Kirjoja

Kirjoja

maanantaina, maaliskuuta 08, 2021

Lähikoulupilotti jakaa mielipiteitä. Osa 2

SAIN osaan paljon hyviä ajatuksia Facebookin keskustelypalsoilla. Kiitos kaikille.

TÄSSÄ aakkosittain ohjeita/kysymyksiä asian puimiseen.

AINEENOPETTAJAT

yhteistyö on haasteellista aineenopetuksessa.k Mist yhteissuunnitteluaika ja  ja sen korvaaminen?

ELOT

Miksi heidän toimenkuvansa on muutettu ja samalla lisätty opetusvelvollisuutta.

ERITYISOPETAJA

Miten onnistua, jos vain yksi erityisopettaja ja hänkin onollut pois marraskuusta maaliskuuhun eikä päteviä sijaisia ole?

Olisiko Espoo ensimmäinen suuri kaupunki, joka noudattaisi erityisopetuksen kelpoisuusehtoja?

3-PORTAINEN TUKI

Yleinen tuki+tehostettu tuki ei eräissä kouluissa tarkoita yhtään mitään.  Tuen kolme eri porrasta pitäisi olla selkeät ja samat koulusta/rehtorista/erityisopettajasta riippumatta.

LISÄRESUSSI

Onko tulossa?  Reilusti koulunkäynnin ohjaajia, erityisopettajia, psykologeja ja paljon pakollista koulutusta opettajille.


LUOKANOPETTAJA

Luokanopettajana en koe olevani aina tarpeeksi pätevä nykyistenkään luokkien opettamiseen. 

MENETELMÄT

Erityisen/tehostetun tuen oppilaat ovat harvoin jos koskaan samasta puusta veistetyt: Menetelmiä tarvitaan useita ja aikaa kohtaamiselle.

OPETTAJAPULA

Haastavampien alueiden kouluihin voi olla kohta mahdoton saada päteviä opettajia ainakaan pidemmäksi aikaa.

OPPIMATERIAALI

Tarvitaan oppimateriaalia, jossa on eriyttäminen huomioitu riittävän hyvin

PAPERITYÖ

Teettää tolkuttomasti työtunteja, kun oppilaalle haetaan erityistä tukea tai siihen tehdään muutoksia. 

PIENI/ISO LUOKKA

Iso luokka ei vain aina ole jokaiselle lapselle paras paikka - jotkut lapset ansaitsevat ja tarvitsevat pienemmän ryhmän ja koulutetun erityisopettajan kokoaikaisen tuen.

PILOTTI

Onko tämä oikeasti nää pilotti? Vai onko se jo määrätty?

RESURSSIT

Mikä on keskimääräinen resurssi?

RYHMÄ

Ryhmässä ei voi olla runsaasti tuettavia. Jo nyt opetusryhmissä voi joillain alueilla olla esimerkiksi kolmasosa s2-oppilaita ja tämän lisäksi tehostetun tuen oppilaita ja myös joku erityisen tuen oppilas. 

TOTETUS

Toteutus on kentällä huono ja siihen suurin syy on resurssien puute sekä koulujen epätasa-arvoinen asema. On kouluja, joissa on vain   yleisopetuksen luokkia (yhden tai kahden elan koulut). 300:lle oppilaalle  kuraattori- ja psykologiresurssia alle 1pvä/viikko. Psykologia ei keväällä ole käytössä heidän hankalan tilanteen vuoksi. Avustajat sidottu sairaille lapsille. Resurssiopettaja vaihtuu yhtä päätä. Käytännössä  Eli luokanopettaja on   yksin ja riittämätön.  Henkilökunta valmiiksi kisäväsynyttä,


 



sunnuntaina, maaliskuuta 07, 2021

Lähikoulupilotti jakaa mielipiteitä












ENSI keskiviikkona Espoon opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnan listalla on tosia isoja tunteita herättäneen ns. lähikoulupilotin esittely. Lyhyesti pilotissa  on kysymys kouluille vapaaehoisesta kokeilustta, jossa eräitä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on siirrretty alueellisista erityisluokista oman alueensa  koulun yleisopetuksen luokkiin. Kyse on siis integraatiosta jopa inkluusiosta.

LAUTAKUNTA pyysi vuoden alussa kirjallista selvitystä, jossa  kuultaisiin kokeilussa mukana olleita rehtoreita, opettajia, oppilaita ja heidän vanhempiaan. Suomenkielisessä opetuksessa  otettiin haste vastaaan; tehtiinkin seurantakysely.  Samalla haastateltiin otantana - tai tarkasti ottaen  näytteenä. pilottiryhmien opettajia ja oppilaita sekä kysyttiin huoltajien mielipiteitä pilotin onnistumisesta oman lapsen näkökulmasta. Viimeisestä ryhmästä saatiin tosi vähän vastaajia. Outoa.

Väliarviointiraportissa on 7sivua.  Nostan sieltä  ja pilottikoulujen suunnitelmista tähän itselleni talteen kokousta varten minua kiinnostavia pointteja.

MIKSI?

Tarkoitus on vahvistaa hallitusti niiden oppilaiden oikeutta lähikouluun joilla on oppimisessa vaikeuksia. Kokeilu perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja opetussuunnitelman tahtotilaan.

MITEN  OPETUSTA ON KONKREETISTI PILOTISSA  JÄRJESTETTY?

Käytössä eri kouluissa on ollu mm.  näitä työkaluja:

  • Arvokas-ryhmät
  • Avustajapalvelut,
  • Avustajien lukujärjestykset laaditaan tuen tarpeen mukaan.
  • Eriyttäminen: Eri tasoisille oppilaille eriytetyt oppituntisisällöt
  • Havainnollistaminen
  • Istumajärjestys 
  • Joustava opetusjärjestelyt ja samanaikaisopetus
  • Kertaaminen, 
  • Kiva 
  • Kodin ja koulun vuoropuhelu kasvatustyön tukena
  • Kokeiden/näyttöjen mukauttaminen
  • Kollegan työn seuraaminen tai rinnalla tekeminen,
  • Kouluissa on muutettu toimintatapoja mm. luokanopettaja ja erityisluokanopettaja parina
  • Lasten vahvuudet kartoitus; opetuksessa lähdetään oppilaan vahvuuksista liikkeelle
  • Luokanvalvojuuden tueksi ”käsikirja”
  • Mikäli oppilas on tarvinnut tukevampaa ratkaisua, on  päätetty myös erityisluokkasijoituksesta.
  • Miten menee -tunnit
  • Monipuoliset opetusmateriaalit
  • Myönteisiä kohtaamisia ja positiivista palautetta
  • Oppilas, jolla on oppimisen erityisvaikeuksisa sijoiteaan oppilaiden oman alueen muiden lasten kanssa samaan luokkaan
  • Oppilaskohtaiset tukivälineet
  • Oppituntien palkitus
  • Ryhmitellään kaikki integroidut oppilaat samalle luokalle ja hyödynneään siinä erityisluokanopettajan resurssia.
  • Ryhmäytyspäivät
  • Yhteisesti sovitut, yhteiset säännöt kaikissa tilanteissa ja paikoissa.
  • Ys- ajalle varataan riittävästi aikaa yhteiseen keskusteluun.

OPPIVATKO  OPPILAAT PILOTISSA PAREMMIN?

Selvitystä varten vertailtiin 8. luokan matematiikan, englannin ja S1/S2-oppimäärän arvosanojen keskiarvoa. Kaikissa ryhmissä keskimääräinen keskiarvo oli pudonnut viime keväästä, mutta näin tapahtui myös EVY-luokilla-. Oppimisen kannalta ei kumpikaan opetusmuodoista ollut parempi kuin toinen. 

VOIVATKO OPPILAAT PILOTISSA PAREMMIN?

Pilottioppilaiden mielipiteitä selvitettiin otantahaastatteluna, ja otantaryhmänä - siis näytteenä- toimi integraatio-oppilaita. He kertoivat opiskelun sujuvan kaikilla hyvin ja heillä kaikilla on kavereita. Kouluun heillä oli pääasiassa mukava tulla, joskin yksi vastaajista kertoi olevansa mieluimmin kotona kuin koulussa. Oppilaat kokivat saavansa riittävästi tukea oppitunneilla ja oppilaat kertoivatkin, että he eivät keksi mitään, mitä tukea he tarvitsivat lisää koulussa. Kaikki oppilaat olivat vahvasti sitä mieltä, että haluavat opiskella mieluummin yleisopetuksen luokassa kuin erityisluokalla. Yksi oppilaista opiskeli erityisluokalla vielä 7. luokalla eikä haluaisi palata pienryhmään.

Eräs haastateltu alakoulun oppilas koki olevansa pienessä ryhmässä yksinäinen ja yksin. Isossa ryhmässä hän sai uusia ystäviä, myös rinnakkaisluokalta. 

MITEN TYYTYVÄISIÄ REHTORIT OVAT?

Rehtorit olivat kaikkein tyytyväisin henkilöstöryhmä. Ks. alla.

MITEN TYYTYVÄISIÄ OPETTAJAT OVAT?

Kyselyyn vastasi 194 henkilöä. Väittämiin saatujen vastausten keskiarvot olivat asteikolla 1-4 :

  • Rehtorit 3,23
  • Erityisluokanopettajat 2,97
  • Laaja-alaiset  erityisopettajat  2,86
  • Luokanopettajat 2,75
  • Aineenopettajat  2,58   
Kysymyksen oppilaan kolmiportaisen tuen järjestämisestä lähikoulussa asteikoll 1-5 saatiin seuraava keskiarvot 
  • Rehtorit 3,92
  • Erityisluokanopettajat 3,44
  • Laaja-alaiset  erityisopettajat  3,41
  • Luokanopettajat 3,11
  • Aineenopettajat 2,5 
  • Opettajien tyytyväisyys vaihteli siis kovasti. Aineenopettajat olivat tyytymättömämpiä. Miksihän eriyisopettajat olivat opettajaryhmistä tyytyväisimpiä?

    - Tämä pilotti on Espoon erityisopetuksen kimaltavin helmi. 

    - Inkluusio on tätä päivää ja se pitää hyväksyä. 

    - Se on iso asia, että erityisen tuen oppilas voi olla mukana yleisopetuksessa ja saada siellä tukea.

    MITEN TYYTYVÄISIÄ VANHEMMAT OVAT?

    Integroitujen oppilaiden huoltajat (2,96) sekä luokan muiden oppilaiden huoltajat (2,67) suhtautuivat pääosin lähikoulupilottiin myönteisesti. Ilmapiiri oppilaiden kesken luokassa on hyvä (2,88) ja oppilaiden opiskelu yleisopetuksen ryhmässä sujuu hyvin (2,46). En löytänyt raporista, oliko asteikko 1-4 vai jokin muu.

    Huoltajat olivat tyytyväisiä siihen, että lapsilla on useampi aikuinen luokassa tukena ja turvana. Yksikään integraatio-oppilaan huoltaja ei toivonut lastaan pienryhmään. 

    - Erään oppilaan vanhemmat kommentoivat, että ensimmäistä kertaa oppilas lähtee mielellään kouluun.

    MUITA AJATUKSIA

    • Aineenopettajalta ja erityisopettajalta puuttuu yhteinen suunnitteluaika. Yhteisellä suunnittelulla voitaisiin vielä parantaa opetuksen laatua.Onnistuminen vaatii erityisluokanopettajan mukanaolon ryhmässä silloin, kun erityisen tuen oppilaita on paljon. Yksin ei ryhmän opetus olisi onnistunut millään. Myöskään pelkkä ela-resurssi ei olisi ollut riittävä kaikkien et- ja tt-oppilaiden tukemiseen.  
    • Ei sovi oppilaille, joilla on käyttäytymisvaikeuksia.
    • Haastavaa on ollut, jos toinen opettaja on poissa, sillä sijainen ei tunne oppilaita
    • Huoli on, että saavatko kaikki sitä tukea, mitä tarvitsevat ja onko asiat kirjattu oikein.
    • Inkluusioluokalla soisi olevan vain erityisen tuen ja yleisen tuen oppilaita. Jos näiden lisäksi useita tehostetun tuen oppilaita, niin paletti alkaa olla liian vaativa.
    • Jos yhmässä on tehostetun tuen oppilaita, joille on haettu et-päätöstä, mutta sitä päätöstä ei saatu. He jäävät ilman lisäresurssia. 
    • Materiaaleja selkosuomeksi enemmän,
    • Ongelma: päivät, jolloin erityisluokanopettaja puuttuu.
    • Oppilashuolto ei käytännössä ole ollut mukana, koska henkilöitä on jatkuvasti puuttunut ja/tai vaihtunut.
    • Tarvitaan  tietoa ja tiedon jakamisa  (koulutus); mm. Opettajien vahvan tiimityön kehittäminen ja vahvistaminen.

    YHTEENVETONA selvityksen tekijät toteavat;

    • Jotta onnistutaan tarvitaan oikeanlaisen asenteen löytyminen. Valitettavasti pilotissa käy ilmi, etteivät kaikki opettajat suhtaudu erilaisuuteen aina positiivisesti. Puheen tasolla erilaisuutta, tässä tapauksessa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.
    • Haasteeksi inkluusion kannalta nousi jonkin verran esiin myös koulun tilat ja henkilökunnan kelpoisuus.
    • Henkilöstön yhteissuunnittelua ja työnjakoa tulee kehittää
    • Koulun yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän roolia integroitujen oppilaiden oppimisen edistämisessä tulee nostaa; Toivotaan oppilashuollon asiantuntijoiden jalkautumista luokkiin.
    • Nykyisillä resursseilla pystytään huolehtimaan riittävästi oppilaiden yksilöllisistä tarpeista. 
    • Opettajat tarvitsevat aiempaa enemmän erityispedagogiikan taitoja ja kokemusta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa toimimisesta.
    • Resurssit eivät korvaa inkluusion mahdollistavan toimintakulttuurin merkitystä. 
      ”Koulun tasolla ihmetyttää lautakunnassa ja valtuustossa oleva hämmennys inkluusiosta. Perusopetuslaki velvoittaa järjestämän riittävän tuen oppilaan lähikouluun. Näin on jo myös tehty monessa espoolaisessa koulussa ennen lähikoulupilottiakin ja hyvin tuloksin.”

    KOKO asiakohta löytyy tästä linkistä:

    perjantaina, maaliskuuta 05, 2021

    torstaina, maaliskuuta 04, 2021

    keskiviikkona, maaliskuuta 03, 2021

    Hyviä koulu-uutisia Espoosta

    Muistio opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksesta 3.3.2021

    Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kokoontui vuoden  neljänteen  nyt ylimääräiseen kokoukseensa jälleen teamsillä. Lista ei ole pitkä, muttei  kokouskaan. Olimme harvinaisen yksimielisiä.

    Lautakunta hyväksyivarhaiskasvatuksen käyttösuunnitelman. Tulosidonnainen palveluseteli otetaan käyttöön 1.8.2021.

    Sukon osalta käyttösuunnitelmaa ei nielty ihan sellaisenaan. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta totesi, että vallitsevassa maailmanlaajuisessa koronapandemiatilanteessa opetustoimen on kurottava umpeen mittavaa oppimisen vajetta. Nyt ei ole mahdollista kohdistaa sopeutustoimia opetukseen. Koronapandemian aiheuttamat haasteet, toisen asteen maksuttomuus ja tilakustannusten nousu pakottaisivat kohdistamaan leikkauksia suoraan opetukseen.  Se ei käy.

    Niinpä lautakunta esitti kaupunginhallitukselle lisätalousarviota. Suomenkieliseen perusopetukseen tarvitaan lisää 2,9 milj. euroa ja lukiokoulutukseen 700 000 euroa. Mikäli etäopetus jatkuu ja sen seurauksena syntyy säästöjä muun muassa kouluruokailusta, siivouksesta sekä kuljetuksista, lautakunta edellyttää, että syntyneet säästöt kohdistetaan täysimääräisesti vuoden 2021 aikana oppilashuollollisiin palveluihin. Lisäksi lautakunta esittää 600 000 euroa kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaan.

    Vastoin lautakunnan syksyllä 2020 käsittelemää talousarviota, kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta oli rajattu ulos talousarviosta. Iltapäiväkerhotoiminnan mahdollistaminen on tärkeää pienten koululaisten turvallisen iltapäivän varmistamiseksi ja vanhemmille työssäkäynnin helpottamiseksi. 

    Muilta osin lautakunta hyväksyi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2021. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Virkamiehet jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä.

    TOINEN kova pykälä oli  Kilon koulun väistöratkaisu. Yksimielisesti päädyttiin tällaisen malliin. Tämä  yksinkertaistus on omani.

    • Syksyn kutoset  Monikko > yläkoulu    - 1  väistökoulu
    • Syksyn vitoset Monikko > 6.lk Perkkaa  - 2  väistökoulua
    • Syksyn  neloset Monikko >  5.lk  Monikko  > 6. lk.  Laajalahti > Kilo  - 2  väistökoulua
    • Syksyn kolmoset Monikko > 4.lk Perkkaa > 5.lk  Perkkaa > Kilo - 2 väistökoulua
    • Syksyn kakkoset Lintumetsä > 3.lk  Perkkaa>  4.lk  Perkkaa > Kilo - 2 väistökoulua
    • Syksyn ykköset Lintumetsä > 2. lk Lintumetsä > 3.lk Laajalahti> Kilo - 2 väistökoulua

    Tässä vaihtoehdossa millekään koulussa jatkavalle luokka-asteelle ei tule opetuspisteen vaihtoa sekä kesällä 2022 että kesällä 2023

    Lautakunta esitti kuitenkin syvän huolensa väistöratkaisun vaikutuksista koulun ja koululaisten arjen sujuvuuteen ja velvoitti  virastoa selvittämään ja tarpeen mukaan tuomaan lautakunnan päätettäväksi uuden väistöratkaisun. Lautakunta pyysi myös  selvitystä nykyisen Kristillisen koulun (Karapellontie 11) käyttötarkoituksen jatkamisesta väistötilana. 

    LISTAN ulkopuolelta nousi esiin  toisen asteen opetuksen järjestely ensi viikolta alkaen.  Eivätkö opettajat saa hoitaa etäopetusta kotoa käsin, niinkuin hallituskin toivoo. Miksi? Olimme saaneet kirjeen eräältä koululta: 

    "Hyvät Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet,

     Essissä oli tänään tieto, että opettajat tulisivat koulurakennukseen töihin, vaikka oppilaat olisivatkin etänä. Tämä tieto on pöyristyttänyt meitä työyhteisössämme. Meillä ei ole kaikille tiloja työskennellä koululla. Lisäksi osa opettajistamme kulkee julkisilla töihin, kuuluu riskiryhmään tai/ja on raskaana. Emme ymmärrä päätöstä ollenkaan. Meillä on todella hyvät ja tehokkaat etätyökäytänteet sekä yhteistyöhön opettajien kesken että opettaaksemme.

    Jos teillä on valtaa vaikuttaa asiaan kokouksessanne tänään, pyydän teitä vakaasti harkitsemaan, mikä on oikeasti järkevää.”

    NYT ohjeet tullaan kojaamaan niin, että ne opettajat, joille se on mahdollista, voivat opettaa etänä kotoa käsin. Kaikki eivä voi, koska mm. erityisen tuen oppilailla on oikeus lähiopeukseen. Huomenna on luvassa  asiasta uudet ohjeet.   

    tiistaina, maaliskuuta 02, 2021

    Goodbye Maisteriharjoittelut 2020-21. Osa 2



    TÄMÄN lukuvuoden maisterinharjoittelujen ohjaukset ovat laskua vaille valmiit.  Kokeilin tänään Zoomissa erilaista palautekeskustelutapaa. Olin poiminut raporteista hajoittelijoiden  nostamia teemoja, ja  virittelin keskustelua niitä sivuavilla aformismeilla. Itse sessiossa jaoin Keynote-diat pöydälle.  Tänne muunsin ne iMoviessa leffaksi. Tunnin diat juoksutetaan  tässä vähän yli minuutissa. Näin niistä sai riittävän kevyet.

    Kokeilenpa ideaa myös huhtikuun tutor-koulutuksessa.


     

    maanantaina, maaliskuuta 01, 2021

    Goodbye Maisteriharjoittelu 2020-21



     











    HELSINGIN yliopiston luokanopettajaopiskelijoilla on  lukuvuodessa neljä periodia, joiden aikana voi suorittaa maisteriharjoittelun os. päättöharjoittelun. Korona-aikana suoritustapoja on ollut monenlaisia; On oltu oikeasti  fyysisesi luokissa. On opetettu etää läppärillä. On kuviteltu, että opetetaan.

    TÄMÄ kolmas periodi toteutettiin niin, että harjoittelijat olivat oikeasti luokissa - toki maskit päällä. Mutta didaktikko seurasi ne noin kuusi oppituntia Teamsilla ja kehui sitten etänä.  Minä sain ohjattavaksi yhden parin. Heidän viiden viikon harjoittelunsa päättyy  huomenna tiistaina.  

    ENSIMMÄINEN viikko oli ns.  orientaatioviikko, jolloin he seurasivat ohjaavan opettajansa opetusta ja laativat hänen valvonnassaan neljän varsinaisen opetusviikon suunnitelmat.  Tämän viikon aikana tehtiin myös henkilökohtainen oman opettajuuden kehittymissuunnitelma, ensimmäiset jaksosuunnitelmat ja viikkosuunnitelmat sekä tuntisuunnitelmia.

    SITTEN opetettiin neljä viikkoa. Yhdessä ja erikseen. 

    HUOMENNA on siis lopputapahtuma. jossa kukin pari pitää pienen 10 minuutin  esityksen  loppu-porukalle. Ennen sitä kukin pari reflektoi hajoittelussa oppimaansa omn didaktikonsa kanssa Zoomilla. Loppukeskustelussa nostetaan esille harjoittelun aikana ja harjoitteluraportissa esille tulleita teemoja Keskustelua varten harjoittelijat ovat lähettäneet etukäteen raportin. 

    MINULLA ei ole harjoittelijoita pian alkavassa IV-periodissa, joten kokeilen sen kunniaksi huomenna hieman erilaista sessiota. Perästä kuuluu.

    Päivän aforismi