Sortaako koulu poikia? Vai tyttöjä? Ajatuksia 30 vuoden takaa

Sukupuolten välinen tasa-arvo on yhä ajankohtainen teema. Tänään se on ehkä aiempaa vielä vaikeampi, koska käsitys sukupuolten moninaisuudesta - siis siitä, että niitä on enemmän kuin kaksi-on varsin laajasti hyväksytty.  Tämän päivän keskustelussa taitaa vallita yksimielisyys siitä, että juuri muun sukupuoliset ovat kaltoimmin kohdeltuja.

Monet tilastot osoittavat, että jostain syystä koulujärjestelmä toimii niin, että suurempi osa pojista kuin tytöistä ei  kiinnity ns. akateemisiin opintoihin.  2/3 tytöistä jatkaa peruskoulun jälkeen lukiossa, 2/3 pojista amiksissa. Tytöillä on enemmistö myös yliopistolla.

Kaarina Määttä  ja Anu-Liisa Turunen julkaisvat vuonna  1991 kirjan "Tasa-arvokasvatuksen didaktiikan perusteet".  Kustantajana oli OY Finn Lectura. Minusta siinä oli mainioita oivalluksia, joista ainakin osa on edelleen harkinnan arvoisia.

Tekijät aloittavat muistuttamalla, että sukupuolten tasa-arvo oli ainakin tuolloin  asetettu koulutustavoitteeksi. (Tänään taidetaan puhua enemmän sukupuolisensitiivisyydestä).  Heille se tarkoittaa molempien sukupuolten aseman parantamista. Lääkkeeksi he tarjoavat tavan kohdella kaikkia enemmän yksilöinä.

Sukupuolet: sex ja gender

Tekijöiden mukaan sukupuolia on (kiistatta) biologisesti kaksi.(sex). Sukupuoli määräytyy geneettisesti hedelmöityksessä. Ihmisellä on 23 kromosomiparia. Yksi niistä määräytyy sukupuolen mukaan. Naisilla se on xx ja miehillä xy.

Näyttää siltä, että y-kromosomi selittäisi eräitä poikien kehitykseen vaikuttavia  tekijoitä.  Y-kromosomi hidastaa poikien kehitystä ja  se aikaansaa enemmän perinnöllisiä sairauksia. Ehkä Y-kromosomin vuoksi  poikien ominaisuuksissa on enemmän äärimmäisiä tapauksia. Ja ehkä siksi pojat ovat  parempia spatiaalisessa lahjakkuudessa. Tytöillä taas on parempi käden motoriikka.

Myös hormonit vaikuttavat. Miesten hormoni on  androgeeni (joka vahvistaa aggressiivisuutta), naisilla taas endrogeeni.

Biologisen sukupuolen lisäksi on sosiaalinen sukupuoli (gender),  joka perustuu kunkin kulttuurin sukupuolirooleihin, odotuksiin jotka ovat usein stereotypioita. 

Sosiaalisessa sukupuolessa erotetaan kaksi piirrettä: maskuliinisuus ja feminiinisyys.

Maskuliinisia, miehekkäinä pidettyjä ominaisuuksia ovat aktiivisuus,  itsenäisyys, johtajuus, kilpailuhenkisyys ja vapaus. 

Feminiinisiä, naisellisina pidettyjä ominaisuuksia ovat ahkeruus, passiivisuus ja tunnollisuus.

Näiden kahden ulottuvuuden lisäksi on myös androgyynisyys. Termin alkuosa aner viittaa mieheen ja gyne naiseen.  Androgyyniseen sosiaaliseen sukupuoleen liittyy maskuliinisen/feminiinisen roolin osaaminen, mutta myös niistä joustaminen ja itsenäisyys. 

Osalla sosiaalinen sukupuoli on tekijöiden mukaan - eri syistä- eriytymätön.  

Sukupuoliroolisosiaalisaatio 

Sosiaaliseen sukupuoleen sosiaalistutaan. Tässä prosessissa   omaksutaan  roolodotuksia, joita ympäristö välittää  tietoisesti ja tiedostamatta, piiloisesti.

Selkosuomeksi tyttöjä ja poikia  kohdellaan pienestä pitäen erilailla: kotona, koulussa, kaverien kesken ja symbolisesti  (kirjat, elokuvat, lehdet, rock…).

Tytöt

Tyttöjä suojellaan enemmän, koska heitä pidetään heikkoina. Heille puhutaan enemmän.  11-13-vuotiaina tytöt palvovat tähtiä.  He ottavat usein katsojan roolin. 

Tytöt tarvitsevat poikia ollakseen itsenäisiä (suhteessa äitiin).Teineinä seurustelu ja poikien suosio on heille  tärkeää - he jättävät jopa ystävänsä ja harrastuk-sensa. Koska tytöt tulevat nopeasti heteroseksuaaliseen vaiheeseen- ja he joutuvat usein pettymään,  kun pojat eivät ole valmiita. 

Pojat

Pojat välttävät tyttöjen leikkejä. Pojat touhuavat/leikkivät suuremmissa ryhmissä, joissa on johtajat ja statukset. Pojilla ystävyyssuhteet perustuvat johtajuushierarkiaan, joka vahvistuu kilpaillen. He pyrkivät opettajan kanssa tasa-arvoiseen asemaan. Tytöt tavoittelevat läheistä suhdetta.

Ystävyyden perusteena ovat yhteiset harrastukset ja samat mielipiteet. Pojat ovat herkempiä toveripiirin paineille - tovereilla on heille iso merkitys myös koulussa.Pojat eivät rakasta tähtiä kiihkeästi. Pojille seurustelu on vain osa elämää. Pojat eivät tarvitse  tyttöjä ollakseen aikuisia. Pojat ovat aggressiivisempia.

Tytöt ja pojat koulussa.

Tytöt ovat riippuvaisia aikuisista. He  mukautuvat koulussa. He ovat mielellään 2-3 ystävän läheisissä suhteissa  (oot sa muun kaa?) Välitunneilla aika menee siihen, kuka leikkii kenenkin kanssa- ei itse leikkiin.  Ystävyyssuhteet syntyvät torjumalla muut ja sulkemalla muut toimintojen ulkopuolelle.

Pojat. nauttivat kilpaiiulekeistä. Poikia aktivoidaan liikkumaan. Pojat ottavat luokassa näyttelijän roolin. Pojat tuovat tunneilla esiin itseään kiinnostavia asioita. Tekijöiden mukaan opettaja puhuu tunnilla 2/3 ojasta. Oppilaat 1/3- siitä poikien puhetta on 2/3.  

Poikien maailmassa on selkeä johtajuushierarkkia. Niinpä he pyrkivät opettajan kanssa tasa-arvoiseen asemaan  myös haastamalla.  He ottavat vapauksia koulussa -ja heille sallitaan se.Tytöt  taas tavoittelevat läheistä suhdetta opettajaan.

Koulu vahvistaa tekijöiden mukaan sosiaalistumista sukupuolirooleihin. Alkuopetuksessa  opettajat ovat. naisia. Rehtoreissa 95 % miehiä (tuolloin). Oppilaita on pitkään jaettu opetusryhmiin sukupuolen mukaan (ei enää?).  Sukupuolirooli on vaikuttanut jopa istumajärjestykseen: hiljaiset tytö on istutettu rauhoittamaan poikia. Luokahuonessa käskyt joudutaan antamaan kahteen kertaa. Ensin kaikille ja sitten vielä pojille.

Ongelmia ja lääkkeitä

Pojilta ja tytöiltä odotetaan ja sallitaan siis eri asioita. Tytöt menestyvät koulussa, mutta pojat koulun jälkeen? Kumpia siis sorretaan? Tekijät kysyvät, millä hinnalla miehet sitten myöhemmin menestyvät. Ja vastaavat: uhraamalla  yksityiselämänsä,  perhesuhteensa ja  tuntuman omaan tunne-elämäänsä

Mikä siis lääkkeeksi? Poikien motivaation tulisi parantua, jotta he eivät laiskuuttaan pilaisi mahdollisuuksiaan jatkossa. Poikien olisi opittava kuuntelemaan ja hiljentymään. Heidän olisi kuunneltava myös itseään. Olisi vapauduttava sosiaalisesta sokeudesta  ja epäsosiaalisesta käyttäytymisestä. Ihmissihdetaitoja tulisi kehittää - jotta he osaisivat luoda myös tunnepohjaisia kiintymyssuhteita. Pojat tarvitsevat taitoja puhua tunteista.

Tyttöjen taas pitäisi  saada lisää itsetuntoa, jotta he eivät asettaisi tavoitteitaan tarpeettoman alhaisiksi. Tyttöjen tulisi oppia vaatimaan oma osansa. Heidän pitäisi päästä eroon sosiaalisen hyväksynnän orjuudesta. Ajatella vähemmän, mitä muut minusta ajattelevat. Oppia luottamaan itseensä ja omaan sukupuoleensa.  Tyttöjen leikit ovatkin muuttuneet maskuliinisimmiksi  (samoin harrastukset nyrkkeilyä ja jääkiekkoa myöten MH)

Summa Summarum

Molempien,  niin poikien kuin tyttöjen tulisi saada myönteinen sukupuoli-identiteetti.

Ja se on hyvä muistaa, että eri ominaisuuksissa erot poikien ja tyttöjen välillä ovat keskimääräisesti pienemmät kuin jommankumman ryhmän sisäinen hajonta.

KIRJOITTAJISTA

Nettitietojen mukaan  Irja Kaarina Määttä (o.s. Anttila; s. 14. lokakuuta 1951) on suomalainen kasvatustieteilijä. Hän toimi Lapin yliopiston kasvatuspsykologian professorina vuodesta 1998 alkaen eläkkeelle jäämiseensä saakka.  Vuosina 2002–2008 hän oli kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani sekä vuosina 2010–2017 Lapin yliopiston vararehtori.  Hänet tunnetaan kuulema rakkausprofessorina.-

Hänen tieteellinen tuotantonsa käsittää yli 200 julkaisua. Vuosina 2002–2017 professori Määttä oli ohjannut 70 väitöskirjatyötä. 

Toisesta kirjan kirjoittajasta Anu-Liisa Turusesta en löytänyt juuri muuta mainintaa kuin, että hän on kasvatustietelijä ja jatkoi ainakin vuonna 2014 Määtän kanssa miesten ja naisten erojen tutkimista mm. riitelyssä.

Tänään puhutaan tasa-arvosta

ESPOON  tasa-arvotoimikunta järjestää Tasa-arvon kakku -keskustelutilaisuuden Matinkylän palvelutorin kirjaston lavalla miesten viikolla 10. marraskuuta 2016 klo 18 - 19.30. Toimikunnan puheenjohtaja Teresia Volotinen toimii tilaisuuden juontajana.

Eri puolueiden miesedustajat esittelevät itsensä ja vastaavat tasa-arvoon liittyviin kysymyksiin. Kukin keskustelija saa vastata kakkurasiasta nostamaansa tasa-arvoaiheiseen kysymyksen, joka liittyy kansalaisjärjestöjen Peking+20 -rinnakkaisraporttiin Sanoista tekoihin.

Keskustelijat saavat myös eteensä pahvia ja tusseja. He suunnittelevat kukin tasa-arvon kakun, jonka saavat esittää yleisölle. Yleisölle on tarjolla kahvia/ teetä ja kakkua. Tapahtuman alussa ja lopussa on tasa-arvotoimikunnassa vaikuttavan Harri Kuntsin musiikkiesitys.

Tasa-arvon kakku – keskusteluun osallistujat:

• Kansallinen Kokoomus: Mikko Peltokorpi
• Perussuomalaiset: Jyrki Lohi
• Suomen Keskusta: Simo Repo
• Suomen Kristillisdemokraatit: Ahti Hurmalainen
• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: Martti Hellström
• Svenska folkpartiet i Finland -  Suomen ruotsalainen kansanpuolue: Mikael Eriksson
• Vasemmistoliitto:  Antti Komulainen
• Vihreä liitto: Jyrki Kasvi

12 Pekingin toimintaohjelman aihealuetta. 

SANOISTA tekoihin julkaisussa esitellään naisten asemaan liittyviä ongelmia ja korjausehdotuksia 12 aihealueella. (Tässä poimintoja muutaman vuoden takaisesta julkaisusta).

A. Naiset ja köyhyys.
-  mm. köyhyyden naisistuminen
- yli 65-vuotiaiden yksinelävien naisten köyhyysriski.
 B. Naisten kasvatus ja koulutus.
- mm. tasavertainen pääsy koulutukseen. Nykyinen koulutus ohjaa tytöt palvelu- ja hoiva-aloille (tytöt 88,8% ja pojat 11,2%) ja pojat vastaavasti tekniikan alueen (tytöt 16% ja po- jat 83,9%) eri ammatteihin. 
- Suomessa työlliset naiset ovat korkeammin koulutettu- ja kuin työlliset miehet 
C. Naiset ja terveys
- Mm. sukuelinten silpominen on ihmisoikeusloukkaus, pakkoavioliitot on voitava mitätöidä, kumota tai purkaa. kunniaväkivalta
-  Rintasyöpä
- Suomalaisten naisten alkoholinkäyttö on kuusinkertaistunut 40 vuoden aikana.
- synnytyksiä hoitaa enää 27 sairaala
D. Naisiin kohdistuva väkivalta
-  mm. naisilla käytävä kauppa, prostituutio ja ihmiskauppa ja niihin liittyvä väkivalta
- naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen Suomessa hyvin yleistä. Suomi on yksi niistä kolmesta Euroopan maasta, joissa nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten osuus on korkein (30%). 
E. Naiset ja aseelliset konfliktit
F. Naiset ja talous
- mm. ammatillinen eriytyminen ja kaikenlainen syrjintä työelämässä. Suomessa työlliset naiset ovat korkeammin koulutettu- ja kuin työlliset miehet, mutta he työskentelevät miehiä useammin epätyypillisissä (so. määräaikaisissa ja osa-ai- kaisissa) työsuhteissa.
- naisten heikompi tulotaso johtaa matalampiin eläkkeisiin, ja yksinasuvien vanhojen naisten köyhyys on ongelma
- suomalainen työelämä on voimakkaasti segre- goitunutta
- Naisen euro on edelleen vain 83 senttiä ja naisilla on miehiä useammin perusteettomia ja vastentahtoisia pätkä- ja osa-aikatöitä
- Vanhempainvapaajärjestelmä tulisi uudistaa  6+6+6-mallin mukaiseksi
G. Naiset vallankäytössä ja päätöksenteossa
- Keväällä 2015 päättyvällä vaalikaudella naisten osuus kansanedustajista on ollut reippaasti yli 40%. 
- Suomessa vallitsee kaksijakoinen tilanne. Suomi on tunnettu naisten korkeasta osuudesta poliittisessa päätöksen teossa, mutta taloudellisesti merkittävillä vaikutuspaikoilla. Naisten määrä talouselämän johtotehtävissä on edelleen 10-20% luokkaa
( *** HUOM!  Eduskuntavaaleissa 2015 edusuntaa nousi Nasima (SDP), joka on hyvä ja pätevä maahanmuuttajanainen! )
- Ortodoksinen kirkko ei vihi naisia papeiksi lainkaan.
H. Institutionaaliset mekanismit naisten aseman edistämiseksi
I. Naisten ihmisoikeudet
- mm.  tasa-arvo ja syrjimättömyys sekä lain tasolla että käytännössä.
- Suomen valtio saa kerta toisensa jälkeen huomautuksia naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä sekä uhrien puutteellisesta palvelujärjestelmästä.
- prostituution kysynnän kriminalisoiminen ja ihmiskauppaa koskevaa lainsäädännön tarkisaminen
- itsemääräämisoikeus juridisen sukupuolen suhteen.
J. Naiset ja tiedotusvälineet
- mm. tasapainoinen ja stereotyypitön kuva naisista tiedotusvälineissä.
-  naisten eteneminen päätoimittajiksi muissa kuin naistenlehdissä
K. Naiset ja ympäristö
- mm. naisten on myös oltava mukana kaikilla tasoilla ympäristöä koskevassa poliittisessa päätöksente- ossa. 
L.Tytöt
- lapsityövoimaan taloudellinen hyväksikäyttö 
- nuorien tyttöjen suojelu työpaikoilla.
- nuorten koulutuksessa on tehostettava myös ihmisoikeuskasvatusta, tasa-arvokasvatusta ja ristiriitatilanteiden väkivallattomia ratkaisutaitoja.
- Suomalaiset 15–24-vuotiaat tytöt tekevät toiseksi eniten itsemurhia maailmassa. Teini-ikäisistä tytöistä 18% raportoi kouluterveyskyselyssä masennusoireista, kun pojista vastaavia oireita raportoi 8%. Viiltely on suomalaisten nuorten parissa yleistä, ja se on merkittävästi yleisempää tytöillä (16,5%) kuin pojilla (6,6%).

Muutamia havaintoja julkaisusta

Kysymys miesten ja naisten välisestä tasa-arvostaa laajenee julkaisussa lisähuoleksi etnisistä maahanmuuttajataustasta ja niistä nuorista, jotka eivät koe olevansa perinteisesti poikia tai tyttöjä. Erityisesti tyttöjen kohdalla kulttuuriset rajoitteet saattavat olla suomen opiskelun esteenä

Romanioppilaiden hakeutuminen lukioon on edelleen hälyttävän vähäistä.

Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret menestyvät peruskoulussa heikommin, tytöt hieman poikia paremmin. Arkikielen sujuva taito ei vielä anna niitä valmiuksia, joita lukiokoulutus vaatii. Myös Maahanmuuttajanaisten epätasa-arvoinen asema työmarkkinoilla näkyy mm. palkassa.  Palkkatyössä olevan maahanmuuttajataustaisen naisen euro on 62 senttiä. Kansanedustajissa ei ole maahanmuuttajataustaisia naisia ja kunnallisessa päätöksenteossakin heitä on valtakunnallisesti mukana vain muutamia. Vähemmistöryhmiin kuuluvat naiset eivät näy lainkaan poliittisessa päätöksenteossa.

Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus (hlbtiq-moninaisuus(  unohtuu koulutuksessa. Transnaiset  kokevat  syrjintää rekrytointiprosesseissa.  Intersukupuolisten henkilöiden hoitokäytäntöön liittyy Suomessa ihmisoikeusloukkauksia. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät ole sukupuolisen- sitiivisiä.

Tasa-arvolaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1987 ja se uudistettiin 2014. Paljon pitäisi luenma tehdä. Koulujen oppimissuunnitelmissa ja -materiaaleissa tulisi  huomioida sukupuolen, perhemuotojen, etnisen taustan ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus.