sunnuntaina, elokuuta 28, 2016

Viisaita ajatuksia. Osa 17. Jorma Kuuselan 7 pointtia

SUOMALAINEN  koulu tarvitsee viisaita ajatuksia. Avasin toissa viikolla tässä blogissa sarjan blogilastuja, johon pyydän arvostamiltani koulumiehiltä ja naisilta heidän konkreetteja ehdotuksiaan siihen, miten kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

Numerolla 17 esittelen tänään vihtiläisen Jorma Kuuselan ajatuksia. Jorma jäi jokin vuosi sitten eläkkeelle opetushallituksen erikoistutkijan tehtävästä. Väitöskirjansa hän teki oppilaiden ajattelun kehittämistä. Hänellä on hyvin monipuolinen kokemus suomalaisesta koulusta Yläluokkien erityisopettajana,  osa-aikaisena matematiikan aineenopettajana, harjoittelukoulun  alaluokkien erityisopettajana  ja osa-aikaisena luokanlehtorina,  erityisopettajan koulutuslinjan opettajana ja tutkijana. Ennen luokanopettajaopintoja on hän ruotsinsuomalaisten lasten opettajana. Hän ehti olla myös kaksi kautta sivistyslautakunnassa ja lukion johtokunnan puheenjohtajana.

Jorma Kuuselan 7 pointtia

1. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön varmistaminen.
a. Home‐ ja sisäilmaongelmat vihdoinkin hallintaan
b. Yhtenäinen laatusivu  jokaiselle koululle, joista käy ilmi esimerkiksi 
  • Koska sisäilman laatu on tarkistettu   
  • Mikä on tulos   
  • Mihin toimenpiteisiin on tarvittaessa ryhdytty 
  • Oppilashuoltopalvelujen saatavuus
  • Terveydenhoito ja psykologipalvelut 
  • Kuraattori
  • Oppimisen tuki
2. Opsin yleisen osan keskeisten kohtien avaaminen jaetun yhteisen käsityksen saavuttamiseksi avaintaitojen monitulkintaisista käsitteistä ja opetuksen painoalueista niiden saavuttamiseksi. Painoalueiksi valitsisin ainakin seuraavat:
a. Oppimaan oppiminen
  • Mitä se on?
  • Miten siihen päästään?
b. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
  • Mihin tällä pyritään?
  • Ovatko ”teemat” ulkoisia (tyyliltään ”metsä”) vai oppilaan ajattelun kehitystä tukevia (tyypiltään ”luokittelu”)?
  • Aineiden integrointia tukevat selkeät ja konkreettiset suunnitelmat
c. Miten arviointi saadaan tukemaan avaintaitojen saavuttamista?
3. Arvioinnin pelisääntöjen selkeyttäminen tarvittaessa koulujen ja kuntienkin välisellä yhteistyöllä.
a. Käsitteellinen selkeys muodosta ja tehtävistä 
  • Formatiivinen vs. summatiivinen
  • Yläluokilla summatiivisen arvioinnin selkeyttäminen ja toistakymmentä vuotta sitten havaittujen systemaattisen vääristymän oikaiseminen reilujen ja realististen jatkokoulutusmahdollisuuksien takaamiseksi.
4. Opettajien täydennyskoulutukseen panostaminen.

5. Rehtorille mahdollisuus toimia koulun pedagogisena johtajana sen sijaan, että aika kuluisi niihin töihin, jotka kanslisti tekisi huomattavasti tehokkaammin huomattavasti pienemmällä palkalla.

6. Kaikilta turhan dokumentoinnin ja ”paperityön” minimoiminen, erityisesti erityisopettajilta ja rehtoreilta.

7. Pitkäjänteinen kehittäminen ja tietoinen irtautuminen hankekulttuurista.

Mitäs ajattelette?

MUUT sarjan viisaat ajatukset löydät blogin oikeasta palkista a) hae- gadgetista  hakusanalla viisaita ajatuksia  tai b) klikkaamalla tunnisteet -gadgetista sana viisaita ajatuksia.

lauantaina, elokuuta 27, 2016

Viisaita ajatuksia. Osa 16. Pia Kaspin viisi pointtia

SUOMALAINEN  koulu tarvitsee viisaita ajatuksia. Avasin toissa viikolla tässä blogissa sarjan blogilastuja, johon pyydän arvostamiltani koulumiehiltä ja naisilta heidän konkreetteja ehdotuksiaan siihen, miten kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

Numerolla 16 esittelen tänään espoolaisen erityisopettaja Pia Kaspin ajatuksia. Hänellä on muuten synttärit tänään.

Pian 5 pointtia

1. Aikuisilla on halutessaan kyky nähdä lasten ja nuorten ymmärryksen taakse. 
Turvallisten aikuisten myötävaikutuksella lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan ja hyväksymään sekä vahvuutensa että vaikeutensa. Omiin taitoihin uskomalla ja luottamalla myös haasteista on mahdollista selvitä, opiskelussa ja elämässä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa oppilaitamme nousemaan siivilleen. Parhaiten se onnistuu uskomalla heistä enemmän, kuin mitä he vielä ovat. 


2. Omaan tulevaisuuteen vaikuttamisen halu ohjaa opiskelua parhaiten.
 Arvioidaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa heidän omaa näkemystään oppimansa riittävyydestä pitkällä matkalla kohti tulevaisuutta. Annetaan heidän itsensä kertoa, missä tarvitsevat apuamme, mitä haluavat oppia ja missä tuntevat jo olevansa riittävän hyviä. Oppiminen ja opetuksen suunnittelu helpottuu, kun kumpikin osapuoli tietää mitä tehdä, millä aikataululla, miten ja miksi.


3. 3. Pedagoginen uusiutuminen on yhteinen asia.
Täydennyskoulutukseen osallistuminen ei aina ole taloudellisesti tai ajankäytöllisesti mahdollista, vaikka halua siihen laajasti onkin ja oppiminen ja opetuksen suunnittelu helpottuvat. Otetaan työyhteisön monipuolinen osaaminen kaikkien käyttöön järjestämällä koulun sisäistä koulutusta. Suunnitellaan ja toteutetaan uuden opetussuunnitelman mukaisia oppimisprosesseja yhdessä, käytetään luovuuttamme mielekkäiden kokonaisuuksien luomiseksi oppiainerajat unohtaen.
 Ammatillisen kasvun tueksi tarvitaan kollegiaalista keskustelua.
Jokainen opettaja kaipaa työuransa aikana ajatustenvaihtoa kollegoiden kanssa. Vain harvoin pedagogiselle keskustelulle kuitenkaan on aikaa. Luodaan mahdollisuuksia vertaismentoroinnille ja  työnohjaukselle ajankäyttöä joustavasti organisoimalla.


4. Tuen portailla liikkumiseen voi suhtautua toisinkin.
 Kohdennetaan koulukohtaisesti kolmiportaisen tuen resurssit tarkoituksenmukaisesti työyhteisön vahvuudet huomioiden. Annetaan osa-aikaisen erityisopettajan aikaa alkuopetuksessa suoraan tuen tarpeessa oleville oppilaille. Siirretään painopiste kolmannella ja neljännellä luokalla opettajan konsultointiin ja tukemiseen eriyttävän materiaalin ja toimintamallien yhteisellä suunnittelulla. Otetaan viidennellä ja kuudennella luokalla erityisopettaja yhteis- ja samanaikaisopettajaksi. Tehostetaan resurssien mielekästä käyttöä sijoittamalla äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan sekä kielten tunnit mahdollisuuksien mukaan palkkeihin luokka-asteen sisällä. Pyritään toimimaan joustavasti yhteistyössä eri ammatti- ja hallintokuntien kanssa oppilaan ja perheen tarpeiden määrittelemällä tavalla.

5. Läsnäoloa ja aitoa välittämistä ei koskaan voi saada liikaa.
Oppilailla on oikeus taukoihin oppituntien välillä, ja me opettajat olemme heitä varten myös silloin. Välitunneilla ja siestoilla moni yksinäinen kaipaa kuulluksi tulemista, ja useat tarvitsevat ohjausta, tukea ja valvontaa sosiaalisissa tilanteissa. Ollaan siis olemassa heille kaikin aistein koko koulupäivän ajan ja varataan aikuisten yhteiset ajat iltapäiviin.


Mitäs ajattelette?

MUUT sarjan viisaat ajatukset löydät blogin oikeasta palkista a) hae- gadgetista  hakusanalla viisaita ajatuksia  tai b) klikkaamalla tunnisteet -gadgetista sana viisaita ajatuksia.

perjantaina, elokuuta 26, 2016

Atso Vilkkijärven muistelmat kohta painoon

ISO työ alkaa olla valmis. 254-sivuinen teos "Usein ensimmäisenä. Atso Vilkkijärven taival rahastajapojasta opetusneuvokseksi" on nyt oikoluettu about sata kertaa, ja kansikin on lähes valmis. Painopaikka on valittu ja ISBN-numeroa haettu. Painosmäärä ja hinta päätetään ensi tiistaina Espoon perinneseuran hallituksen kokouksessa. Varsinainen julkistustilaisuus pidetään 8.11. 2016 seuran syyskokouksessa.

Vilkkijärven muistelmat on mielenkiintoinen ja jännittävä elämäntarina ja sukukertomus, mutta se on myös enemmän. Teos piirtää lukijalle kuvaa suomalaisen koulun matkasta 1940-luvun supistetuista kansakouluista moder- niksi kansainvälisesti arvostetuksi nykyjärjestelmäksi. Erityisesti esillä on Espoon koulutoimen kehitys peruskoulu-uudistuksen kitkaisestakin sisäänajosta tämän päivään menestystarinaan saakka.

Atso Vilkkijärvi syntyi Sauvossa vuonna 1937 upseeriperheeseen. Isä Urho kaatui jatkosodassa, ja Atson ja Tuuli-siskon kasvatus jäi Helvi-äidin vastuulle. Atso kävi kansa- ja oppikoulua Sauvossa, Saarenkylässä, Misissä, Turussa ja Rovaniemellä. Ahkera ja lahjakas koulupoika teki myös töitä. Kesäisin hän oli mm. linja-auton rahastajana. Jo lukioaikoina hän soitti lähes ammattimaisesti opiskelun ohella myös eri orkestereissa.

Vuonna 1957 Atso kirjoitti hyvin arvosanoin ylioppilaaksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän valmistui kansakoulunopettajaksi Oulun yliopiston opettajanvalmistuslaitokselta. Sitten oli vuorossa armeija ja perheen perustaminen. Yhdessä opettajavaimo Tuulikin kanssa he saivat kaksi tytärtä Tiinan ja Niinan. Ura vei pidetyn opettajan jatko-opiskelun kautta tutkijaksi Oulun yliopiston kasvatustieteen laitokselle ja sitten kouluhallinnon tehtäviin, ensin Kemiin ja muutaman vuoden kuluttua Espooseen. Espoossa Vilkkijärvi toimi opetuspäällikkönä vuodet 1974- 89. Vuonna 1989 hänet valittiin Espoon koulutoimenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti menestyksekkäästi 11 vuotta. Kaikkiaan Atso Vilkkijärvi palveli koulutoimea eri tehtävissä 40 vuotta. Eläkkeelle Atso siirtyi vuonna 2000. Samana vuonna Tasavallan Presidentti Tarja Halonen myönsi hänelle opetusneuvoksen arvonimen.

Teos on jatkoa Espoon perinneseura ry:n aikaisemmin julkaisemille koulumuistoille, ja se avaa niihin erilaisen, kokeneen koulumiehen näkökulman.

KIRJASTA otetaan pienehkö ensimmäinen painos. Jos haluat varmistaa, että saat sen ensimmäisten joukossa,  voit laittaa minulle viestiä. Kirja tulee myös myyntiin Espoon perinneseuran nettikauppaan.

Viisaita ajatuksia. Osa 15. Kai-Ari Lundellin 6 pointtia

SUOMALAINEN  koulu tarvitsee viisaita ajatuksia. Avasin toissa viikolla tässä blogissa sarjan blogilastuja, johon pyydän arvostamiltani koulumiehiltä ja naisilta heidän konkreetteja ehdotuksiaan siihen, miten kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

Nyt ollaan päästy jo numeroon 15. Esittelen tänään  vantaalaisen juuri eläkkeelle siirtyneen luokanopettajan Kai-Ari Lundellin 6 pointtia. Kai-Ari  on monelle tuttu somevaikuttaja, bloggaaja ja vuoden luokanopettaja vm. 2013. Kai-Arin blogi löytyy osoiteesta http://www.properuskoulu.net

Kai-Arin kuusi pointtia

1. Peruskoulun resurssit on palautettava. Kaikki esikouluun ja peruskoulun alaluokille suunnattu raha tulee myöhemmin moninkertaisesti takaisin. Ennaltaehkäisy on inhimillistä ja humaania toimintaa.

2. Inkluusio on julkista heitteillejättöä. Erityiskoulujen ja -luokkien alasajo on ollut hyvin lyhytnäköistä toimintaa. Erityistukea ei ole riittävästi tai sitä ei ole ollenkaan. Kaikista lapsista on huolehdittava. Opettajat on jätetty yksin. Säästökeinoista inkluusio on iljettävin.

3. Suomeen ei tarvita enää yhtään homekoulua. Koulurakennusten säännöllisistä korjauksista säästäminen on silkkaa typeryyttä. Yksikin homeelle altistunut lapsi tai opettaja on liikaa.

4. Peruskoulun luokkakoot on säädettävä lailla. Nykyluokat ovat hyvin heterogeenisia. Sopivat maksimiluokkakoot ovat: 1-3 luokat 18 oppilasta, 4-9 luokat 20 oppilasta. Pienessä ryhmässä voidaan paremmin keskittyä myös syrjäytymisen ehkäisyyn.

5. Opettajien pedagogiseen vapauteen ei saa kajota. Opettaja on koulun asiantuntija ja dynamo. Opettajuuden alentaminen on säälittävää. Opettajarekisteri on rakennettava pikimmiten.

6. Miesopettajia on saatava peruskouluun tavalla tai toisella. Mieskato on ollut hirvittävää. Yhdenvertaisuus kärsii, lapsilla on oltava oikeus myös miesopettajiin. Paras lääke mieskatoon on palkkauksen reipas kohentaminen.

Mitäs ajattelette?

MUUT sarjan viisaat ajatukset löydät blogin oikeasta palkista a) hae- gadgetista  hakusanalla viisaita ajatuksia  tai b) klikkaamalla tunnisteet -gadgetista sana viisaita ajatuksia.

torstaina, elokuuta 25, 2016

Tule mukaan parveen pohtimaan koulupolitiikkaa!

SUOMALAINEN  koulu tarvitsee viisaita ajatuksia. Olen avannut  blogissani  sarjan blogilastuja, johon kokoan ehdotuksia siihen, miten  ennenmuuta kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

Sarjassa julkaistaan yksi blogilastu/päivä. Jokainen saa puhua omalla tavallaan. Sarjan idea perustuu ns. parviälyyn, jossa uskotaan että kokonaiskuva  lähestyy todellisuutta sitä mukaa, mitä erilaisempia näkemykset ovat. Tervetuloa  kirjoittamaan oma listasi. Tai kommentoimaan rohkeasti muiden pointteja. Tähän mennessä viisaita ajatuksia ovat esittäneet Rauno Haapaniemi, Heli Haaro, Olli- Pekka Hiipakka, Marle Himberg, Marko Jokinen, Pia, Kaspi. Timo Kettunen, Sari Karjalainen, Kari Kinnunen, Kirsi Lindoos, Kai- Ari Lundell, Antti Piiroinen, Aki Saariaho, Matti Sippola, Arja Susi, Lea Tornberg.

SEURAAVAT pointit on luettavissa joka aamu klo 00.05.

Viisaita ajatuksia. Osa 14. Kirsi Lindroosin 6 pointtia

SUOMALAINEN  koulu tarvitsee viisaita ajatuksia. Avasin toissa viikolla tässä blogissa sarjan blogilastuja, johon pyydän arvostamiltani koulumiehiltä ja naisilta heidän konkreetteja ehdotuksiaan siihen, miten kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

Numerolla 16 esittelen tänään todella monelle tutun Kirsi Lindroosin 6 pointtia. Kirsi Lindroos on toiminut opettajana, rehtorina, koulutoimen-johtajana, kuntien sivistystoimen edunvalvojana Kuntaliitossa, OKM:ssä johtajana, OPH:ssa pääjohtajana, Pariisissa Suomen edustajana OECD:n ja Unescon koulutusalalla ja parhaillaan EU Twinning-hankkeen vetäjänä Kosovossa.

Suomeen ja johtajan tehtävää hoitamaan OKM:ään hän palaa näillä näkymin vuoden 2017 tammikuussa yli kahdeksan ulkomaan missiovuoden jälkeen.

Kirsti Lindroosin 6 pointtia kansalaisten laadukkaan koulutuksen ja sivistyksen varmistamiseksi

1. Koulutus ja tutkimus valtion ja kuntien ykkösprioriteetiksi! Rankat resurssileikkaukset on peruttava. On ymmärrettävä, että koulutuksessa kyse ei ole vain ihmisten tärkeästä osaamisen ja sivistyksen korkean tason saavuttamisesta vaan myös kansalaisten terveydestä ja laajasti hyvinvoinnista, johon koulutuksen keinoin positiivisesti vaikutetaan. Koulutuksen ja tutkimuksen merkittävyys tulee näkyä niille osoitettuina voimavaroina ja toimintamahdollisuuksien turvaamisena konkreettisesti. Kehitysmaissa viesti meiltä ”kehittyneiden” maiden edustajilta on aina selvä: koulutus on yhteiskunnallisen kehityksen ehto. Suomessakin asia kannattaa ottaa todesta joka hetki.

2. Kuntien on otettava kokonaisvastuu laadukkaista koulutus- ja sivistyspalveluista vauvasta ikäihmisiin! Yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Alueelliset sivistyspoliittiset ohjelmat laadintaan ja toimeenpanoon, varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön, eri ikäisten ja eri elämänvaiheessa olevien kuntalaisten parhaaksi. Ennakkoluuloton eri koulumuotojen välinen yhteistyö tarjoaisi lisäarvoa ja rikastaisi kansalaisten oppimisympäristöä. Samoin formaalin ja non-formaalin koulutuksen välinen yhteistyö.

3. Kaiken toiminnan lähtökohdaksi oppilas ja opiskelija! Tämä näkökulma muuttaa radikaalisti opetusmenetelmiä, oppimateriaalia, oppimisympäristöjä... eikä kaada oppimista yksin oppilaan vastuulle. Tarvitaan välittävää opettajaa, joka niin opettaa, ohjaa, tukee ja on viisas aikuinen muutenkin. Sekä tietysti vanhempien vastuuta lapsesta. Tämän hetken paradoksi on uusi hieno opetussuunnitelma, joka tavoitteiltaan ja toimeenpanohaasteiltaan hipoo vuorenhuippuja, kun arkitodellisuudessa rämmitään yhä syvemmällä suossa säästöjen ja leikkausten syövereissä, eikä sitä monipuolisisuutta, jota opetussuunnitelma edellyttää toteutuakseen, saavuteta nykyisillä eväillä millään.

4. Koulutussektorilla on huolehdittava siitä, että kaikilla tasoilla toimivat vahvat, vastuunsa kantavat, osaavat johtajat! Muutosjohtajuus ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Oppivan organisaation idean toteuttamisen ei luulisi olevan vaikeaa opettamisen ja oppimisen asiantuntijoille. Siitähän koulutusalan työyhteisöissä tulisi olla kyse. Johtajien jaksamisesta ja koulutuksesta on huolehdittava. Onneksi arjen kiireiden keskellä esim. mentoroinnille ja verkostoyhteistyölle on olemassa monet työkalut ja menetelmät.

5. Opettajien koulutuksen korkeasta tasosta on huolehdittava! On sitten kyse peruskoulutuksesta tai täydennyskoulutuksesta. Vastuu on niin opettajankoulutuksen järjestäjillä kuin koulutuksen ylläpitäjillä, joiden on huolehdittava työssä olevien opettajien pääsystä koulutukseen.

Kasvatustieteellisten tiedekuntien resursoinnin on oltava niin korkealla tasolla, että opettajiksi opiskelevien on käytännössä saatava tiedot ja taidot modernille koulunpidolle ja opettamiselle ja oppilaantuntemukselle. Sekä eväät omasta kehittymisestään huolehtimiselle. Kosovossa opettajan on joka viides vuosi osoitettava pätevyytensä jatkaa työssään osallistumalla vuosittain riittävään määrään täydennyskoulutusta ja osoittamalla päivitetyn ammattiosaamisensa. Mikä voisi olla Suomen malli?

Koulutusalan tutkimuksen voimavarat ovat kansainvälisessä vertailussa olleet aina minimaaliset. Jatkossa eivät senkään vertaa. Tämän ”omaan jalkaan” ampumisen on sellaisella tulevaisuussektorilla kuin koulutus ja tutkimus! loputtava.

6. Mikään ei voi olla yhteiskunnassa tärkeämpää kuin lasten ja nuorten hyvinvointi!  Kouluissa on oltava sellaiset olosuhteet ja oppimisympäristöt, että oppiminen onnistuu erilaisilta lapsilta ja nuorilta. Koulutyön on oltava mahdollisia oppimisen ongelmia ennaltaehkäisevää ja innostavaa ja turvallista. Opetusryhmien on oltava kooltaan sellaisia, että yhdessä ja yksin työskentely onnistuu. Ja erityistä tukea on sitä tarvitsevalle oppilaalle oltava tarjolla. Opettajien on oltava osaavia ja oppimateriaalien asianmukaisia. Oppilashuollon on toimittava, sisäilman on oltava terveellistä hengittää ja kouluruoan on oltava ravitsevaa.

Tällä hetkellä liian usein nämä arjen asiat ovat lasten ja nuorten elämässä ihan toisin päin. Kuunnellaan heitä ja otetaan opiksi!

Mitäs ajattelette?

MUUT sarjan viisaat ajatukset löydät blogin oikeasta palkista a) hae- gadgetista  hakusanalla viisaita ajatuksia  tai b) klikkaamalla tunnisteet -gadgetista sana viisaita ajatuksia.


keskiviikkona, elokuuta 24, 2016

Viisaita ajatuksia. Osa 13. Antti Piiroisen 7 pointtia

SUOMALAINEN  koulu tarvitsee viisaita ajatuksia. Avasin toissa viikolla tässä blogissa sarjan blogilastuja, johon pyydän arvostamiltani koulumiehiltä ja naisilta heidän konkreetteja ehdotuksiaan siihen, miten kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

Nyt ollaan päästy jo numeroon 13. Esittelen tänään Espoossa opettavan Antti Piiroisen  7 pointtia.

Antti on kielten lehtori, Espoon yläkoulujen luottamusmies ja OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja ja OAJ pääkaupunkiseudun alueyhdityksen YSI-jaoston jäsen.

Antin 7 pointtia

  1. Lisää tietotekniikkaa kouluihin. Digiloikka ei onnistu, jos laitteet eivät ole ajan tasalla.
  2. Vähemmän byrokratiaa ja opettajille enemmän aikaa toimia oppilaiden parissa. 
  3. Kouluviihtyvyyden kannalta on olennaista, että kouluissa oppilaat järjestävät opettajien avustuksella erilaisia teemapäiviä ja siellä toimii erilaisia oppilastiimejä (mm. liikunta- , ympäristö- , kansainvälisyystiimi). YT-aika ei saa kulua kokonaisuudessaan opettajakunnan yhteisiin suunnittelu- ja kehittämisiltapäiviin.
  4. Sisäilmaongelmaiset koulut peruskorjattava perusteellisesti. Asia on jo saanut suurta huomiota mediassa, mutta on edelleenkin äärimmäisen tärkeä ja ajankohtainen.   
  5. Monipuolinen kielivalikoima. Harvinaisia kieliä (mm. saksa, ranska, venäjä) on tarjottava joka kunnassa A-kielenä ja kieliryhmien oppilasmäärä, jolla ryhmä perustetaan, on pidettävä matalana. 
  6. Koulujen kansainvälistämiseen lisää resursseja. 
  7. Kädentaidot kunniaan. Digihuumassa ei saa unohtaa käsitöiden merkitystä. Nuoren kasvun kannalta monipuolisten taitojen kehittäminen on tärkeää. Materiaalihankintarahoitus on pidettävä riittävällä tasolla.
Mitäs ajattelette?

MUUT sarjan viisaat ajatukset löydät blogin oikeasta palkista a) hae- gadgetista  hakusanalla viisaita ajatuksia  tai b) klikkaamalla tunnisteet -gadgetista sana viisaita ajatuksia.

tiistaina, elokuuta 23, 2016

Viisaita ajatuksia. Osa 12. Marle Himbergin herätteleviä ajatuksia

SUOMALAINEN  koulu tarvitsee viisaita ajatuksia. Avasin toissa viikolla tässä blogissa sarjan blogilastuja, johon pyydän arvostamiltani koulumiehiltä ja naisilta heidän konkreetteja ehdotuksiaan siihen, miten kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

Numerolla 12 esittelen tänään rehtori Marle Himbergin ajatuksia. Marle on Suomen kristillinen yhteiskoulun rehtori. Koulu toimii Kaarinassa. Titteli ei kerro työnkuvan monipuolisuutta, sillä tuossa koulussa toimenkuvaan kuuluu  esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja  yläkoululaisille ja lukiolaisille tarkoitetun asuntolatoiminnan johtaminen. Harrastuksenaan Marle rehtoroi vielä Toivonlinnan avointa musiikkiopistoa, joka toimii yhdistyspohjalta.

Tässä Marlen ajatuksia

Ilman kuntatason tukea muuttuneiden opetussuunnitelmien toteutus jää puolitiehen

Uudet opetussuunnitelmat ovat hienosti rohkean idealistisia. Nyt tarvittaisiin vielä samaa otetta koulutoimen tasolla toiminnan jatko-organisoimiseksi enenevässä määrin uudensuuntaisesti. Tärkein kysymys lienee: “Minkälainen  fyysinen, sosiaalinen ja henkinen ympäristö sekä toimintakulttuuri tukisi toteutusta omassa kunnassa parhaiten?”

Toivon oman kouluni - Suomen kristillinen yhteiskoulu - tarjoaman esimerkin herättelevän ajatuksia eri mahdollisuuksista. Sovellus ei olisi toteutunut ilman ylläpitäjän myötävaikutusta ja panostusta, sekä pitkäjänteistä toimintaa alkaen aina vuodesta 1932 lähtien. Kukaan ei tosin arvannut, että kasvatusfilosofiaamme parhaiten yhteensopiva valtakunnallinen opetussuunnitelma astuisi voimaan juuri vuonna 2016! Kuntien rooli onkin erityisen tärkeä mahdollistajana ja jatkuvuuden turvaajana. Mikään kovin uusi ja ainutlaatuinen sovelluksemme ei tietenkään ole, koska opettamisen historia on pitkä ja monenlaista on ehditty siinä ajassa kokeilla Suomessa ja maailmalla.

Kasvatusfilosofiaamme on aina kuulunut aitojen vuorovaikutustilanteiden, monimuotoisuuden, synergioiden hyödyntämisen, sekä selkeän arvopohjan keinoin tuottaa laadukasta oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia yksilöille yhteisössä. Koulurakennus itsessään on melko perinteinen. Se on kuitenkin aina ollut vain pieni osa kokonaisuutta. Koulu toimii pääasiallisesti Toivonlinnan kylässä ja kampusalueella eri yksiköt (päivähoidosta lukioon, asuntola, seurakunta, perheasunnot, rantasauna, musiikkiopisto, urheiluhalli, leiritoiminta, kasvi- ja omenatarha, meren ranta, lähimetsät, kokoustilat, jne) sijoitettuna samaan pihapiiriin tai sen välittömään läheisyyteen. Uutuutena avautuu senioreiden oma asuntola vuodenvaihteessa. Kansainvälistä yhteistyötä on toteutettu koko olemassaolon ajan pääasiassa samojen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Koulun opetussuunnitelman jalkautus

Koulun opetussuunnitelman jalkautus voidaan tiivistää neljään pääkohtaan:

1. OPPIMISKYLÄ. Opimme yhteisöllisesti yhteistyön kautta kampuksen ja lähialueen eri toimijoiden kanssa. Läheiseltä Luonnonvarakeskukselta opimme lajien säilyttämisestä ja viljelemisestä, sekä saamme kasveja istutettavaksi. Yleishyödyllinen musiikkiopisto tukee koulun instrumenttihankintoja, tarjoaa laadukasta teoriaopetusta ja järjestää kaikille avoimia konsertteja. Kampuksen paikallisseurakunta tukee kristillistä arvokasvatusta ja järjestää mahdollisuuksia hyväntekeväisyyteen osallistumiseen. Kampuksella toimiva aurinkosähköveneiden rakentaja jakaa tietotaitoaan teknisen työn opettajalle ja tukee ekologisuuteen kasvattamista. Oppilaan isä säilyttää laivaansa koulun rannassa ja vie oppilaita merelle virkistys- ja merentutkimusretkille. Asuntola tarjoaa opiskelijoille harjoitusta työelämäkasvatuksessa opettamalla kädestä pitäen eri työtehtäviä. Yhteistyökumppanimme yritysmaailmasta opettavat lukiolaisille media- ja markkinointitaitoja. Kampuksella asuvan yksityisperheen kanat ja mehiläiset ovat ympäristötiedon tutkimusten kohteita. Kampus ei ole valmis vaan kehittyy koko ajan. Tänä vuonna olemme suunnitelleet esimerkiksi ympäristötaideteoksen toteuttamista kuvaamataidon tuntien tuotoksena kaikkien käyttäjien iloksi ja ajatusten herättelijäksi.

2. ELINKAARIYHTEISÖ. Koulu voi olla aito palveluntuottaja ja harjoittelupaikkojen tarjoaja kun edetään kasvatuksen ja opetuksen ehdoilla. Samassa pihapiirissä elävät ja asuvat eri ikäiset oppijat, opiskelijat, siviilipalvelusmiehet, perheet, työikäiset ja pian myös seniorit. Senioreilla on paljon tukea ja viisautta jaettavaksi nuoremmille sukupolville. Heillä on aikaa toimia kuuntelevina korvina pienille vaikkapa heidän harjoitellessaan ääneen lukemista. Koululaiset taas voivat ilahduttaa senioreita esimerkiksi esityksillään. Vanhemmat opiskelijat ottavat nuoremmat mukaan koulun urheilujoukkueisiin ja muuhun toimintaan. Lukiolaisille suunnattu paikallinen soveltava kurssi esimerkiksi lasten ja varhaisnuorten kanssa toimimisesta on helppo toteuttaa koska lukio sijaitsee samassa pihapiirissä alakoulun kanssa ja tehdään muutenkin yhteistyötä. Halukkaan kyläläiset ja puutarhanhoidon opiskelijat läheisestä ammattioppilaitoksesta saavat harjoitella vanhojen omenapuiden leikkaamista koulun omenapuilla. Ilman opiskelupaikkaa jääneet ylioppilaat eivät jää tyhjän päälle kun hakeutuvat töihin koulunkäynnin ohjaajiksi ja harrastustoiminnan vetäjiksi entiseen opinahjoonsa. Koulu kiittää ja rahaa säästyy opetusmenoista.

3. KOKONAISVALTAINEN IHMISKÄSITYS. Luomalla oppimiskylämäisiä yhteisöllisiä toimintaympäristöjä ihmisen viipaloituminen osiin toisistaan irrallisten asiantuntijoiden hoideltavaksi vähenee. Aito ja välittävä vuorovaikutus lisää merkityksen tunnetta ja motivaatiota. Oleellista on, että koulun arvomaailma on tiedossa, toiminta läpinäkyvää ja että oppiminen lepää selkeän ja kaikkien toimijoiden sisäistämän kasvatusfilosofian päällä. Ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja aitoon vuorovaikutukseen perustuva kasvatus voi olla yksi parhaista tavoista torjua henkistä pahoinvointia, koulukiusaamista ja irrallisuuden sekä tarpeettomuuden tunnetta.

4. VAPAAEHTOISUUTTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI. Koulutyötä on jalkautettu tiimeille, joissa kussakin on opettajien lisäksi mukana yhteistyökumppaneiden, vanhempien ja oppilaskunnan edustajia. Koulumme ei ole linnake johon sivullisilla ja amatööreillä ei ole asiaa, vaan koulua remontoidaan, rahoitetaan, markkinoidaan, kehitetään ja vaalitaan yhdessä vapaaehtoisten (jotka voivat olla eri alojen asiantuntijoita) kanssa. Tämä lisää positiivista suhtautumista, sitoutumista ja koulun ympärille rakentuneen yhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja toiminnan laadukkuutta sekä tuloksellisuutta. Näin ovat toteutuneet ja kehittyneet viime aikoina mm. koulun kasvitarhahanke, digiympäristöjen kehittäminen, asuntolan toiminnan kehittäminen, palautteen saaminen ja monet muut tärkeät hankkeet ja osa-alueet. Koulu on palautettu sille kuuluvaan asemaan kylän keskuspaikaksi ja inspiraation lähteeksi koko yhteisölle. Toimintakulttuurin osalta kehitystä on tapahtunut viime vuosina kovasti, mikä on luonut uudenlaista nostetta ja hyvää ilmapiiriä koko kylälle.

Lopuksi totean, että kannattaa huomioida oman kunnan erityislaatuisuus ja lähtökohdat, kuten perusteissakin on esitetty. Pienemmissä kunnissa päästään pitkälle synergioilla ja ketteryydellä, sekä opetushenkilöstön arvostuksella ja valtuuttamisella.  Suuremmissa koulutoimissa tarvitaan määrätietoisuutta ja tahtoa yhteistyön lisäämiseksi eri kunnallisten toimialojen ja koulutusmuotojen välillä, sekä asiakaspalautteen ja ruohonjuuritason aloitteiden kuulemiseksi ja ottamiseksi vakavasti.

Mitäs ajattelette?

MUUT sarjan viisaat ajatukset löydät blogin oikeasta palkista a) hae- gadgetista  hakusanalla viisaita ajatuksia  tai b) klikkaamalla tunnisteet -gadgetista sana viisaita ajatuksia.


maanantaina, elokuuta 22, 2016

Viisaita ajatuksia. Ensimmäinen yhteenveto

SUOMALAINEN  koulu tarvitsee viisaita ajatuksia. Avasin toissa viikolla  tässä blogissa sarjan blogilastuja, johon pyydän arvostamiltani koulumiehiltä ja naisilta heidän konkreetteja ehdotuksiaan siihen, miten kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

ON aika tehdä ensimmäinen  yhteenvetoa 10 pointtilistan pohjalta.

Keskityn tässä koonnassa niihin ajatuksiin, jotka nimenomaan koskettavat kunnan (ei valtion tai koulun tai yksittäisen opettajan) tasoa.

Yhteenvedon tarkoitus olisi saada nyt kommentteja jo tehtyihin ehdotuksiin. Liity parveen!

Mutta sitä ennen muutama sana parviälyn ideasta- johon tämä ajatusten kerjääminen perustuu.

Parviälystä

Parviälyllä/joukkoälyllä  tarkoitetaan tapaa ratkoa ongelmia keräämällä joukolta ihmisiä henkilökohtaisia mielipiteitä, ideoita tai ehdotuksia. Kun ne on koottu, joku koordinoiva taho käsittelee ja kokoaa ne yhteen.

Parviäly on ottanut mallinsa lintuparvesta, joka toiminta yhdessä näyttää älykkäältä.  Jotta vastava ihmisparvi syntyy, jonkun pitää jakaa ainakin alustava aihio yhteisestä kohteesta, jonka ympärille kiinnostuneet ihmiset voivat liittyä jakamaan omia ajatuksiaan.  Osallistujamäärää ei rajata.  Parvet hyödyntävät  osaamista tehokkaimmin pyytämällä mukaan henkilöitä, joilla on aiheeseen liittyvää osaamista tai kiinnostusta. Vastauksiin saadaan diversiteetti kutsumalla mukaan ihmisiä eri kokemustaustasta ja asemista.

30 pointtia

Jäsensin koordinaattorina 10 ensimmäisen viisaita ajatuksia yhdistelemällä niitä "aineistolähtöisesti". Tässä yhteenvedossa ideat on transponoitu (sovitettu, käännetty) kunnan tasolle: siis imperatiiviseiksi kunnan poliittiselle ja hallinnolliselle johdolle. Lisäksi ne on jaettu 12:een osa-alueeseen:
  • ERITYISOPETUS
  • KOULURAKENNUKSET JA MUUT OPPIMISYMPÄRISTÖT
  • KOTI JA KOULU
  • KOULUN RESURSSIT
  • KUNNAN TOIMINTAKULTTURI
  • KUNNAN JÄRJESTÄMÄ TÄYDENNYSKOULUTUS
  • OPETTAJIEN  TYÖAIKA
  • OPETUSJÄRJESTELYT
  • OPETUSTOIMEN  TOIMINTAKULTTUURI
  • PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
  • REHTORIN TYÖ
  • TUKI JA OHJAUS
Esittelen osa-alueet aakkosjärjestyksessä.

ERITYISOPETUS

(1) Kohdennetaan erityisopetuksen lisää resursseja ja jaetaan ne toisin

* ”Pikkuapureista  erityisasiantuntijan rooliin koulussa.” Erityisopettajat  ensisijaisesti opettajien työpareiksi kartoittamaan kunkin luokan tilanteen ja sitten ohjeistavat opettajaa erilaisten tukitoimien muodoista.

* Vahva elatuen panostus nimenomaan alkuopetukseen. Luku- ja kirjoitustaito ehdottomasti kuntoon.

* Erityisopetuksen järjestelyihin joustavuutta ja resursseja nopeisiinkin toimenpiteisiin, sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen yhteistyö erityisen tärkeää.

(2) Erityisluokkien alasajo pysäytettävä

* Liika integraatio ei ole kenenkään etu.

KOULURAKENNUKSET JA MUUT OPPIMISYMPÄRISTÖT

(3) Koulut kuntoon

* Korjataan välittömästi huonokuntoiset koulutilat sekä ennakoidaan tarkastuksilla tulossa olevia sisäilma- ja homeongelmia.

* Tilat kuntoon/ Toimivat  ja terveelliset tilat kaikkiin kouluihin

* Rakennetaan selkeä ohjelma, jonka mukaisesti sisäilmaongelmaisten koulujen korjaukset hoidetaan kuntoon. Ohjelma sisältää aikataulutavoitteet, budjetin, rahoitusratkaisut ja selkeät vastuut kuntien ja valtion välillä.

(4) Ei enää palatseja

* Riittää, kun opetustilat  terveet ja asialliset, monipuoliset ja käytännölliset. Ei arkkitehtonisesti kalliita ratkaisuja vaan perusrakentamista.

(5) Ympäristö monipuoliseksi

* Oppimisympäristöt kaikille innostaviksi tuomalla kouluun ilo, värikkyys ja monenlaiseen tarkoituksenmukaiseen toiminnallisuuteen ohjaava oppimisympäristö.

* Koulujen piha-alueet rakennettava lähiliikuntapaikoiksi, näin oppilaiden liikkumista ei voi estää. Samalla lähiliikuntapaikka palvelisi perheitä vapaa-ajalla ja jopa kesäasukkaita kesäisin.

KOTI JA KOULU

(6) Resursseja (aikaa, osaamista) mahdollistaamaan avointa kodin ja koulun yhteistyötä

* Enemmän  huoltajayhteistyötä, oppilaan osallisuutta  unohtamatta.

* Mitä luontevampia ja arkipäiväisempiä yhteistyön muotoja syntyy ja löydetään, sitä vaivattomammin ja tuotteliaammin arki sujuu. Yhteisö suojaa, kantaa ja kannustaa myös silloin, kun ollaan isojen haasteiden edessä. Peloille ei synny kasvualustaa siellä, missä asiat on luvallista ottaa puheeksi ja toista osataan kuunnella ja kuulla.

KOULUN RESURSSIT

(7) Resurssit kuntoon ja harkintaa suuntaukseen

* Perusopetuksen kivijalkaan, alakouluun, tarpeeksi panostuksia./ Alakoulut ovat kasvatuksen ja koulutuksen kivijalka. Sinne tarvitaan resurssiloikka.

* Opetusryhmissä pitää olla riittävä määrä opetuksen ammattilaisia suhteessa oppilaisiin./ Riittävän pienet ryhmäkoot ja riittävästi opettajia.

* Oppilaalle opettajan aikaa.

KUNNAN TOIMINTAKULTTURI

(8) Laadulliset tavoitteet ohjaamaan perusopetuksen taloudellista resurssointia

* Kunnan onnistuminen  perusopetuksen järjestäjänä vaatii pitkäjänteisen yli vaalikausien ulottuvan strategia,  missä laadulliset tavoitteet ohjaavat taloudellista päätöksentekoa eikä päinvastoin.

* Lisää budjetista päättävien arvostusta koulutusta kohtaan, niin että opetuksen resursseihin satsataan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

KUNNAN JÄRJESTÄMÄ TÄYDENNYSKOULUTUS

(9) Täydennyskoulutukselle kehittämisohjelma

* Rakennetaan täydennyskoulutuksen kehittämisohjelma tiiviissä vuorovaikutuksessa kentän koulujen, opettajien ja rehtoreiden kanssa. Meidän pitää osata vastata aidosti siihen, millaista opettajuutta tulevaisuuden koulussa ja yhteiskunnassa tarvitaan.

* Rakennetaan systemaattinen  rehtoreiden ja opettajien  täydennyskoulutusohjelma. Sen sisällöt perustuvat tulevaisuuden koulun kehittämistarpeisiin johtamisesta pedagogiseen kehittämiseen ja kulloinkin koulutuspolitiikassa määriteltyihin painopistealueisiin asti.

* Laaditaan täydennyskoulutukseen jokaiselle opettajalle yksilölliset ja yhteistoiminnalliset oppimispolut.

(10) Ei vain suunnitella vaan myös järjestetään täydennyskoulutusta

* Järjestetään opettajien täydennyskoulutus  säännölliseksi, tavoitteelliseksi ja tukemaan koulujen toimintakulttuurin muutosta/ Täydennyskoulutuksen kytkeminen koulun kehittämiseen (Työstä YT:lla)

* Järjestetään digitaalista täydennyskoulutusta (webinaarit)

(11) Määrätään täydennyskoulutusvelvoite (ja luodaan sille edellytykset)

* Määritellään jokaiselle opettajalle ja rehtorille vuosittainen velvoite ja oikeus täydennyskoulutukseen osallistumiseen ohjelman sisältöjen mukaisesti/ Opettajien täydennyskoulutus kuntoon. Ammattitaidon kehittäminen tulee olla todelliseen tarpeeseen perustuvaa ja säännöllistä ja velvoittavaa.

* Kytketään palkkaus  sitoutumiseen päivittämään osaamisensa voimassa olevan opsin mukaiseksi. Perusteeksi tälle riittävät peruskoulun periaatteet ja lasten perusoikeudet.

(12) Vahvistetaan työssoppimisen mahdollisuuksia

* Systemaattista työnkiertoa.

OPETTAJIEN  TYÖAIKA

(13) Heti mukaan työaikakokeiluihin

* Opettajien työaikaa koskevilla uusilla kokeiluilla on kiire.  On luotava työaikamalli, joka tukee opettajaa muuttuneen työnkuvan hallinnassa./ Opettajille läpinäkyvästi palkattua opetuksetonta aikaa suunnitella, kehittää ja tehdä yhteistyötä./ Lähdetään rohkeasti mukaan jo 2017-18 alkaviin vuosityöaikakokeiluihin.

(14) Karsitaan turhaa paperityötä

* Liika byrokratia karsittava, opettajan saatava tehdä sitä työtä, mikä on koulun ja opettamisen tarkoitus./ Luovutaan turhasta lomaketyöstä ja saadaan näin isää aikaa opetukseen.

(15) Työaikaa yhteissuunnitteluun

* Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen koulujen pedagogisen kehittämisen keskiöön. Opettajien yhteissuunnittelu ja yhteiset pedagogiset projektit lisääntyvät.

* Opettajien yhteissuunnittelu ja yhteiset pedagogiset projektit lisääntyvät ja vahvistavat samalla koulun yhteisöllisyyttä ja moniammatillista yhteistyötä. Yhteisiin projekteihin ja toteutukseen otetaan mukaan myös koulun muu henkilöstö.

OPETUSJÄRJESTELYT

(16) VSOP henkiin!

* Vuosiluokaton alkuopetus (2-3 v), yhteissolussa ja yhteisopettajuudella. 3. luokalle siirrytään joustavasti, mutta vasta kun alkuopetuksen perusoppimäärä välineainessa on hallussa. Vielä parempi on, jos saada vuosiluokaton esi-ja alkopetussolu.

(17) Rohkaistaan johtamispuheessa yhteisopettajuutta

* Enemmän yhteisopetusta, pariopetusta, kollegiaalista tukea.

Enemmän yhteisopetusta, pariopetusta, kollegiaalista tukea, joustavuutta, läpinäkyvyyttä,

(18)  Malttia digiloikkaan

* Digiloikasta tai yksittäisestä kehittämishankkeesta ei voi tulla toimintaa ohjaava asia, sillä niin laajat ovat ne tavoitteet ja haasteet, mitä tämän päivän koululta odotetaan.

OPETUSTOIMEN  TOIMINTAKULTTUURI

(19) Vahvistetaan kaikilla tasoilla luottamuksen ja yhteistyön kulttuuria

* Eri ammattilaisten, eri ikäisten ja erityyppisten koulun aikuisten on tärkeä löytää kunnioittava, kuunteleva, arvostava ja reagoiva tapa tehdä työtä yhdessä päämäärien eteen. Tässä ei titteli auta, onnistuminen perustuu luottamukseen/ Luottamuksen kulttuuri.

* Kulttuuri, jossa  asiat on luvallista ottaa puheeksi ja toista osataan kuunnella ja kuulla.

* Positiivinen lähestymistapa asioihin

* Avoin yhteisöllisyys. Oppilaat, opiskelijat, vanhemmat, naapurusto, yritykset, yhteiskunta luomaan ja uudistamaan koulu siksi, mikä se voi olla.

(20) Luodaan kokeilemiseen ja erehtymiseen kannustava ilmapiiri

* Erehtymisen salliminen. Suomalaisia vaivaa oikeassa olemisen pakko ja erehtymisen pelko. Voimme rohkaista toisia ja itseämme yrittämään rennommin ja nauttimaan virheistämme.

* Uskallus (rajojen rikkominen).Yritetään. Kokeillaan. Opettajia ja rehtoreita tulee kannustaa ja tukea uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotossa ja kokeilemisessa.

(21 Lisää  arvoa hyvinvoinnille ja mielenterveydelle

* Vaalitaan mielenterveyttä lapsuus- ja nuoruusvaiheessa.

(22) Puretaan byrokratiaa

* Byrokratia ja hallinto kevyeksi.

(23) Ei tingitä turvallisuudesta

* Asiat, jotka voi ennakoida, kannattaa ennakoida. Ainakin turvallisuuteen liittyvät. Asiat, joita ei voi ennakoida, kannattaa silti ennakoida.

PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

(24) Muutetaan arviointia rohkeasti

* Räjäytetään vanhat perinteet ja rakennetaan oppimisen ja osaamisen arviointikäytännöt uusiksi kohti vuorovaikutteista ja jatkuvaa oppimisen ja osaamisen arviointia, jossa on selkeät ja johdonmukaiset kansalliset ja paikalliset sisällöt ja tavoitteet.

(25) Kunnioitetaan johtamispuheessa opettajuutta

* Vaikka opettaja olisi kuinka "ohjaaja" ja "oppimisen mahdollistaja", ei aikuisen vastuusta pääse kiemurtelemaan. Aikuinen ohjaa, opettaa, kasvattaa, antaa esimerkin ja palauttaa pelikentälle, sääntöjen ja rajojen sisälle.

* Opettaminen on etuoikeus!

* Opettajan rooli on aina vain tärkeämpi laadukkaassa opiskelussa.

(26) Varmistetaan, että perusasiat on pääasia

* Kaikista ilmiöistä huolimatta peruskoulusta tulee saada hyvät perustaidot ja - tiedot./ Lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka keskiöön/ Luku- ja kirjoitustaito ehdottomasti kuntoon.
/Vuosiluokkien 1-2 vahvojen perustaitojen opetusta.

* Yleissivistys  jäsentää kvasitiedon ja propagandan kaaosta. (vrt. Tuntijako)

(27) Tuetaan kouluja liikunnan lisäämista  

* Liikuntaa ennen ruokailua!

REHTORIN TYÖ

(28) Arvostetaan konkreetisti esimiestyötä

* Esimiestyön tärkeys. Rehtorien työn tukeminen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen on koko koulun etu.

* Hyvä johtajuus rakentuu yhdessä, eikä se keskity yksilöpalvontaan.

* Jokainen rehtori ansaitsee hyvän esimiehen.

TUKI JA OHJAUS

(29) Lisää resursseja oppilaan ohjaukseen

* Resurssien lisääminen oppilaanohjaukseen

* Tehostetaan ohjausta perusopetuksen viimeisillä luokilla.

(30) Huomio tukeen eikä papereihin

* Kolmiportaisen tuen raportoinnin taakkaa pitäisi keventää  (kunnankin tasolla).  Paperille kirjoitetut tuet eivät auta mitään, jos ne eivät jalkaudu käytäntöön. Opettajien energia  ja ajankäytön painopiste konkreettisten tukitoimien toteuttamiseen, ei paperitöihin.

* Byrokratian ja hallinnon riittävää keveyttä niin, että niin varhaiskasvatuksesta kuin oppilashuollossa lapsen avun tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti.

PARVIÄLYTEHTÄVÄ: Ovatko kaikki 30 ideaa arvokkaita ja tehokkaita? Onko niissä kaikki arvokas ja tehokas?

Viisaita ajatuksia. Kouluttaja ja tietokirjailja Rauno Haapaniemen 6 pointtia. Osa 11.

SUOMALAINEN  koulu tarvitsee viisaita ajatuksia. Avasin toissa viikolla tässä blogissa sarjan blogilastuja, johon pyydän arvostamiltani koulumiehiltä ja naisilta heidän konkreetteja ehdotuksiaan siihen, miten kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

Numerolla 11 esittelen tänään Sipoossa sekä koulumaailmassa että poliitikassa vaikuttavan Rauno Haapaniemen 6 pointtia. Rauno on luokanopettaja, tietokirjailija ja Sipoon  valtuuston ja kunnanhallituksen pitkäaikainen jäsen. Hän on ollut jo jonkin vuoden eläkkeellä, mutta toimii yhä  tvt:n pedagogisena  kouluttajana ja  uskoo yhdessä oppimiseen. Rauno pitää aktiivisesti blogia. Tässä linkki.

YLE on tehnyt muutama vuosi sitten hauskan 15 minuuttin videon Raunon pedagogisista ajatuksista. Ks. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/03/tyon-iloa

Tässä Raunon kuusi pointtia

1. Rehtoreita koulutetaan muutosjohtajiksi.

2. Jokaiselle opettajalle tehdään täydennyskoulutussuunnitelma. Kouluvierailut, mentorointi ja koululla tapahtuva koulutus otetaan laajalti käytäntöön.

3. Laaditaan kuntaan toimintasuunnitelma siitä, miten koulut rakennetaan oppiviksi yhteisöiksi. Esimerkiksi rakennetaan opettajien ammatillisen yhteistyön kulttuuria.

4. Hiljaisuuden pedagogiaa suosivia käytäväkouluja ei enää rakenneta ja entiset muutetaan yhteisöllisempää pedagogiaa suosiviksi (avoin oppimisympäristö).

5. Suositaan koulujen joustavia työaikoja ja ollaan mukana opettajien työajan kehittämisessä.

6. Vahvistetaan perinnettä, jossa koulut ovat lähiympäristönsä aktiivisia kulttuuri- ja harrastuskeskuksia. Kouluihin kutsutaan toimijoita (kunnan toimintaa ja kolmas sektori) myös päivisin.

Mitäs ajattelette?

MUUT sarjan viisaat ajatukset löydät blogin oikeasta palkista a) hae- gadgetista  hakusanalla viisaita ajatuksia  tai b) klikkaamalla tunnisteet -gadgetista sana viisaita ajatuksia.