Miten suomainen rehtori johtaa kouluaan?

KUVA: Uimataidon opettelunkin ensimmäisiä edellytyksiä on oppia kuuntelemaan ohjeita.

MAALISKUUSSA Espoosta lähtee taas yksi delegaatio viemaan Pisa-valoa maailmalle, tällä kertaa Hollantiin. MInä kuulun delegaatioon. Yhdessä opetuspäällikön kanssa vedämme kaksi työpajaa, joissa yritämme vastata kysymykseen, millainen osuus johtamisella on noihin huiputuloksiin. Espoosta kunnantason esimerkiksi voidaan ottaa mm. opetussuunnitelmastrategia, alueelliset organisaatiot kuten aluerehtorijärjestelmä ja alueellinen oppilashuoltotyö, oppimiskeskusjärjestelmä ja iltapäivävesot. Koulun tason johtaminen kiinnostaa sekin.

Miltä kuulostaisi seuraava pajan kuvaus? "What is the secret behind the excellent Pisa-results of finnish schools? What is the role of educational leadership in them? What does the educational leadership look like in municipilaty- and schoollevels in Espoo, in the second biggest city in Finland? How do the principals and the headmasters lead and manage their schools to get these results? " Mr Ilpo Salonen ( Educational Leader) and Mr Martti Hellström (PhD, education, headmaster)

Yksi tapa lähestyä teemaa, on laatia nettikysely, jossa kartoitettaisiin yleistä kuvaa rehtoriemme tavasta johtaa koulua. Faktatietoa asiasta on tosi vähän. Aloitinkin eilen illalla materiaalin keruun kysymysten laadinnan pohjaksi. Aamulla kävin läpi tämän blogin johtamista käsitelleet lastut, ja moni asia palasikin mieleen.

Uimisen riemua

TÄNÄÄN tiistaina rehtori pääsee valvomaan uintia. Nykyohjeiden mukaan opettajien tehtävänä on valvoa oppilaita suihkutiloissa, ja siksi halliin tarvitaan sekä mies- että naisvalvoja. Järjestely kiukuttaa monia rehtoreita, koska miesopettajia on kouluilla tosi vähän. No, turvallisuus on tärkeä asia, ajatellaan niin.

Kaikki sujui oikein hyvin. Keski-Espoon uimahallin höyrysauna oli pojille kova juttu. Ja kaikki lapset opettelivat tosissaa uintitaitoa.