Kouluvaarina ekana koulupäivänä. Siistiä.

Tänään koulut alkoivat mm. Espoossa. Eka koulupäivä kesän jälkeen on kaikille jännä. Minä sain mennä mukaan Auroran koululle kouluvaarina 2n-luokkaan. 

Silloin ennen.

Tuli melkein tippa linssiin, kun henkilö-kunta lauloi yhdessä pihalla lasten liikennelaulun. Ihan kuin. ennen vanhaan vanhassa Aurorassa. 

Uusi rehtori Hanna Ylimaula toivotti kaikki tervetulleiksi.

Sisään mentiin oikein luokkajonoissa- niinkuin minäkin aikanani Kallion kansakoulussa. Kengät riisuttiin eteisessä ; alakerran lattiat oli kesän aikana korjattu. Vaatteet kauniisti naulakkoon.

Koulupäivä kesti 3 tuntia. Silti siihen mahtui tosi paljon touhua. Leikittiin tutustumisleikkejä. Käytiin konkreetisti läpi paikan päällä koulualueen rajat. Jakauduttiin elokuun pöytäkuntiin. Käytiin niissä syömässä oikein nostalginen koululounas: jauhelihaa ja siivuperunoita + salaattia. Nimikoitiin laatikot. Jaettiin työjärjestykset ja sovittiin aamu- ja iltapäiväjakoryhmät. Leikittiin. Liikuntatanssittiin. Varmistettin ip-ryhmiin lähtevät.

2n-luokassa oli 18 lasta. Kaksi oli siirtynyt toisiin kouluihin, ja tilalle saatiin yksi oppilas Hämeenlinnan seminaarinkoulusta. Yksi oli vielä perheensä kanssa lomilla.

Tokaluokkalaisille päivän rutiinit  olivat tuttuja ja hyvin muistissa. Luokkatila oli tuttu, ja tyhjät seinät odottivat lasten töitä.

Lukuvuosi 2021-22 alkoi Aurorassa iloisissa ja rauhallisissa tunnelmissa. Kouluvaarin tärkein tehtävä oli tänään olla lähellä, paikalla ja mukana. Kuunnella lasten juttuja ja noudattaa opettajan toiveita.

Myös espoolaiskouluissa on iso tarve apukäsille. Suosittelen lämpimästi  kouluvaarin ja - mummin pestiä kaikille lapsenmielisille senioreille. Hommassa sitoudutaan tulemaan vapaaehtoistyöhön päiväksi viikossa. Ruokapalkalla. 

Espoo 50 vuotta kaupunkina

 

 E SPOOlla on juhlavuosi. Siksi elokuun viimeisellä koko viikolla riittää juhlatapahtumia. Espoon Perinneseura ry. on ollut mukana aktiivisesti järjestelyissä. Olemme tuottaneet kuvatauluja 10 eri teemasta  Espoo 50 vuotta kaupunkina -historiapolulle. Konkreeristi ne ovat mainostelinettä, joissa on tietoa tai faktoja Espoon historiasta. Kullakin flapilla on QR-koodi, jolla löytää teemoista lisätietoa perinneseuran nettisivuilta. 10 taulun historiapolkuja rakennetaan eri puolille Espoota. Tuskin maltan odottaa.

 L ISÄKSI yhteistyöprojektimme kaupunginosayhdistysten kanssa on tuottanut mukavan määrän muisteluksia Espoon historiasta. Ne löytyvät osoitteesta https://espoonperinneseura.net/espoo1972/.  

Ja siellä on yksinkertainen linkki, johon voi pudottaa omia muisteluksia.

 T ÄNÄÄN pudotin sinne kaksi; Auroran koulun  4K-luokka otti vastaan  Espoon Perinneseuran haasteen  kerätä muisteluksia. Opettaja Kaija Kuivasen johdolla luokka keksi kysymyksiä. Aktiivinen koululainen Helmi O.  löysi kaksi  aikaihmistä, jotka olivat käyneet koulua Espossa Myllykylän kansakoulussa. Millaista oli olla ennen vanhaan lapsi ja koululainen? Käykää lukemassa otsikolla: Jouko ja Arto Oksasen muisteluksia lapsuutensa Myllykylästä.

 

Joulu. Joulu on.

 

Vuonna 2010 Auroran koulun joulunäytelmäksi valmistui varsin huikea klassikko: Charles Dickensin vuonna 1843 kirjoittama "Saiturin joulu". Neljä miehitystä. Rooleissa lapsia ja aikuisia. Päärooleissa Jukka Jokiranta ja Ismo Lehikoinen (kuvassa). Upea kuoro ja orkesteri. Koko jumppasalin kattanut yhteistoimin tehty lavastus, kuvatehosteet ja Kultsan teatterilta saatu nouseva katsomo. Koulun oman säveltäjämestarin  opettaja Uma Jutilan säveltämä musiikki. 

Jäi  hienot muistot. Onneksi Julia Uotila kuvasi esitykset. Nistä tehtiin DVD:t,joiden ääressä voi yhä liikuttua :-)

Upeaa jouluaattoa kaikille!

Aikamatka Wordpressiin 9: Työhyvinvoinnin kehittämishanke

HEINÄKUUSSA 2020  aloin aika ajoin julkaista uusintoina blogilastuja ensimmäisestä,  noin vuoden ajan 2006-2007 pitämästäni wordpress-blogista. 

TÄMÄ nro:lla 9 uusittava lastu on julkaistu 30.11.2006. Kukistimme  tuolloin Aurorassa työhyvinvointi-ongelmaa.

JET-työ paketissa Yeah!

" SE ON HOIDETTU. Tänä aamuna klo 6.31 hotmail-tunnus toimi, ja sain lähetettyä JET-opintoihini kuuluvan kehittämishankkeen viimeisen deadline-päivän aamuna Omniaan Tuija Laukkaselle.

JOKAISEEN ARVONSA tuntevaan koulutusohjelmaan kuuluu nykyään kehittämishanke. JET-ohjelmassa sen tekoon on myös aikaa, koska ohjelma jakaantuu 1,5:lle vuodelle.

OMASSA JET-työssäni seuraan Auroran koululla syksyllä 2005 käynnistettyä työhyvinvointihanketta marraskuun loppuun 2006 saakka. 

Hankkeen käynnisti vuonna 2004 tehdyssä KUNTA10-työhyvinvointikyselyssä paljastunut työpahoinvointi. Vaikka pahoinvoinnin pääsyyksi ymmärrettiin Espoon järjestelmätason ongelmat (mm. useiden laajojen muutoshankkeiden vyörytys kuntapuolelle vieraita metodeja käyttäen), pahoinvointin tartuttiin myös työyksikkötasolla. Hankkeen teoreettisena viitekehykseen kuuluu yhtäältä hieman mystinen ”elinvoiman” käsite ja toisaalta tutkimuksellisesti luotettavampi VTT Jari Hakasen työhyvinvoinnin käsitteistö, jossa työhyvinvointia jäsennetään positiivisen työnimun ja negatiivisen työn kuormittavuuden käsiteparilla. Hakasen tapa hahmottaa työhyvinvointia näin kaksiulotteisena ilmiönä on herättänyt paljon ihastusta. 

Auroran koulun työhyvinvointihanke oli kuitenkin ensimmäinen, jossa ajattelutapaa käytettiin koulumaailmassa hyväksi. Auroran hankkeen kehittämisote oli endogeeninen, prosessimainen, ja noudattaa 1980-luvun sisäisen kehittämisen periaatteita. Näin ollen sekä kehittämiskohteiden valinta että keinot: työhyvinvointiteot valittiin induktiivisesti, yhteisön arjesta käsin. Hanketta toteutettiin mahdollisimman kevyellä byrokratialla.

HANKKEEN päämääränä oli lisätä Auroran koulun henkilökunnan ja ennen muuta sen avainryhmän: opettajien työhyvinvointia ja sitä kautta koulun toiminnan tavoitteisuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. 

Hankkeessa pyrittiin vahvistamaan työyhteisön KUNTA 10-tulosten analyysissä tunnistamia työimua aiheuttavia elementtejä ja toisaalta keventämään työtä erityisesti kuormittavia tekijöitä. 1,5 vuoden aikana toteutettiin 44 erilaista hyvinvointia edistävää tekoa. Lastun kuvassa luetellaan teot kohteittain. 

Työhyvinvointihankkeen tuloksia mitattiin kaksi kertaa: maaliskuussa ja loka-marraskuussa 2006. Kummatkin mittaukset olivat kvantitatiivisia. Rinnakkaismittarina käytettiin opettajien sairauspoissolojen ja raportoitujen väkivaltatapausten määrää. Kummatkin mittaukset sekä rinnakkaismittarina käytetty opettajien sairauspoissolojen määrä näyttävät, että hanke olisi onnistunut päätavoitteessaan. Opettajiin ja koulunkäyntiavustajiin kohdistuneiden väkivaltatapausten määrä ei laskenut, mutta osa selitys saatta olla vakiintuneemmassa tapausten kirjaamismenettelyssä.

Tulokset

TULOSTEN perusteella näyttää siltä että hanke olisi onnistunut hyvin päätavoitteessaan: työn kurmittavuus saatiin laskemaan hyväksi koetulle tasolle, ja työnimu säilyi korkeana. Pienelle aineistolle tehdyt korrelaatio- ja faktorianalyysit saattavat osoittautua myös teoreettisesti mielenkiintoisiksi. Raportin nimeen ”Pedagogiikan voimal(l)a” tiivistyy oleellisin hankkeessa työhyvinvoinnista oppimamme.

Luotettavuus

VOIKO tuloksiin luottaa? Onko työhyvinvointi Aurorassa todella parantunut? Ja onko se johtunut hankkeen aikana tehdyistä työhyvinvointiteoista? Kysymykset ovat hyviä. Työhyvinvointia ei voi suoraan mitata. Tässä sitä arvioi ihminen itse. Kaikki inhimillinen arviointi on virheille altista. Lisäksi Auroran henkilökunnassa on tapahtunut muutoksia kevään 2004 jälkeen, jolloin KUNTA 10-mittaus tehtiin. Tällaisissa mittauksissa on myös aihetta muistaa kuinka kontekstisidonnaisia ne ovat. Keväällä 2004 Espoon henkilökunta kaikkiaan oli kuohuksissa Ehkä tilanne syksyllä 2006 on kaikkialla myönteisempi. Työhyvinvointi kun ei synny vain työyksikkötason toimilla. Vuodesta 2004 tilanne Espoossa on muuttunut. Kouluihin kohdistuneet leikkaukset ovat maltillistuneet. Kouluverkon saneeraus saatiin hoidettu vuonna 2005 kohtuullisesti. Laajat muutoshankkeet ovat vähentyneet. Syksy 2006 on alkanut poikkeuksellisen levollisin mielin, myös siksi että kunnan taloustilanne oli hyvin positiivinen. Kun maaliskuussa 2007 saamme tietää KUNTA-10 tulokset, olemme paljon viisaampia. 

Tulosten esittelyä

HANKKEEN TULOKSIA on raportoitu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen hankevuoden tulokset esiteltiin huhtikuussa 2006 Efekon järjestämän Johtotiimi-koulutuksen päätöstilaisuudessa "hankemessuilla". Nyt valmistuneessa loppuraportissa kuvataan hankkeen tilanne syyslukauden lopulla 2006, kuvaillaan tehdyt interventiot, esitellään arvio hankkeen onnistumisesta ja tehdään ehdotuksia, kuinka hankkeen kokemuksia voisi soveltaa muissa kouluissa.

KOSKA KYSESSÄ oli tiettävästi ensimmäinen koulussa työhyvinviointihanke, joka perustui VTT Jari Hakasen työn imun ja työn kuormittavuuden käsitteille, hanke on saanut myös tavanomaista enemmän huomiota. 

Sitä esiteltiin mm. YLE-TV:n teemakanavalla pyörivän Duuni-blues- ohjelmasarjan työnimua koskeneessa osassa 15.11 ja 17.11. Lisäksi hankkeesta tehty rehtorin haastattelu tullee Opetushallituksen Tutkimusluukku-www-sivustolle joulukuun puolivälissä.

TYÖHYVINVOINNIN edistäminen ei pääty tähän. Työhyvinvointi on nousemassa yhdeksi johtamisen keskeiseksi arvoksi työyhteisössämme. Pyrimme jatkamaan työn rationalisoinia mm. tulospalkkakokeilussa, jos siihen mukaan pääsemme."

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Olisikohan tämäntyyppiselle työhyvinvointihankkeen konseptille tausta-ajatteluineen, tarvetta vielä 15 vuotta myöhemmin?  

Via Dolorosa

VIA Dolorosa on hieno kristillinen pääsiäisperinne.  Rakensimme vanhaan Auroran koulun jumppasaliin Jerusalemin noin 20 kertaa. Tapahtuman äitinä oli pitkään luokanopettaja Anna-Liisa Korhonen, ja vetovastuun hänen jälkeensä otti apulaisrehtori Ulla Hämäläinen. Ulla kutsui mukaan Järvenperän koulun, ja saimme lainata heidän oppilaitaan silminnäkijöiksi, jotka syvensivät pikku näytelmillä  kertomuksen tehoa.

TÄMÄ klipsi on koottu kahdesta tapahtumasta, vuodelta 2009 ja 2012. Nyt on ajat toiset. Onneksi on vähän filminpätkiä.

HIENOT muistot, vaikka kuvan jälki on vähän pehmeää.

Hyvää pääsiäisiviikkoa kaikille!  

Luova oppiminen Aurorassa - creative learning Mexico Cityssä

MEKSIKOLAINEN tutkija Eduardo Andere kävi  vanhassa Aurorassa useita kertoja. Häntä viehätti kovasti tapamme käyttää taidetta opetuksessa. Hän on mukana järjestämässä ensi maaliskuussa  8.-9.3.  Mexico Cityssä suurta kansainvälistä seminaaria, jossa muuten yksi keynote-puhujista on Suomen  Irmeli Halinen. 

SEMINAARIN nettisivut löytyvät tästä osoitteesta: http://www.seminariointernacional.com.mx

Andere sai houkuteltua myös minut mukaan. Tunnin luennon/työpajan teemana on luova oppiminen, siis opetus, jossa  käytetään toiminnallisia taiteen keinoja, avataan koulun ikkunoita maailmaan ja tehdään yhteistyötä kotien kanssa.

SEMINAARIA mainostetaan jo vimmatusti mm. twitterissä. Jokaisen luennoitsijan edellytetään tekevän lyhyen, yhden minuutin videon omasta aiheestaan. Onneksi oli tallella clipsejä. Tulipa sitä tehdessä lämpimiä muistoja. Leffassa vilahtavat mm.  Hannu Kivistö, Jukka Jokiranta, Uma Jutila, Pia Kaspi, Kaija Kuivanen, Ismo Lehikoinen, Liisa Mattila, Pia, Katri ja Risto Schiray, Riina Solantaus, Timo Takko  sekä  iso liuta oppilaita.  Oli ne aikoja. 

Hyvää Auroran päivää!

ESPOOSSA on hiljan syntynyt  Träskandan kartanon ystävät ry. Yhdistyksen puuhamiehenä on Jari Kujala. Yhdistys  haluaa pelastaa Träskandan kartanon kansalaiskäyttöön a on tästä syystä tehnyt myös kuntalaisaloitteen. Allekirjoituksia on jo yli 2000. Niitä kerätään tapahtuman yhteydessä. Aloitteen voi allekirjoittaa pankkitunnuksilla myös netissä.

Aloite löytyy osoitteesta: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3045

Yhdistys tekee yhteistyötä mm.  Espoon perinneseuran kanssa (jonka vanha nimi oli muuten Espoo  perinnesyhdistys  Aurora). Perinneseuralla on lisäksi oma aktiivinen Aurora-työryhmänsä, jonka tavoitteena on saada Aurora Karamzinille omaa liputuspäivää.

Träskandan kartanon ystävät ry.  järjestää sunnuntaina 12.3. klo 11-16  Auroran nimipäiväjuhlan kartanossa. Ohjelmassa on klassista musiikkia, luentoja  ja kello 15 Aurora-leivoskilpailun julistus. Kahvila on auki.

Paneeli

Kello 15.15 alkaa paneeli, jossa heitetään viestikapulaa poliittikoille Träskandan kartanon tulevaisuudesta. Paneeliin on kutsuttu neljä kuntavaaliehdokasta: Martti Hellström (sd), Sirpa Hertell (vihr), Jaana Jalonen (kok) ja Yrjö Rossi (Kesk).

Auroran koulun perinteinen Aurorapäivän tapahtuma
JO lauantaina 11.3. Auroraa juhlii  myös Auroran koulu klo 10.30 -13.  Puuhapäivän ohjelmaan kuuluu toimintapisteitä, kasvomaalausta, kirpputoria, löytötavaratori, bändiesityksiä, makkaranpaistoa...
Tapahtuman järjestää Auroran Koti ja Koulu ry.

Auroran päivän tempaus  järjestettiin ensimmäisen kerran  Lippajärvellä  jo 1980-luvulla. Sen ideoivat nyt jo poisnukkuneet rehtori  Raita Karvinen ja emäntä Ilse Sundelin. 1990-luvun alussa tapahtuma herätettiin  henkiin, ja se on noista ajoista lähtien järjestetty joka vuosi - jopa koulun diasporien aikana. Kahden vuoden tauon jälkeen tapahtuma on taas Lippajärvellä.

WANHA Martti- rehtori toivottaa kaikille  auroralaisille ja muillekin Auroran ystäville mitä upeinta kevättalven päivää!   Ottakaa mukaan hyvä mieli ja paksu lompakko. 

Kiitos hienosta juhlasta Auroran koulu!

TÄNÄÄN vietettiin Auroran koulun, neuvolan ja päiväkodin uuden rakennuksen vihkiäisiä. Tilaisuus alkoi klo 12.30  rehtori Ulriika Huiman puheella- joka olikin uuden opsin viestintä-teknisen hengen mukaisesti videoleffa.

JUHLAPUHEEN piti opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen- ja hyvän ja innostavan puheen pitikin.

PÄÄNUMERONA oli päiväkodin ja koulun yhteinen koko Auroran näytelmä: "Jali ja Suklaatehdas".  Sen oli taidolla ohjannut opettaja Ramm-Schmidt apunaan mm. Jukka Jokiranta.  Musiikki raikasi,  lapset laukoivat ja tanssivat. Ja miten upeasti he näyttelivätkään.  Uusia teatterivaloja saatiin käyttää, ja videotykki lavasti tilaa hauskasti.  Oppilaat olivat tehneet huikeita julisteita.

Näytelmään oli  hankittu oikein tekijänoikeuksia kunnioittaen esiintymisluvat, ja niinpä esitystä ei saanut taltioida millää tavallaan. Mutta juonen saa kertoa:

NÄYTELMÄ kertoo   rikkaasta suklaatehtailijasta Villi Vonkasta, joka  etsii salaa tehtaalleen perijää. Kultaisen pääsylipun löytäneet  viisi lasta pääsevät  vanhempineen tutustumaan kauan ihmisiltä suljettuna olleeseen suklaatehtaaseensa. Yksi toisensa jälkeen lapset putoavat pois pelistä. Jäljelle jää köyhä Jali-poika, joka voittaa lopulta satumaisen palkinnon.

JUHLATILAISUUS päättyi maljan kohottamiseen Auroralle.  Sen jälkeen kutsuvieraat ehtivät vielä tovin seurustella vaaamuotoisesti. Olipa mukava nähdä paitsi Auroran omaa väkeä: aikusia ja lapsia sekä myös entisiä rexikollegoita, hallinnon väkeä, johtokunnan jäseniä  ja paikalle kerinneitä ex-auroralaisia: Anu, Carita, Heidi, Ismo, Leena, Liisa, Marjatta, Timo...

HUOMENNA vanhemmat pääsevät katsomaan näytelmää.

Kiitos hienosta juhlasta rehtori Huima ja koko Auroran väki!

Espoon perinneseura muisteli vanhoja kouluaikoja

Pieni clipsi seminaarista

ESPOON Perinneseuran syyseminaarin teemana upouudessa Auroran koulussa olivat  vanhat kouluajat.  Kansakouluaikoja olivat muistelemassa mm. Maija Hämeri,  Aapo Kirvesniemi,  Sakari Vilonen ja  Benita Åkerlund.  Maija ja Sakari olivat vanhoja Myllykylän kansakoulun opettajia. Paikalle oli siis saatu puolet vuonna 1957 avatun - Auroran kouluksi myöhemmin nimetyn-  koulun opettajista!

Espoon siirtymistä peruskouluun  muisteli opetusneuvos Atso Vilkkijärvi, joka toimi vuodet 1974-1989 Espoon koulutoimessa opetuspäällikkönä ja vuodesta 1989  vuoteen 2000 saakka koulutoimenjohtajana. Seminaarissa julkistettiin myös Vilkkijärven teos "Usein ensimmäisenä".

Seminaarin lopuksi tehtiin pieni kierros uuden koulun tiloissa.

Paikalla oli saapunut kurjaa säätä uhmaten 23 perinnetyön ystävää. Kiitos kaikille esiintyjille, osallistujille ja Auroran koululle hienoista puitteista.

Hyvää nimipäivää Kasper, Jesper ja Joonatan!

NORJALAINEN  Thorbjørn Egner kirjoitti-  ja sävelsi-  vuonna 1955 lastenromaanin: Kasper, Jesper ja Joonatan – kolme iloista rosvoa.

Teimme Aurorassa kirjan pohjalta kolme kertaa koko koulun näytelmän, viimeisen kerran jouluksi 2009.

Näytelmä  kertoo kolmesta rosvosta,  Kasper, Jesper ja Joonatan, jotka ryöstelevät Kardemumman kaupungissa kunnes jäävät kerran kaupunkilaisten virittämään ansaan.

Tulipalon sattuessa rosvojen rohkeudelle löytyy myönteistä käyttöä, ja onnistumisen kokemus saa heidät palaamaan kaidalle tielle.  Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Kiitoksia Kasper, Jesper ja Joonatan. Teidän ja muiden Kardemumman hullunkuristen asukkaiden kanssa oli tosi lystiä touhuta. Niiden aikojen muistoksi  löytyy minuutin clipsi u-tubesta. Tässä linkki:  https://youtu.be/4ukvDUFuXLw

Kahdet juhlat yhteen pötköön

EILEN sai juhlia oikein perinpohjin. Kello 15 alkoivat kyläjuhlat Aurorassa koulun siunauksella. Kirkkoherra Antti Kujanpäätä avustivat Auroran koulun opettajien bändi ja oppilaskuoro, joka lauloi niin komeasti, että (katsele video tämän lastun lopusta). Avara aula oli täynnä iloisia ihmisiä, tuttuja vanhempia ja opettajia.  Vanhoista auroralaisista näin pidempään kuin hätäisesti mm. Irina Huovisen, Tuula Jäppisen, Timo Hyvösen, Markku Kauppilan, Seija Konstin Anna-Liisa Kurjen ja Joni Schirayn.   

OMAN Auroran koulun historiaa avaavan puolituntisen diaesityksen jälkeen vauhdilla Vanhalle, jossa PS-kustannus vietti 20-vuotisjuhliaan. Minut oli kutsuttu paikalle kustantamon tietokirjailijana, mutta myös tilaisuudessa julkistetun kirjan paneelin jäsenenä. Ylioppilaskunnan laulajien upeassa huoneessa järjestetyssä tilaisuudessa soitti Kari Uusikylän johdolla Educational Jazz Band. Pieni katkelma soitosta on sekin alla. Mukava oli nähdä isäntäväen lisäksi tuttuja mm. Rauno Haapaniemi,  Irmeli Halinen, Riitta Jyrhämä, Päivi Nilikari, Pertti Kansanen, Vesa Watanen, Liisa Raina, Markku Suortamo...

Videoclipsi Siunaustilaisuudesta

Videoclipsi 20-vuotisjuhlista

Uuden Auroran kurkihirren kunniaksi

Claudia Auer

EILEN  oli Auroran koulun, neuvolan  ja päiväkodin harjanostajaiset.  Ne ovat nimenomaan juhla työntekijöille. Tässä kertaa mukana oli myös  tavallista enemmän käyttäjien edustajia.  Minäkin. En ole ennen sellaisissa ollutkaan.

OHJELMASSA oli musiikkia, viisi eri puhetta, ruokailua ja pieni show ja sitten esittelykierros talon tiloissa. Komea siitä tulee.

Heti alkuun nähtiin oppilaiden tekemiä videoita omasta koulustaan. Rehtori Ulriika Huima ilmaisi ilonsa siitä, että Auroran väen ei enää kolmen väistövuoden jälkeen tarvitse haistella hometta. Ainakin vielä koulu tuoksui hyvältä.

Espoon Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo korosti puheessaan kaupungin investointiohjelman tiukkuutta;  21 miljoonan koulutalohankkeet tulee jatkossakin toteuttaa huolella ja rakennuksista on pidettävä hyvää huolta. Tilaajan puheenvuoron käytti  Espoon Tilapalvelut liikelaitoksen tuore toimitusjohtaja Maija Lehtinen. Hän oli tyytyväinen: hanke on pysynyt sekä aikataulussa että budjetissa. Oppilaat ja opettajat pääsevät aloittamaan koulun uusissa tiloissa elokuussa.
Urakoitsijan NCC Rakennus Oy:n yksikönjohtaja Frej Weurlander oli ylpeä työn jäljestä. Vakavia työtapaturmia ei ollut sattunut.

Raija ja Timo Harjakainen

Kuulimme myös talon arkkitehdin Claudia Auerin uvauksen talosta. Hän piti koulurakennuksen "tavanomaista" arkkitehtuuria sinfoniana, jossa on erilaisia teemoja. Niihin liittyi oleellista vanhojen tammien säilyttäminen. Puheen pääteeksi pidettiin hiljainen hetki tammikuussa poisnukkuneen pääsuunnittelija Niklas Sandåsin kunniaksi.

Käyttäjän puheenvuoron piti aluepäällikkö  Tommi Tuominen. Hän nosti esiin Uuden Auroran toiminta-ajatuksesta sen keskeisiä ideoita ja toivotti Auroran väelle onnea ja menestystä toimintakulttuurin kehitystyöhön uusissa hienoissa tiloissa.

SITTEN syötiin. Tarjolla oli ruisleipiä, hernekeittoa ja mangokakkukahvit.

RUOKAILUN jälkeen paikalle saapui vielä Putouksesta tuttu hahmo: Timo Harjakainen (Aku Hirviniemi), jonka show oli härskiydessäänkin huikean hauska.

TALOSTA tulee oikein hieno.  Oli hienoa myös nähdä Auroran upeaa väkeä.

Pedagogisesti esteetön koulu ja stressi

HUOMENNA toinen veto tästä teemasta. Ensimmäinen Seinäjoella meni oikein nätisti. Ainakin lehtien mukaan.

Jostain syystä huominen luento Hämeenlinnassa nostaa kuitenkin pulssia. Otsikko on niin hyvä, että pelkään, etten saa  mahdutettua 60 minuuttiin kaikkea kaikkein  arvokkainta.

STRESSIÄ taitaa lisätä  myös yhtä aikaa työn olla olevat kaksi muuta luentokeikkaa: lauantaiset NPDL-sessiot Salossa ja ensi viikon tosi haastava koulurakennnuksiin liittyvä tunnin luento Vantaalla. Mutta siitähän  sitä laskutetaan:-)

SAIN tänään jotain aikaankin. Kokosin tikulle ison kasan dioja Auroran lapsista ja aikuisista. Timo Takon luokan oppilaat tekevät niistä diaesityksen maanantaiseen Auroran uuden koulurakennuksen harjannostajaisiin.

Vein  tikun koululle tänään, ja vähän kylmi, kun moni oppilas kysyi, muistanko heidän nimensä. No en tietenkään. Noloa tietenkin.

Uuden Auroran harjannostajaiset

TULIPA mieluinen kutsu. Tottakai tuonne mennään, kun on  luvassa paitsi hyvää seuraa, myös ruokaa ja oikein viihdettäkin.

HIENOA, että ollaan näin pitkällä ja aikataulussa. Wanhan Auroran purku alkoi syksyllä 2014.  Ja uusi on valmis syksyllä 2016.




AURORAN KOULU, NEUVOLA JA PÄIVÄKOTI
HARJANNOSTAJAISET
Ma 21.3.2016, klo 12.00 – 13.30

OHJELMA

• Tervetulomusiikkia 
• Tervetuliaissanat; Espoon Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo
• Tilaajan puheenvuoro; Espoon Tilapalvelut liikelaitoksen tj. Maija Lehtinen
• Urakoitsijan puheenvuoro; NCC Rakennus Oy , Yksikönjohtaja Frej Weurlander 
• Käyttäjän puheenvuoro; Espoon Opetustoimen johtaja Kaisu M Toivonen
• Ruokailu 
• Kahvi ja  jälkiruoka
• SUPERSTAR-SHOW: Stand-up koomikko Timo Harjakainen

Tanks, Ripa! Tanks Aurora!

Rehtori Ulriika Huima johti hienosti kevätkahvitilaisuutta

HUIMA  päivä tänään. Perinteiseen tapaan Auroran koulun henkilökunta joi keväkahvit lukuvuoden viimeisenä perjantaina. Tällä kertaa Järvenperän koulun pihalla olevassa paviljongissa.

Porukka oli tosi iloista, ja aikataulu oli sopinut monelle. Fiilis oli viriili,  ja ohjelma oli just sen porukan näköistä. Muistamisia jaettiin, laulettiin - jopa moniäänisesti ja pidettiin pikkupuheita.

Rehtori Ulriika Huima kiitti ja haastatteli poislähteviä opettajia. Hän myös johti tilaisuuden lopuksi "stipendien jakoa". Sipendit olivat positiivisia sanoja, joilla haluttiin kiittää itse kutakin kuluneesta vuodesta.  Lyhyin niistä oli koulunkäyntiavustaja- TN-ope Pekalle annettu rintalappu, jossa luki MIES :-) Minullekin laitettiin lappu rintaan; siinä luki "vuoden visionääri". Suloista.

MINUT oli pyydetty viime viikolla tekemään  pieni diaesitys Schirayn Ripalle, joka siirtyy ensi syksynä Toppelundin kouluun entisen Auroran opettajan: Osmo Sorsan rehtoroimaan kouluun. Tehtävä oli tosi mieluinen.

RIPA  ehti olla  Aurorassa tällä erää yhtäjaksoisesti 20 lukuvuotta, ja minun työtoverinani  niistä 19.  Se on huikea aika, ja huikean jalanjäljen Ripa on myös Auroraan ja sen oppilaisiin jättänyt: bändi-ja liikuntatoimintaan, Luunjan koululeirit, parkki, oma yläkoulu, Futures-hanke, oppimiskeskus, TVT-jutut...

Paikalle vespaili  myös nykyinen Päivänkehrän koulun rehtori Jukka Sarpila, joka muisteli lämmöllä vuosien takaista yhteistyötään Schirayn kanssa. Se huipentui pariopettajuuden löytymiseen SixMix I:ssä. Sen jälkeen pariopettajia onkin aina ollut. Tänäkin lukuvuonna kaksi paria. Ripa on ollut pariopettajuuden varsinainen uranuurtaja. Hänen pareinaan ovat olleet Sarpilan lisäksi mm. Katri ja Jokirannan Jukka.

Katselimme porukalla  parikymmentä diaa  vuosista 1995- 2014, ja muistelimme yhdessä menneitä pilke silmäkulmassa.

KAKKU oli taas maan mainiota (kiitos Ulla!), ja kuinka ihana olikaan  halata näitä ihmisiä. Joitain  jopa kahteen kertaan. Upeaa porukkaa! Upeaa kesää!

Nallevaarin tarinasta kuulokuva

HIENO aamu! Kävin  pitkästä aikaa Auroran koululla. Jokirannan Jukka oli harjoittanut 4. luokkalaistensa kanssa kuulokuvan yhdestä Nallevaarin tarinoista.

Espoon perinneseura on julkaissut tarinat omana julkaisunaan. Siitä on juuri otettu uusi, laajennettu painos.

NAUHOITIMME yhden tarinoista kertaotolla. Lapset esiintyivät tosi hienosti. Tuo ei ole ihme, kun on teatterikasvatuksen huippuosaaja opena.

Kuulokuva on tarkoitus liittää Espoon perinneseuran nettisivuille tarinoiden puffiksi, kunhan saan työstettyä sen teknisesti valmiiksi.

"Nallevaarin tarinoita"
Tarja Rae on kirjoittanut ja kuvittanut tarinoita Nallevaarin ja muiden eläinhahmojen elämästä historiallisessa Espoossa. Kirja soveltuu lasten luettavaksi ja yhteisiin lukutuokioihin.

Kirjan laajennetussa painoksessa (2015)  on 94 värikästä sivua.

Nallevaarin tarinoita saa tilata 10 €:n hintaan Espoon perinneseuran sivuilta. Osoite on http://espoonperinneseura.net/julkaisut/

Tarjasta lisää tietoa löytyy tästä linkistä. 

Kesä tulee.

Villi ja vapaa elkku. Ainakin melkein tosi kuva.

SITÄ alkaa olla ensimmäinen eläkeläislukuvuosi pian voitettu kanta. Niillä, joilla koulutyö jatkuu, sen  päättymiseen on yhteensä  28 päivää. Koulun työpäiviä on vielä vähemmän.

Vuosi sitten tässä vaiheessa Aurorassa kuvattiin kovaa vauhtia Vinski ja Vinsentti-koko koulun elokuvaa. Muuttotouhut olivat nekin päällä niin vanhassa Aurorassa kuin Kalajärven koulullakin. Väliaikaisten tilojen rakentaminen Järvenperän koulun kentällä oli sekin juuri käynnistynyt.

HIENOA on ollut nähdä, kuinka hyvin kaikki on mennyt. Väistötilat valmistuivat nippa nappa aikataulussa, mutta kuitenkin.  Auroralaiset ovat kotiutuneet (niin olen kuullut)  Järvenperään hienosti, ja uusi rehtori Ulriika Huima on ottanut hommat hyvin haltuunsa. Ei siis tarvitse kaukalon reunalta jännittää.

Muttei tarvitse Aurorankaan väen pakata tänä keväänä tavaroita. Sekin tuntuu varmasti hyvältä, että uusi koulurakennus nousee kovaa vauhtia, ja että väistöä on vain yksi lukuvuosi jäljellä.

OMA toukokuuni vaikuttaa sekin oikein mukavalta. Muutamia luentoja, konsultointia, tietokirjailua ja työtä tutkivalla otteella. Pari hienoa mahdollisuutta, joista lisää myöhemmin, jos ne toteutuvat. Ja edelleen huikeaa ja haikeaa. 

Katse välillä taaksepäin

ESSE-lehdessä (Espoon  Seurakunnat) jatkuu sarja, jossa esitellään uusia kirkko-valtuuston jäseniä. Tämän päivän numerossa olin minä vuorossa.

PIKKUJUTTUUN on keksitty hauska idea: Kuinka moniprosenttisesti olet espoolainen. Minä olin 60 %:sti.  Kyllä minussa elävät  myös  Lahti, Tampere ja Helsinki. Eikä ihan  kaikki espoolaisuudesta oikein imeydy minuun. Arvomaailmassa on hitunen liikkaa vahvaan hyväosaisuuteen liittyvää puusilmäisyyttä.

JUTUN kuva otettiin vanhan Auroran koulun rakennuskuopalla pari viikkoa sitten.  Siinä sitä sai seisoa tovin muistioretkellä ja odotella kuvaajaa.

Kävin  tänään Järvenperän koululla, jossa auroralaiset ovat diasporassa.  Pidin yläkoululaisille suvaitsevaisuuskummina päivänavauksen ja palautin lainassa olleen 12- kielisen kitaran. Oli tosi mukava nähdä niin tuttuja lapsia kuin aikuisiakin.  

Joulujuhlissa Auroran koululla

JÄRVENPERÄN koululla ja sen pihalle rakennetuissa paviljongeissa väistössä oleva Auroran koulu vietti tänään lauantaina joulujuhlia. Meitä emeritus-auroralaisia oli ystävällisesti kutsuttu juhliin. Aikataulu sopi mm. Irina Huoviselle, Leena Lindgrenille, Liisa Mattilalle ja minulle.

JOULUNÄYTELMÄ oli pystytetty ruokasaliin. Kolme esitystä riitti hyvin; kaikki mahtuivat istumaan.  Kesto - noin 19 minuuttia - toimi.

Perinteisen tapaan miehityksiä oli niinikään kolme. Kuoro lauloi ja opettajabändi soitti. Opettaja Uma Jutila oli säveltänyt näytelmän tunnuslaulun. Nätti. Lapsinäyttelijät olivat tosi reippaita.

AIKUISROOLEJA oli varsinaisesti vain yksi. Jokirannan Jukka hoiti kaksi ekaa näytöstä, ja minä sain kivuta catwalkille -yllätykseksi yleisölle-kolmanteen.

LOPUKSI rehtori Ulriika Huima piti napakan ja iloisen juhlapuheen.

SITTEN purettiin lavasteet ja katsomot ja meille "VIP-vieraille" tarjottiin kahvit torttuineen.

OLI tosi mukava nähdä tuttuja kasvoja, pieniä ja isoja. Ja nähdä sekin että näytelmäperinne jatkuu. Jukka ja Anni-Kaisa Eriksson olivat tehneet ison työn.  Kiitos, kun sain olla mukana.

PS1. Päivän tunnelmaa juhlisti myös hieno uutinen. Aurorassa Kaija Kuivasen ryhmäintegraatioluokalla vielä toissavuonna opiskellut Saga Hänninen on juuri valittu Espoon vuoden urheilijaksi. Ks. lisää Länsiväylästä. 
So proud we did it!

PS2. Kun nuoremmat kollegat tapaavat eläkkeelle siirtyneitä, yleisimpiä kysymyksiä ovat: 1) onko (yhä) kiire ja 2) kuinka aika kuluu.

Puhuimme näistä  tänäänkin. Jotenkin näin voisi tiivistää keskustelujamme:
- eläkeaikoja kannattaa odottaa. Ja nuorimmat saavatkin totisesti odottaa.
- kiirettä voi olla, mutta se on eläkkeellä erilaista.
- parasta ovat hitaat aamut.
- touhua saa olla, mutta sen määrää saav  itse säädellä.
- aikaa ei kannata kuluttaa vaan käyttää.
- viimeistään eläkkeellä ymmärtää, että oma aika on todella arvokasta.
- jos pariskunta jää yhtä aikaa eläkkeelle, on ehkä hyvä organisoida päivä niin, ettei tuijoteta toisia 24/7. :-)

Hyvästi, Auroran vanha koulurakennus!

HAIN tänään koulusihteeriltä lainaksi saamillani entisillä, omilla avaimillani vihoviimeiset tavarani Auroran koulun kansliasta Lippajärventieltä.

Kannoin autoon haitarin, banjon, kitaran, kirjoja, Luokanopettaja-lehtiä, luistimet.. Ja asuntoyhtiön mappeja, joita oli vuosia mahdollista säilyttää asuntolan kellarissa. PikkuMersuun mahtui yllättävän paljon. Jotain heitin roskiin.

Kamoja oli kansliassa ja varmaan päärakennuksessakin vielä jonkin verran. Aikaa noutaa ne sieltä  turvaan on  vielä pari päivää. Purku nimittäin alkaa ensi maanantaina. Näin on kerrottu.

Oli aika sanoa lopulliset hyvästit vanhalla koulurakennukselle. Enää minulla ei ole sinne mitään asiaa. Herkkä hetki.