Iloa työhön!

 

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 

6. luokan lukuvuositodistuksen arviointikriteerityö alkaa

Kutsu kuudennen vuosiluokan päätteeksi annettavan lukuvuosiarvioinnin arviointikriteerityöhön ja 8.12.2021 pyöreän pöydän Teams-tilaisuuteen klo 9-14  

Opetushallituksen johdolla  tullaan valmistelemaan  luonnokset kuudennen vuosiluokan päätteeksi annettavan lukuvuosiarvioinnin arviointikriteereistä. 6. vuosiluokan kriteerityön alustava aikataulu on tällainen:

2021

• Marras-joulukuussa kriteerityön käynnistyminen

2022

• Tammi-toukokuussa kriteeriluonnosten valmistelu oppiainekohtaisissa asiantuntijatyöryhmissä.
• Kesäkuussa kriteeriluonnosten käsittely arvioinnin ohjausryhmässä
• Syyskuussa kriteeriluonnosten verkkokommentointi ja lausunnot
• Loka-marraskuussa  kriteeriluonnosten viimeistely saadun palautteen pohjalta
• Joulukuussa kriteerien esittely Opetushallituksen johtotiimille ja johtokunnalle

2023

• Tammikuussa OPH:n määräys kriteerien käyttöönotosta (1.8.2023 alkaen)
• Vuonna opetushenkilöstön kouluttaminen kriteerien käyttöön (perusopetuksenopetussuunnitelman perusteiden toimeenpanon tuki)

2024

• Kriteerit käytössä toukokuussa.

Opetushallituksen asiantuntijat ovat valinneet ryhmien jäsenet siten, että he edustavat suomalaisen koulun ja opettajien moninaisuutta. Oppiainekohtaisten asiantuntijaryhmien puheenjohtajat ovat yhteydessä ryhmiin valittuihin asiantuntijoihin. Ryhmissä sovitaan tapaamisajankohdat ja ryhmän työskentelytavat. 

Tuen ja ohjauksen ryhmä

Minä olen saanut kutsun tulla mukaan  6. luokan kriteerityöhön  Tuen ja ohjauksen ryhmässä joka pohtii kriteereitä erityisesti tukea ja ohjausta tarvitsevien oppilaiden näkökulmasta. Eritysesti ryhmässä tullaan pohtimaan arvosanaan 5 vaadittavan osaamisen kuvauksia. Mikä on siis riittävä osaaminen 7. luokalle siirtymistä ajatellen.

Osallistumme kaikki yhteiseen osuuteen  ja jatkamme iltapäivällä klo 12.45-13.45 omassa asiantuntijaryhmässämme teemalla: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus erityisesti arvosanan viisi kriteerien osalta. Tämän ryhmän puheenjohtajana on opetusneuvos Riia Palmqvist.

Hienoa olla mukana Suomen Luokanopettajat ry:n tiimissä.

Linkkejä

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2021/09/opetussuunnitelma-nyt.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2021/09/haluatko-vaikuttaa-6-luokalle.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2021/01/peruskoulun-paattoarvioinnin-arvosana-5.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/02/opsin-paivitetty-arviointiluku-6.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/04/etta-tietaa-minne-on-menossa.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/11/pyorean-poydan-ja-arvioinnin-kriteerien.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/06/paattoarviointiin-tarkemmat-kriteerit.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/08/oppilasarvioinnin-kronikka.html

  

Kohti aluevaaleja

 

ALUEVAALIT ovat tärkeitä myös koulutuspoliittisesti. Kuinka  koululaisille ja opiskelijoille turvataan heidän tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut? Toimivatko kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit aikuisten oikeasti kouluissa osana kouluyhteisöä? Miten taataan, että näitä tärkeitä oppilashuollon palveluita on  riittävästi tarjolla kaikilla kouluilla ja kaikissa oppilaitoksissa. 

ETELÄ-ESPOON demareiden VIISIKOSSA valmiina vaikuttamaan.

Päivän aforismi

 

Kuinka perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpano onnistui?

Karvin on saanut nyt loppuun nelivuotisen OPS-arviointinsa 2017 -  2020. Pari päivää sitten julkaistiin 75-sivuinen loppuraportti. Tutkimustulosten lisäksi julkaisussa on mukana olleiden asiantuntijoiden narratiiveja. Kiitos niistä(kin) arviointiryhmän puheenjohtaja Peter Johnson, arviointiryhmän jäsenet Hannele Cantell, Päivi Koivisto, Mari Routti, Gun Jakobsson ja Jorma Väänänen sekä projektipäälliköt Jaana Saarinen ja Salla Venäläinen.

Keskityn tässä blogilastussa nimenomaan perusopetukseen.

Venäläinen, Salla, Saarinen, jaana ja Viitala, Mikko. (2021).  Näkökulmia ops-arviointiin-. Esi- ja perusopetuksen opetussuun-nitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi. Kan-sallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 26:202

___________________________________________________________

Raportti pähkinänkuoressa Martin omin sanoin.

Vuoden 2014 ops-perusteiden jalkautus ja jalkautuksen  ohjausjärjestelmä on nyt arvioitu.

Keskeiset arvioidut pedagogiset ideat olivat oppimiskäsitys, oppimisympäristö, laaja-alaiset taidot, monialaiset oppimiskokemukset ja  toimintakulttuuri. Oppiaineiden sisältöjen käyttöönottoa ei arvioitu.

• Ns. uusi oppimiskäsitys on kouluissa ymmärretty ja näkyy käytännössä
• Oppimisympäristö on ymmärretty suppeasti tiloiksi. Uuden tyyppisiä tiloja ei arvioitu.
• Laaja-alaisia  taitoja ei ole oikein ymmärretty eivätkä ne  ole menneet arkeen eivätkä ennen muuta arviointiin. Opettajista vain kolmasosa arvioi, että laaja-alainen osaaminen on huomioitu hyvin tai erittäin hyvin opetuksen käytänteissä tai toimintakulttuurin kehittämisessä 
• Hieman yli puolet arvioi, että laaja-alainen osaaminen on huomioitu opetuksen käytänteissä ja toimintakulttuurin kehittämisessä hyvin tai erittäin hyvin. MH: Monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteutetaan mutta "light-versioina".
• Toimintakultturin muutoksessa kohti aitoa osallisuutta on parhaiten onnistuttu kouluissa, joissa opettajat tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä. Kotien ja oppilaiden osallistamisessa on vielä paljon työtä - myös mokeissa.

Uudistuksen ohjausjärjestelmä koostuu laeista, tuntijako-ja kasvatustavoiteasetuksesta, opsin perusteista, resursseista, informaatiosta ja mm. koulutuksesta. Järjestelmällä saatiin koulujen toimintaa muuttumaan ainakin jonkin verran ja jossain haluttuun suuntaan. Keskeisiä ongelmakohtia olivat:

• Vanhentunut tavoitteet määrittävä laki
• Tuntijako heikensi eräissa aineissa opetuksen tasoa ja valinnaisuuden väheneminen laski oppilaiden motivaatiota.
• Jännite tiukan tuntijaon ja eheyttämisen välillä
• Itse perustetekstin vaikeus:ydinviestin tulee olla selkeä
• Perusteprosessin hitaus
• (MH: liian monta tavoitetta yhtä aikaa)
• OPH:n resurssipula
• Valtion kesken prosessin tekemät koulutusleikkaukset
• Kuntien rahapula
• Vanhanaikaiset ja ahtaat koulutilat. väistötilat
• Puutteelliset ICT-välineet
• Paikallisen opsiin liittyvä kiire
• Uudistuksen tuoma lisäkuormitus (mm. MOK)
• Paikallisella tasolla vain osaan opettajista ulottunut osallistaminen
• Työaikajärjestelyongelmat; keskusteluihin ei ollut riittävästi työaikaa
• Arjen ja ops-tekstin kuilu
• Muutosvastustus; Kaikki opettajat eivät  ole valmiita laajaan oppiaineyhteistyöhön. 

Uudistuksen läpimenoa tukevia tekijöitä olivat

• Jo valmiiksi muutosmyönteinen ilmapiiri
• Muutostyötä pedagogisesti johtava rehtori

_____________________________________________________________

KUTEN muistamme uudet perusteet julkaistiin vuonnan 2014. OPS-uudistuksen lähtökohtina olivat lainsäädännön ja koulutusrakenteiden sekä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen muutokset. 

Ajan kontekstia

Tavoitteinä oli kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen sekä oppijoiden eri kehitysvaiheiden huomioon ottaminen. Esi-, perus- ja lisäopetusta kehitettiin suhteessa toimintaympäristön muutoksien asettamiin vaatimuksiin. Tavoitteena oli vähentää eriarvoisuutta, tukea oppilaiden kasvua ja identiteettiä sekä edistää vuorovaikutteista ja toisia kunnioittavaa toimintatapaa. 

Pedagogisesti tavoitteena oli syventää oppimiskäsitystä sekä vahvistaa edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä. Perusteuudistuksen tavoitteena oli myös perusopetuksen sisältöjen jäsentäminen ja karsiminen, jotta voidaan kiireettömimmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista, sekä antaa tilaa ja tukea paikalliselle pedagogiselle kehittämiselle.  

Uudistukseen vaikuttivat myös Kataisin hallitusohjelman tavoitteet: Hallitusohjelman tavoitteena oli nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi, sijoittua OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestö- osuudessa vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena oli vähentää sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa sekä vähentää koulutuksen periytyvyyden merkitystä. 

Opetus- ja kasvatustyön tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana oli tulevaisuudessa tarvittava sivistysja laaja-alainen osaaminen. 

Tuolloin käytiin keskustelua lasten ja nuorten syrjäytymisestä sekä hyvinvoinnista. Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa syrjäytymistä onkin pyritty ehkäisemään muun muassa lisäämällä sosiaalisen pääoman roolia, kuten yhteisöllisen toimintakulttuurin ja myönteisen ilmapiirin merkitystä.  Huolta oli  koulujen ja alueiden välisten erojen kasvusta. Koulujen väliset erot lisäsivät oppilaiden valinnanmahdollisuuksien eriytymistä. Osa kouluista pystyi käyttämään resurssejaan esimerkiksi valinnaiskurssien tarjonnan laajentamiseen ja tätä kautta kilpailemaan uusista oppilaista. 

Lisäksi kelpoisten opettajien puute, heterogeeniset opetusryhmät ja oppimistulosten eriytyminen herättivät huolta.  

Jyrki Kataisen hallituksen esittämät julkisen talouden säästöt vaikuttivat esi- ja perusopetuksen kehittämiseen paikallisten opetussuunnitelmien laadintavaiheessa vuosina 2013−2014.  Vertailtaessa kaikkien OECD-maiden koulutusten kustannusten kehittymistä vuosina 2013 − 2018 havaitaan, että Suomessa koulutukseen yhtä opiskelijaa tai oppilasta kohti käytetty rahasumma laski, kun kaikissa muissa summa nousi. 

Uudistuksen arviointi

Karvi sai tehtävän arvioida, miten hyvin opetussuunnitelman uudistamisprosessi eteni valtion hallinnon valmisteluista ja päätöksistä kuntien ja koulujen tasolle. Ja erityisesti kuinka toimiva ja vaikuttavia koulutuksen ohjausjärjestelmä ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sen osana olivat olleet. Lisäksi rapotoidaan, mitkä tekijät edistivät tai estivät muutostyössä onnistumista.

Arviointiryhmä koostui Karvin arvioinnin huippuammattilaisista ja koulutuksen kentän asiantuntijoista. Vastauksia kysymyksiin etsittiin analysoimalla asiakirjoja, lähettämällä kyseilyitä, haastattelemalla eri toimijoita ja toteuttamalla kouluvierailuita.

OSA 1: Keskeisten tavoitteiden läpimeno

ERITYISESTI arvioinnin kohteena olivat jalkauttamisen onnistuminen  perusteiden keskeisten ideoiden: oppimiskäsityksen, oppimisympäristöjen, laaja-alaisen oppiminen,  monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja toimintakulttuutri  osalta.

Oppimiskäsitys

Oppimiskäsitys ohjaa toimintaa  perusopetuksessa.  Perusteiden oppimiskäsityksen keskeinen lähtökohta on lapsen ja oppilaan aktiivinen toimijuus. Oppilas oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. Oppimiskäsityksessä korostuu oman toiminnan, oppimisen ja tunteiden reflektointi uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on keskeistä.  Oppimisprosessia ohjaa ja oppimista motivoi oppilaan ja lapsen kiinnostuksen kohteiden, arvostusten, työskentelytapojen ja tunteiden huomioiminen. 

Kokonaisuutena  perusopetuksen toiminta perustuu varsin hyvin opetussuunnitelmien oppimiskäsitykseen. Perusopetuksen järjestäjät, esiopetusyksiköt ja koulut arvioivat vuosina 2017 ja 2019, että oppimiskäsitys on huomioitu hyvin. Joka viides vastaaja oli eri mieltä tai epävarma, onko oppimiskäsitys huomioitu arvioinnin käytänteissä. 

Mikä estää?

Kaksi  viidesosaa arvioi, etteivät opetustilat tue oppimiskäsittyksen toteutumista, ja lähes yhtä suuri osa koki, että tukevat. Suurimpina oppimiskäsityksen toteuttamisen esteinä pidetään tiloja, välineitä ja laitteita. 

Opettajakyselyissä keväällä 2018 ja 2019  noin puolet perusopetuksen opettajista arvioi, että opetustilat eivät tue oppimiskäsityksen toteutumista. Lisäksi opettajat toivat esiin, että oppimiskäsityksen mukaista opetuksen toteuttamista estävät työrauhahäiriöt, suuret ryhmät ja riittämättömät mahdollisuudet antaa tukea sitä tarvitseville oppilaille. 

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöjä voidaan tarkastella fyysisinä, sosiaalisina sekä psyykkisinä tiloina, jotka tukevat oppimisen pedagogisia ulottuvuuksia. Fyysisillä tiloilla tarkoitetaan rakennettuja oppi- misympäristöjä, materiaaleja ja välineitä. Sosiaaliset tilat rakentuvat pedagogisina ratkaisuina sekä oppilaiden ja opettajan välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Psyykkisillä tiloilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten turvallisiksi oppilaat kokevat oppimistilanteet. Tarkasteltaessa oppimis- ympäristöjä pedagogisesta näkökulmasta huomioidaan muun muassa opetuksen ja oppimisen suunnittelu, oppimisen ohjaus, eriyttäminen ja eheyttäminen. 

Oppimisympäristöt ovat tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, jotka tukevat kasvamista ja oppimista. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista, ja yhteisöllistä tiedon rakentumista. Sekä esi- että perusopetuksessa oppimisympäristöjen kehittämisessä painottuvat oppilaan aktiivisuuden tukeminen, sosiaalisten taitojen kehittyminen, oppilaiden osallisuus ja tasa-arvo. 

Oppimisympäristöjen laajentuessa ja oppiaineiden raja-aitojen murtuessa opettajuudessa korostuu rooli oppimisen ohjaajana ja tukijana, kun oppilas ottaa aktiivisen toimijan roolin. Tällöin myös opettaja ja oppilaat tutustuvat aiempaa paremmin toisiinsa, kun oppiminen on luonteelta yhteisöllistä. 

Mikä estää?

Suurimmiksi pulmiksi  oppimisympäristössä nousivat vanhat ja huonosti toimivat laitteet, välineet ja materiaalit. 

Vuonna 2017 kaikki ryhmät kokivat haasteeksi niukat resurssit ja välineet sekä vanhanaikaiset tilat. Vanhanaikaisilla tiloilla tarkoitettiin vanhoja, ahtaita, jäykkiä, muuntumattomia sekä muilla tavoin huonosti toimivia ja epäkäytännöllisiä toimitiloja, jotka rajoittavat toimintaa. Taloudelliset resurssit liitettiin väline-, kaluste- tai laitehankintoihin tai muuhun vastaavaan konkreettiseen tarpeeseen, kuten oppimateriaalien niukkuuteen. Toistuvana oppimisympäristöjen kehittämisen haasteena olivat myös riittämättömät, vanhat tai toimimattomat ICT- tai TVT-laitteet. 

Oppimisympäristöjen kehittämisestä puhuttaessa avovastauksissa mainitaan fyysisten tilojen toimimattomuus. Psyykkisten ja sosiaalisten oppimisympäristöjen ja siten oppilaiden hyvinvointia tukevien ominaisuuksien kuvaileminen ja kehittämistarpeet jäivät vastaajilta mainitsematta. Opettajat kaipasivat joustavia ja muunneltavia tiloja, jotka lisäävät monipuolisten ja toiminnallisten työtapojen mahdollisuuksia. 

Laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisen osaamisen kasvanut tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttää tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Kaikki oppiaineet rakentavat osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. 

Opettajakyselyihin osallistuneiden arviot olivat vuosien 2017 ja 2019 vastaajaryhmien arvioita kriittisempiä. Perusopetuksen opettajista vain kolmasosa arvioi, että laaja-alainen osaaminen on huomioitu hyvin tai erittäin hyvin opetuksen käytänteissä tai toimintakulttuurin kehittämisessä .Arvioinnin käytänteissä laaja-alaista osaamista ei ollut vielä vuoden 2019 tulostenkaan mukaan kovin kattavasti huomioitu. 

 Mikä estää?

Viimeaikaiset koulutusleikkaukset saattavat selittää opettajien kokemuksia laaja-alaisesta osaamisesta sekä laaja- alaisen osaamisen toteuttamisen haasteista. Opetuksen ryhmäkokoja on kasvatettu, mikä luo haasteita myös laaja-alaisen osaamisen toteutumiselle. 

Monialainen oppimiskokonaisuus

Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Uutena asiana  perusteissa olivat monialaiset oppimiskokonaisuudet, jotka mahdollistavat eri tiedonalojen ja taitojen yhdistämisen sekä yhteisöllisen oppimisen ja tiedon rakentamisen. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia siitä, että oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi eheyttävä monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. 

Useissa kouluissa lähdettiin liikkeelle laajoilla teemoilla ja suureellisesti. Kokemuksista otettiin opiksi, ja seuraavina  lukuvuosina oppimiskokonaisuudet suunniteltiin ja toteutettiin maltillisemmin, esimerkiksi vain muutamia oppiaineita sisältäen.  

2019 koulujen ja perusopetuksen järjestäjien vastaajaryhmistä  hieman yli puolet arvioi, että laaja-alainen osaaminen on huomioitu opetuksen käytänteissä ja toimintakulttuurin kehittämisessä hyvin tai erittäin hyvin. Koulujen vastaajaryhmät arvioivat monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen onnistuneen hyvin.  Suurin osa koulujen vastaajaryhmistä arvioi, että oppimiskokonaisuudet ovat lisänneet opettajien välistä yhteistyötä ja luoneet kouluihin yhteisöllistä toimintakulttuuria. Lisäksi niiden katsottiin mahdollistaneen uudenlaisten työtapojen käytön. Huolestuttavaa on, että oppilaiden osallistaminen monialaisten suunnitteluun oli vähentynyt vuodesta 2017. 

Mikä estää?

• Monissa paikoissa on jouduttu toimimaan pitkiäkin aikoja väistötiloissa tai oppilas- ja lapsimäärään nähden liian pienissä tiloissa.  
• Ajan ja paikan löytäminen perusopetuksen opettajien väliselle yhteistyölle oli suuri pulma mo- nialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa 
• Yhteissuunnittelua ja yhteistyötä vaikeuttaa lisäksi opettajien työkuorma – kouluarki on monille opettajille erittäin kiireistä, ja he kokevat työn vaatimusten jatkuvasti lisääntyneen. 
• Monialaiset oppimiskokonaisuudet edellyttävät opettajilta uudenlaista työotetta, kun yksin tekemisestä siirrytään yhdessä tekemiseen. Kaikki opettajat eivät OPS-arvioinnin tulosten mukaan välttämättä ole valmiita laajaan oppiaineyhteistyöhön. 
• Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa tulisi kiinnittää jatkossa huomiota erityisesti opettajien kuormittuneisuuteen: koulujen vastaajaryhmistä jopa yli puolet arvioi opettajien kuormittuvan monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelusta paljon tai erittäin paljon. 
• Monialaisten oppimiskokonaisuuksien ei tule rakentua normaalin koulutyön päälle, vaan niiden tulisi olla osa oppiainejakoista opetusta. Sitä, mitä oppilas oppii monialaisen oppimiskokonaisuuden aikana, ei tarvitse opettaa uudelleen oppiaineiden oppitunneilla. 
• Olisi hyödyllistä kartoittaa ja jakaa lasten ja oppilaiden osallistamisen hyviä käytänteitä kouluihin sekä esiopetusyksiköihin. 
• Vaikka monialaiset oppimiskokonaisuudet suunnitellaan kunnan ja koulun tasolla, tulisi niiden suunnittelemisessa ja toteuttamisessa muistaa kuunnella myös lasten ja oppilaiden ääntä. 

Toimintakulttuuri

Opetussuunnitelmien perusteissa toimintakulttuuri määritellään historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuvana tapana toimia. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat säädökset ja opetussuunnitelmien perusteissa sekä paikallisissa suunnitelmissa määritellyt arvot, oppimiskäsitys sekä esiope- tusta koskevat tavoitteet. Toimintakulttuuri näkyy   vuorovaikutuksessa, ilmapiirissä sekä pedagogisissa käytännöissä ja vaikuttaa aina lasten kohtaamaan esiopetuksen laatuun. Hyvä toimintakulttuuri edistää oppimista ja hyvinvointia perusopetusyhteisössä. 

Opetussuunnitelmien perusteiden mukaan esiopetusyksiköiden ja koulujen toimintakulttuurien tulisi tukea yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. 

Perusopetuksen vastaajaryhmät arvioivat toimintakulttuurin kehittämisessä tärkeimmiksi yhteistyötaidot, opettajien osallistamisen ja yhteiset tavoitteet. Yhteiset tavoitteet, opettajien osallistaminen ja yhteisön jäsenten rohkaiseminen yhteistyöhön ovat keskeisiä tekijöitä koulujen toimintakulttuurin kehittämisessä.

Opettajien osallistuminen paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön mahdollistaa sen, että opettajien näkemykset otetaan huomioon koulun toimintakulttuurin kehittämisessä. S 

Rehtorilla ja johtajalla on keskeinen rooli toimintakulttuurin kehittämisessä, sillä he voivat toiminnallaan vahvistaa vuorovaikutteisia työtapoja sekä lisätä koko yhteisön hyvinvointia ja osallisuutta.  Kouluvierailujen keskusteluissa korostui johtajan roolin merkitys muutoksen läpiviemisessä 

Suurimmat erot ala- ja yläkoulujen opettajien välillä olivat tiimityöskentelyn/ yhteis-opettajuuden/ samanaikaisopettamisen, yhteissuunnittelun, tutoropettajuuden ja huoltajien osallistamisen suhteen. Alakoulujen opettajat arvioivat näiden tekijöiden edistävän toimintakulttuurin kehittämistä yläkoulujen opettajia enemmän. Lisäksi opetuksen järjestäjät nostivat arvioissaan yhtä korkealle pedagogisen johtajuuden. Huoltajien osallistaminen arvioitiin perusopetuksessa vähiten tärkeäksi. 

Mikä estää?

Kiireinen arki sekä suunnitteluajan puute olivat esteenä kehittämistyölle.  Arjessa yhteisen ajan löytäminen voi olla haaseellista. Arjen hektisyys vaikeuttaa opettajien mukaan uudistusten juurruttamista eikä aikaa jää kokeiluun ja dialogiin. 

Kun koulu toimii useissa eri tiloissa, aikaa kuluu siirtymiin. Samoja pulmia oli myös kouluissa, joissa opettajat toimivat sekä yläkoulun että lukion puolella. 

Osa II: Ohjausjärjestelmän toimivuus

Koulutuksen ohjausjärjestelmä on keskeinen koulutuspolitiikan toteuttamisen väline.   Suomessa koulutusjärjestelmää ohjataan lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteilla, rahoituksella, oppimistulosten arvioinneilla sekä kehittämishankkeilla.  Ohjausjärjestelmämme sisältää normi- informaatio- ja resurssiohjausta. Opetussuunnitelman osalta ohjauksella tarkoitetaan Opetushallituksen juridishallinnollista, tiedollista ja pedagogista ohjausta sekä opetuksen järjestämiseen liittyvää paikallista (kunnan opetushallinto ja koulujen/yksiköiden johto) ohjausta ja päätöksentekoa. 

Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä perustuu kahteen erilaiseen asiakirjaan: kansallisiin opetussuunnitelmien perusteisiin ja paikallisiin opetussuunnitelmiin.  Paikalliset opetussuunnitelmat ovat erilaisia eri kunnissa ja jopa kuntien sisällä eri kouluissa. Opetussuunnitelmien perusteilla pyritään varmistamaan kansallinen yhdenmukaisuus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta opetuksen järjestäjillä on silti runsaasti vapauksia paikallisten opetussuunnitelmien laadinnassa.

Ohjausjärjestelmän vaikuttavuutta ei voida arvioida vain sillä. että paikalliset opsit valmistuvat.  Pelkästään asiakirjojen uudistaminen ei riitä, vaan kunnissa tulee myös uudistaa esi- ja perusopetuksen pedagogiikkaa, oppimisen sisältöjä ja toimintakulttuuria. Siinä, kuinka  opetussuunnitelman tarkoitettu muutos toteutuu opettajan ja oppilaan välisessä pedagogisessa vuorovaikutuksessa ja oppilaiden välisessä yhteistoiminnassa joka päivä.

Arviointitulosten mukaan opetussuunnitelmien toimeenpano on kokonaisuudessaan onnistunut.  Itse luin  raporttia niin, että ohjausjärjestelmä toimi ainakin kohtuullisen hyvin.  

Vuoden 2012 tuntijako

Vuonna 2012 tehtiin tuntijakoon muutoksia.  Tavoitteena oli taide- ja taitoaineiden, yhteis-kunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen vahvistaminen sekä oppiaineiden välisen yhteistyön lisääminen. Lisäksi  tarkoituksena oli monipuolistaa Suomen kielivarantoa. Uudistuksessa lisättiin sekä varhennettiin historian ja yhteiskuntaopin tuntimäärää, Ympäristöopin sisältöjä muutettiin niin, että se opiskellaan integroituna kokonaisuutena (biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto) vuosiluokilla 1–6. Kotitalous määriteltiin osaksi taide- ja taitoaineita. 

Koulujen ja perusopetuksen järjestäjien vastaajaryhmistä  noin puolet arvioi, että tuntijako tukee perusopetuksen kehittämistä paikallisella tasolla. Kaikki ei mennyt kuin Strömsössä: Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien ja valinnaisten aineiden opetusjärjestelyt  yhdessä perusteasiakirjan kirjausten kanssa aiheuttivat sekaannusta ja vaikuttivat valinnaisuuden vähenemiseen kouluissa.  B1-kielen varhentaminen aiheutti opet- tajien mielestä vuosiluokilla 7−9 liian pitkiä taukoja kielen opiskeluun. Teknisen työn ja tekstiilityön sisällöllinen yhdistäminen koettiin monin tavoin haastavaksi 

Valinnaisuuden väheneminen on vaikuttanut yläkoulun oppilaiden opiskelumotivaatioon ja kouluviihtyvyyteen. 

Valtakunnalliset tavoitteet

Esi- ja perusopetuksen järjestäjien, esiopetusyksiköiden ja koulujen vastaajaryhmistä noin neljä viidesosaa arvioi, että opetuksen valtakunnalliset tavoitteet edistävät esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ja laaja-alaisen osaamisen vahvistamista. 

Itse perusteet

Itse perusteasiakirjan tulisi olla selkeä ja yksiselitteinen, mutta näin ei OPS-arvioinnin tulosten mukaan ole. Joidenkin tavoitteiden monitulkintaisuus on vaikeuttanut niiden toteuttamista käytännössä. Eniten sekaannusta ovat aiheuttaneet laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. Sen lisäksi, että ne sekoitettiin toisiinsa, niiden merkitys jäi monelle hämäräksi.

Oppimisen arviointiluku   osoittautui monitulkintaiseksi.  Perusteiden arviointilukua jouduttiinkin tarkentamaan, Numeroarviointi alkaa nyt viimeistään neljänneltä vuosiluokalta kaikissa kouluissa. Myös päättöarvioinnin arvosanan 8 kriteereitä täsmennettiin ja perusteiden arviointiosuutta täydennettiin valmistelemalla päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin oppiaineisiin arvosanoille 5, 7 ja 9. 

Perusopetuksen järjestäjien arvioiden mukaan opetussuunnitelman perusteiden oppiainekohtaiset osuudet eivät olleet kokonaisuudessaan linjassa perusteiden yleisen osan kanssa.  Perusopetuksen järjestäjät ja koulut olivat tyytyväisiä toimintakulttuurin kehittämistä, oppimisympäristöjä, oppimiskäsitystä sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea käsitteleviin lukuihin 

Opettajat nostivat esiin myös opetussuunnitelma-asiakirjan ja kouluarjen välisen epäsuhdan. 

Itse jalkauttaminen

Opetushallitus järjesti alkuvaiheessa paikallisten opetussuunni- telmien valmistelun tueksi maksuttomia koulutuksia muun muassa aluehallintovirastojen tuella. Myöhemmissä vaiheissa koulutukset muuttuivat maksullisiksi ja kustannusten nousu vaikeutti koulutuksiin osallistumista. OPH:n esi- ja perusopetuksen järjestäjien ohjausta ja tukea annettiin onnistuneesti erityisesti OPS 2016/LP 2016 -sivuston avulla.  

Resurssien puute on surullista ja tuntuu turhauttavalta. Huolella tehty OPS ei pääse loistoonsa, jos johdolla ja opettajilla ei ole riittäviä mahdollisuuksia omaksua OPS:n henkeä, käsitteitä ja konkreet- tisia uudistuksia 

Esi- ja perusopetuksen järjestäjien, esiopetusyksiköiden ja koulujen vastaajaryhmät eivät olleet tyytyväisiä Opetushallituksen ohjauksen selkeyteen ja oikea-aikaisuuteen. 

Opettajien laaja osallistaminen paikallisten opetussuunnitelmien laadintaan ei  ole aina ollut mahdollista. Resurssien puute ja kiire ovat vaikuttaneet eniten opettajien osallistumisen mahdollisuuksiin. Opetuksen järjestäjät ovat myös toteuttaneet opettajien osallistamista hyvin eri tavoin. Sekä esi- että perusopetuksessa suurimmat esteet koulutukseen osallistumiselle olivat sijaisjärjestelyt, pitkät etäisyydet ja koulutusten kustannukset. Näiden vaikutus oli jopa kasvanut seuranta-ajankohtana, 

Opettajat kokivat, ettei opetussuunnitelman uudistuksia ehditä kiireen vuoksi aina suunnitella, saati toteuttaa onnistuneesti.  

Yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen kytkeytyvinä pulmina nousivat esiin uudistamisen aikapaineet ja aikataulut. Erittäin merkittävä koulutuksiin osallistumista estävä tekijä oli myös kiire, 

Myös Opetushalituksen asiantuntijat arvioivat OPS- arvioinnin haastatteluissa, etteivät ohjaus ja tuki olleet riittäviä paikallisen opetussuunnitelmantyön aikana. Riittämättömän ohjauksen yhdeksi syyksi nostettiin taloudellisten resurssien vähäisyys.  Opetushallituksen omien asiantuntijoiden mukaan  ohjaukseen ja tukeen opetus-suunnitelmatyön aikana  ei ollut varattu riittävästi resursseja. Saadut resurssit oli kuitenkin asiantuntijoiden mukaan käytetty tehokkaasti. Näin todella on tehty, sillä esi- ja perusopetuksen järjestäjät, esiopetusyksiköt ja koulut olivat tuen muotoihin tyytyväisiä. 

Perusopetuksen järjestäjistä noin kolme neljäsosaa arvioi onnistuneensa hyvin tai erittäin hyvin paikalliseen OPS-työn arvo- ja oppimiskäsityskeskusteluiden toteuttamisessa. Koulut eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä: vain alle puolet koulujen vastaajaryhmistä arvioi, että opetuksen järjestäjä oli onnistunut oppimiskäsityskeskustelujen järjestämisessä. 

Perusopetuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa parhaiden rehtoreiden perehdyttämisessä opetussuunnitelmaan.  

Jalkauttamista edistäneitä tekijöitä

• Eri toimijoiden osallistaminen ja yhteistyö edistivät yhteisen ymmärryksen syntymistä uudistusten tavoitteista. 
• Sellaisissa kouluissa, joissa on ollut jo pitkään kehittämismyönteinen ilmapiiri,   OPS-uudistus on otettu hyvin vastaan.  
• Pedagogisella johtamisella on tärkeä rooli eri toimijoiden osallistamisessa opetussuunnitelmien toimeenpanoon. 
• Mitä enemmän koulun johdolla ja opetushenkilöstöllä on ollut aikaa perehtymiseen, täydennyskoulutukseen ja yhdessä keskusteluun, sitä sujuvammin käyttöönotto on edennyt.  Opetussuunnitelman uudistuksia ja käsitteitävoidaan ja on syytä avata yhdessä keskustellen,
sillä silloin niistä syntyy työyhteisölle yhteistä ymmärrystä. Hyvä käytäntö on ollut Pedagogiset kahvilat.
• Perusopetuksessa paikallisen opetussuunnitelman käyttöönottoa edistää voimakkaimmin opettajien välinen yhteistyö. Huomionarvoista on, ettei opettajien ja oppilaiden välisen yhteistyön merkitystä paikallisen opetussuunnitelman käyttöönotossa koeta yhtä tärkeäksi kuin esiopetuksessa opettajien ja lasten yhteistyötä. Sen sijaan perusopetuksessa arvostettiin enemmän opettajien ja rehtoreiden välistä yhteistyötä. 

Jalkauttamisen ongelmia

Keskeisen ongelman voisin tiivistää  Peter Johnssonia mukaillen: hitauden ja kiireen paradoksiksi. Itse perusteiden valmistuminen kesti liian kauan ja paikallinen ops oli tehtävä liian lyhyessä ajassa. Karvin mukaan perusteteksti jäi käsitteiltään vaikeaksi ja epäselväksi, ja erityisesti sen arviointiluku oli hankala. Niinikään jännitteitä oli tiukennetun tuntijaon ja toisaalta perusteiden eheyttämishengen välillä.

Ohjausprosessin keskeisiä periaatteita oli eri tahojen osallistaminen, mutta palautteen mukaan tässä ei kaikkialla aikuisten oikeasti onnistuttu.

Miten onnistuttaisiin ohjauksessa paremmin?

• Itse perusteiden tulisi olla yksiselitteisemmät
• OPS-uudistuksen ydinviestin tulisi myös olla selkeä ja kaikille helposti ymmärrettävä. Siten voitaisiin helpommin osallistaa myös oppilaat ja heidän huoltajansa.
• OPS:ssa ja opettajankoulutuksessa laaja-alaisuus ja monialaisuus tulisi niin sanotusti vääntää rautalangasta.
• Valtakunnallista valmisteluprosessia olisi syytä tiivistää ja vahvistaa. Kunnat, muut opetuksen järjestäjät ja koulut tarvitsevat vahvempaa tukea ja ohjausta 
• Valtakunnalliseen OPS-uudistusprosessiin pitäisi saada nopeutta ja joustavuutta, ja toisaalta paikalliseen OPS-uudistustyöhön ja toimeenpanoon pitäisi saada lisää aikaa.
• Opetussuunnitelmauudistuksien suunnitteluun ja toimeenpanoon tulisi suunnata enemmän valtion ja kuntien resursseja.Opetussuunnitelmankin uudistaminen on euroista kiinni. 
• Kaikille opetuksen ammattilaisille on järjestettävä aikaa syvälliseen pedagogisen ajattelun uudistamiseen. 
• Kouluun tarvittaisiin rauhaa. Koulupäivä on muuttunut yhä hektisemmäksi. Opettajan vastuuta oppimishuollosta on viime vuosina lisätty. Tarve oppilashuollolle ja siihen kuuluvalle yhteistyölle on koko ajan tuntunut kasvavan. Koulupäivän aikana tai heti sen jälkeen ei ole yhteiselle keskustelulle tai oman työn kehittämiselle aikaa – lieneekö voimiakaan. 
• Perusopetuksen vastaajaryhmän mukaan opetussuunnitelmatyötä pitäisi kehittää lisäämällä kou-lutusta ja tukea sekä yhteistyötä ja tiedon jakamista. 
• OPS-prosessin suunnittelu ja orga-nisointi olisi hyödyllistä nostaa keskeiseksi pedagogisen johtamisen näkökulmaksi.
• Työyhteisöissä tarvittaisiin mentorointia tai muuta opastusta uudistusten toi- meenpanossa. 
• Työarkeen kaivattiin luottamusta ja rauhaa.

Viikkoraportti 48

 S ITÄ ollaan sitten jo   jouluputkessa. Pikkuisen on   luntakin paikoin maassa. Pakkasta. Jouluradio päällä autossa. Pitkät kalsarit jalassa. Torstaina oli ostettava jo vuoden 2022 kalenterisivut.

 Maanantai 29.11. 

Aikainen herätys. MB huoltoon Veholle ja sitten nenä pystyssä ajamaan hypridi-vaihtioautolla. Nousi kova autokuume, johon saisin FB:ssä vertaistukea.

Kello 15 alkoi Perinneseuran etäkokous, jossa hiottiin Espoon 1972-2022-teemaa. Hyvää säpinää. 

 Tiistai 30.11. 

Lepopäivää iltaan saakka. Peiton alla paperihommia.  Shoppailua  Jumbossa. Oma auto sisä- ja ulkopesuun. Johan laski kuume. 

Kello 17.30 Espoon demarien kunnallisjärjestön etä-kokoukseen vuoden 2022 hallituksen varapuheenjohtajan hattu päässä.

 Keskiviikko 1.12. 

Klo 10.30 Siltavuoren-penkerelle OpeUra- tutkimusryhmän kokoukseen. Hissi on yhä rikki. Ja kerrosoviin asennettu lukot.

Vespan akku irti, ja rakas vekotin talviunille. Klo 18-19 Webnaari erityisopeille. Paikalla etänä about 30. Hyvää keskustelua mm. inkluusiosta ilman resursseja.

 Torstai 2.12. 

Muutoin vapaapäivä, paitsi että klo 17.30 TSL:n Espoon ja Kauniaisten opintojärjestön syyskokous. Kiusallisia teknisiä ongelmia hybridissa, mutta homma hoidettiin kuitenkin. 

 Perjantai 3.12 

Perjantai oli taas kouluvaari-päivä. Työlistalla olio ulko- ja ruokailunvalvontaa, juhlava lipunnosto. Uskonnontunnilla Raamatun kertomus Jee-suksesta - nyt ppt-esityksenä musiikilla maustettuna.Ensi viikolla mukaan vielä enemmän yhteissoittoa.

Klo 15.30 vielä kunnallisjärjestön hallituksen ylimääräinen aluevaalikokous.

HYVÄ, työn ja levon tasapainiviikko. Päivän paras viesti: Omnia-kirjan lasti on saapunut painosta Virosta. Julkistus ja lounas tammikuussa. 

Hyvää talviunta, rakas Vespa

 

NIIN se aika menee. Vastahan minä survoin akkua paikalleen ja tänään jo pois. Väliin mahtui hienoja vespakelejä - vaikka km- määrät jäivät vähäisiksi mm. Pandemian vuoksi.

Nyt on akku sisällä lämpimässä. Ja Vespa tallissa kylmässä.  Puoli vuotta ja pannaan taas sydän paikalleen.

Päivän aforismi

 

C a s e E s p o o. Mitä hyvää? Huonoa?

 

HUOMENNA  klo 18-19 hieno tilaisuus keskustella, millainen  Espoo on opetuksenjärjestäjänä. 

Ilmaisen Webinaarin järjestää opetuksen järjestää Eteläisen Suomen erityisopetus ry.

Olen luvannut olla THE keynote.

Linkki on tässä. 

Päivän aforismi