muutosteoriasta kirjoitetaan. Analysoin tekstiä oman väitöskirjani pohjalta syntyneen muutoksessa onnistumisen edellytyksiä kuvaavan jäsennyksen kautta.

1. Ihmiset, joilla on muutoskapasiteettia

Kilpisen ajatuksista muutoskapasiteetin otsikon alle sijoitan luovuuden, kyvyn ennakoida tulevaisuutta ja nähdä kauas sekä rohkeuden ja sitkeyden. Kilpisen(kin) mukaan ihmiset, jotka pelkäävät tuntematonta, vastustavat muutosta. Lääkkeeksi hän esittää tietoa: mitä tapahtuu, miksi tapahtuu, milloin tapahtuu, ja miten tapahtuu. Ja tämä tieto pitää osaa välittää innostavasti. Johtajan muutoskapasiteettiin kuuluu siten erityisesti retoriset taidot.

2. Kohde, joka on tärkeä muuttaa

Kilpinen ei kirjoita organisaatiomuutoksista ja muista sen kaltaisista muutoksista, vaan yleensä innovaatioista. Uuden keksimisestä sen tilalle, joka ei enää toimi. Innovaatio on tuotekehitelty idea, jolla on arvoa. Se on hyvä nimenomaan asiakkaalle. Mistä tiedämme, mikä on hyvää asiakkaalle? On luodattava asiakkaita ja löydettävä uudet tarpeet (hän ei käytä näitä termejä). "Pitäisi tutkia omia asiakkaita ja miettiä, missä asioissa he jo ovat astuneet eteenpäin, ja omaksuneet esim. uusia teknologioita tai toimintatapoja". "Pitäisi tutkia muutoksia, jotka ovat tapahtuneet asiakaskunnan piirissä, mutta eivät vielä tällä alalla".

Bisneksessä kun ollaan, ei kannattavuus saa unohtua. "On opittava tekemään tuotteita, joiden kilohinta nousee." Nyt on nälkää ainutlaatuisille kokemuksille.

Tämä edellyttää resursseja: aikaa ja tilaisuuksia tulevaisuuden pohtimiseen ja sen suunnitteluun. Mihin suuntaan arvot ovat muuttumassa? Trendejä ei vain seurata, niihin voidaan vaikuttaa.

3. Idea, joka ratkaisee kohdetta vaivaavan ongelman

Kun asiakkaan tarpeet on tunnistettu, on aika ideoida. Kilpinen uskoo luovuuteen ja toisinajatteluun eli disruptioon. Luovuus on konventioiden haastamista, kykyä nähdä vaihtoehtoja. Se on kykyä kehittää uutta silloin, kun vanha toimintatapa on hiipumassa. Se on parempien vaihtoehtojen keksimistä. Konkreetisti uusia ideoita syntyy yhdistämällä yllättäviä asioita.

"Luovuus edellyttää mahdollisuutta muutokseen ja halua sopeutua uuteen." Kaikkein vaikein este luovan idean tiellä on epäonnistumisen pelko. Epäonnistuminen pitää yrityksessä hyväksyä. On uskallettava ottaa riskejä.

Johtajan on johdettava luovuutta. ”Osaamisen johtamisen tulee tähdätä luovuteen kannustamiseen, kykyyn kehittää parempia vaihtoehtoja”. On luotava aikaa ideointipalavereille, joissa "mietitään asioita, joita ei vielä tarvitsisi pohtia."

4. Hanke, joka toteutetaan viisaalla muutosotteella (hyvä suunnittelu, osallistaminen, ahkera työ)

Muutosjohtamisen syväkerroksissa on johtajan oma näkemysperusta, näin ajattelen. Tähän kuuluu suhtautuminen henkilöstöön. Kilpinen kritisoi ihmisten välineellistämistä (vaikkei tätä kanttilaista sanaa käytäkään) ja kontrolloimista; asennetta, joka kysyy "Miten ihmisistä saisi mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman nopeasti enemmän irti." Oleellista ei ole, mitä ihmiset osaavat nyt, vaan mitä he voivat oppia. "Ihmisiä johdetaan heidän potentiaalinsa kautta". Yrityksen tulos syntyy henkilöstön kasvukertomuksista. Organisaation suorituskykyä kehitetään kasvattamalla jokaisessa yksilössä elävää osaamispotentiaalia; Yksilöt saavat itsestään enemmän irti ja kasvavat joukkueena.

Kilpisen mukaan maailman on muuttunut, ja nyt on rakennettava yrityksiä, jotka sopivat ihmisille. Työntekijät ovat tänään valistuneita ja vaativia. He haluavat tietää, minkä tavoitteen eteen he työskentelevät. Heille pitää olla "numeerisia tavoitteita suurempi tarkoitus". Ihmiset tarvitsevat "sopivasti vapautta ja yhteenkuuluvuutta". Kuulostaa tosi hienolta.

Tavoitteena on inspiroida henkilöstö toteuttamaan strategian ydinkohtia ja innostaa heitä jalostamaan sitä. Strategia on tehtävä mielenkiintoiseksi; mikä edellyttää sen muuttamista tunteiksi ja tarinaksi. Asiakkaiden suuntaan strategia kaupallistetaan. Asiakkaat on saatava uskomaan, että juuri tämä tuote on tehty hänen tarpeitaan varten. Kilpisen mukaan ideat ovat tasa-arvoisia. Silti jään kaipaamaan henkilöstön aitoa osallisuutta? Missä on muutoksessa tarvittava dialogi johdon ja henkilöstön välillä?

Osallistaminen rinnalla toinen tärkeä muutosjohtamisen elementti on suunnittelu. Sen suhteen muutosteorioissa on eroja. Kilpinen ei näytä uskovan perinpohjaiseen muutosprosessin suunnitteluun, vaan pikemminkin intuitioon päätöksenteossa. "Intuitiiviset päätökset ovat selvästi rationaalisen prosessin seurauksena syntyneitä parempia, hän siteeraa Ap Dijksternhuisia. "Intuitio tuo esille vaihtoehtoja, jotka alitajuntaisesti ovat valikoituneet parhaiksi".

Kilpinen uskoo prosessiin. "Muutos lähtee ongelman tunnistamisesta ja pienistä päätöksistä asian parantamiseksi." Hän siteera Sonyn entistä johtajaa Akio Morataa: "Lähdetään liikkeelle ja korjataan matkalla." Annetaan myös lupa epäonnistua.

Tässä suhteessa Kilpisen muutosteoria on samansuuntainen kuin esim. Michael Fullanin. Kilpinen kirjottaa "isosta kuvasta", jolla johdetaan. Iso kuva sitten paloitetaan vaiheisiin, joilla kullakin on omat tavoiteet. Fullanilla tämä iso kuva on "moraalinen imperatiivi".

Fullanin tavoin Kilpinen uskoo myös muutospaineeseen. Outoa kyllä, hän näyttää innostuneen Kotterin kuuluisasta ideasta luoda painetta synnyttämällä keinotekoinen kriisi. Tuollanen manipuloiva johtaminen ei ihan istu kirjan muutoin humanistiseen tyyliin. Fullanin teoriassa paine tarkoittaa ennenmuuta kunnianhimoisia tavoitteita. Paineen tasapainottajaksi tarvitaan hänen mukaansa riittävää tukea. Tähän muutoksessa olevan ihmisen tukemisproblematiikkaan Kilpinen ei mene.

5. Organisaatio, joka on terveessä työtilassa

Kilpinen ihannoi luovaa työyhteisöä, jolla on yhteinen unelma, energiaa, iloa, yhteenkuuluvuutta ja dialogia. Kaiken pohjana on turvallisuus ja luottamus. Rekrytointia Kilpinen pitää tärkeänä. Johtajan pitäisi saada valita lähimmät alaisensa. Jälleen hieman oudosti hän on sitä mieltä, että "ääliöistä on päästävä eroon". Ääliöt pilaavat tunnelmaa ja muiden työntekoa. Yksi voi sotkea tiimin dynamiikan. Yksikin väärä tunnetila voi tuhota koko ryhmän työskentelyn. Hmmm.

Kilpinen vaatii paljon johtajalta. Johtajan on oltava sellainen, jota halutaan seurata (ei sellainen, jota pitää seurata). Siis liideri ei manageri. Hän johtaa unelmilla. Inspiroiva johtaja sytyttää henkeä. Hän osaa vastata, miksi täällä kannattaa olla töissä. Miten teemme maailmasta paremman paikan? Miten suojelemme jonkin hyvä jatkumista? Mitä yritystoimintaa suurempaa tehtävää yritys on toteuttamassa?. Hyviä kysymyksiä!

Leaderiksi kelpaavan tulisi olla emotionaalisesti vaikuttava, inspiroiva, sellainen, jonka kanssa eletään mielenkiintoisia aikoja, jolla on tarina, missio, strategia, jota hän toteuttaa. Johtajan on uskottava itse suuntaan, johon ollaan menossa. Hän on rehellinen ja luotettava, paarma ja parittaja. Keskeisenä johtamisen työkaluna Kilpinen pitää strategiaa, joka kiteyttää syyn olla töissä ja syyn ostaa yrityksen tuotteita. Se vastaa: Miten tämä yritys menestyy tulevaisuudessa?

Ja jotain ihan muuta


No, onnistuiko Kilpinen inspiroimaan minut? Paljon kyllä ja vähän ei. Monilta osin Kilpisen tekstistä välittyvä muutosteoria noudattaa yleisesti 2000-luvulla jaettua näkemystä. Muutoksen inhimillinen tekijä näyttäytyy hänelle ehkä hieman liian yksinkertaisena haasteena. Tällöin logos ontuu. Muutamissa yksityiskohdissa Kilpisen taidolla luoma hyvän ihmisen ethos murtuu. Mutta inspiroinnissa, pathoksessa Kilpinen on mestari. Vai mitä muuta seuraavista sitaateista voi sanoa?


KUVA: "Liekeissä"-kirjan kirjoittaja, Petteri Kilpinen. Kuva lainassa julkaisun kotisivuilta.


" Oikea johtaminen on aina yrityksen viemistä tulevaisuuteen. Johtaja ottaa vastuun omista joukoistaan ja vie heidät turvallisesti huomiseen."

"Hyvä johtaja osaa luoda kirkkaan kuvan siitä, mitä hyvää on joen toisella puolella ja mitä tältä puolelta puuttuu. Hän inspiroi, motivoi, ohjaa ja tarvittaessa pakottaa hyiseen veteen nekin, jotka eivät itse uskaltaisi lähteä jokea ylittämään. Hyvä johtaja ei jätä ketään yksin selviämään virran keskelle, vaan huolehtii, että jokainen kasvaa uuden haasteen mukana ja pääsee turvallisesti joen yli luvattuun maahan.”

lauantaina, tammikuuta 17, 2009

Paha Perjantai! Huh!

TÄSSÄ blogissa on viime viikkojen(kin) aikana tullut pohdittua koulun kykyä kohdata lasten tarpeet. Perjantaina minuun silmiini osunut uutissuma pakottaa kääntämään kysymyksen myös toisin päin: Mitkä ovat joidenkin lasten/nuorten edellytykset ylipäätään ottaa vastaan koulun tarjoamia palveluita. Koulun ja oppilaitteen kohtaannossa on vakavia huolenaiheita, kun mediasta voi lukea tällaisen nipun asioita. Ja samaan aikaan mielissä pyörii vielä vantaalaiskoulussa sattunut välikohtaus "vain muutaman kalapalan vuoksi."

Koulupoika mottasi rehtoria nyrkillä

16-vuotias ysiluokkalainen löi koulun rehtoria nyrkillä kesken välitunnin. Rehtori patisti koululaisia välitunnin viettoon, mistä poika oli hermostunut. Rehtorin silmälasit menivät iskun voimasta rikki ja hän sai haavan ohimoon. Rehtori kävi paikkauttamassa vammat terveyskeskuksessa. Poliisi tutkii asiaa pahoinpitelynä. (MTV3)

Aseina puukkoja ja sorkkarautoja. Nuorisojoukko tunkeutui kouluun kesken päivän

Joukko järeästi varustautuneita hip-hop-tyyliin pukeutuneita nuoria saapui helsinkiläiskouluun opettajien estelyistä huolimatta.6-7 nuoren porukan aikomuksena oli pahoinpidellä koulussa oleva henkilö. Aiottu hakkaaminen jäi kuitenkin tiettävästi suorittamatta ja uhkailijat pääsivät karkuun. Hyökkäyksestä tehtiin myöhemmin päivällä rikosilmoitus poliisille.

Kaksi viidesluokkalaista sytytti Maaniitun koulun tuleen

Nurmijärven Maaniitun ala-asteen eilisen palon sytytti kaksi koulun viidesluokkalaista poikaa. Pojat suihkuttivat koulun päätyttyä liikuntasalin lattian eristeisiin sprayta, jonka he sytyttivät palamaan. Tulipalo sytytettiin koulun ulkopuolelta tuuletusaukon edessä. Pohjat eivät ymmärtäneet teon vakavuutta. Kun palo syttyi, pojat lähtivät koteihinsa, mutta heidän jäljilleen päästiin pian. Kunnan mukaan koulun korjaustyöt ovat vaikeita, eikä kustannuksia voida vielä arvioida.

Oppilas uhkasi tappaa opettajan ja rehtorin

Oppilas uhkaili koulun opettajaa ja rehtoria helsinkiläisessä peruskoulussa. Vuonna 1995 syntynyt poika näytti oppitunnin aikana opettajalle kaulan katkaisua merkitsevän eleen. Lisäksi poika sanoi tappavansa koulun rehtorin. Oppilas on myös aiemmin uhannut ja nimitellyt opettajaa. Asiasta tehtiin ilmoitus poliisille. (Vartti-lehti, 14.1)

Koulupoikien riita johti pahoinpitelyyn


Erässä espoolaiskoulussa teinipojat tappelivat tiistai-iltapäivällä sillä seurauksella, että toinen joutui käväisemään sairaalassa.
Tutkinnassa on tarkentunut, että kyseessä oli kahden oppilaan, 14- ja 15-vuotiaan pojan välienselvittely, jossa molemmat löivät ja ilmeisesti myös potkivat toisiaan. Koulun terveydenhoitaja lähetti 14-vuotiaan Jorvin sairaalaan päävammojen ja kehon mustelmien takia. Pojan nenä ilmeisesti murtui. Tappelu sattui välitunnilla vähän ennen kello kahta. (Länsiväylä)

perjantaina, tammikuuta 16, 2009

Auroran viikkokirje nro 4/2009


KUVA: "Kino Auroran" kevätkauden ensimmäisenä elokuvana oli perjantaina "Myrsky", liikuttava kotimainen elokuva huonosti käyttäytyvästä koirasta. Elokuvien katseluun Auroralla on Koti & Koulu ry:n hankkima elokuvalisenssi.


Tässä uusin Auroran koulun viikkokirje! Viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.

LYHYESTI VIIKOSTA 3

Hyvä viikko. Uudet lukujärjestykset saatiin toimimaan. Tietokoneiden siirto parakkiin siirtyi vielä eteenpäin. Auroran kaksi elokuun alusta täytettävää opettajan virkaa olivat eRekryssä haussa, ja hakijoita oli perjantaina jo 23. Mukavaa. Kaikille tiimeille saatiin oma kokoontumissiesta. Erityisopettajamme Sari veti perjantaina odotetun koulunkäyntavustajille sisäisen koulutustilaisuuden erityisopetuksen haasteista.

ALKAVASTA VIIKOSTA 4 YLEISESTI

Normiviikko. Tehdään töitä iloisella mielellä. Opettajien tavoitevartit jatkuvat (varaukset keskiviikkoon mennessä).

Maanantai 19.1.

Rehtori Opetushallituksessa käymässä klo 10-12.
Siestalla opetellaan uuden monistuskoneen käyttöä.
Koti ja koulu ry mukana auttamassa koulua kirjojenpäällystystalkoissa maanantaina 26.1 klo 18 alkaen.

Tiistai 20.1.

Oppilashuoltoryhmän kokous klo 13.30-15. Sope-luokat.

Keskiviikko 21.1

YT klo 8-9: Martin avaus: Ajankohtaisia ja ajattomia asioita. Päätös mm. Luunjan koululeiristä. Työkunnissa tehtäviä. Postikansio. Tarkempi asialista postitetaan henkilökunnalle maanantaina.

Torstai 22.1.

Kolme luokkaa uimaan. Rehtori aamupäivän Helsingissä. Sieltä Rehtori-infoon (14-16). Sieltä eduskuntaan (Erityisopetuksen seminaari PikkuParlamentissa klo 16-18.30).

Perjantai 23.1

Aamulla klo 8-9 johtoryhmän kokous (Pirjo mukana edustamassa koulunkäyntiavustajia).
Rehtori Educa-koulutustilaisuudessa. Koulu-tv:n standilla klo 12. Opettajainhuoneessa klo 13.-13.30. Teemana molemmissa "Tulevaisuuden koulu."

Jälleen poltettiin koulu (+ improvisoinnin taito)

USKOMATONTA, eikö. Jälleen eilen sytytettiin koulu palamaan. Asialla eivät voi olla ihan pienet lapset; vaatii taitoa valuttaa välipohjiin syttyvää nestettä. Talossa oli sytytyshetkellä lapsia. Ennen vanhaan tällaista tekoa kutsuttiin murhapoltoksi, vaikka kuolonuhreja ei tulisikaan. Jos laskee yhteen viimeaikaiset koulumurhat ja niillä uhkailut sekä nämä koulupoltot, herää kysymys, onko pitkään todettu kouluviihtymättömyys yhteydessä niihin. Purkautuuko niissä jonkinlainen kouluun kohdistettu viha epätoivoiseksi, myös tekijät tuhoavaksi toiminnaksi?

Lisää tietoa Nurmijärven Maaniitun koulun tulipalosta mm. tästä ja tästä linkistä.

JOS yllä puhuttujen koulupolttojen takana on kouluviha, yksi ratkaisu olisi vaikuttaa koulujärjestelmän kykyyn ja tahtoon kuulla erityisesti kouluun huonosti liittyvien lasten tarpeita. Sitä sivuaa improvisoinnin taito.

KANSAKOULUN OPETUSOPPI osa 6: IMPROVISOINNIN TAITO

1900-LUVUN alun koulua hallitsi herbartilainen opetusmetodi, joka perustui taitavaan opetuksen kehittelyyn kysymysten avulla. Opetus oli suunniteltava hyvin etukäteen. Ja hyvää oli opetus, joka toteutui suunnitellusti. Tuohon aikaan Suomeen rantautui ns. Uuden koulun liike, joka näki asian toisen. Hyvää olikin opetus, joka eteni lasten ehdoilla.

KOSKENNIEMEN kansakoulun opetusoppi lanseerasi tätä uutta ajattelua. Siinä opettajan tärkeäksi tehtäväksi tuli tuntea oppilaittensa (tarpeet). Näiden tarpeiden huomioonotto opetuksessa vaatii taitoa improvisoida. "Opettamisen taidossa on suurena tekijänä improvisoiminen, valmistelematta esiintyminen. Jokaisen opettajan on tämä taito opittava."

"Opettajan työ on mitä suurimmassa määrässä improvisointia, omien kokemusten salamannopeata soveltamista uusissa, ennalta aavistamattomissa tilanteissa." Mitä nämä ennalta aavistamattomat tilanteet ovat? ”Opettajan täytyy käyttää hyväkseen satunnaisia tilaisuuksia, joissa lasten voimakas pyrkimys pulpahtaa esille ja opettajan täytyy uskaltautua siihen, että lasten toiminnallisuus saa johtaa oppimistyötä etukäteen laadituista suunnitelmista huolimatta." Ne ovat siis hetkiä, joissa lapsen luonnollinen oppimisen tarve murtautuu jostain syystä esiin. Ja niille tulisi raivata tunnilla tilaa. "Opettaja ei voi aina... noudattaa itse laatimaansa järkiperäistä suunnitelmaa, vaan hänen on mentävä oppilaan pyrkimysten mukana, pyrkimysten, jotka eivät ole oppilaalle tietoisia, joita opettaja ei tarkoin tunne, mutta joiden elämänläheisen ja elämää edistävän suunnan hän tajuaa."

IMPROVISOINTi ei tarkoita sitä, ettei suunnitella. Opettajalla on oltava selkeä kasvatuksen päämäärä. Koskenniemellä se oli verevä suomalainen. Opettaja, tulee perehtyä eri menetelmiin ja noudattaa hyviksi koettuja periaatteita (esim. havainnollisuus). Kyse on joustamisesta, suunnitelmien muuttamisesta juoksussa, jotta: ”Annettavat tehtävät sijoitetaan mahdollisimman läheiseen yhteyteen ajankohtaisten tarpeiden kanssa. ” Improvisointi on jonkinnäköistä koulutehtävien pedagogista transponointia. "Ihmislapsen tahallisen kasvatuksen tulee asettua yhteyteen tahattoman varttumistapahtuman kanssa." Ja taustalla on vankka usko siihen, että lapsi varttuu luontoperäisten taipumustensa ja tarpeittensa varassa, ja opettajan tehtävä on (vain) saattaa häntä tässä.

Koskenniemen ajattelussa opetus on nimenomaan interaktiota. Improvisoinnin käsitteen kautta myös käsitys interaktiosta syvenee. Ja jos ne molemmat ymmärtää, ymmärtää myös miksi opettajalla olisi oltava didaktinen vapaus (ja mikä siinä on oleellisinta).


torstaina, tammikuuta 15, 2009

Suuri home-coming -Rock party Aurorassa ke 11.2.


KUVA: Edellisten bileiden malliin (Aurorockra 1957) oppimiskeskus Aurora järjestää taas koulujen yhteisen rock-tapahtuman.


AURORAN KOULU juhlii kotiinpaluutaan Diasporasta järjestämällä rock-konsertin. Tässä Tuottaja Ripa Schirayn viesti kaikille espoolaiskoulujen bändeille. Löytyisikö Auroran vanhempien keskuudesta keikalle haluavaa bändiä?

.....................................................
Warning...112...Kalajärvi palaa...
....................................................

Suuri home-coming -Rock party Auroran koululla ke 11.2. Aamupäivällä n. klo 10-12 aamukonsertti ja illansuussa toinen. Osallistujamäärästä ja biiseistä riippuen 1-3 musiikkikappaletta (n. 10 min) per ryhmä. Mukaan lapsia tai aikuisia tai sekä että.
Kaikkien koulujen musiikkilähettiläät tervetuloa mukaan!

Ilmoittautumiset mahdollisimman pian Ripalle osoitteella risto.schiray (at) espoo.opit.fi. Jos mahdollista, biisilistaa mukaan.Kyselkää jo varoiksi konsertti-T-paitojen koot soittajille)