Kouluvaarin Uutisia 29.9.

 

Kouluvaaripäivä oli tällä viikolla vanha tuttu perjantai ja vapaaehtoistyövuoro klo 9- 13.30

 K  yllä se syksy on, vaikka välillä lämmittääkin. Taisin tänään olla ainoa kouluvaari/-mummo. Mutta nyt apuna oli  myös talon  uusi vahtimestari. Hieno juttu.

• 3N-luokan ekalla yhteisellä tunnilla käytiin läpi päivän ohjelma. Tosi hyvä tapa. Eka tunti oli suomea ja nyt harjoiteltiin riimitystä tyyliin Tero-terävä. Hyvin meni, ja sanaparit naurattivat. Kouluvaari sai  teroitella taas kynät.
• Sitten oli  välkkä, ja opettaja riensi valvontaan. Kouluvaari valvoi, että kakki pääsivät ulos, ja pääsi sitten kahville juttelemaan maikkojen kanssa.
• Välkän jälkeen harjoiteltiin ensimmäistä kertaa vähän pidempiä vähennyslaskuja (esim. 689-314-124 =). Ensi viikolla on matikan koe. Hyvin ja pian oivalsivat, kuinka temppu tehdään. Luokassa oli myös auttamassa taitava koulunkäynninohjaaja Samar Mesleh.
• Lounaaksi oli kalapuikkoja, perunaa, salaattia ja kastiketta. Maistui lapsille. Omaan tahtiin tehtiin tilaa uusille ruokailijoille, ja mentiin  luokkaan, jossa katsottiin Samarin ja myöhemmin kouluvaarin  valvonnassa lapsille sopivaa leffaa. 

Ennen siestaa vielä taiteiltiin. Ulkoa haettiin vihreitä lehtiä vesiväreillä koristelluille aluspapereille ja vörjättiin myös niitä. Komeita töitä pantiin kuivumaan.

Siestalla mentiin riemulla ulos.  Kouluvaari meni siirtämään autoa, ettei saa parkkisakkoa.

Päivän viimeinen tunti oli katsomusaineita. 3N-luokassa kerrottiin tarinaa  Jaakobista ja Eliaasta ja puhuttiiin vajaavista aiheista;: petoksesta, vihasta, kostosta ja keinoista rauhoittaa itseään. Kouluvaari sai rapsutella kutiavan oppilaan selkää.  Tunnin loppuun mahtui vielä veikeä leikkikin.

Vanhemmat saivat seurata  opetusta

Auroran koululla oli ollut eilen koko koulun ja luokkien vanhempainilta. Tänään vanhemmilla oli mahdollisuus tavata aamulla koulun johtoryhmä klo 8-9 ja sitten seurata omien lastensa luokkien opetusta. Aikataulu sopi puolelle kymmenelle 3N-luokan huoltajalle, ja opettaja sijoitti heidät eri ryhmien  pöytäkuntiin. Oli hauskaa seurata, kuinka hienosti aikuiset ja lapset keksivät nimi-riimejä,

Juuri näin. Avataan koulun arkea kotiväelle.  

Kiitoksia Auroran väelle ja 3N-luokalle kivasta päivästä ja mukavista jutusteluista. Ensi viikolla  tavataan, mutta taas maanantaina.

 

 

OAJ 50 v- Nippu ajatuksia

Terveisiä Pikku Finlandiasta. Opetusalan  ammattijärjestö OAJ järjesti tiistaina 26.9 OAJ 50 v- juhlaseminaarin. Olipa mukana nähdä monia vanhoja AY-tuttuja - ja toki muitakin. Tilaisuuden juonsi MTV:stä tuttu toimittaja Jaakko Loikkanen. Hyvin juonsi.  Tunnelmaa kohotti myös muusikko Lauri Schreck  jonka sähkökannel oli uskomaton .

Poimin seminaarista ja sen julkaisusta  itselleni talteen nipun  kiinostavia ajatuksia ja taitavaa kielennystä.

Katarina Murto, OAJ:n puheenjohtaja

" Tulevaisuuden kestävä Suomi"

"Opettajat jättävät jäljen jokaiseen suomalaiseen."

"Talousnäkymät ovat sumuisat."

"Tämän päivän opetuksessa ovat yhtä aikaa läsnä liitutaulu ja ChatGPT."

"OAJ pitää tärkeänä, että Suomi on maailman paras paikka opettaa, oppia ja tutkia".

Anna-Maija Henrikson, opetusministeri

"Peruskoulun tarina on onnistunut."

"Koulutuksen veto- ja pitovoima täytyy säilyttää."

Alf Rehn, professori (innovaatiot)

"Jo 700 vuoden ajan joka sukupolvi on mielestään elänyt ainutlaatuisen suuren  muutoksen aikaa."

"Suhteellisesti tuotamme nyt vähemmän innovaatoita kuin edellisinä vuosikymmeninä. Luovuus on laskussa."

"Opimme hyödyntämään innovaatioita hitaasti."

"Koulun tulisi olla vakaa kohta, joka ei muutu. Sen tulisi luoda toivoa ja  perusosaamista. Sieltä pitäisi kuulua sivistyksen korkea veisu."

"Tekoäly luo keskinkertaisuutta, keskiarvoja. Vaarana on, että siirrymme keskikertaisuuden aikakauteen."

 

Juha Vodgreniä, puheenjohtaja

" Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, perusosaamista."

Glenn Gassen, maahanmuuttojohtaja 

" Suomessakin kannattaisi oppia muiden kokemuksista."

" Suomalaisuus on muuttumassa: kieli, arvot, kulttuuri." 

"Uhka: sivistyksen polarisaatio"

"Helsingissä kotoutetaan maahanmuuttajia ottamalla vanhemmatkin kouluun mm. oppimaan suomea."

"Koulut ovat avainasemassa  antirasismityössä ja rasismin tunnistamisessa.  Suomalaisuus ei ole neutraalia."

Emppu Laaksonen (opettajaopiskelija) ja Anna Renfors (lehtori) 

" Opettajat haluavat opettaa."

" Oleellista on resurssit."

Suvianna Hakalehto, professori

"Suomessa opetusta on ollut tapana tarkastella lähinnä hyvinvointipalveluna eikä niinkään perus- ja ihmisoikeutena."

" Oikeutta opetukseen loukataan esimerkiksi siinä tapauksessa, ettei opetus perustu opetussuunnitelmaan."

"Perusopetuslain  mukaan lapsen edun on ohjattava perusopetuksen suunnittelua, järjestämistä ja päätöksentekoa ."

" Koulutuksen järjestäjä on velvollinen poistamaan turvallista opiskeluympäristöä vaarantavat tekijät välittömästi."

"YK:n lastenooikeuksien komitea korostaa velvollisuutta tunnistaa erityisen haavoittuvat, tuen tarpeessa olevat lapset ja lapsiryhmät."

Elina Hiltunen, futuristi

"Suomi ikääntyy. Suomi on itse asiassa nyt yksi maailman ikääntyvimmistä valtioista."

"Kun valetietoa on yllin kyllin tarjolla, sivistys toimii sille haarniskana."

"Metaversumi (laajennettu todellisuus mm.) voi todellakin mullistaa  oppimisen."

Aki Kangasharju, toimitusjohtaja

"Suomen elintaso on uhattuna."

"Koko talouden osalta  koulutuksen hyödyt ovat ovat vielä suurempia kuin  yksilölliset hyödyt. Inhimillinen pääoma lisää kasvua."

"Inhimillisen pääoman taso on Suomessa laskussa."

Erkki Liikanen, poliitikko

"Peruskouluun siirtyminen oli minulle ja monille muille suuri oikeudenmukaisuuskysymys."

Risto Murto (toimitusjohtaja) ja Sampo Varjonen (yhteiskuntasuhdepäällikkö)

"Poikien syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä ja   parempaa ammattikoulutusta."

Mari Pantsar, konsultti

"Ihminen ei ole nykytoimillaan pärjäämässä kilpajuoksussa aikaa vastaan."

"Vihreä siirtymä on paljon helpompi toteuttaa kuin eläminen ilmastonmuutoksen ja luontokadon riivaamalla planeetalla."

"Jokaisen tulee omassa roolissaan  pohtia koko ajan, mitä minä voin tehdä vihreän siirtymän edistämiseksi."

Nazima Razmyar,  kansanedustaja

"Kansalaisten lakisääteisiä palveluita ei voida turvata ilman työperäistä maahanmuuttoa."

"Suomella on markkinarako luoda itselleen brändi houkuttelevana, osaajat tervetulleeksi toivottavana maana, jossa työn ja perhe-elämän yhdistäminen on helppoa."

"Naisten osallisuus ja työllistyminen tukee koko perheen kotoutumista."

Olli Rehn, Suomen pankin pääjohtaja

"Inhimillinen pääoma on avainkysymys ikääntyvässä. Suomessa."

"Koulutuspanosten kasvuvaikutukset julkiseen talouteen riippuvat olennaisesti siitä, mihin koulutuseurot käytetään."

"Talouskasvun kannalta korkeakoulut ovat avainasemassa koska ne tuottavat paitsi inhimillistä pääomaa , myös tutkimusta ja innovaatioita."

Jutta Urpilainen, EU-komissaari

"Koulutus on väline´ uuden kestävän kasvun synnyttämiseen."

"Luokkahuoneessa oppilaiden kanssa muutetaan maailmaa."

Muutama sana Tulevaisuuksia Suomelle- paneelista

Ohjelmassa oli varattu puolisen tuntia paneelikeskustelulle pamfletin teemoista. Kolmella tuolilla istui minun lisäkseni Sampo Varjonen ja Nasima Razmyar. Keskustelussa kannettiin huolta mm. maahanmuuttajiin kohdistuvasta rasismista ja osaamisen. tason laskusta. Olin kovin iloinen kun juontaja nosti esiin ideani koulupäivän jakamisesta kahtia: kaikille yhteisen tärkäen perusosaamisen osaan  ja toisaalta dynaamiseen, omien vahvuuksien ja  intohimon löytämisen osaan. Malli, jota Aurorassa aikanaan tavoiteltiin, ja jonka juuret ulottuvat Winnetkaan 1930-luvulle - vaikken sitä itse silloin tietänytkään. 

PS1.. Seminaari striimattiin, ja 2 t 45 minuutin tallenne löytyy tästä linkistä:

https://www.youtube.com/watch?v=k2xUnMaLM-k

PS2: T Seminaarin yhteydessä julkistettiin teos "Tulevaisuuksia Suomelle- Yhdessä! Siinä on 10 kirjoitusta siitä, mistä tulemme, missä olemme ja miten matkaamme  kohti kestävää tulevaisuutta. Teoksen eVersion voi ladata tästä linkistä:

https://www.oaj.fi/ajankohtaista/julkaisut/2023/oaj-50-tulevaisuuksia-suomelle---yhdessa/

 

Viikkoraportti 38

 

(-) Syyssäät vaihtelee. Viikkoon mahtui kunnon tuulikin. Aika tiukka viikko- (- +) Ei palkattomia kokouksia.  (+) Kouluvaarihommia. Muutos-valmennusta. Miniloma kaupan päälle. Didaktiikkaa  ja mikroopetustuokioita -I  enjoy.

 Maanantai 18.9.

Kouluvaaripäivä klo 9-14.15 Mukana upouudet pianon kosketin merkit. 

Klo 16-21 Valtuustoseminaari Hanasaaressa. Varanro2 tuuraa ja saa koottua vähän rahaa sd-kunnallisjärjestölle. Jos on tylsää, teen paperihommia.

 Tiistai 19.9. 

Herätys. Bussilla junalla Helsinkiin OKL: Toiseksi viimeinen luentopäivä klo 10.15-13.45 aikuisdidaktiikasta. 

Pikkutorkkujen jälkeen vanhalla A-mersulla Hömpstadiin. Hotelli Vaakunan hyvällä paikalla.Kaksi seuraavaa päivää valmennusta siellä.

 Keskiviikko 20.9. 

Aamiainen hotellissa. Ihan ok.  Sitten verkatehtaalle. Valmennusta klo 9-15. Ihan upeaa.  Sitten päivälliselle ILMIANTO. Maailman paras pippuripihvi. Syytetty: Hämeenlinnan Piparkakkutalon ravintola. Ilmiantaja:mh

 Torstai 21.9. 

Jälleen aamiainen hotellissa. Sitten Verhatehtaalle. Valmennusta klo 9-15. Ja auringon pilkahdellessa kotia kohti. Ja ihan perille saakka.

Illalla vielä huomisten diojen viimeistelyä.

 Perjantai 22.9.

Aikainen herätys. Toiseksi viimeiset ainedidaktiikan ryhmät Siltavuorella.  Huikeita 10 minuutin miniopetus-tuokioita ja vertaisilla asian-tuntevaa palautetta vihreällä, keltaisella ja punaisella kortulla. Junabussilla kotiin korva kännykässä - oli nimittäin Poren kokous. Eka kerta näin etäkokouksessa.

Päivälliseksi kotipizzat.

 Lauantai 23.9.

Ensi viikojen diojen valmistelua. Siivousta. Lounaaksi loput Jumbosta eilen ostetusta suolaisesta kakusta. 

Illalla katsottiin toinen kausi loppuun ruotsalaista jengisarjaa.  Sellaista siellä taitaa olla. Jälkiruuaksi kuitenkin ilosempi "Elämäni biisi".

 Sunnuntai 24.9. 

Ollut vähän haipakkaa. Oli tehtävä listaa ei-niin- kiireellisistä asioita, jotka ovat jääneet jonoon. Lounaaksi jauhelihaperunalaatikkoa.  Tosi hyvää.

Illalla Hesarin vinkistä startti uudelle Netflix-sarjalle, joka kertoo Jeesuksesta. Omalla tavallaan.

OAJ 50 vuotta

Opetusalan  ammattijärjestö OAJ  (os. Opettajien ammattijärjestö) täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Järjestö perustettiin  viattomien lasten päivänä 28.joulukuuta 1973. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Aimo Tammivuori. Järjestyksessä seuraavat olivat Voitto Ranne, Erkki Kangasniemi ja  Olli Lukkainen. Tänän tehtävää hoitaa Katarina Murto

Ensi tiistaina 26.9 järjestetään PikkuFinlandiassa juhlaseminaari. Pikku Finlandia on kokopuinen,  paviljonkimainen juhalpaikka ja tapahtumakeskus ihan Töölönlahden rannalla. Enpä ole koskaan aikaisemmin päässyt käymään.

Tilaisuus alkaa klo 14. Seminaarin yhteydessä julkistetaan tavallista hieman paksumpi "käsiohjelma", pamfletti. Siinä on 11 eri juttua: 

• Katarina Murto: Tulevaisuuksia Suomelle – yhdessä! (esipuhe)
• Susanna Hakalehto: Kuinka tulevaisuudessa turvataan oppilaan oikeus opetukseen ja oikeudet opetuksessa?
• Martti Hellström: Tulevaisuuden koulun betoniraudat
• Elina Hiltunen: Millainen on tulevaisuuden osaaja?
• Aki Kangasharju: Koulutus on talouskasvun tärkein tekijä
• Erkki Liikanen: Mitä tutkimus kertoo Suomen suurista koulu-uudistuksista?
• Risto Murto ja Sampo Varjonen:   Lasten saannista tuli luokkakysymys
• Mari Pantzar:  Miten ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuuden koulutukseen?
• Nasima Razmyar: Miten kotoutamme ja koulutamme tulevaisuuden osaajat Suomeen ulkomailta?
• Olli Rehn: Inhimillisessä pääomassa on pienen kansan voima
• Jutta Urpilainen: Koulutus globaalin kehityksen ajurina – EU:n rooli muutoksen mahdollistajana

Ohjelma

Seminaari alkaa klo 14, virallinen ohjelma kestää klo 14.30 - 17. Katarina Murron avauksen jälkeen kuullaan opetusministeri Anna-Maija Henriksonia, prpfessori Alf Rehnia, puheenjohtaja Juha Vodgreniä sekä maahanmuuttojohtaja Glenn Gassenia. Kutakin noin vartti. Happitaukoja tuovat musiikkiesitykset.

Klo 16.10 julkistetaan "Tulevaisuus Suomelle-yhdessä" pamfletti ja pidetään sitten noin puolen tunnin lavakeskustelu tapahtuman juontajan Jaakko Loikkasen johdolla. Mukana lavalla ovat:

Sampo Varjonen,  Varman yhteiskuntasuhdepäällikkö

Nasima Razmyar, kansanedustaja

Martti Hellström, vuoden 2022 koulutusvaikuttajana

LISÄYS: 16.40 Opettajan ääni -kyselyn tuloksia

Suomen opettajaksi opiskelevien liiton puheenjohtaja Emppu Laakkonen, lehtori Anna Renfors ja toimittaja Jaakko Loikkanen

Kasvun ja oppimisen lautakunnan. kokous 27.9.

 Kasvun ja oppimisen lautakunnalla on seuraava kokous keskiviikkona 27.9. Kokousta on siirretty viikolla. Taloustilanne on tiukka.

Pari tosi hankalaa asiaa 

Listalla on muutamia tosi vaikea. Kukaan ei tiedä, millaisia summia kaupunginjohtaja tulee esittämään vuodelle 2024, ja lautakunnan tulee kuitenkin ottaa kantaa euroihin. 

Lautakuntaan tuodaan   tietyn alueen lukioverkkoesitys. Leppävaaran lukio on liikuntalukio. Eikö se todellakaan ole saamassa omaa uudisrakennusta?    

Uutta lukiota perustetaan Länsi-Espooseen ja  vanhoille etsitään uusia tiloja.

Keran alueelle halutaan perustaa koulu parakkeihin vuosikausien ajaksi. Oppilaaksi siirrettäisiin Kilonpuiston koulun oppilaita. Mm. kaksikieliseen opetukseen osallistuvia. Huh! 

Kaveria ei Hämeenlinnassa jätetä

Terveisiä taas Hämeenlinnasta. Upeaa, kuinka monta kertaa olenkaan saanut olla siellä tankkaamassa innostusta koulutyöhön. Milloin teemana on ollut Ops. Milloin taas NPDL  Pedagoginen johtaminen. Tutor-opettajat. Yhdessä. Äly(laite) älä jätä...

Tämän viikon keskiviikkona ja torstaina minulla, Minna Lummella ja Susanna Lamminpäällä otsikkona oli "Kaveria ei jätetä: Hämeenlinnan   perusopetuksen yhteisöllisen opiskelihuoltotyön johtamiskoulutus".  Tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Valmennettavina olivat koulujen  opiskeluhuoltoryhmien jäsenet.

Katse taaksepäin

Mitä tarkoitetaan yhteisöllisellä opiskeluhuoltotyöllä?  Meidän on palattava 2010-luvun alkuun, jolloin  koulujen oppilashuoltotyötä muutettiin. Eri syistä haluttiin purkaa vuosia toiminut malli, jossa joka koululla oli oppilashuoltoryhmä, jota johti rehtori ja jonka jäseninä olivat koulun oppilashuollon asiantuntijat: kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja- kuraattori. Tämä ryhmä kokoontui käsittelemaan kunkin luokan oppilaiden tuen tarpeita, ja kokouksiin kutsuttiin luokka opettavia opettajia. Yhdessä pääteltiin, ketkä tarvitsevat oppiashuollon apua ja sitten kutsuttiin vanhemmat eri palaveriin.

Vuonna 2013 astui voimaan uusi oppilashuoltolaki. Siinä päätettiin, että koulun väki: rehtorit ja opettajat saavat olla mukana yksittäisten oppilaita koskevissa kokouksissa vain kun niin erikseen sovitaan huoltajien kanssa. 

Oppilashuolto jaettiin kahtia: yksilölliseen ja yhteisölliseen. Yksityisyyden suojaan liittyvä tietosuoja edellytti, että salassa pidettävien tietojen käsittely perustui  kulloistakin käsiteltävää asiaa koskeviin voimassa oleviin tietosuojanormeihin. Kouluväki suljettiin tiedon kulun ulkopuolelle. Rehtorille ei enää kerrottu edes sitä, että jokin oppilas on uhannut  tulla aseen kanssa kouluun. 

Yhteisöllisen oppilashuollon tehtävänä oli  tästä eteenpäin tukea yleisesti oppilaiden hyvinvointia ennaltaehkäisten. 

Kun siirryttiin uuteen  Soteen vuoden 2023 alusta, oppilashuollon ammattilaiset jatkoivat työtään koulun tiloissa, mutta he eivät enää olleet koulun henkilökuntaa. Lakia täsmennettiin. Edelleen koulun väki ei osallistu yksittäisten oppilaiden hoitopäätöksiin -ellei perhe anna siihen lupaa. Edelleen kouluissa tuli olla nyt opiskeluhuoltoryhmän nimellä toimiva ryhmä, jonka tehtäväkuvaa laajennettiin. 

Juuri nyt

Opiskeluhuollosta säädettiin erillisellä lailla oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013). Hyvinvointialueiden käynnistyessä 1.1.2023 lakiin tehtiin  muutoksia (377/2022).

Opiskeluhuollon ensisijaisena tarkoituksena on edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Kunnilla ja muilla koulutuksen järjestäjillä sekä hyvinvointialueella on omat roolinsa opiskeluhuollon järjestämisessä. Edelleen tavoitteena on tunnistaa opiskelijoiden tuen tarpeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestää tukea oikea-aikaisesti sitä tarvitseville. 

Yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö

Yksilökohtaisia opiskeluhuoltopalveluja antavat kuraattorit ja psykologit sekä koulu- ja opiskelu- terveydenhuollon ammattilaiset, joiden palkan maksaa hyvinvointialue.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto 

Yhteisöllinen opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat koko henkilökunta oppilaitosten arjessa. Ensijainen vastuu koko kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun  henkilökunnalla.-  

Myös yksilökohtaisia opiskeluhuoltopalveluja antavat kuraattorit ja psykologit sekä koulu- ja opiskelu- terveydenhuollon ammattilaiset, osallistuvat yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen osana työtehtäviään. Tarkempi työnjako määritellään koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa- Keskeinen rooli yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämisessä on oppilaitoskohtaisella opiskeluhuoltoryhmällä.

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä on  hyvinvointityön keskeinen rakenne ja toimija. Sen tehtäviä ovat:

• Kehittää ja edistää opiskeluympäristön terveellisyyttä, esteettömyyttä, turvallisuutta sekä hyvinvointia
• Vastata  koulun yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista
• Työrauha-asiat, luokkien ilmapiiriasiat, poissaolot, ajankohtaiset ryhmäilmiöt, kouluterveyskyselyiden ja koulujen hyvinvointiprofiilien koonti 

Edelleen on niin, että  opiskeluhuoltoryhmässä käsitellään asioita  vain yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Siellä ei puhuta yksittäisistä oppilaita. Siellä saadaan puhua  ryhmistä, luokista, koulun opiskeluympäristöstä ja  yhteistyöstä  esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen, hyvinvoinnin, terveyden tai osallisuuden näkökulmista.Työskentelyyn  voivat osallistua myös oppilaat ja opiskelijat, huoltajat tai ulkopuoliset yhteistyökumppanit käsiteltävän aiheen edellyttämällä tavalla. Tarvittaessa ryhmä voi myös kuulla asiantuntijoita. Ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista päätetään paikallisesti.

Katse eteenpäin

Hämeenlinna on päättänyt ottaa vakavasti tutkimustiedot huolista  peruskoululaisten pahoinvoinnista ja tukea  koulujen opiskeluhuoltoryhmien voimavaroja. Niinpä meillä oli tällä  viikolla ilo valmentaa kaikkien hämeenlinnalaisten ryhmien vastuuhenkilöitä vahvistamaan niin oppilaiden kuin aikuisten hyvinvointia. 

Valmennukseen on varattu kaksi kullekin ryhmälle  kaksi päivää. Toinen on syyskuussa, toinen lokakuussa. Porukka jaettiin syyskuussa  kahdelle eri päivälle. Nyt ne ovat takana.

Päivien ohjelma rakennettiin viiden modulin varaan. Idea oli, että jokaiseen moduliin liittyi lyhyen luennon lisäksi porinoita, pureskelua ja märehtimistä. Iltapäivän edetessä kunkin koulun  tiimi sai eväitä suunnitella luovia jatkotoimia ja lopulta jakaa ja ottaa eri ryhmien ideoita keskenään.

Modulit olivat: 

• Avaus  
• Yhteisöllinen oppilashuolto   
• Hyvinvoinnin/pahoinvoinnin pedagogiikka. Mitä? Miksi? Miten?  
• Kokonaisvaltainen johtaminen 
• (Lounas) Maiskis
•  Laumasta yhteisöksi. Roadmad aidoksi yhteisölliseksi kouluksi 
• Muutoksen johtaminen ja dialoginen vuorovaikutus   
• Valmennuspäivän reflektio.  
• Yhteenveto. Lopetus. Jatko. 

Olemme tosi tärkeän äärellä. Meillä on ongelma: Oppilaat ( ja myös aikuiset) voivat kouluissa huonosti. Meillä on myös upeita ratkaisujamalleja. Hyvinvointityö on opetussuunnitelman avaintavoitteita - ei vain oppiminen. Meillä on käsky ja lupa ottaa hyvinvointityöhön  aikaa. Opetetaan perusasiat. Karsitaan. Varataan aikaa oppilaiden kohtaamiselle. Kaikki tärkeä tapahtuu kohtaamisissa. Estetään  tilanteet, joissa on  tilaa ostrakismiin. Ei vain estetä pahaa vaan rakennetaan hyvää: Että  jokainen saa tilaisuuksia onnistua, kuulua joukkoon, vaikuttaa siihen, mitä tehdään - ja auttaa toisia. Pysyvillä ryhmillä on tässä iso rooli.

Näistä saimme puhua. Ja myös nauraa. Kiitos siitä, että saan olla tässä prosessissa mukana.

Kouluvaarin uutisia 18.9.

  

Kouluvaaripäiväksi onnistui vielä tällä viikolla   maanantai, jolloin voimme kehitellä  musiikin juttuja. Oli taas niin vänkä koulupäivä.

 V  ielä on kesäisiä päiviä ja voidaan olla ulkona raikkaassa ilmassa. Meitä oli tänään auttamassa koulunväkeä taas 2 kouluvaaria ja 2 koulumummia. 

Aikusilla oli Ivielä myös vähän haikea tunnelma. Kaijaa oli ikävä. 

• 3N-luokan ekalla yhteisellä tunnilla käytiin läpi päivän ohjelma. Tosi hyvä tapa.
• Luokassa on tavallaan elvytetty Wanhan ajan päivänavaus, kun ekalla tunnilla kuunnellaan erilaista musiikkia ja jutustellaan sen heröttämistä tunnelmista. Tänään luokan hittilistalle oli pyrkimässä  venäläinen biisi, joka oli tärkeä yhdelle oppilaistamme. Kuuntelimme sen oppilaan kännykästä. Siitä tuli hittilistan ykkönen. Nostimme myös hattua nyt hopealle pudonneelle "Metsämökin tontulle". Sen esittäjä Jussi Raittinen täytti juuri 80 vuotta.
•  Sitten oli suomea ja lukemista.Ja Välkkä. Sitten yhtäaikaa suomea ja toinen osa musiikkia (15 min/ryhmä).  Kaksi pöytäryhmää opetteli soittamaan nyt pianolla tuttua  "Jaakko Kultaa". Apuna oli koskettiin kiinnitetyt sävelten nimet. Hieno tuote.
• Ypissä teemana oli luonto. Sitten lopputunnista alkoi kolmas pariainetunti, ja kaksi viimeistä ryhmää lähti musisoimaan.
• Lihalounaaksi oli pestokanaa Omaan tahtiiin sitten luokkaan, jossa katsottiin kouluvaarin valvonnassa lapsille sopivaa leffaa. 
• Siestalla sai taas mennä ulos. Luokanopettaja painui kirjastoon pitämään  hiljaissta lukutunnin kirjastossa. Paikalla oli paljon pikkuoppilaita, ja ryhmä isoja oppilaita "työharjoittelussa".
• Siestan jälkeen oli vuorossa ulkoliikuntaa. Lajit poimittiin oppilaiden ehdotuksista.
• Päivän päätteeksi  b-ryhmä harjoitteli aika vaikeita  yhteenlaskuja. Klo 14.15 siistittiin luokka ja lähdettiin kotiin.  

Auroran koulun päätös kieltää kaverikuvat oli eettisesti aivan oikea

Media on tehnyt  tehnyt juttuja Auroran koulun päätöksestä, että koulukuvausten yhteydessä ei oteta kaverikuvia. Kehujen lisäksi on tullut myös ikävää palautetta,

Kuten rehtori Hanna Ylimaula totesi: päätös on osa koulun toimintaa, jolla estetään ostrakismia, ulkopuolelle sulkemisesta. Kouluissa pitää karsia toimintavoista kaikki, joka mahdollistaa sitä.

Juuri näin. So proud!

Kiitoksia Auroran väelle ja 3N-luokalle kivasta päivästä ja mukavista jutusteluista. Ensi viikolla  tavataan, mutta ei maanantaina.

 

 

Viikkoraportti 37

(-) syksy viilenee. Perjantai oli haikea. Vähän liikaa hommia (- +) 2 Kokousta  (+) Didaktiikkaa ja perinnetyötä.

 Maanantai 11.9.

Kouluvaaripäivä. Illalla valtuuston kokous. Varanro2 ei tarvittu. Huomisten luentojen hiontaa.

  

 Tiistai 12.9. 

Herätys. Bussilla junalla Helsinkiin OKL: Luennot klo 10.15-13.45 aikuisdidaktiikasta. Takaperin kotiin päiväunille. Sitten  demarin valtuustoryhmän seminaariin Omniaan. Hyviä puheita ja salaattia .

 Keskiviikko 13.9. 

Aamulla huomisia didaktiikka-dioja. Puolilta päivin Marjun kanssa Rafael Wardin töitä ihailemaan ja sitten nauttiman keittolounasta Fat Lizardiin.   Illansuussa TSL- opintojärjestön syksyn avaus  klo 18- 18.20 ryhmän huoneessa. Ihan livenä. Hyviä toimintaideoita. Vaimolle kukkasia. Päivän muita kohokohtia oli saada helsinki.fi- tunnus toimimaan.

 Torstai 14.9. 

Siltavuorelle. Ryhmät klo 10.15-13.45. Oli tosi kivaa. Hieno porukka. Kahden seuraavan viikon ryhmäkerrat onkin varattu  mikropetustuokioille. Niin lämpimiä muistoja 1980-ja 90-lukujen sijaiskurssien vastaavista.

Loppupäivä himassa väljempi. Valmistautumista perjantain vakavaan tilaisuuteen.

 Perjantai 15.9.

Kaija Kuivasen niin kaunis siunaustilaisuus Leppävaaran kirkossa. Blogissa on siitä pidempi juttu. http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2023/09/kaija-kuivanen-1961-2023.html

Illalla klo 18 Perinneseuran teltan pystytys Kirkolle.Tavaroiden roudaus. Kirjat ja kassa turvaan. Aapo, Martti ja Esko. 

 Lauantai 16.9.

Minulla telttavuoro klo 13-16. Paikalle kuitenkin jo aamusta,  koska kamoja ei voinutkaan säilyttää  srk:n tiloissa. Sitten takaisin himaan. Uusi isku iltapäivällä: Mukana Rainer, ja Nina  klo 14 asti. Ohjelmassa  Klo 13.30  kirjaesittely: "Usein ensimmäisenä – Atso Vilkkijärven taival rahastajapojasta opetusneuvokseksi" jäi lyhyeksi. Sitten tuli raju tuulenpuuska ja teltta ja kamat lensivät mukkelismakkelis.

Onneksi saatiin apuja. Teltta ja kamat kasaan. Heräkello soimaan, sillä teltta piti pystyttää aamulla uudestaan.

 Sunnuntai 17.9. 

Aamulla klo 8.30 panemaan teltta uudelleen pystyyn Eskon ja Aapon kanssa. Sade iski. Himaan.

Takaisin telttavuorolle klo 10-13.  Meitä oli 3 äijää Kari F. minä ja bonuksena Rainer. Ladyt eivät päässeet tällä kertaa. Kirjoja meni kaupaksi ja juttukavereita piipahteli.

Lounaaksi ihania täytettyjä perunoita ja sitten päiväunet.

Paluu paikalle  klo 16 purkamaan telttaa. Hyvin meni.

Ilta kului  ensi viikon dioja suunnitellessa. Ja sitten vielä TV:stä jännäriä.