Perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet

Opetusministeri Jukka Gustafsson. KUVA: MH

Päivitetty 16.8. vertaamalla vuoden 2001 vastaavaan asetukseen.

PIKKUISEN olin iloinen, kun lopulta löysin Finnlexistä 28.6.2012 annetun Valtioneuvoston asetuksen:  Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta.

Ks. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422

Kyse on siis päätöksestä, joka ohjaa vuonna 2016 käyttöön  otettavia opetussuunnitelmia ja niiden pohjalta annettavaa opetusta. Tässä lastussa pohdin, millainen on ihanneihminen, jollaiseksi  kasvua peruskoulu tuolloin tukee? Joudun vähän muovailemaan lakitekstiä ja yritän jäsentää sitä pedagogisesti.

Millainen on ihanneihminen?
Isolla pensselillä: kasvatuspäämääränä on ihmisyys ja eettisesti vastuunkykyinen (outo sana)  ja aktiivinen yhteiskunnan jäsenyys. Hän on tasapainoinen, terveesti itsetuntoinen, luova, terve ja hyvinvoiva.

Mitä hän tietää?
Hänellä on elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot. Hänellä on laaja yleissivistys. Hänen maailmankuvansa on avara ja syvä. Hän tuntee ihmisten tarpeiden ja tunteiden, kulttuurin, taiteiden ja kirjallisuuden, ympäristön ja luonnon, historian ja yhteiskunnan perusteita,  uskontoja ja elämänkatsomuksia sekä taloutta ja teknologiaa.  Hän   ymmärtää erilaisia aatteita, maailmankatsomuksia, kulttuureita, uskontoja  ja perinteitä, humanismia jne.

Hän osaa ajatella  matemaattis-luonnontieteellisesti ja yhteiskunnallisesti.  Hän hallitsee äidinkielen monipuolisesti sekä kirjallisesti että suullisesti.  Hänellä on elämässä tarpeelliset tiedot. Hänellä on  tietoa  työelämästä ja yrittäjyydestä.

Mitä hän taitaa?
Hänellä on elämässä tarpeelliset taidot. Hän osaa oppia. Hänellä on edellytykset jatko-opintoihin. Hän osaa  tehdä yhteistyötä. Hänellä on hyvät tavat. Hän hallitsee arkea. Hän osaa toimia eettisesti. Hän osaa olla  vuorovaikutuksessa paitsi omalla äidinkielellään, myös  toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Hänellä on riittävät taiteen, talous- ja kuluttajataidot sekä käsityö- ja liikuntataidot. Hänellä osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa  kriittiseen tiedonhankintaan.

Ihanneihminen osaa toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ja edistää  kestävää kehitystä. Hänellä on kansalaisen tarvitsemat taidot.

Mitä hän tahtoo/tuntee?
Ihmiseksi kasvanut   osaa ajatella   eettisesti ja yhteiskunnallisesti Hän kunnioittaa elämää, luontoa ja ihmisiä, ihmisten erilaisuutta. Hän ei  loukkaa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Hän on vastuullinen. Hänellä on motivaatiota.

Aktiivinen kansalainen  edistää itsekin "ihmisryhmien, kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta".

Opetussuunnitelman perusteissa määrätään tarkemmin ne tiedot ja taidot, jotka oppilaan tulee perusopetuksen oppimäärän suorittaessaan saavuttaa.

Millaista opetuksen on oltava?
Opetuksen tulee olla sellaista, että se edistää  oppilaiden kasvua ym. tavoitteiden suuntaan. Kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

"Kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä".

Opetuksessa on otettava huomioon, että tytöt ja pojat ovat erilaisia ja kehittyvät eri tahtiin.Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien ja taiteiden eri aloilta.

Tietokasvatuksen osalta
Tietojen tulee  perustua tieteeseen. Tietoa tulee hankkia kiittisesti. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa.

Taitokasvatuksen  osalta
Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan ja heille annetaan valmiudet sitä edellyttävän tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. Opetuksessa vahvistetaan oppimisen taitoja. (Itse asetuksessa ei ole mainintaa draaman käytöstä menetelmänä MH)

Tahto- tunnekasvatuksen osalta
Koulutuksen on edistettävä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kestävää kehitystä. Opetuksen tulee vahvistaa motivaatiota.

Oppilashuollon tulee edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen sekä koulunkäynnin edellytykset.

Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet, tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta.

Toiminnassa edistetään hyvää työrauhaa ja oppimisympäristön turvallisuutta.

Oppimisen esteet  ja oppimisvaikeudet yritetään tunnistaa mahdollisimman varhaisin.

Tukitoimet tulee kohdentaa oikea-aikaisesti. Syrjäytyminen tulee estää.

Muuttuuko jokin?
Ensilukemalla en huomaa kasvatuspäämäärän (ihanneihmisen kuvaus) tai opetukselle asetettujen tavoitteiden juurikaan muuttuneen.

Pieniä muutoksia vuoden 2001 tavoitteisiin on. Vuoden 2001 tavoiteista mukana ei ole enää seuraavia yksityiskohtia
- kriittisesti ympäristöään arvioiva yhteiskunnan jäsen
- oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen
- viestinnän taidot oli mainittu erikseen
- oppimisympäristön tuli v. 2001  antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Nyt tätä mainintaa ei enää ole.

Kasvatuspäämäärä on edelleen kokonaisvaltainen ja  sivistyksellinen (persoona = yksilö, joka toimii myös yhteisölllisesti). Se on hyvä. Muttayksilöllisyys, omaleimaisuus on jätetty tavoitteena tällä kertaa hieman syrjään. Tavoitteissa hyveet ja hyöty ovat molemmat mukana. Tulevaisuusorientaatio ei ole listalle päässyt.

Opetusnäkemys on siten ennallaan, että materialismin rinnalla on forrmalismia. Hyvinvoinnin ja mm. motivaation esilläpitäminen luo perustaa esim. hyvinvoinnin pedagogiikalle. Mielenkiintoista on, että oppilaiden omaa osallisuutta opetuksen suunnittelussa ei tässä yhteydessä mainita (esim. yhteissuunnittelu).

Koulunpidolle on edelleen asetettu hyvin kunnianhimoiset vaatimukset  -lupaukset, joiden lunastaminen voi olla monelle  kunnalle jopa mahdotonta toteuttaa. Esimerkiksi sisäilmaongelmien osalta. Uusia vaatimukset eivät ole.

Koululaiset kuriin!?

TÄMÄN aamun Hesarissa on  tärkeä uutinen, otsikolla:"Koulurauhan turvaamiseksi esitetään uusia keinoja". OAJ:n, Suomen vanhempainliiton, Suomen rehtoreitten ja Opetus- ja sivistystoimen asiantijoiden edustajat jättivät tänään opetusministerille esityksen muutoksiksi perusopetusta koskeviin säädöksiin. Näiden tahojenmukaan oppilaiden ja opettajien turvallisuus on heikentynyt niin paljon, että nyt tarvitaan uusia keinoja puuttua oppiaiden käyttäytymiseen. "Kouluun pitää palauttaa työrauha!", vaativat opetusalan järjestöt ja vanhempainliitto.

Näitä keinoja olisivat lehtijutun mukaan mm.:
(1) mahdollisuus teetättää oppilailla  perinteisen jälki-istunnon sijasta yleishyödyllisiä tehtäviä, esim. pihan haravointia tai koulun kirjaston järjestelyä.
(2) Rehtorille ja opettajille haluttaisiin oikeus ottaa oppilailta pois häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava esine tai aine, kuten stiletti tai huume.
(3) Muille vaaralliselta oppilaalta tulisi voida evätä opetus  enintään kolmeen päivään (nyt opetus voidaan evätä loppupäiväksi). Sosiaalitoimen pitäisi ryhtyä selvittelemään oppilaan ja hänen perheensä hyvinvointia seitsemän päivän kuluessa.
(4) Uusi  keino olisi myös sovittelu, jossa koulu sopisi vanhempien kanssa siitä, että  oppilaalle toteutetaan rangaistus esim. pelikielto tämän  vapaa-ajalla.
(5) Todistusta ei saisi, joillei olisi suorittanut rangaistuksia esim.  jälki-istuntoja lukukauden loppuun mennessä.
(6) Lakiin tulisi kirjata, että muiden häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat kiellettyjä ja että  omat jäljet on siivottava.
(7) Kouluihin pääsyä haluttaisiin rajoittaa. Jos haluaa tulla seuraamaan opetusta, pitäisi jatkossa aina ilmoittaa siitä  etukäteen rehtorille.

MITÄ mieltä olette näistä ehdotuksista. Onko koulujen keinoja aihetta lisätä tähän suuntaan? Ota osaa ja äänestä!

Pasi Sahlberg jatkaa Suomen mallin vientiä

KUVA: Pasi Sahlberg   new yorkilaiskoulussa puhumassa
oppilaille. Kuva on lainassa  Huffngton Postin nettisivulta.

NIILLE, joita kiinnostaa Pasi Sahlbergin työ suomalaisen koulunpidon mallin maailmalle viennissä ja  hänen unelmansa koulun uudesta suunnasta, on  tarjolla mielenkiintoista luettavaa nettilehdessä Huffington Post.

JUTUN lopussa  vilahtaa myös Auroran koulu. Sahlberg sanoo meistä jotain sellaista, joka vetää tosi nöyräksi. Kiitos.

Alkusyksy alkaa olla siinä

Aleksis Kiven päivänä kunniaksi 3ab-luokka (TriMix) esit-

ti keskusradion kautta kuulokuvan "Lukkarin koulussa".

SE alkaa olla tässä, alkusyksy. Muutama oppitunti, ja lapset ja opettajat lähtevät lomille. Hyvää tekee.

Tällaisissa taitekohdissa on  oikea aika pysähtyä hetkeksi ja katsoa taaksepäin. Mitä on saatu aikaan? Onko suunta oikea?

MONEEN voi olla tosi tyytyväinen. (1) Johtokunnan monivuotinen työ liikenneturvallisuuden edistämiseksi on lopulta tuottanut tulosta. Uusi parkkipaikka sai asfalttipinnan eilen, ja syyloman jälkeen saattoliikenne tulee opettaa poistumaan sen kautta. (2) Henkilökunnan, rehtorin, johtokunnan ja Koti ja  koulu ry:n sitkeä työ koulun sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on otettu vakavasti ja korjaustyöt ovat oikeasti alkaneet.

Korjaustyöt on aloitettu 5b-luokasta. Työt jatkuvat pui-

sessä lisäsivessä useita viikkoja.

(3) Jos joku arvostaa medianäkyvyyttä, niin sitä on tänä syksynä saatu. Erityisen mukavaa, että olemme saaneet näkyä myönteisissä, iloisissa merkeissä. (4) Olemme myös edistyneet itse itsellemme asettamissamme tavoitteissa. Olemme yhdessä pohtineet rakentavaan vuorovaikutukseen liittyviä seikkoja, laatineet työn suunnittelua helpottavan vuosikellon, käynnistäneet toden teolla uuden tukiajattelun jalkauttamisen jne. (5) Asioiden valmistelussa on lisätty kaikkien kuulemista, ja otettu käyttöön työryhmärakenne. (6) Tiimien toimintaan on raivattu tilaa pedagogiselle keskustelulle. Tiimeittäin on pohdittu mm. aihekokonaisuuksien toteuttamista ja keinoja lisätä kaikkeen opetukseen lisää iloa ja kannustavuutta.  (7) Olemme hoitaneet syyskuulle kasautuneen mittavan asiakirjatyön. (8) Kokonaisbudjettiin siirtyminen on lisännyt lukuvuoden työn suunnitteluun vaikeuskertoimia, mutta nyt on suunnitelmat palkkarahojen suuntaamisesta tehty, ja niillä mennään. Liikkumavaraa jäi lopulta kohtuullisesti. (9) Suomi2- opetuksen järjestäminen ei ole ollut ihan helppo asia, mutta tänä syksynä hoidamme tämän erityisesti maahanmuuttaja- ja kaksikieliperheille tarkoitetun suomen kielen  opetkuksen ehkä fiksummin kuin koskaan. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen. (10) Koulukone käy nyt kaikilla pytyillä, kun myös varsin mittava kerhopaketimme on nyt avattu. (11) Oppilasparlamentin jäsenet on valittu, ja parlamentti kokoontuu tänään ensimmäiseen istuntoonsa.

Opettaja-asuntolan edessä pitkään jatkuneet rakennustyöt

alkavat päättyä. Saattoliikenne saadaan turvallisemmaksi.

Samalla saamme myös reilusti lisää parkkipaikkoja.

(12) Ehkä yksi kaikkein tärkeimmistä syksyn edistysaskelista liittyy  koulun peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeeseen. Hankkeen ensimmäinen vaihe: ns. tilaohjelma alkaa valmistua. Jos oikein hyvin käy, se lyödään lukkoon suomenkielisessä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa vielä tämän syksyn aikana. Sen jälkeen hanke nytkähtäisi komeasti eteenpäin.

SYYSLOMALLA on rexilläkin aikaa vetää hieman happea, ja hoitaa alta pois pöydälle kasaantuneita paperihommia. Näin toivon. Ja sitten alkaakin nousu kohti joulua.

Kaksi koulupäivää syyslomaan

LAPISSA käsketään jo vaihtaa autoihin talvirenkaat. Kai se on uskottava, että syyslukukausi on näin pitkällä. Kouluvuosi  jakaantuu virallisesti kahteen lukukauteen. Pienet lomat pätkittävät syksyn tänä vuonna meillä kolmeen jaksoon: alku-, keski- ja  loppusyksyyn. Olemme pian ensimmäisessa taitteessa.

41 + 35 + 13  

KOULU alkoi tiistaina viikolla 33, ja ensimmäinen jaksomme päättyy siis ensi tiistaina (viikko 41). Siihen mahtui  8 kouluviikkoa ja oppilailla 41 koulupäivää.

SYYSLOMAN jälkeen koulu alkaa viikon 42 maanantaina  17.10, ja Aurorassa seuraava pikkuloma on viikkojen 48 ja 49 taitteessa. Omilla järjestelyllämme olemme saaneet  siihen neljän päivä (pe- ti) tauon. Töitä tehdään seitsemän viikkoa ja siis 35 koulupäivää.

VIIMEINEN jakso alkaa pienen huilailun jälkeen  viikon 49  keskiviikkona 7.12., ja se päättyy viikon 51 torstaina todistustenjakoon. Nämä kaksi viimeistä kouluviikkoa ja 13 koulupäivää (17.2 lauantai on meillä koulukohtainen työpäivä) ovat varsinaista nousua jouluun ja joululomaan.  Joululomalle lähdetään siis torstaina, ja töihin palaaan maanantaina 9.1.  Lomaa on arki ja pyhäpäivät laskien 17 päivää.