ENSI keskiviikkona Espoon opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnan listalla on tosia isoja tunteita herättäneen ns. lähikoulupilotin esittely. Lyhyesti pilotissa on kysymys kouluille vapaaehoisesta kokeilustta, jossa eräitä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on siirrretty alueellisista erityisluokista oman alueensa koulun yleisopetuksen luokkiin. Kyse on siis integraatiosta jopa inkluusiosta.
LAUTAKUNTA pyysi vuoden alussa kirjallista selvitystä, jossa kuultaisiin kokeilussa mukana olleita rehtoreita, opettajia, oppilaita ja heidän vanhempiaan. Suomenkielisessä opetuksessa otettiin haste vastaaan; tehtiinkin seurantakysely. Samalla haastateltiin otantana - tai tarkasti ottaen näytteenä. pilottiryhmien opettajia ja oppilaita sekä kysyttiin huoltajien mielipiteitä pilotin onnistumisesta oman lapsen näkökulmasta. Viimeisestä ryhmästä saatiin tosi vähän vastaajia. Outoa.
Väliarviointiraportissa on 7sivua. Nostan sieltä ja pilottikoulujen suunnitelmista tähän itselleni talteen kokousta varten minua kiinnostavia pointteja.
MIKSI?
Tarkoitus on vahvistaa hallitusti niiden oppilaiden oikeutta lähikouluun joilla on oppimisessa vaikeuksia. Kokeilu perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja opetussuunnitelman tahtotilaan.
MITEN OPETUSTA ON KONKREETISTI PILOTISSA JÄRJESTETTY?
Käytössä eri kouluissa on ollu mm. näitä työkaluja:
- Arvokas-ryhmät
- Avustajapalvelut,
- Avustajien lukujärjestykset laaditaan tuen tarpeen mukaan.
- Eriyttäminen: Eri tasoisille oppilaille eriytetyt oppituntisisällöt
- Havainnollistaminen
- Istumajärjestys
- Joustava opetusjärjestelyt ja samanaikaisopetus
- Kertaaminen,
- Kiva
- Kodin ja koulun vuoropuhelu kasvatustyön tukena
- Kokeiden/näyttöjen mukauttaminen
- Kollegan työn seuraaminen tai rinnalla tekeminen,
- Kouluissa on muutettu toimintatapoja mm. luokanopettaja ja erityisluokanopettaja parina
- Lasten vahvuudet kartoitus; opetuksessa lähdetään oppilaan vahvuuksista liikkeelle
- Luokanvalvojuuden tueksi ”käsikirja”
- Mikäli oppilas on tarvinnut tukevampaa ratkaisua, on päätetty myös erityisluokkasijoituksesta.
- Miten menee -tunnit
- Monipuoliset opetusmateriaalit
- Myönteisiä kohtaamisia ja positiivista palautetta
- Oppilas, jolla on oppimisen erityisvaikeuksisa sijoiteaan oppilaiden oman alueen muiden lasten kanssa samaan luokkaan
- Oppilaskohtaiset tukivälineet
- Oppituntien palkitus
- Ryhmitellään kaikki integroidut oppilaat samalle luokalle ja hyödynneään siinä erityisluokanopettajan resurssia.
- Ryhmäytyspäivät
- Yhteisesti sovitut, yhteiset säännöt kaikissa tilanteissa ja paikoissa.
- Ys- ajalle varataan riittävästi aikaa yhteiseen keskusteluun.
OPPIVATKO OPPILAAT PILOTISSA PAREMMIN?
Selvitystä varten vertailtiin 8. luokan matematiikan, englannin ja S1/S2-oppimäärän arvosanojen keskiarvoa. Kaikissa ryhmissä keskimääräinen keskiarvo oli pudonnut viime keväästä, mutta näin tapahtui myös EVY-luokilla-. Oppimisen kannalta ei kumpikaan opetusmuodoista ollut parempi kuin toinen.
VOIVATKO OPPILAAT PILOTISSA PAREMMIN?
Pilottioppilaiden mielipiteitä selvitettiin otantahaastatteluna, ja otantaryhmänä - siis näytteenä- toimi integraatio-oppilaita. He kertoivat opiskelun sujuvan kaikilla hyvin ja heillä kaikilla on kavereita. Kouluun heillä oli pääasiassa mukava tulla, joskin yksi vastaajista kertoi olevansa mieluimmin kotona kuin koulussa. Oppilaat kokivat saavansa riittävästi tukea oppitunneilla ja oppilaat kertoivatkin, että he eivät keksi mitään, mitä tukea he tarvitsivat lisää koulussa. Kaikki oppilaat olivat vahvasti sitä mieltä, että haluavat opiskella mieluummin yleisopetuksen luokassa kuin erityisluokalla. Yksi oppilaista opiskeli erityisluokalla vielä 7. luokalla eikä haluaisi palata pienryhmään.
Eräs haastateltu alakoulun oppilas koki olevansa pienessä ryhmässä yksinäinen ja yksin. Isossa ryhmässä hän sai uusia ystäviä, myös rinnakkaisluokalta.
MITEN TYYTYVÄISIÄ REHTORIT OVAT?
Rehtorit olivat kaikkein tyytyväisin henkilöstöryhmä. Ks. alla.
MITEN TYYTYVÄISIÄ OPETTAJAT OVAT?
Kyselyyn vastasi 194 henkilöä. Väittämiin saatujen vastausten keskiarvot olivat asteikolla 1-4 :
- Rehtorit 3,23
- Erityisluokanopettajat 2,97
- Laaja-alaiset erityisopettajat 2,86
- Luokanopettajat 2,75
- Aineenopettajat 2,58
Kysymyksen oppilaan kolmiportaisen tuen järjestämisestä lähikoulussa asteikoll 1-5 saatiin seuraava keskiarvot
Rehtorit 3,92Erityisluokanopettajat 3,44Laaja-alaiset erityisopettajat 3,41Luokanopettajat 3,11Aineenopettajat 2,5 Opettajien tyytyväisyys vaihteli siis kovasti. Aineenopettajat olivat tyytymättömämpiä. Miksihän eriyisopettajat olivat opettajaryhmistä tyytyväisimpiä?
- Tämä pilotti on Espoon erityisopetuksen kimaltavin helmi.
- Inkluusio on tätä päivää ja se pitää hyväksyä.
- Se on iso asia, että erityisen tuen oppilas voi olla mukana yleisopetuksessa ja saada siellä tukea.
MITEN TYYTYVÄISIÄ VANHEMMAT OVAT?
Integroitujen oppilaiden huoltajat (2,96) sekä luokan muiden oppilaiden huoltajat (2,67) suhtautuivat pääosin lähikoulupilottiin myönteisesti. Ilmapiiri oppilaiden kesken luokassa on hyvä (2,88) ja oppilaiden opiskelu yleisopetuksen ryhmässä sujuu hyvin (2,46). En löytänyt raporista, oliko asteikko 1-4 vai jokin muu.
Huoltajat olivat tyytyväisiä siihen, että lapsilla on useampi aikuinen luokassa tukena ja turvana. Yksikään integraatio-oppilaan huoltaja ei toivonut lastaan pienryhmään.
- Erään oppilaan vanhemmat kommentoivat, että ensimmäistä kertaa oppilas lähtee mielellään kouluun.
MUITA AJATUKSIA
- Aineenopettajalta ja erityisopettajalta puuttuu yhteinen suunnitteluaika. Yhteisellä suunnittelulla voitaisiin vielä parantaa opetuksen laatua.Onnistuminen vaatii erityisluokanopettajan mukanaolon ryhmässä silloin, kun erityisen tuen oppilaita on paljon. Yksin ei ryhmän opetus olisi onnistunut millään. Myöskään pelkkä ela-resurssi ei olisi ollut riittävä kaikkien et- ja tt-oppilaiden tukemiseen.
- Ei sovi oppilaille, joilla on käyttäytymisvaikeuksia.
- Haastavaa on ollut, jos toinen opettaja on poissa, sillä sijainen ei tunne oppilaita
- Huoli on, että saavatko kaikki sitä tukea, mitä tarvitsevat ja onko asiat kirjattu oikein.
- Inkluusioluokalla soisi olevan vain erityisen tuen ja yleisen tuen oppilaita. Jos näiden lisäksi useita tehostetun tuen oppilaita, niin paletti alkaa olla liian vaativa.
- Jos yhmässä on tehostetun tuen oppilaita, joille on haettu et-päätöstä, mutta sitä päätöstä ei saatu. He jäävät ilman lisäresurssia.
- Materiaaleja selkosuomeksi enemmän,
- Ongelma: päivät, jolloin erityisluokanopettaja puuttuu.
- Oppilashuolto ei käytännössä ole ollut mukana, koska henkilöitä on jatkuvasti puuttunut ja/tai vaihtunut.
- Tarvitaan tietoa ja tiedon jakamisa (koulutus); mm. Opettajien vahvan tiimityön kehittäminen ja vahvistaminen.
YHTEENVETONA selvityksen tekijät toteavat;
- Jotta onnistutaan tarvitaan oikeanlaisen asenteen löytyminen. Valitettavasti pilotissa käy ilmi, etteivät kaikki opettajat suhtaudu erilaisuuteen aina positiivisesti. Puheen tasolla erilaisuutta, tässä tapauksessa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.
- Haasteeksi inkluusion kannalta nousi jonkin verran esiin myös koulun tilat ja henkilökunnan kelpoisuus.
- Henkilöstön yhteissuunnittelua ja työnjakoa tulee kehittää
- Koulun yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän roolia integroitujen oppilaiden oppimisen edistämisessä tulee nostaa; Toivotaan oppilashuollon asiantuntijoiden jalkautumista luokkiin.
- Nykyisillä resursseilla pystytään huolehtimaan riittävästi oppilaiden yksilöllisistä tarpeista.
- Opettajat tarvitsevat aiempaa enemmän erityispedagogiikan taitoja ja kokemusta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa toimimisesta.
- Resurssit eivät korvaa inkluusion mahdollistavan toimintakulttuurin merkitystä.
”Koulun tasolla ihmetyttää lautakunnassa ja valtuustossa oleva hämmennys inkluusiosta. Perusopetuslaki velvoittaa järjestämän riittävän tuen oppilaan lähikouluun. Näin on jo myös tehty monessa espoolaisessa koulussa ennen lähikoulupilottiakin ja hyvin tuloksin.”
KOKO asiakohta löytyy tästä linkistä:
