Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, kesäkuuta 26, 2022

Viikkoraportti 25/2022

Juhannusviikossa ollaan jo. Vauhti hiljenee. Auto välillä kiukuttelee- kuten vuosi sitten.



VIIKKO 25 

 Maanantai 20.6.

Eläke tuli tilille. Toisin kuin monen palkka. 

Alexandriassa kuuntelemassa osakkeisiin sijoitettujen euron tilanteesta. Laskua on.  

Luin Raunon ja Liisan tekstiä  sosiaalisesta pääomasta. Olen luvanut kommentoida. Jäsenkirje viimeistelty.


Iltapäivällä klo 16 - 18.30 kevään viimeinen politiikkakokous: Kestävä Espoo. Tällä kertaa hybridinä. Osallistuin etänä. Teemana liikenne.


 Tiistai  21.6.

Aamupäivällä hetkeksi palelemaan Oittaalle.

Kebab-lounas kahdelle yhteensä 9 €.
Jälkiruuaksi Aukusti Salon kirjaa Cygnaeuksesta.

Illalla oman as.oy:n vuosikokous takapihalla.


 Keskiviikko 22.6.

Synnyin 68 vuotta sitten. Huh. Niin se aika menee. Jos olisi valtiolla töissä se olisi virastaeroamisen paikka.

Juhlapäivän kunniaksi tuli kaksi keikkaa. Lounaaksi The kalakeitto Kampissa. Helsingissä aurinko vähän paistoikin.

Illalla tekstiä kaksi käsin.


 Torstai 23.6.

Kirjoitin koontaa hyvänä pidetyn opettajan kriteereistä vanhasta ajasta alkaen.



Lounas Ikeassa. No joo.
Ostettiin toinenkin viileä peitto.

Kassit täyteen juhannusreissun eväitä

Sitten Hietaniemeen kastelemaan
Alénien sukuhaudan kukkasia.


 Perjantai 24.6. 


Juhannusaatto perinteiseen tapaan Jonten ja Riitan luona Hartolassa. Huikea keli. Mittari näytti 34°. Lempeät löylyt.Hyvää seuraa.





 Lauantai 25.6. 


Juhannuspäivää Hartolan helteessä. Englantilainen aamiainen. Aurinkoa. Uintia. Lounas. Kotona taas klo 19.15. Tuuletin töpseliin


 Sunnuntai 26.6 

Oittaalla. Hieno kesäpäivä. MB:n ilmastointi viilentää tosi nopeasti.

Illan suussa käytiin viemässä vettä helteen vuoksi janoisille Hietaniemeen ja Malmille.

123. sotapäivän aforismi

 


perjantaina, kesäkuuta 24, 2022

torstaina, kesäkuuta 23, 2022

120. sotapäivän aforismi


 










Näillä ohjeilla Aatun kävi niinkuin kävi. Seuraajia kuitenkin riittää.

maanantaina, kesäkuuta 20, 2022

sunnuntaina, kesäkuuta 19, 2022

Viikkoraportti 24/2022

Kesä jatkuu. Julma sota jatkuu. Kirjoittelu jatkuu. Kokoukset jatkuvat vielä tovin.



VIIKKO   24 


 Maanantai 13.6.

Aamupäivä taas Macilla. 
Poren pikakokous etänä klo 12-13. Pohdittiin julkaisujen  vuosikelloa.

Hain Mr. Miltonin urheilutreeneistä Mimmilään  

Sitten tiukka valtuuston kokous. Paikalla Alin sijaisena. Kokous päättyi klo 23.05. Upeassa kesäillassa kotiin.


 Tiistai  14.6.

Puolipilvistä. Isoon Omenaan ostoksille. 

Lounaaksi pussista sipulikeittoa. Siitä onkin jo vuosia aikaa...

Kirjoitushommia...



 Keskiviikko 15.6.

Puolipilvistä. Sain valmiiksi kirjaesittelyn  Lahteron ja Salosen kirjasta blogiin. Mukavasti kävi lukijoita.

Lounas MacDonaldsissa pitkästä aikaa. Haapaniemen Rauno soitteli. Tekevät uutta kirjaa.  Lupaisin sparrata

Illalla kevätkauden viimeinen kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous. Ei kohupäätöksiä, mutta hyvää keskustelua. Vahvaa tahtoa, että pieniä kouluja ei lakkauteta.

Samaan aikaan olisi ollut kunnallisjärjestön kokous. Ei saatu päätösvaltaiseksi.

Olin näköjään päässyt Hesariin puheenvuorolloani kotouttamisesta. Tässä linkki.

 Torstai 16.6.

Juhlava, niin aurinkoinen aamu Gumbölen kartanossa.
 

Olimme yhdessä tuoreen kanslianeuvos Sampo Suihkon ja Omnian uuden toimitusjohtajan Tuula Antolan kanssa tapaamassa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää.

Vallan mainion aamukahvin virkistäminä rakensimme uusia ideoita Espoolle, joka haluaa olla johtava kotiuttaja.  Tässä Omnialla on paljon annettavaa. Jos kelpaa.  Luovutimme samana Omnia tarina teoksen.

Auringonottoreissu Oittaalle jäätyi kovaan tuuleen. 
Lounaaksi omatekoista täytettyä kesäkurpitsaa.  

Päivänokosten jälkeen Hietaniemeen sukulaisten kunnioituksesta huolehtimaan.


 Perjantai 17.6. 

Tänään aamusta Oittaalle.  Hyvässä (luku)seurassa. Auto rupesi taas kiukuttelemaan.

Iltapäivällä pojat yökylään Mimmilään. Lihapullia.


Mimmi vei toisen futaamaan. Ukki toisen minigolf-kentälle. Hävisin yliselvästi.

Mr. Teon tekemää pannukakkua. Ukulelen soittelua. Unisadut.

Kun äijät nukkuivat naputtelua.







 Lauantai 18.6. 

Kello soi aikaisin. Aamupala. Mr. Teo futismatseihin Leppävaaran ja Mr. Milton papan luon Gumböleen. Molemmat tekivät maaleja. Teo 7!  Sitten vaan naputtelemaan taas opetuksen historiaa.   
Pilvinen vähän kuurosateinen päivä.

 Sunnuntai 19.6 

Pilvipoutainen päivä. Vapaapäivä. Kirjoittelupäivä. Klo 13.35 yksi iso datavaihe valmiiksi.

Auto rupesi taas kiukuttelemaan.

keskiviikkona, kesäkuuta 15, 2022

Upea teos 2020-luvun oppilaitosjohtamisen ja sen koulutuksen kehittämiseksi

HIENO päivä tänään. Aurinko paistaa ja  merkittävä tietokirja on Comeniusta lainaten "märehditty"= luettu ymmärtämistarkoituksella.

Lahtero, Tapio ja Salonen, Mikko. (2022). Pätevästä erinomaiseksi. Rehtori koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. Helsinki: Professional Publishing Finland oy. 

KOULUN johtamista pohtivia kirjoja ei julkaista kovin usein. Jo se tekee  tästä kirjasta merkittävän. Mutta myös kirjan message. Se on hieno.  Lahtero ja Salonen ovat nimittäin kirjoittaneet teoksen, joka etsii vastauksia vaikeisiin kysymyksiin - ja vastaa rohkeasti vankalta teoriapohjalta ja käytännön kokemusperustalta. Niputun viisauksia neljään kasaan.

Millainen on erinomainen rehtori?

Erinomainen rehtori on enemmän kuin pätevä. Hän ei ole hallintovekkuli tai kansliatonttu. Hän on opetustyön johtaja. Laajasti ymmärretysti pedagoginen johtaja (tai jenkkikielellä instructional leader).

Erinomainen rehtori kehittää kouluaan - ja ennen muuta sen toimintakulttuuria systemaattisesti  ja pitkäjänteisesti kohti opetussuunnitelman arvoja. Hänen fokuksensa on koko yhteisön  mutta ennen muuta oppilaiden oppimisessa ja kasvussa.

Hänen johtajuuttaan kuvaa käsite: laaja pedagoginen johtaminen.  Siihen kuuluu:

  • suora pedagoginen johtaminen (esim. toimintatapalinjaukset) 
  • epäsuora pedagoginen johtaminen- koulun rakenteiden johtamisen kautta (esim. työjärjestys, budjetti)
  • epäsuora pedagoginen johtaminen koulun henkilöstön johtamisen kautta,. (Interaktion kautta- esim. läsnäolo, osaamisen johtaminen)
  • kulttuurinen ja symbolinen johtaminen. (Symbolis-tulkinnallinen teoria)

Viimeistä pallukkaa täytynee hieman  avata. Yksinkertaistaen: kyse on kielitietoisuudesta.  Tekstit ja kaikki muu tulkitaan - eri tavalla. Tarvitaan yhteistä keskustelua ja puhetta. Muutostyössä vanhaan liittyy symboleja, joista on luovuttava. Ja uutta varten luotava uusia ehkä uusia käsitteitäkin.

Hänen keskeinen työkalunsa on yhdessä oppimisen johtaminen. Erinomainen rehtori jakaa johtajuutta. Ei vain harvoille vain useille. Ei vain joillekin yksilöille vaan myös kollektiivisesti. Hän verkostoituu. Hän osallistuu pedagogisiin keskusteluihin ja koulutuksiin. Hän käynnistää prosesseja, ylläpitää ja johtaa niitä. Hän tunnistaa yhteisönsä osaamiskapasiteetin ja kestävyyden. Hän johtaa omalla esimerkillään, omalla persoonallaan, omalla toiminnallaan. ( Harmi, että koulujen koon jatkuvasti kasvaessa rehtori usein menettää mahdollisuuden johtaa myös itse opettamalla MH.)

Miltä näyttää erinomaisen rehtorin johtama koulu?

Erinomainen rehtorin koulussa vallitsee yhteinen ymmärrys koulun tehtävästä. Siellä hallitsee ammatillinen koheesio. Ongelmia ratkotaan yhdessä ja ratkaisukeskeisesti. 

Kaikki rakentavat yhdessä toimintakultturia, ja tälle rakennustyölle on rakenteet. Yhteisen toimintakultturin rakentaminen on jatkuvaa kehittelyä ja yhdessä oppimista.  Työtä tehdään yhdessä mm. yhteisopettajina.

Erinomainen rehtorin koulussa vallitsee  positiivinen ja oppimista tukeva kulttuuri. Erinomaisen rehtorin johtama koulu on toinen toisilta oppiva yhteisö. Oppivassa yhteisössä kaikki - myös rehtori - ovat oppijoita.Yhteisenä tavoitteena on kaikkei ammatillinen kehittyminen ja oppiminen. Yhteisenä tavoitteena on kaikkein oppilaiden oppiminen ja kasvu.

Koulutyö, opetuksen kehittäminen ja rehtorien toiminta nojaavat yhteisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattuihin arvoihin. Erinomaisessa koulussa ne oikeasti näkyvät koulun toimintakulttuurissa, sen osa-alueessa: johtamiskulttuuri ja näkyvät  konkreetisti myös rehtorin omassatoiminnassa.

Johtajuutta jaetaan. Koulussa työskennellään tiimeissä. Kullakin tiimillä on oma vetäjä. Vastuita jaetaan osaamisen ja vahvuuksien perusteella. Tiimit on tiimiytetty.

Koulu voi hyvin.

Miten koulu johdetaan tällaiseksi - erinomaiseksi?

Rehtorin tehtävänä on kehittää  paitsi itseään myös koko kouluyhteisöä. Nämä kaksi tehtävää ovat kuin kaksi raidetta, ja niiden on kohdattava.  Kouluyhteisön toimintakulttuuri on se konteksti joka tukee rehtorin omaa kasvua. Tai sitten ei.

Rehtori ei voi luoda yksin yhdessä oppivaa toimintakulttuuria, vaan se tehdään yhdessä koulun henkilöstön - ja myös kotien - kanssa.   Erinomainen rehtori  johtaa ja kehittää työyhteisöä hyvässä yhteistyössä. 

Rehtori osallistaa. Hän jakaa johtajuutta: valtaa ja vastuuta. 

Hänen johdollaan sanallisetaan (ja sitodutaan) yhteistä käsitystä koulun toiminnan tavoitteista ja periaatteista:  yhteinen visio, päämäärät ja arvopohja ja otetaan yhteisöllinen vastuu oppilaiden oppimisesta ja tuloksista.  Samalla sanallistetaan eri käytäntöjen taustalla olevia piiloista olettamusperustaa (ns. Hiljainen tieto). Ja puretaan tiettyjä rituaaleja ja sereminiota- myös rehtorin rooliin liittyviä.

Miten rehtorin - ja hänen koulunsa-  kasvua erinomaiseksi  tulisi tukea?

Rehtorin urakehitystä voidaan jäsentää vaiheiksi:

  • Noviisi 
  • Aloitteleva rehtori (rakentaa työkalupakkia)
  • Pätevä rehtori (kopioi ja soveltaa malleja )
  • Erinomainen rehtori (reflektoi ja luo omaa käyttöteoriaa)

Kussakin vaiheessa rehtori tarvitsee valmennusta ja tukea.  

  • Potentiaalisille rehtoreille - niille, jotka vasta harkitsevat  tätä professioita- tulisi (ja joissain paikoi jo niin tehdäänkin) järjestää valmennusta- ehkä jo osana opettajan peruskoulutusta.
  • Virka hakeville tarvitaan ns. varsinainen kelpoisuuskoulutus (nykyisin opetushallinnon tutkinto tai korvaava yliopistollinen kurssi - tätä pitäisi syventää)
  • Virkaan valituille tarvitaan induktiovaiheen koulutus (aikaisemmin tällainen oli OPH:n pitkäkestoinen oppilaitosjohdon valmennus, nyt se on ollut minimissään perehdytyspäivä + mentorointi)
  • Työuran aikana tarvitaan erimuotoista  täydennyskoulutusta (tarjoilla on ollut  lyhytkursseja ja  pitkäkestoisempia  valmennuksia esim. Pd-, jet- ja EMBA-valmennuksia)
  • Ja näiden lisäksi tukea  tietyissä haastavissa johtamistilanteissa, Kunnan tasolla voidaan ajaa läpi isoja muutoksia (esim. inkluusio). Koulu voi voida pahoin, tai ajautua konflktiin  Rehtori voi joutua kyseenalaistamisen kohteeksi. Tällöin osaava asiantuntija voi auttaa.
Hyvä malli. Erinomaisen rehtoriuden ihanne olisi hieno valmennusjärjestelmän suunta. Nyt ei puutu kuin poliittista tahtoa tällaisen kaikkien  suomalaisrehtorien ammatillisen kehittymisen varmistavan valmennusmallin ja siihen tarvittavien asiantuntijoiden koulutuksen rahoittamiseen.

Lopuksi

Näin kirjaa luin. Warning: Näin sen tulkitsin ja ymmärsin ja itselleni sanoitin. Jo siksi suosittelen jokaista lukemaan tämän kirjan itse. Mutta vielä enemmän siksi, että se ravistelee ajattelemaan rehtoriutta raikkasta  näkökulmasta. 

Suomalainen koulu kiinnostaa yhä maailmalla. Ja niin myös suomalainen varsin poikkeava koulun johtaminen. Hienoa, että teos tullaan toimittamaan myös kansainväliseen jakeluun.

Jos jotain saa ehdottaa lisättäväksi seuraaviin painoksiin, niin ehdottaisin  kappaletta tiedolla johtamisesta (Big Data) osana vaikuttavien muutostekojen tunnistamista ja tavoitteen saavuttamispolun poijutusta. Lyhyttä katsausta suomalaisen koulun kehitykseen voisi myös  hieman tarkentaa :-)

Kirjoittajista

Tapio Lahtero on kasvatustieten tohtori  ja opetustoimen johtamisen dosentti. Hän on Viikin normaalikoulun ja Helsingin normaalilyseon johtava rehtori sekä Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusalan johtamisen koulutuksen johtajana.

Mikko Salonen on kasvatustieteen maisteri ja espoolainen ex-rehtori. Hän toimii Konsulttipaja Oy:ssä  konsultti-kumppanina monissa koulutusjohtamisen projekteissa ja koulun toimintakulttuurin kehittämishankkeissa sekä Suomessa että ulkomailla. Aiemmin hän on toiminut 20 vuotta peruskoulun rehtorina.

 

tiistaina, kesäkuuta 14, 2022

Valdemar(ttIi 4/2022

KESÄKUUN kaupunginvaltuuston kokous oli maanantaina 13.6. Kaikki demaripulletit pysyivät täysin kun me varat olimme valppaina. Kahvitauon jälkeen meitä tarvittiin jo kolme: Martti, Heini ja Taru. (Kaikki kävivät myös puhujapöntössä)

KOKOUS oli taas  lähikokous. Niinpä ennen kokousta tarjottiin päivällinen: Uusilohi maistui.

LISTALLA oli 24 kohtaa. Ensimmäisiä asioita oli uuden puheenjohtajiston valinta ja vanhan kukitus. Pari viimeistä asiaa pöydättiin  seuraaviin kokouksiin. Kello oli jo paljon 23.05.

Pisimpään  puhututti  116 miljoonan €:n kasvuun kohdistuva TaKe sopimuksen päivitys. Sopuun pääsivät kokoomus, demarit, persut, rkp ja LiikeNyt

Juuri valtuuston toiseksi puheenjohtajaksi valittu Markku Sistonen  kysyi oikeutetusti, ovatko kaikki mediassa ja salissa puheenvuoroja käyttäneet olleet oikeasti samassa kokouksessa kuin hän. Siksi erilailla lopputukoksesta on viestetetty. 

Veroja voidaan korottaa vuonna 2024 jos niin silloin halutaan. Maria Guzenina kävi muistuttamassa, että TakEssa ei lakkauteta yhtään koulua eikä kirjastoa. Jos lakkautuksia joskus tulee, päätökset tehdään lautakunnissa.

Sopimuksen ulkopuolelle jättäytyneet  napisivat. Ja myös persut kiukuttelivat, vaikka olivat mukana sopumuksessa. RKP kävi ilmoittamassa, että päätöstä lakkautusuhan alla olevan Pakankylän koulun muuttamisesta kaksikieliseksi ei ole tehty.

Oli pakko mennä pönttöön ihmettelemään, miksi poliittinen koneisto tekee päätöksiä niin, ettei varmisteta, että kaikki ymmärtävät sopimuksen tekstin ja käsiteet samalla lailla.

Osavuosikatsauksessa 2022/1 nähtiin, että Espoon oma talous kehittyy hyvään suuntaan. Mutta kun mukaan otetaan konserni, niin olemme todella velkainen.
 

Listan kolmas tosi tärkeä kohta oli Teemu Haapalehdon johdolla tehty kotouttamissuunnitelma. On erittäin tärkeää löytää keinot vahvistaa maahanmuuttajaoppilaiden koulumenestystä. Tärkeä avain tässä on suomen kielen osaaminen. Ja työttömät töihin

Itse kävin pöntössä puhumassa siitä, että olisi löydettävä lisää keinoja saada maahanmuuttajavanhemmat opettelemaan lastensa opetuskieltä-

Persut haastoivat riitaa. Hehän eivät halua kotouttaa maahanmuuttajia  vaan kotiuttaa heitä. Heillä oli oma vastaesitys, joka kaatui komeasti.

Hannele Kerolan muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Näin suunnitelmasta poistetttin erityisen indeksin laskeminen sille, kuinka paljon vieraita kieliä puhuvia lapsia pitäisi tasata eri koulujen kesken,

Tuneteita   herätti myös valtuustoaloite, joka käsitteli väkivaltaa. Yksimielisesti hyväksyttiin toivomus, että kiusattu ei saa joutua vaihtamaan koulua, vaan koulu vaihtakoon kiusaaja.

Valtuustolle esiteltiin myös Kestävä- Espoon hankkeessa laadittua uutta johtamismallia: Vaikuttavuudella johtamista. Kyse on maailmalla vauhdilla leviävästä tiedolla johtamisen mallista. Mutkikkaamma systeemisessa maailmassa kaikkiin muutoksiin liittyy riskejä. Kokoamalla ns. big dataa eri muuttujien välisistä yhteyksistä voidaan ymmärtää, millaisilla ratkaisuilla on oikeasti vaikuttavuutta haluttuun suuntaan. Löytyykö ns. viputekijöitä, joilla saadaan haluttua vaikuttavuutta  edullisesti? Vai onko harkittu tekijä niin vahvasti puskuroitu, ettei sen kautta saada vaikutusta.  Näin voidaan esim. selvittää tuottaako  panostus  maahanmuuttaja lasten äitien työllistymisen kasvu aikuisten oikeasti odotettuja hyötyjä. 











Analyysin lisäksi tarvitaan harkittuja indikaattoita, joilla mitataan edetäänkö oikeaan suuntaan vai tarvitaanko korjausliikkeitä.  

Kotalan kokoonopanoon tehtiin muutoksia. Inka Hopsu siirtyy valtuuston puheenjohtajistoon, ja hänen tilalleen varapuheenjohtajaksi nousee Jenni Koski. Myös Hopsun varajäsen vaihtui. Uusi on Anja Markkanen.

Kiitos taas pulpettikaveri Aulikille.