Hyvällä mielellä

KUVA: Kari Kinnunen. Hymy on

herkässä kunhn muistaa pukeutua

sään mukaan.

OIKEIN mukavasti  on viikko 8 alkanut. Lumityöt tarjoavat ilmaisen mahdollisuuden hyötyliikuntaan heti aamutuimaan :-)

Maanantaista

Maanantain avasin varovaisesti. Tein aamun töitä etänä, ja  piipahdin keskipäivällä koululla. Hiljaista on. Koulusihteeri ja yksi avustajista ahkeroi. Talonmiehemme Kari oli ajanut läpi yön trakorilla lunta.

Miten kauniin viestin virkapostiin olivatkaan Pasi Sahlbergin opiskelijat vierailustaan kirjoittaneet. Laitan sen tänne, kun pyysivät välittämään terveiset:

"To all staff and students at Aurora school, 

I would like to thank you on behalf of all of the students from Pasi Sahlberg's University group, who visited the school on Thursday 16th February. I am sure that I can speak for everyone in the group when I say that the visit to the school was inspirational and unforgettable. The school gave me insight of what can be achieved in a school setting, the number of activities that you have available for the
children to get involved with was astounding (something that I have never seen in England). Every student and member of staff that we met was welcoming and friendly. 

Thank you once again for allowing us to visit your school, it was a fantastic opportunity that I will not forget.

Kind regards, Natalie Roddis."

Esimieheltäni, hallintopäälliköltä tuli myönteinen viesti huhti-toukokuun taitteen vuosiloma-anomukseen. Kaksi kuukautta ja risat ja kohti Elviksen Gracelandia!

ILTAPÄIVÄLLÄ tapasin Helsingissä  emeritus-professori Matti Meren Soklan kahvilassa.  Haastattelin häntä  herbartilaisesta tahdikkuuden käsitteestä.  Päivän saldoon mahtuu myös Luokanopettajan Päiväkirjan  2012-13 lähteminen painoon.  Se projekti siinä.  Saldoon mahtui myös tekstien tuottaminen suurista kasvattajista.  Sain tällä kertaa vaihtaa ajatuksia  Freiren, Freinetin, Illichin, Millerin ja Ramus´n kanssa. Vielä 1-2  nippua, ja sitten alkaa tekstien työstämisen toinen kierros. Ja neuvottelut kustantajan kanssa.

Tiistaista

Varhaisaamiaiseksi huhtikuun Luokanopettaja-lehden tuupparin hiontaa. Ajoissa tulleet jutut on nyt lähetetty taittajalle. Osa juttutarjokkaista  oli pakko palauttaa kirjoittajille lyhennettäväksi.  Lyhyen jutun kirjottaminen on taitolaji.

Tiistain ohjelmaan olen sopinut parikin tapaamista. Tapaan ensin japanilaisen, juuri meillä vierailleen opiskelijan ja sitten FountainParkin viskaalin.  Edellinen kuuluu ryhmään, joka haluaisia tulla kouluille esitelemään omaa maataan kestävän kehityksen näkökulmasta. Toinen taas ryhmään, joka kohta käynnistää merkittävän kasvatusalan hankkeen.

Iltapäivä on varattu konttori siivoamiselle. Toivottavasti  ilmanvaihdon puhdistystyöt ovat käynnissä.

Ops-apua opettajille

TÄMÄN maanantai-aamun pienenä työnäytteenä on  uusi blogi:  Ops apua opettajille.

Ideoita opettajilta opettajille

Olen pudottanut  sinne opettajiemme Raija Herralan ja Sirpa Wassin sekä Wanhassa Satamassa että tammikuun ops-vesoissa osastoltamme kokoamat opettajien vinkit opettajille, jotka ottavat käyttöön uutta opetussuunnitelmaa - siis sen päivitettyjä ideoita.

Ideat on blogissa kootu neljään ryhmään, ja niihin pääsee kätevästi  sisältö-lastun linkeistä.

Bloggerin tämä blogimalli  on dynaaminen. Jokainen kävijä voi muovata sen ulkonäköä  haluamakseen klikkaamalla yläpalkista painikkeita kuten classic ja mosaic.

Ideapaketteja voi  mielellään  kommentoida.

Erkki Lahdes ja peruskoulun opetusoppi (osa2)

OLIPA hellyttävä lukukokemus. Lahdeksen (1969) opetusoppi kuljettaa lukijansa yli 40 vuoden taakse, aikaan, jossa peruskoulu oli vielä  unelma. Moni tuolloin vielä aihiona ollut asia on nyt  toteutunut. Moni odottaa sopivaa aikaa. Moni asian kannattaisi kaivaa esiin.


Kirja palautti myös mieleen mukavasti, millaista koulunpito tuolloin oli.  Itse olin finninaamainen murkku Tossun poikakoulussa,  keskikoulun viidennellä luokalla. Julkaisuvuoden tärkeitä tapahtumia oli se, että sain kesällä -69 Tunturi Sport-mopon ja kävin rippileirillä Ahvenanmaalla. Syksyllä alkoi lukio ja muutaman vuoden aktiivinen seurakuntanuorivaihe.

PURAN Lahdeksn kirjan pohjalta syntyneitä  ajatuksia vielä parissa lastussa. Tässä toisessa osassa keskityn Lahdeksen ideaan opetuksen didaktisesta kokonaiskäsittelystä, joka on hyvinkin esiinkaivamisen arvoinen.

Heti alkuun on sanottava, että Lahdeksen opetusopissa opetustilanteet ymmärretään  laajasti, ei vain oppituntien muodostamaksi sarjaksi. Sekin on syytä sanoa, ettei Lahdes aja mitään, kahlitsevaa tunnista toiseen toteutettavaa kaavaa. Silti se, miten sitä, mitä  oppitunneilla tehdään,  jäsennetään, on minusta tosi tärkeää. Lahdes rakentaa  tosi fiksusti siltaa toisaalta oppimisen eri vaiheiden (niinkuin se 60-luvulla ymmärrettiin) toisaalta tunnin rakenneosien ja eri käytänteiden välille.  Seuraavassa on seassa  myös omaa ajatteluani (Niissä taas on jälkiä myös Lahdeksen 1970-luvun "uudesta opetusopista").

Kokonaiskäsittelyn ideasta

Kokonaiskäsittelyllä tarkoitetaan mallia, jossa opetus koostuu eri vaiheista, jotka kukin keskittyvät johonkin oppimisen kannalta tärkeään vaiheeseen. Eri teoreetikot antavat vaiheille omia nimiä. Vaiheiden määrä niinikään vaihtelee.  Näkemykset siitä, mitkä ovat oppimisen oleelliset vaiheet eivät ole vakiintuneet. Seuraava on oma omaa synteesiäni Lahdeksen teoksen pohjalta.

• (I) Valmistautuminen opetustilanteeseen (nouseminen oppimisen tilaan MH)

• (II) Omaksumisprosessi, jossa on seuraavia vaiheita a) Havaintojen tekeminen, havaintojen ja muutoin saadun informaation  vastaanottaminen b) Aikaisemmin opitun mieleenpalauttaminen d) (Varsinainen ajatteluvaihe alkaa, eli kokemusten reflektointi:  ) Informaation jäsentäminen suhteessa aiemmin opittuun e) Syventäminen: Informaation nyansointi ja  jäsentäminen  käsitteiksi ja periaatteisi jne.  Jonkinlainen tiivistys esim. kokoavaksi viisaudeksi: "Rikos ei kannata".

• (III) Harjaantumi-ja soveltamisprosessissa  on seuraava vaiheita: a) (Tähtäävät muistamiseen) Opittavien asioiden harjoittelu, harjaantuminen ja kertaaminen b) (Tähtäväät ongelmien ratkaisemiseen, luovuuteen jne.) Opittujen taitojen soveltaminen ja käyttäminen. 

• (IV) Oman oppimisen, edistymisen arvioiminen kriittisesti. (Ehkä jopa opetetun aineksen virheiden huomaaminen, vrt. Yrjö Engeström).

Opetustilannesarjan rakenneosat ja käytänteet

Lahdes esittelee erilaisia käytänteitä, joita on syntynyt kunkin oppimisvaiheen tukemiseen. Seuraavassa on seassa myös omia ajatuksiani.

• (I) Valmistautuminen: Mielenkiinnon herättäminen ja suuntaaminen.  Motivointi (sisäinen ja ulkoinen; ainakin minimimotivaatiotason virittäminen; kasvavien omat tarpeet). Tavoitteisuuden herääminen (Kansanen)

• KEINOVALIKKOA: Formatiivinen koe.  Instruktio. Tavoitteen kertominen. Valmistava keskustelu.  (Yhteissuunnittelu - ei Lahdeksella)

• (II) Omaksumisprosessi:  Uuden aineksen valtaus". Ns. uuden läksyn valmistaminen. "Uuden esitys"; " Tavoitteena siis havaitseminen, muistiin painaminen, ymmärtäminen...Sisällön didaktinen jäsentäminen. 

• KEINOVALIKKOA:  Demonstraatio. Diagnostinen koe. Havaintoesineet. Havaitsemisharjoitukset.   Jaksottaminen.  Kehittävä kysely. Kirjalliset työohjeet (oppilas itse hankkimaan tietoa).  Kokoaminen.Koortin nelivaihe-metodi (1. opettaja näyttää ja selostaa. 2.  Opettaja näyttää oppilas selostaa. 3. Oppilas suorittaa ja selostaa. 4. Oppilas harjoittelee omin päin.). Kuvat. Kyselytuokio vaikeissa asioissa. Kysymys ajattelua liikkeelle panevana voimana.  Lisää kertausta niille (esim. taululle), jotka tarvitsevat (muut menevät eteenpäin). Lyhyet, vaikeutuvat tehtävät. Muistiinpanot. Opettajajohtoiset tavat sopivat  tähän osaan ja harjaantumiseen, ei niinkään soveltamiseen.  Opettajan kiitos. Opetusvälineet. (Varo ettei välineestä tule itsetarkoitusta; mieti tehonlisäys).  Opiskelutekniikka.  Oppikirjan työstäminen: alleviivaukset,  jaksottelut, integointi toisiin ainesiin, omat kysymykset. Sammuttaminen. Taulutyö (Lahdes esittelee ns. havaintoiseinäksi kehitetyn luokkataulun). Tekstin luenta.   Tiivistäminen.  Vahvistaminen.  Vaihtelun merkitys (motivaation ylläpitäminen).  Yhteiset runkotehtävät kaikille.  Yksilöivät lisätehtävät (esim. luokan sisäisissä tasoryhmissä). 

• (III) Harjaantumis- ja soveltamisprosessi:  Tavoitteena muistaminen,  ongelmien ratkaiseminen, luovuus, testaaminen, luova oma ajattelu, (oma tietäminen), ylioppiminen,

• KEINOVALIKKOA: Drillit. Eritasoisia tehtäviä. Eriyttäminen. Esimerkit. Kirjalliset tehtävät.  Kotitehtävät,  vapaahtoiset ja valinnaiset. Lisäaikaa läksyillä. Luokan sisäiset tasoryhmät. Luovat tehtävät. Oma työtempo.  Opetuskeskustelut. Oppilaiden itse keksimät tehtävät.  Ryhmäkeskustelupiirit.  Tehtäväkortit. Tukiopetus. Työkirjat. Yksilöiminen (laajuus, syvyys, teoreettisuus). 

• (IV) Oman oppimisen, edistymisen arvioiminen kriittisesti: Kontrolli. Opettajadiagnoosi (onko oppi mennyt perille)  ja oppilasdiagnoosi (kuinka oppilas edistynyt). Onnistuminen motivoi.

• KEINOVALIKKOA:  Arvosteluryhmän käyttö (tarkkailee ryhmätyötä).  Ehdot. Juhlat.  Kaksi arvosanaa: sijanti luokassa, ja oma parantaminen. Koevastausten analysointi. Kokeet (vaikeutuvat tehtävät). Kokeiden arvostelu. Luokallejättäminen. Läksynkuulustelu. Numerotodistukset. Näyttelyt. Oman työn tuloksen tarkastelu. Palaute. Prognostinen koe. Selosteet (sanallinen todistus). 

AINAKIN minulle teki hyvää kerrata näitä asioita. Auroran tämän lukuvuoden kehittämistavoitteiden joukossa on puhua yhteisesti hyvästä opetuksesta ja mm. läksyistä. Lahdeksen kirja voisi olla tähän hyvä sytyke. 

Yhdeksän kevennettyä päivää

ENSIMMÄINEN kevätlukukauden katko on juuri alkanut.  Takana on kuusi kouluviikkoa ja 30 koulupäivää. Edessä yhdeksän kevennettyä päivää, tällaisellekin, jolle ei lomapäivät tähän rakoon osu.

Ja kevennys tulee ihan tarpeeseen. Lukukauden alun leppoisuus ehti vaihtua  aika raviksi. Erityisesti ylimääräistä vipinää alkutalveen toivat sisäilmaongelmat, budjettiepäselvyydet (mm. avustajien palkkarahat) ja virkahaastatteluprosessi.

Mutta on pakko hehkuttaa, että alkuvuosi on myös ollut täynnään mukavia, iloisia ja voimaannuttavia asioita ja kivojen ihmisten tapaamista mm.  laajemmin suomalaisen  koulun maineen eteen tekemämme työ, yleisen ja tehostetun tuen rakenteiden hyvä toiminta, johtoryhmälle -ja muillekin opettajille (mm. Educa) saatu innostava koulutus ja henkilökunnan vähäinen sairastavuus- ihan viime viikkoja lukuunottamatta. Ja tottakai kruununa uudisrakennuksen suunnittelun nytkähtäminen kunnolla eteenpäin.

Kevennettyjen päivien työlistaa

Kun laskee mukaan  molemmat talvilomaviikon viikonloput, kevennettujä päiviä on yhdeksän.  Mitä se rehtori muka tuolloin tekee. Tässä työlistaa:

(1) Oppilashuollon muistiot tulee saattaa ajan tasalle.
(2) Virkavaaleihin liittyy dokumentointityötä mm. eRekry-ohjelmaan
(3) Vinski-leffan kuvausideoita tulee alkaa koota
(4) Toivottavasti koulun määrärahat tulevat pian näkyviin QW-ohjelmaan, jotta voisimme sihteerin kanssa tsekata, missä mennään.
(5) Konttorilla on taas tyhjennettävä kansioita ja silputtava papereita.
(6) Muutaman  opettajien tuntimääriä on tasattava
(7) Alueellinen kasvattajaverkosto on kutsuttava koolle
(8) Oppimiskeskuksemme ops-sivut on päivitettävä
(9) Kouluravintolan ilmastoinnin puhdistustyöt on paapottava
(10) samoi lumen pudotus koulun katolta.
(11) Omat vuosiloma-asiat tulisi varmistaa...
(12) Yhteenveto oppimiskeskuksen työrauha-infosta täytyy lähettää valmiiksi
(13) Opetuspäällikön kanssa on ideoita tapaamistamme Opetushallituksen Irmeli Halisen kanssa.

HARRASTUSPUOLELLA päiviin mahtuu perinneyhdistyksen kokous sekä  Luokanopettaja 2/12- lehden tuupparin valmistaminen ja omien  juttujen kirjoittaminen. Niinikään ajattelin viimeistellä helmi/maaliskuun taitteeseen osuvia luentoja. Ja tehdä viimeiset Suuret Kasvattajat- tekstit. Pian on hieman yli 110 henkilökuvausta  kasassa ja kertaalleen läpikäytynä. Pian pitää alkaa metsästää kustantajaa kirjalle.

Hyvää talvilomaa kaikille!

Loma tekisi kyllä  rehtoillekin hyvää, mutta juuri nyt on upeaa, että 

saa  taas konttorissa työpöydän  järjestykseen ja  voi suunitella

oppukevään hommia ihan rauhassa ja oikein hitaasti :-)

OIKEIN hienoa talvilomaa kaikille, joilla sellainen on. Erityisesti lapsille.

Kaivakaa luistimet ja sukset esille. Olkaa ulkona! Leikkikää. Käykää uimahallissa ja kirjastossa. Lukekaa hyviä kirjoja.  Katsokaa hyviä elokuvia. Nauttikaa. Ladatkaa akkuja.

Koulu jatkuu maanantaina 27.2. ihan työjärjestyksen mukaan. Kesään on sitten 14 kouluviikkoa.

Seuraava katko on pääsiäisloma. Se alkaa perjantaina 6.4. Lomien välissä on kuusi kouluviikkoa ja tasan 30 koulupäivää. Ja monta mukavaa asiaa mm. Kalevalanpäivän avaus, talviliikuntapäivä, Aurora-päivä,  oppilasparlamentin kokous, rock-konsertti, Vinski-leffan tekoa, kasvattajaverkon tapaamiset, uinnit, ITK-konferenssi, Via Dolorosa...

Uudisrakennuksen tarveselvitys hyväksyttiin

ESPOON suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan listalla oli eilen 16.2. Auroran koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvityksen hyväksyminen.

Uusilla Espoon nettisivuilla   on tiedote, jossa kerrotaan päätöksestä. Jaan sitä seuraavassa vähän osiin.

(1) Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi Auroran koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvityksen.  Tämä on tosi hienoa. Pelotti, että päätös olisi jäänyt pöydälle.

(2) Lautakunta edellytti, että koulurakennushankkeiden yhteydessä tuodaan sille päätöksenteon yhteydessä samanlainen kustannusvertailu kuin päiväkodeistakin on tehty. Lautakunta piti Auroran koulun ja päiväkodin kustannusarviota erittäin kalliina ja edellyttää, että suunnitteluvaiheessa sen kustannuksia alennetaan merkittävästi. Tämä kuulostaa pahaenteiseltä, vaikka talous on tiukoilla.

(3) Lautakunta edellyttää, että tilojen suunnittelussa mietitään uudenlaista joustavaa käyttöä. Perinteinen OT-ajattelu on laajennettava niin, että opetustilat ovat aidosti muunneltavia koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Tämä on tosi fiksua, sitä olen itsekin esittänyt... mutta yhdistettynä kohtaan kaksi...?Iso linjan muutos koulurakentamisen filosofiassa? Uusin Espoon koulu: Kirkkojärven koulu (joka on rakennettu komeaksi) on palkittu maailman parhaaksi koulurakennukseksi. 

NYT siirrytään  siis sitten ns. hankesuunnitteluvaiheeseen. Suunnitelman, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin tilaratkaisut jne., tulisi valmistua marraskuun 2012 lautakunnan kokoukseen.

Penkkaripäivästä

Videon musiikin esittää nykyisen 3ab-luokan oppilaiden

bändi. Musiikki on äänitetty ekaluokalla.

YLLÄ olevaan 1.36 kestävään clipsiin on koottu kuvia torstain tohinoista: 

• (1) Ensimmäinen kuva muistuttaa, että   kävin apulaisrexin kanssa läpi viranhakijoiden ansiot 11 kriteerin suhteen. Kuvassa  näkyy yhden hakijan tuokio.  Hakijat siis pisteytettin  järjestysasteikolla suhteessa toisiinsa 11 kertaa. Sijaluvut laskettiin yhteen - mitä pienempi summa sen parempi. Lopuksi teimme alustavan listan, jossa on ehdotus kolmeksi valittavasta. Varasijoille esitetään neljää. Vähän yli viikon kuluttua  tsekkaamme vielä kaikkien paperit.
• (2) Penkkarit olivat tänään. Lähilukioista meille saapui karkkia heittämään  Kauniainen. Lavalla oli monta tuttua auroralaistakin.  Turvajärjestelyt hoidettiin hyvin, ja uusi ajoreitti oli piste iin päälle
• (3) Koulullamme vieraili kymmenkunta eri puolilla maailmaa opettajaksi opiskelevaa  nuorta mm.  Belgiasta, Englannista, Japanista,  Luxemburgista ja Singaporesta. Vieraat seurasivat  hiihdonopetusta, uudenlaista uskonnon koetta, draamaa äidinkielen tunnilla ja  bändikerhotoimintaa. Kaitsun ja Arjan loululounas (nakkikeitto) maistui. Lisäksi erityisopettajamma Eeva-Liisa esitteli suomalaista erityisopetusta.

KOTIIN pääsin noin klo 16. Huomenna on kiva päivä. Saa taas opettaa musiikkia ja uskontoa. 3ab:n opetustuokioihin osallistuneille  on hankittava jätskit.  Muun muassa nämä. 

Viikkojen 8-9-10 ohjelma

Ennen vanhaan koulujen talviloman nimi oli hiihtoloma.  Tämä hiihtokuva

on lainassa Karjalohjan Marttojen sivuilta.

VIIKKO 8

Koululaisten ja opettajien talvilomaviikko. Rehtori ja koulusihteeri töissä, samoin osa  koulunkäyntiavustajista. Rehtorin tavoittaa puhelimella 045 111 8156.

Rehtori lähettää anomuksen kaupungille kerhomäärärahasta lukuvuodelle 2012-13.


Viikon aikana puhdistetaan keittiön ilmanvaihtolaitteisto. Toivottavasti.

VIIKKO 9

Tervetuloa, Johanna,  töihin! Ja muutkin taas lomalta töihin Kehittämiskeskustelut alkavat maaliskuussa. Maaliskuun aikana valmistellaan myös ekaluokkalaisten oppilaaksiotto ja saadaan päätökset viroista ja ns. tuntikehyskaavasta. Rehtori lähettää esityksen virkoihin valittavista hallintopäällikölle.

Maanantai 27.2.

YT klo 8-9 taukotuvassa. Ohjelmassa mm. työryhmien kuulumiset * Aurorapäivä *  Uuden koulurakennuksen tilanne  * Vinski-leffa * Liikuntapäivä*  Kehittämiskeskustelulomake.  Oppituntien jälkeen kokoontuvat  tiimit klo 13.30-14.30. Aiheina mm. tiimien tehtävät, tiimisopimuksen idea, seuraava teemakuukausi.

Tiistai 28.2.

Kalevalanpäivän avaus ( 2. luokat) klo 10. OHR klo 13.30- 15.00. Virkaan ja varalle esitettyjen on jätetävä rehtorille oikeaksi todistetut paperinsa. 

Keskiviikko 29.2.

Avustajien info  klo 10.  Mahdollisesti oppilassijoittelukokous (ekaluokat 2012-13).

Torstai  1.3.

Postipalaveri klo 9.45.  Johtoryhmän kokous klo 12.   

Perjantai 2.3.

Todennäköisesti talviliikuntapäivä Oittalla. Päätös tehdään maanantaina. Ruokailu siellä.  Ei katsomusainetunteja.  Viimeinen päivä, jolloin virkavaaliesitys on tehtävä hallintopäällikölle ja eRekryyn.

VIIKKO 10

Talvi alkaa taittua. Ollaan jo maaliskuussa.

Maanantai  5.3.

YT klo 8-9  Ullan ja Julian luokassa  (Aiheina mm.  tiimien ehdotukset *  Vinski-elokuvan työnjakoa * Aurorapäivä ).  Klo 10 päivänavaus: Kuukauden teema: Ihmisenä kasvu. Oppituntien jälkeen kokoontuvat  työryhmät klo 13.30-14.30.

Tiistai 6.3

OHR klo 13.30- 15.  

Keskiviikko 7.3.

Avustajien info klo 10 PERUTTU.   Espoon rehtorit koulutuksessa keskiviikon ja torstain.   Rehtorin vastuut apulaisrehtorilla. Todennäköisesti teatterisparraus-veso iltapäivällä peruutetaan.

Torstai  8.3.

Postipalaveri klo 9.50. Tsekataan Auroran päivän ohjelma. Johtoryhmän kokous klo 12 peruttu. Espoon rehtorit koulutuksessa keskiviikon ja torstain. Apulaisrehtori hoitaa rehtorin tehtäviä.

Perjantai 9.3.

Normipäivä. Rehtori puhumassa kokonaisvaltaisesta tuesta opiskelijoille klo 13.45-

Lauantai 10.3. HUOM! KOULUPÄIVÄ 

Auroran päivän tempaus. Koulupäivä n. klo 9.30 - 13. Koululounas. Monipuolista ohjelmaa. Tarkemmat ajat reissuvihkoissa ja Wilmassa.

OAJ on the road Osa 2

Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen haastatelta-
vana Kolmen  Sepän patsalla.

KOTONA. Vaikka pakkasta oli mukavasti vain muutama aste ja vaikka pukeuduttu oli, kyllä neljä tuntia ulkona sai varpaat palelemaan.  Home sweet home.

Mutta muutoin iltapäivä OAJ:n koulutuksen arvostuksen kohotustapahtumassa oli hieno. Kaikki vieraat tulivat paikalle  ja  puhuivat fiksuja. Kahvi ja mehu olivat lämpimiä ja pulla kuulema vallan verratonta.

Tuokiokuvia tilaisuudesta löytyy OAJ:n sivuilta.

MUUTOINKIN keskiviikkopäivä sujahti nopeasti.  Mutta flunssa iski tänään Auroran henkilökuntaan; rivistä katosi kerralla monta opettajaa. Virkahaastattelun viimeinen mohikaanikin oli sairastunut ja joutui peruuttamaan tulonsa.

HUOMENNA on jännä päivä.  Koululle tulee 10 nuorta yliopisto-opiskelijaa eri puolilta maailmaa tutustumaan suomalaiseen alakouluun. Klo 11.30 koulun ohi ajaa Kauniaisten lukion abien kuorma-auto karkkia täynnä. Vinskin teaserin kuvaukset pitäisi nekin aloittaa. Säpinää. Ja illalla kokoontuu lautakunta käsittelemään mm. Auroran koulun ja päiväkodin tilatarveselvitystä.

Auroran koulun tilaohjelma lautakunnassa 16.2.

AURORAN koulun ja päiväkodin uudisrakennusprosessin tärkeä vaihe on huomenna torstaina. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy (toivotaan niin) kokouksessaan 16.2.  hankkeen tilaselvityksen.

Seuraavassa päätösesitys hieman lyhennettynä. Koko esitys liitteineen löytyy tästä linkistä.

ESITYKSEN mukaan  rakennushanke korvaisi  Auroran koulun nykyiset tilat sekä nykyisen Auroran päiväkodin Järvenperässä.  Lisätiloja esitetään koululle erityisopetusta, oppilashuoltoa ja hallintoa varten sekä joustovaraksi oppilasmäärän vuosittaista vaihtelua varten. Tilat parantavat  myös liikunta- ja taideharrastusmahdollisuuksia.

Auroran koulu

Auroran koulun vanhin osa on rakennettu vuonna 1958 (oikeasti 1957)  ja laajennusosa 1980.  Koulussa on tehty joitakin tilamuutoksia ja osittaisia perusparannuksia mm. teknisen työn tila on peruskorjattu vuonna 2000,  mutta ei kokonaisperuskorjausta. Vanhat parakkitilat vaihdettiin vuonna 2003 Cramolta vuokrattuihin siirtokoulutiloihin.  Koulurakennuksessa olleet asunnot on muutettu koulun tiloiksi ja asuntolarakennuksesta on saatu lisätilaa hallintoa varten.

Koulujen peruskorjaustarpeiden priorisoinnin päivityksessä  Auroran koulu on järjestyksessä 15. Valtaosa muista kiireellisistä kohteista on suunnitteluvaiheessa tai investointiohjelmassa. Auroran koulun toimintaa haittaa ja kustannuksia lisää myös iso väliaikainen siirtokoulutila, joka on tarkoitus korvata pysyvillä tiloilla.

Auroran koulun vanhin osa on kivirakennus, jossa tilat ovat kahdessa kerroksessa. Tilat ovat osaksi sokkeloisia ja niissä on useita tasoeroja. Koulun laajennusosa on huonommassa kunnossa kuin vanha rakennus. Tilakeskus-liikelaitoksessa on selvitysten perusteella päädytty koko koulun purkamiseen ja uuden rakentamiseen.  Mm. ilmastointitekniikan ja -putkien sijoittaminen vanhaan rakennukseen ja rakennuksen muuttaminen esteettömäksi ovat lähes mahdottomia ratkaista.

Auroran koulun  mitoitus on ollut  12 perusopetusryhmää ja 304 oppilaspaikkaa. Uusi väliaikainen siirtokoulu ja lisätilat ovat tuoneet jonkin verran väljyyttä, tiloja on noin 15 perusopetusryhmälle. Tarveselvitysesityksen mukaan koulun laskennallinen mitoitus pysyy suunnilleen nykyisellään.  Perusopetuksen luokka-asteilla 1-2 varaudutaan 5 opetusryhmään ja luokka-asteilla 3-6 varataan tilat 8 perusopetusryhmälle (Tästä rehtori on eri mieltä: omat oppilaamme tarvitsisivat tilat 15-16 kotiluokalle) 

Peruskoulun eri luokka-asteiden ja varhaiskasvatuksen tilat pyritään sijoittamaan siten, että tilat ovat joustavasti käytettävissä ikäluokkien koon vaihdellessa vuosien kuluessa.  Peruskoulun laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on siis 337 oppilasta, yleisopetuksen perusopetusryhmien määrä 13 ja erityisopetusryhmien määrä 3 (ks. edellä)

Auroran päiväkoti

Nykyinen päiväkoti  on liian pieni ja tiloiltaan sopimaton peruskorjattavaksi nykyaikaiseksi päiväkodiksi.
Päätösesityksen mukaan uusi Auroran päiväkoti tulee mitoittaa 6 ryhmälle. Tilaohjelmaan tämä merkitsee noin 110 hym2 lisäystä. Tämä mitoitus on toimivampi ja kustannustehokkaampi kuin 5 ryhmän päiväkoti.

Osa koulun ja päiväkodin tiloista suunnitellaan yhteiskäyttöön. Alustava huonetilaohjelma sisältää ajatuksen yhteisestä ilmaisun, liikunnan ja musiikin tilakokonaisuudesta, joka ruokasalin ja sisääntuloaulan yhteydessä muodostaa myös viihtyisän juhlatilan.  Musiikin ja pienten lasten liikunnan tilojen erillinen käyttö säilytetään myös.  

Väestöennusteen mukaan lasten määrä vähenee varsinkin Läntisen Leppävaaran alueella.  

Hankkeen toteuttaminen

Kaupungin toimitilaryhmä on käsitellyt Auroran koulun uudisrakennushanketta ja päättänyt, että hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa, koska taloussuunnitelman investointiosassa on 16 M€ koulurakennushankkeeseen, mutta  ei määrärahavarausta päiväkodille. Päätöksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan koulun uudisrakennus ja toisessa vaiheessa päiväkoti ja mahdollinen neuvola.

Alustava huonetilaohjelma ja tarveselvitysesitys perustuvat yhteishankkeen tilantarpeeseen, joten suunnittelu pitäisi aloittaa alusta. Jos hanke jaetaan kahteen vaiheeseen, menetetään ne taloudelliset ja toiminnalliset edut, joita yhteishankkeessa tavoitellaan.

Tilatarve ja kustannukset

Tarveselvitysesityksen mukaan yhteishankkeeseen kuuluu peruskoulu ja 6 ryhmän päiväkoti.  Alustavan huonetilaohjelman mukaan laajuus tulee olemaan noin 6688 brm2 ja 4409 hym2 ja, josta alustavan jaon mukaan on koulun tiloja 3032 hym2, varhaiskasvatuksen tiloja 1187 hym2 ja Espoo Cateringin tiloja 190 hym2.

Tilakeskuksessa laskettu kustannusennuste tuodaan kokoukseen. Auroran koulun peruskorjaus ja laajennus on ollut Opetusministeriön hallinnonalan perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa vuodella 2014.  Hanke on esitetty edelleen valtionosuuskohteeksi uudisrakennuksena. Rahoitussuunnitelmassa vuosille 2012–2015  ei ole Auroran koulua.