Rehtorien strategiapäivä

KUVA: Rehtori Eija Säilä

ESPOOLAISREHTORIT on nyt muutaman vuoden ajan kutsuttu näin tammikuussa ns. strategiapäivään, jossa valmistaudutaan kaupungin strategiatyöhön. Valtuusto kirjaa budjettiin suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kohdalle sitovia tulostavoitteita, ja on aika tärkeä, mitä nämä ovat. Opetustoimi kokoontuu näin hieman ennakkoon valmistautumaan prosessiin.

REAALIAIKAINEN RAPORTTI klo 10.00

Uusi sivistysjohtaja haluaisi ottaa käyttöön ns. tuloskortin. Siihen perehdyttiin. Alustajana oli rehtori Eija Säilä . Tuloskortti (BSC) on jatkoa laatuohjaamiselle. Laadun kehittäminen on noussut strategisessa ajattelussa yhä tärkeämmäksi. BSC:n avulla voidaan seurata, mitkä järjestelmät tukevat perustehtävää. BSC:n ideoivat vuonna 1992 Kaplan ja Norton.

BSC on strategista johtamista- siinä varmistetaan, että tehdään oikeita asioita. Vastakohtana on operatiivinen johtaminen, sen varmistaminen, että asiat tehdään oikein. Kunnan strateginen ohjaus täsmentää visiot ja poliittisen tahdon. Mittareiden avulla pitää pystyä arvioimaan, kuinka ne toteutuvat.

Tuloskortin lähtökohtana on visio. Koulun vision tulisi olla linjassa kuntastrategian kanssa. Kortissa on neljä näkökulmaa:
1. asiakasnäkökulma (tyytyväisyys, palvelujen laatu,)
2. prosessien näkökulma (palvelujen laatu, sujuvuus)
3. talouden näkökulma
4. innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulma (henkilöstö)

"Jos meillä on oikea porukka, tekemässä oikeita asioita, ja käytämme resurssit tehokkasti, niin saavutamme todennäköisemmin tavoitteemme", Säilä tiivisti.

Korttiin liittyy kolme ajallista ulottuvuutta:
- menneisyys (talous, mitä panostuksella saadaan aikaan)
- nykyhetkeen (asiakas- ja prosessinäkökulma)
- tulevaisuuteen (innovatiivisuus ja oppiminen)

Tuloksellisuuden osatekijät nähdään näin:
1. palvelujen vaikuttavuus, riittävyys ja kohdentuvuus
2. palvelujen laatu, asiakkaisen tyytyväisyys, yhteistyö, palvelujen saatavuus
3. palveluprosessien sujuvuus, taloudellisuus ja tuottavuus
4. palveluhenkilöstön osaaminen, innovatiivisuus, jaksaminen ja viihtyvyys.

Esimerkki: Huomataan jokin häiriö, kustannukset kasvavat. Mistä johtuu? Ehkä henkilökunnalla ei ole valmiuksia johonkin? Prosessi menee huonosti. Sitten panostetaan henkilöstön kehittämiseen, prosessi alkaa sujua paremmin, asiakas on tyytyväinen, ja lopulta säästyy rahaa.

Kortti auttaa jokaista kytkemään oman tehtävänsä strategiaan ja visioon.

On myös ns. Innostavaa strategista ajattelua, jossa kysytään: Millaisessa koulussa haluat olla töissä 10 vuoden kuluttua. Mikä on minun panokseni siinä, että me saavutettaisiin se.

KUVA: Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen.

OPETUSTOIMENJOHTAJA avasi väelle vuoden 2009 budjettia. (Muualta kuiskattiin, että kaupunginhallitusta on jo henkisesti valmisteltu ikäviin ratkaisuihin, vaikka %-lukuja ei olekaan vielä kerrottu).

Kaisun mukaan vakinaisia ihmisiä ei sanota irti, eikä lomautuksiin ryhdytä. Auroran peruskorjaus on merkitty alkavaksi vuonna 2013.

KUNTA 10-tuloksia

Marjo Sotala esitteli päivän lopuksi vuoden 2008 Kunta10 -tutkimuksen tuloksia. Työhyvinvointi on niiden mukaan Espoossa korkealla tasolla, ja se on kehittynyt TOPin jne jälkeen myönteisesti. Erityisesti kokemus päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuudesta on parantunut ja esimiestuki lisääntynyt. Espoon kaupungin työpaikoilla on pääsääntöisesti hyvä ilmapiiri ja työyhteisöjen toimivuus on hyvä. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikoihin ovat parantuneet. Syrjintä kaikissa muodoissaan on vähentynyt. Myös väkivallan kokeminen on vähentynyt. Halu jäädä eläkkeelle on vähentynyt. Monen osion kohdalla tulokset olivat vielä parempia sivistystoimessa kuin Espoossa keskimäärin. Koulut saavat omat tuloksensa maaliskuun lopulla.

SOTALALLA oli myös huonoja uutisia. Hankintakielto on edelleen voimassa. Niinikään uuden henkilöstön palkkaukseen tarvitaan kaupunginjohtajan poikkeuslupa. Koulupuolella tämä koskee mm. koulusihteereitä.

Itänaapuri tutuksi :-)

Itänaapuristamme Vantaalta kuuluu jo hurjia. Länsiväylän sisarlehden Vantaan Sanomien mukaan luokkakokoja tullaan siellä suurentamaan. Joka kolmas luokka suurenee. Kaupunki on leikannut koulujen budjetista lähes 860 000 euroa. Samaan aikaan Vantaa on saanut Opetusministeriöltä 543 000 euroa päinvastaiseen eli ryhmäkokojen pienentämiseen. Kukaan ei osaa sanoa, mihin rahat on käytetty. Ks. enemmän

LOHJALLE on haettu uutta sivistysjohtajaa, kun espoolainen Simo Juva siirtyi kaupunginjohtajaksi. Niinikään Länsiväylän sisarlehden: Länsi-Uusimaan sivuilta näkee, keitä espoolaisia tuttuja on virkaa hakenut. Pidetään peukkuja. Ks. lisää.