Lapsiystävällinen kasvu ja kasvatus 1.9 2020

Vuonna 2020 Kokkolan kaupunki täyttää 400 vuotta. Osana juhlavuoden tapahtumia Kokkolan kaupungin sivistystoimi järjestää jo 10. kerran vuosittaisen kehittämisseminaarin, joka on suunnattu koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen osaajille. Juhlavuoden seminaarin teemana on Lapsiystävällinen kasvu ja kasvatus

Juhlaseminaari järjestetään tiistaina 1. syyskuuta, jolloin vietetään kälviäläissyntyisen kasvatus­filosofin Lucina Hagmanin päivää ja liputetaan tasa-arvoisen suomalaisen koulutuksen kunniaksi. Lucina Hagman oli opettaja, koulunjohtaja sekä Marttaliiton ja Naisasialiitto Unionin perustaja. Lisäksi hän oli yksi maailman ensimmäisistä naiskansanedustajista. Hagman pyrki edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hänen työllään on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tasa-arvoiseen oppimiskäsitykseen.

Kokkolan kaupunki on aktiivisesti mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä ja tavoitteena on Lapsisystävällinen kunta -tunnustuksen saaminen Kokkolaan juhlavuonna 2020. Kaupunkimme kehittämiskokonaisuudet ovat lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen, lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittäminen ja lasten oikeuksista kouluttaminen ja tiedottaminen.

Petri Salo "Kasvatus ja sivistys Suomen menestystarinassa"

Petri Salo on aikuiskasvatuksen professori ja koulutuksen tutkija Åbo Akademissa, Vaasassa. Hänen keskeiset tutkimusteemansa ovat vapaa sivistystyö, toimintatutkimus, koulu organisaationa, koulun kehittäminen ja johtaminen sekä opettajien ammatillinen kasvu. Hän on toiminut yli vuosikymmenen aktiivisesti pohjoismaisessa toimintatutkimusverkostossa sekä kansainvälisessä Pedagogy, Education and Praxis -tutkijaverkostossa. Viime vuosina hän on ollut osallisena useammassa kansallisessa opettajankoulutuksen ja opettajan työn kehittämisprojektissa.

Martti Hellström "Lapsikeskeinen kasvatus ennen ja nyt"

Martti Hellström on KT, opetusneuvos, luokanopettaja ja rehtori, jonka vuosina 1989–2014 johtama Espoon Auroran koulu tunnetaan innovatiivisena, pedagogisesti vahvasti yhteisöllisenä kouluna. Hän on ollut myös pitkäaikainen Luokanopettaja-lehden päätoimittaja. Opetusneuvos Hellström on aktiivinen luennoitsija, bloggaaja ja opetusalan vaikuttaja.

Marja-Riitta Ketola "Lapsiystävällisyys muutosvoimana"

Marja-Riitta Ketola toimii Suomen UNICEFin pääsihteerinä. Suomen UNICEF haluaa saada jokaisen aikuisen ja lapsen rakentamaan kanssaan maailman, jossa lapsen oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen elämään toteutuu. UNICEF tekee Suomessa vaikuttamistyötä, jonka tavoitteena on edistää jokaisen Suomessa elävän lapsen oikeuksia. UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön painopisteet ovat valtion ja kuntahallinnon lapsiystävällisyys, lapsen oikeudet suomalaisissa kouluissa sekä haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien edistäminen.

Kirsti Karila "Varhaiskasvatuksen historiaa - Vaikuttava varhaiskasvatus"

Kirsti Karila on varhaiskasvatuksen professori Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa. Hän on tutkinut pitkään varhaiskasvatuksen ammatillisuutta, varhaiskasvatuksen kulttuurisia muutoksia ja varhaiskasvatuksen kansallista ja paikallista politiikkaa sekä näiden merkitystä varhaiskasvatuksen arjessa toimiville lapsille, perheille ja ammattilaisille. Hän on tällä hetkellä Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin puheenjohtaja.

 

Lisätietoja seminaarista

Projektikoordinaattori Tuula Storbjörk,  040 806 8004, tuula.storbjork@kokkola.fi

Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori Sanna Immonen, 044 780 9247, sanna.immonen@kokkola.

 

 

 

Aikamatkalla Wordpressiin. Osa 4: Häiriöitä työssä

HEINÄKUUSSA päätin, että alan aika ajoin julkaisemaan  uudestaan blogilastuja ensimmäisestä noin vuoden ajan 2006-2007 pitämästäni wordpress- blogista.

TÄMÄ neljäs  uusintalastu on julkaistu 4. elokuuta. 2006 - about tasan 14 vuotta sitten. Siinä 52-vuotias Martti pohtii Engeströmin teoriaa, kuinka ratkoa työssä esiintyviä häiriöitä

MUUTAMA kommentti lopussa tyylin perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja.

Häiriöitä työssä

TÄNÄ AAMUNA olen ajatellut virkistää itseäni pohtimalla yhtä arkista ja silti tärkeää ilmiötä: HÄIRIÖITÄ TYÖSSÄ. Ilmiö lienee tuttu lähes kaikille. Jokin, joka ennen sujui ja tuotti mielihyvää, ei enää sujukaan. Vie oman aikansa, ennen-kuin työn häiriintymiseen kiinnittää huomiota, sitten sitä ärsyyntyy, kipukynnys ylittyy ja tehdään nopea korjausliike. 

Parhaimmillaan homma alkaa taas toimia, pahimmillaan hyvin pian vanha häiriö palaa, ja kaupanpäälle saadaan uusia häiriöitä. Vie taas oman aikansa ennenkuin tunnustan itselleni, että työ ei sittenkaan suju hy-vin eikä ratkaisuni ollutkaan kovin älykäs. Minun pitäisi palata alkuruutuun, eikä alkaa paikata uusia häiriöitä. 

Eikä toimintapa taida rajoittua vain itse kunkin henkilökohtaiseen toimintaan. Jotenkin tuntuu, että näin me ihan yleisesti toimimme kehittämistoiminnassa. Kun Virosta saa halpaa viinaa, lasketaan alkoholin verotusta. Juodun viinan määrä kasvaa, ja ongelmat räjähtävät käsiin. Lapsia otetaan huostaan ennätysmäärä. Mutta virhettä ei voida myöntää.

Pysähdyin asian äärelle, kun selailin omia muistiinpanojani ja löysin vuosia sitten talteen panemiani akatemiaprofessori YRJÖ ENGESTRÖMIN ajatuksia. Jostain syystä – ehkä siksi, että nykyisestä professorista syntyi opiskeluaikana liian suppea mielikuva, joka on estänyt arvostamasta tarpeeksi hänen aidosti arvokasta työtään. Nimittäin Engeströmin pohdinnat toiminnan kehittämisestä ovat äärimmäisen älykkäitä. 

Mutta ei hän minun arvostustani tarvitse- professori tunnetaan ympäri maailman. Googlehaku nimellä tuotti noin 26000 sivua. Vertailun vuoksi muutama numero (Beatles 48 900 000; Jesus Christ 38 100 000; Elvis Presley 19 700 000;Matti Vanhanen 618 000; Urho Kekkonen 170 000; Michael Fullan 128 000; Tauno Palo 62 400; J.V.Snellman 57 000 , Kirsi Lindroos 25100; Juhani Hytönen 829; Matti Meri 627; Martti Hellström 449; Matti Koskenniemi 296; Erkki Lahdes 204… 

Perustelen väitettäni hieman (omin sanoin) ja käytän esimerkkinä koulun opetustoimintaa.

Ollaakseen TOIMINTAA toiminnalla on oltava päämäärä (esim. saada lapset oppimaan tietyt asiat ja kasvamaan tietynlaisiksi). Päämäärään pyritään teoilla. Teoilla on tavoite, joka voidaan saavuttaa. Päämäärä on taas "ikuinen". Teko on aina keino saavuttaa päämäärä. Esim. oppitunnin pitäminen on tällainen teko. Kukin teko voidaan jakaa pienempiin osiin, joita joskus kutsutaan operaatioksi. Opetustoiminta koostuu useiden eri toimijoiden useista teoista. Tärkeimpiä toimijoita ovat opettajat ja oppilaat.

TOIMINTA on syntynyt pitkän ajan kuluessa ja kehittyy ajan myötä. Kehittyä voi sekä päämäärä että tapa (tekojen kokonaisuus), jolla päämäärään pyritään. Kun kirjoitetaan, että toiminnalla on kulttuurinen perusta tarkoitetaan, että yhteiskunnan muuttuessa muuttuu myös toiminta, teoissa käytetyt välineet (esim. opetusmenetelmät), työnjako jne. Eri aikoina (ja eri paikoissa) samaa toimintaa toteutetaan eri teoilla, ja samaa tekoa eri operaatioilla.

PALATAAN taas kouluun ja sen opetustoimintaan. Opettajan työ on (yksinkertaistan) oppituntien (noin 1000-1200 vuodessa) pitämistä. Oppitunnin pito on teko, jossa tarvitaan myös oppilaitten panosta. Oppitunnin pidon osana (operaationa) on läksyjen tarkistus. Tällä teolla opettaja varmistaa, että luokka etenee kohti päämäärää, ja voidaan siirtyä seuraavaan asiaan. Tämä osa tuntia ei saisi viedä kuin muutaman minuutin, ja aikanaan niin olikin. Nyt opettajat ovat huomanneet, että yhä useampi oppilas jättää läksyt tekemättä. Läksyjen tarkistus venyy ja vie yhä enemmän aikaa. Toiminnassa on häiriö. Opettajat hermostuvat ja huolestuvat.

MIKSI homma ei toimi? Ja nyt "kilautan" Engeströmille. Hän kehitteli pian 20 vuotta sitten (1987) teoriaa toimintajärjestelmän muutoksesta, ja siitä on tähän ongelmaan minusta apua. Engeström kuvailee systeemin (tässä tapauksessa opetuksen) kehitystä toisiaan seuraavien ristiriitojen tyypeillä. Yksinkertaistan kuvausta seuraavasti: Jokaisessa toiminnan osatekijässä on ristiriita jo itsessään. Esim. läksyt ovat hyödyllisiä ja rasittavia. Tämä ristiriita on tavallisesti latentti. Oppilaat tekevät läksyt vaikka marisevat. Tätä ristiriitaa Engeström kutsuu ensimmäisen asteen ristiriidaksi.

Jossain vaiheessa toimintaan tulee näkyviä häiriöitä. Engeströmin sanoin:"toimintajärjestelmän joidenkin osatekijöiden välille tulee kriisi tai ulkoa tulee uusi elementti, joka ei sovi vanhoihin käytänteisiin". Osa lapsista lakkaa tekemästä läksyjä kunnolla. Ristiriita muuttuneen osatekijän ja joidenkin entiselleen jääneiden osatekijöiden (esim. opettajien tapa vaatia läksyjen tekeminen) välillä kärjistyy. Opettajien tahto ja oppilaiden tahto törmäävät. Jotain täytyy tehdä. Ratkaisu voidaan keksiä nopeasti tai sitä voidaan harkita perusteellisesti. Voimme yrittää ”paikata” rikkimennyttä toimintaa tai analysoida mm. muutoksen syitä syvemmin. Edellisessä tapauksessa koulu käynnistää sen läksykerhon. Tämä edellytti avustajien työajan muuttamista. Oli otettava käyttöön läksyvihkot. Oli löydettävä tilat. Koulu tekee sarjan pikkukorjauksia. 

Toinen vaihtoehto olisi ollut analysoida ristiriidan syitä kaikessa rauhassa ja laatia toimintamalli, jossa läksyjen yhteys opetustoimintaan kirkastuisi ja selkiintyisi. Tämä edellyttää, että tiedämme, miksi lapset eivät tee läksyjä? Missä nyt mättää?Ehkä kyse ei ole vain oppilaiden laiskuudesta? Tällaista ristiriitaa Engeström kutsuu toisen asteen ristiriidaksi.

Vaikka toisen asteen ristiriita ratkotaan järjestelemällä toimintaa uuteen malliin laajemmin, ristiriidat eivät lopu. Luotu uusi toimintamalli ei siirrykään käytäntöön vaivattomasti. Aikaisempi toimintatapa ei häviä, vaan jää kapinoimaan uutta vastaan. Lapset eivät menekään läksykerhoon. Avustaja istuu tyhjän panttina. Tätä jännitettä uuden toimintatavan ja vanhan käytännön välillä Engeström kutsuu kolmannen asteen ristiriidaksi. Lopulta uusi toimintapa saada koulussa vakiintumaan.

Ristiriidat eivät kuitenkaan lopu vieläkään. Nyt uuden toimintavan omaksuneet törmäävät riitoihin muiden heidän kanssaan toimivien tahojen kanssa eli joutuvat ristiriitaan yhden tai useamman naapuritoimintajärjestelmän kanssa. Hallinto ilmoittaa, ettei avustajia saa käyttää läksynkerhon valvontaan. Vanhemmat hermostuvat, koska herkät lapset menettävät yöunia, kun he pelkäävät joutuvansa läksykerhoon. Näitä ristiriitoja uudenlaisen keskustoiminnan ja sen naapuritoimintojen välillä Engeströn nimittää neljännen asteen ristiriidoiksi.

VEDETÄÄNPÄ VIELÄ YHTEEN ja syvennellään. Työn häiriintymiseen voidaan vastata periaatteessa kahdella tavalla. Koulu voi ylläpitää toimintaansa vakaana huomaamalla epäkohdat ja korjaamalla toimintansa osia. Koulu oppii, ja tämäntasoista oppimista on totuttu kutsumaan Argyriksen ja Schönin (1978) perässä yksisilmukkaiseksi oppimiseksi. Toista tapaa kutsutaan kaksisilmukkaiseksi oppimiseksi. Siinä koulu asetettaisi kyseenalaiseksi myös omia perusolettamuksia ja muuttaa niitä. Koulu paneutuu kehittämään läksyjä ja esim. oppilaan roolia opetuksessa laajemmin.

LIITTEENÄ  on piirtämäni kuva, joka perustuu Engeströmin vuonna 1987 laatimaan malliin systeemisestä toiminta-järjestelmästä, jonka elementteinä ovat tekijän, välineen ja välineen ja kohteen lisäksi työn sosiaalista välittyneisyyttä ilmaisevat yhteisö, säännöt ja työnjako. Toiminnan systeemisyys tarkoittaa sitä, että on vaikeaa hahmottaa, miten jokin yksittäinen asia vaikuttaa ja mikä on minkin asian syy. Tapahtumat kytkeytyvät mutkikkaasti toisiinsa. Toiminnan muutoskin on systeemistä, ei mekaanista. Kun muutetaan yhtä osaa, kaikki muukin muuttuu ja usein arvaamattomasti.

MITÄ ERITYISESTI haluan tästä oppia? Pitää tutkia ennenkuin alkaa hutkia. 

Engeström, Yrjö. 1987. Learning by Excpanding: An activity-theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-Konsultit

Engeström, Yrjö 1995. Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia, haasteita. Helsinki: Hallinnon kehittämiskeskus.

4.8.2006

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

EI huono poiminta. Engeström on noista ajoista kehitellyt teorioitaan tiiminsä huikeasti eteenpäin kohti kehittävää työn tutkimusta ja ekspanssiivista   oppimista.  Organisaatioiden muutoksen tukemiseksi on rakennettu muutoslaboratorioita (rekisteröity muuten tavaramerkiksi vuonna 1998), muutospajoja,  ja usean organisaation yhteisiä rajanylityslaboratorioita jne.  Perusidea jännitteiden tasoista ja purkamisesta on edelleen ytimessä.

Olinkin jo unohtanut tuon mainion jäsentelyn päämäärä/ tapa:  toiminta-teko- operaatio. Ja kuinka niiden yhdistelmät ovat omaan aikaansa sidottuja.

Nautin myös Argyriksen ja Schönin kaksisilmukkaisen mallin   - double loop - mieleenpalauttamisesta. Ja  toisen silmukan sidoksesta olettamusperustaan.

Martti 66 v. kiittää Marttia 52 v. Näille ajatuksille löytyy heti käyttöä pian alkavassa projektissa.

5.8.2020

PS. Löysin netistä mainion oppaan muutospajan ohjaajille. Launis, K.,   Schaupp, M.,  Koli, A., ja Rauas-Huuhtanen, S. (2010). Muutospajaohjaajan opas.  Raportteja 71. Helsinki: TYKES. Ainakin osa kirjoittajista on Engeströmin työtovereita.

Jos kiinnostaa. Pdf.

http://metsahyvinvointi.fi/wp-content/uploads/2014/10/2010-Tykes-muutospajahjaajan-opas-.pdf

Saanko anteeksi?

Anteeksi, jos  tämä blogilastu tuntuu  synkältä. Tarkoitus on hyvä.

TÄNÄÄN oli herkkä  hetki. Opettaja, jota sain ohjata päättöharjoittelussa 1980- luvulla  ja jonka houkuttelin sittemmin Auroran kouluun  opettajaksi, soitti toisen kerran. Heinäkuussa hän kertoi, että oli saanut aivoinfarktin toukokuussa. Onneksi hän oli lähellä ja apua oli saatu ajoissa.  Tänään hän kertoi olevansa yhä sairaalahoidossa, mutta tunsi olevansa vahvasti toipumassa ja niin positiivisella mielellä että. Juttelimme pitkään. 

PÄÄTTYNYT  lukuvuosi toi mukanaan paljon todella surullisia uutisia. Ex-rehtori Matti Hackman kuoli. Argh. Rehtori Jukka Kuittinen kuoli. Argh. Oma Sepon koulun oppilaani, sittemmin Auroran koulun opettaja, edelleen espoolaiskoulun rehtori loukkaantui hänkin vakavasti tapaturmassa. Hän onneksi toipuu ja pääsee palaamaan töihin. Yliopistolla kollegan oireeton puoliso kuoli jaloiltaan. Toisen puoliso sairastui vakaavasti. So sad!

OMA pieni suku on säästynyt Koronalta. Thanks Good! Mutta tuttavapiirissä on useita, joihin se on iskenyt, ja pariin oikein lujaa. Toisiin on osunut  syöpä. On myös niitä, joiden mielenterveys on särkynyt.

VIERELTÄ on viety. Yhdessä hetkessä kaikki, mitä ihmisellä on ollut , uhkaa  kadota. Kenen pää kestää sitä?

ELOKUUN  ensimmäisenä päivänä  Hesarissa oli Markku Haaviston juttu keisari Marcus Aureliuksesta  (121–180 jaa. ), joka oli virkansa lisäksi merkittävä stoalainen filosofi. Stoalaisuuden slogani kuuluu:  

”Pelko vahingoittaa meitä enemmän kuin asiat, joita pelkäämme.” 

Aurelius filosofoi aikana, jolloin silloinkin oli pandemia:  ns. Antoniuksen rutto levisi. Kulkutautiin arvellaan kuolleen 10 % koko Rooman valtakunnan väestöstä. Huh!

 

Stoalaiset painottivat sitä, ettei ihminen voi  hallita sitä, mitä hänelle tai hänen ympärillään tapahtuu. Haavisto tiivisti: Ainoastaan omat teot ja ajatukset ovat sellaisia, joihin ihminen voi itse vaikuttaa. Ihminen voi vaikuttaa vain siihen, miten oman päänsä sisällä ja arjessaan suhtautuu  tilanteeseen.  Hän päättää juttunsa stoalaiseen kysymykseen:  

" Miksi olla ahdistunut asioista, joihin ei voi vaikuttaa?"

Niinpä. Niin ymmärrättävää ja vaikea.

NAUTITAAN, hyvät ystävät, siitä kaikesta hyvästä, mitä meillä on nyt. Sitä on  tosi paljon.  Muistetaan kertoa se meille tärkeille.  Ja sitten jos ja kun kaikki ei enää menekään yhtä  hyvin, vältetään katkeruutta. Ollaan kiitollisia, siitä että sitä hyvää oli.

Koulun alkuun 10 päivää Espoossa

SITÄ ollaan sitten elokuussa. Vapaakesä on pian taputettu. Yhdistystoiminta käynnistyy. Ja koulupolitiikka. 

Valtuustoryhmät kokoontuvat viikon kuluttua - etänä varmaankin. Lista tulee ensi torstaina. 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kokoontuu  keskiviikkona 26. elokuuta, ja sen asialista saadaan 20. päivä.

VUOSI sitten syksyn ensimmäinen OVALAN kokous oli varsin sanotaanko kevyt: 

myönnettyjen avustusten takaisinperintää, tulosyksiöiden  talousarvion ja strategian osavuosikatsaus  silloiselta vuodelta,  oikaisuvaatimuksia, lausuntoja, tarveselvityksiä,  selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitukseen,  koulun nimen muuttaminen, johtokunnan vaaleja, johtokunnan jäsenten eronpyyntöjä ja täydennusvaaleja, virkamiesten ja johtokuntien päätöksiä  kirjelmiä ja selostuksia.

TÄNÄ syksynä kevytlistaa ei varmaankaan tule. Kaupungilla on koronan vuoksi isoja talousvaikeuksia, ja 27. elokuutta valtuusto pitää erillisen talousseminaarin.  Sitten alkanee sopeutus. Sivistystoimen oma talousseminaari on syyskuussa. Huh! Ei siitä kouluille Disenylandiä saada  mutta ei siitä saa Golgataakaan tulla.

KOULUT  alkavat Suomessa  eräin paikoin jo elokuun 11. päivä. Espoossa suomenkielisissä kouluissa  13. päivänä ja ruotsinkielisissä 18. päivänä. Opettajat on kutsuttu "koolle" kaksi päivää aikaisemmin. Varhaiskasvatus on jo käynnissä.

Olisi varmaan ollut viisasta  järjestää  ylimääräinen kokous jo ennen koulujen alkua, jossa lautakunnan jäsenet olisivat saaneet tukevan tietopaketin siitä, kuinka koulun aloitus aiotaan Espoossa tehdä koronaturvalliseksi.  Ei niin, ettenkö lautakunnan jäsenenä luottaisi täysin Espoon kouluihin ja kouluhallintoon. Haasteita nimittäin riittää. Näillä mennään. 

Kokosin itselleni omat haasteaakkoset. Näihin kuulisin mielelläni vastaukset.Täytyy päivittää ne, kunhan OKM:n ja THL ja OPH ovat omansa päivittäneet. Tällä viikolla kuulema.

• Opetushallituksen ohjeistukset ovat hiukka teoreettiset. Sitovuusaste on vaikeatulkintainen. Jääkö moni vaikea päätös  kuntien  rehtorien vastuulle?  Realistiset ohjeet tarvitaan myös yläkouluun  ja lukioon. 
• Puolet kunnista aikoo lomattaa opettajia. Toivottavasti ei ulotu syksyn aikana koskemaan Espoota?
• Perusopetuslakiin tehty väliaikainen muutos: etä-  ja lähiopetuksen vuorottelu  - paitsi esiopetus ja 1–3 lk:  oppilaat, erityisen tuen piirissä olevat ja maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen osallistuvat:  Melkoinen haaste niin opettajille kuin kodeille, joissa useita lapsia.
• Riskiryhmään kuuluville lapsille voidaan tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä, esim. striimaus  = etäyhteyden päästä seuraaminen.
• Samanaikaisesti sekä etä- että lähiopetusta ?
• Syksyn yo-kirjoitukset? Kuinka?
• Tartuntatautilaki:  kunta voi määrätä koulujen tilojen käyttöä koskevia rajoituksia, joiden takia kouluissa voidaan siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos opetusta ei voi järjestää turvallisesti lähiopetuksena. Päätös enintään kuukaudeksi kerrallaan.

Lähiopetuksen aikana

• Aamu-ja iltapäivätoiminta / useista luokista oppilaita? Kuinka pidetään erillään?
• Aikuisten kohtaktien välttäminen; Henkilöstön keskinäisten lähikontaktien  minimointi. Mistä tilat? Mitä vaatii johtamiselta?
• Aineopetuksen järjestelyt. Kuinka onnistuu yksi opettaja ja yksi ryhmä? Va eikö tarvitsekaan?
• Erityisopetuksen - laaja-alaisen järjestäminen turvallisesti. Kuinka onnistuu yksi opettaja ja yksi ryhmä? Vai eikö tarvitsekaan?
• Hygieniaohjeiden noudattaminen. Onko tarpeeksi pesupaikkoja?
• Juhlat alas. Vain oman ryhmän yhteiset tilaisuudet. Ikävää.
• Kerhot? Kuinka onnisuu, kun kerholaiset tulevat eri luokista. Hoituuko vain hygienialla?
• Koululuokien eristäminen toisistaan ; oppilaiden siirtymisen vähentäminen tiloista toiseen. Riitää suunniteltavaa.
• Käsityö- ja kuvataidemateriaalit. Kotiin?
• Monet oppilaat ovat pudonneet kyydistä. Osa kadonnut. Mistä resurssit  oppimisvaikeuksia kokevien oppilaiden tukemiselle mm. lomauttavissa kunnissa. Espoo on saanut valtionapua?
• Muiden kuin oppilaiden ja koulun henkilökunnan oleskelun välttäminen koulun alueella. Tavaraa on tuotava? Pienten saattaminen? 
• Opettajien jaksaminen yksin. Mitä tukea? 
• Opettajien sairauspoissaolojen kynnys madaltuu koronan leviämisen ehkäisemiseksi. Pieniäkin oireita kokevat jäävät kotiin. Mistä saadaan  sijaisia?
• Opettajien lasten kotiinlähettämisen  kynnys madaltuu koronan leviämisen ehkäisemiseksi. Pieniäkin oireita kokevat  kotiin. Mistä saadaan opettajille silloin sijaisia?
• Opettajien tauot. Kuinka ne turvataan? Kaikki välitunnit valvomassa?
• Opetusryhmät  mahdollisimman pitkälti erillään toisistaan? Piha-alueiden jako?
• Oppilaiden tilanteen ja tuen tarpeen kartoittaminen. Tärkeää ja tarvitsee aikaa.
• Oppilaissa, varsinkin isommissa näkynyt torjuntaväsymys.
• Resurssiopettajat, osa-aikaiset erityisopettajat-  mahdollisimman vähän eri ryhmien kanssa.  Kuinka?
• Riskiryhmiin kuuluva henkilöstö. Voiko tehdä töitä etänä?
• Ruokailuun liittyvät ratkaisut. Luokkatiloissa? Ulkona? Ruuan jakaminen? Jääkö opettajille? Oikea koululounas vai riittääkö eväslounas ulkona?
• Siivous  tartuntariskin vähentäjänä. Voidaanko sopimuksia muuttaa?
• Suojavarusteet? Maskit?
• Tehokkaan  ilmastoinnin puutteet. Onko suunniteltu korjauksia?  Konkreetti tuuletus?
• TET-jaksot. Voidaanko?  
• Turvallinen koulukuljetus. Kuinka ihmeessä? Bussi täynnä eri koulujen oppilaita.
• Turvavälit luokissa - kaukana istuminen?
• Turvavälit välitunneilla. Tarpeettoman  fyysisen kontaktin  välttäminen. Alueet? Porrastus? Valvonta? 
• Vanhempien tapaamiset. Etänä? 
• Vastuukysymykset, kun opettaja ei ole samassa tilassa.
• Vessat. Nimikoituina?
• Vesopäivät? Etänä? 
• Vuoroluku? 
• Väljyyden pitäminen: Pienempiin ryhmiin jakamien. Miten? Tilat? Taukojen porrastus? Ulko-opetustunnit? Vuoroluku?
• Yhteiskäytössä olevat välineet. Puhdistus. Kuka?Millä ajalla?

Etäopetuksen aikana

• Arviointijärjestelyt? Vilppi?
• Avustajapalvelut. Seurelaisten työsuhteet Espoossa?
• Erityisopetuksen järjestäminen. Etänä? Löytyykö oppilas?
• Eräiden oppiaineiden sidos koulun välineistöön etäopetuksen aikana, esim. musiikki, käsityö, liikunta, fysiikka, kemia.
• Eräiden oppiaineiden sidos aitoon konaktiin esim. alkava vieras kieli.
• Etätyösuosituksen päättyminen - kuka hoitaa kodeissa lapsia, jos ollaan etäopetuksessa?
• Kodin ja koulun yhteistyö. Tulkkausresurssit? Viestintä vieraskielisille
• Kotikonttori ja ergonomia?
• Koululounas etäopetuksen aikana oppilaille. Kuinka pitkämatkalaisille?
• Laitteiden, yhteyksien ja materiaalien saatavuus, huolto, korjaus/ takkuilevat ja yskivät etäyhteydet? Onko kesän aikana tehty jotain? Riittäkö kaikille? Mistä  apua, jos laiteet eivät toimi? 
• Opettajien työvälineiden puutteet:  Suurimmalla osalla opettajista ei ole työpuhelimia tai vaatimusten tasoisia tietokoneita 
• Opetuksen ja vuorovaikutuksen riittävyys ja monipuolisuus. Kuinka organisoidaan? 
• Oppilaiden läsnäolon varmistaminen eäopetuksessa.
• Tasapuolisuus tilanteessa, jossa opettajien osaamiserot ovat suuria. Yhteiset käytännöt?
• Poissaolojen seuranta päivän aikana?
• Riittävä  ja säännöllinen vuorovaikutus; useita kertoja päivässä.

Opettajankoulutus

• Opetusharjoittelu - vain etänä?
• Opiskelijavalinnat
• Tentit 
• Työvälineet?
• Uusien opiskelijoiden perehdyttäminen ja tutorointi

MUISTILINKIT

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/07/etakoulun-kehittamiseen-ideoita.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/07/oph-ohjeistaa-lukuvuotta-2020-21.html

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006589376.html

Päivän aforismi

Päivän aforismi

Päivän aforismi