Upea teos 2020-luvun oppilaitosjohtamisen ja sen koulutuksen kehittämiseksi

HIENO päivä tänään. Aurinko paistaa ja  merkittävä tietokirja on Comeniusta lainaten "märehditty"= luettu ymmärtämistarkoituksella.

Lahtero, Tapio ja Salonen, Mikko. (2022). Pätevästä erinomaiseksi. Rehtori koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. Helsinki: Professional Publishing Finland oy. 

KOULUN johtamista pohtivia kirjoja ei julkaista kovin usein. Jo se tekee  tästä kirjasta merkittävän. Mutta myös kirjan message. Se on hieno.  Lahtero ja Salonen ovat nimittäin kirjoittaneet teoksen, joka etsii vastauksia vaikeisiin kysymyksiin - ja vastaa rohkeasti vankalta teoriapohjalta ja käytännön kokemusperustalta. Niputun viisauksia neljään kasaan.

Millainen on erinomainen rehtori?

Erinomainen rehtori on enemmän kuin pätevä. Hän ei ole hallintovekkuli tai kansliatonttu. Hän on opetustyön johtaja. Laajasti ymmärretysti pedagoginen johtaja (tai jenkkikielellä instructional leader).

Erinomainen rehtori kehittää kouluaan - ja ennen muuta sen toimintakulttuuria systemaattisesti  ja pitkäjänteisesti kohti opetussuunnitelman arvoja. Hänen fokuksensa on koko yhteisön  mutta ennen muuta oppilaiden oppimisessa ja kasvussa.

Hänen johtajuuttaan kuvaa käsite: laaja pedagoginen johtaminen.  Siihen kuuluu:

• suora pedagoginen johtaminen (esim. toimintatapalinjaukset) 
• epäsuora pedagoginen johtaminen- koulun rakenteiden johtamisen kautta (esim. työjärjestys, budjetti)
• epäsuora pedagoginen johtaminen koulun henkilöstön johtamisen kautta,. (Interaktion kautta- esim. läsnäolo, osaamisen johtaminen)
• kulttuurinen ja symbolinen johtaminen. (Symbolis-tulkinnallinen teoria)

Viimeistä pallukkaa täytynee hieman  avata. Yksinkertaistaen: kyse on kielitietoisuudesta.  Tekstit ja kaikki muu tulkitaan - eri tavalla. Tarvitaan yhteistä keskustelua ja puhetta. Muutostyössä vanhaan liittyy symboleja, joista on luovuttava. Ja uutta varten luotava uusia ehkä uusia käsitteitäkin.

Hänen keskeinen työkalunsa on yhdessä oppimisen johtaminen. Erinomainen rehtori jakaa johtajuutta. Ei vain harvoille vain useille. Ei vain joillekin yksilöille vaan myös kollektiivisesti. Hän verkostoituu. Hän osallistuu pedagogisiin keskusteluihin ja koulutuksiin. Hän käynnistää prosesseja, ylläpitää ja johtaa niitä. Hän tunnistaa yhteisönsä osaamiskapasiteetin ja kestävyyden. Hän johtaa omalla esimerkillään, omalla persoonallaan, omalla toiminnallaan. ( Harmi, että koulujen koon jatkuvasti kasvaessa rehtori usein menettää mahdollisuuden johtaa myös itse opettamalla MH.)

Miltä näyttää erinomaisen rehtorin johtama koulu?

Erinomainen rehtorin koulussa vallitsee yhteinen ymmärrys koulun tehtävästä. Siellä hallitsee ammatillinen koheesio. Ongelmia ratkotaan yhdessä ja ratkaisukeskeisesti. 

Kaikki rakentavat yhdessä toimintakultturia, ja tälle rakennustyölle on rakenteet. Yhteisen toimintakultturin rakentaminen on jatkuvaa kehittelyä ja yhdessä oppimista.  Työtä tehdään yhdessä mm. yhteisopettajina.

Erinomainen rehtorin koulussa vallitsee  positiivinen ja oppimista tukeva kulttuuri. Erinomaisen rehtorin johtama koulu on toinen toisilta oppiva yhteisö. Oppivassa yhteisössä kaikki - myös rehtori - ovat oppijoita.Yhteisenä tavoitteena on kaikkei ammatillinen kehittyminen ja oppiminen. Yhteisenä tavoitteena on kaikkein oppilaiden oppiminen ja kasvu.

Koulutyö, opetuksen kehittäminen ja rehtorien toiminta nojaavat yhteisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattuihin arvoihin. Erinomaisessa koulussa ne oikeasti näkyvät koulun toimintakulttuurissa, sen osa-alueessa: johtamiskulttuuri ja näkyvät  konkreetisti myös rehtorin omassatoiminnassa.

Johtajuutta jaetaan. Koulussa työskennellään tiimeissä. Kullakin tiimillä on oma vetäjä. Vastuita jaetaan osaamisen ja vahvuuksien perusteella. Tiimit on tiimiytetty.

Koulu voi hyvin.

Miten koulu johdetaan tällaiseksi - erinomaiseksi?

Rehtorin tehtävänä on kehittää  paitsi itseään myös koko kouluyhteisöä. Nämä kaksi tehtävää ovat kuin kaksi raidetta, ja niiden on kohdattava.  Kouluyhteisön toimintakulttuuri on se konteksti joka tukee rehtorin omaa kasvua. Tai sitten ei.

Rehtori ei voi luoda yksin yhdessä oppivaa toimintakulttuuria, vaan se tehdään yhdessä koulun henkilöstön - ja myös kotien - kanssa.   Erinomainen rehtori  johtaa ja kehittää työyhteisöä hyvässä yhteistyössä. 

Rehtori osallistaa. Hän jakaa johtajuutta: valtaa ja vastuuta. 

Hänen johdollaan sanallisetaan (ja sitodutaan) yhteistä käsitystä koulun toiminnan tavoitteista ja periaatteista:  yhteinen visio, päämäärät ja arvopohja ja otetaan yhteisöllinen vastuu oppilaiden oppimisesta ja tuloksista.  Samalla sanallistetaan eri käytäntöjen taustalla olevia piiloista olettamusperustaa (ns. Hiljainen tieto). Ja puretaan tiettyjä rituaaleja ja sereminiota- myös rehtorin rooliin liittyviä.

Miten rehtorin - ja hänen koulunsa-  kasvua erinomaiseksi  tulisi tukea?

Rehtorin urakehitystä voidaan jäsentää vaiheiksi:

• Noviisi 
• Aloitteleva rehtori (rakentaa työkalupakkia)
• Pätevä rehtori (kopioi ja soveltaa malleja )
• Erinomainen rehtori (reflektoi ja luo omaa käyttöteoriaa)

Kussakin vaiheessa rehtori tarvitsee valmennusta ja tukea.  

• Potentiaalisille rehtoreille - niille, jotka vasta harkitsevat  tätä professioita- tulisi (ja joissain paikoi jo niin tehdäänkin) järjestää valmennusta- ehkä jo osana opettajan peruskoulutusta.
• Virka hakeville tarvitaan ns. varsinainen kelpoisuuskoulutus (nykyisin opetushallinnon tutkinto tai korvaava yliopistollinen kurssi - tätä pitäisi syventää)
• Virkaan valituille tarvitaan induktiovaiheen koulutus (aikaisemmin tällainen oli OPH:n pitkäkestoinen oppilaitosjohdon valmennus, nyt se on ollut minimissään perehdytyspäivä + mentorointi)
• Työuran aikana tarvitaan erimuotoista  täydennyskoulutusta (tarjoilla on ollut  lyhytkursseja ja  pitkäkestoisempia  valmennuksia esim. Pd-, jet- ja EMBA-valmennuksia)
• Ja näiden lisäksi tukea  tietyissä haastavissa johtamistilanteissa, Kunnan tasolla voidaan ajaa läpi isoja muutoksia (esim. inkluusio). Koulu voi voida pahoin, tai ajautua konflktiin  Rehtori voi joutua kyseenalaistamisen kohteeksi. Tällöin osaava asiantuntija voi auttaa.

Hyvä malli. Erinomaisen rehtoriuden ihanne olisi hieno valmennusjärjestelmän suunta. Nyt ei puutu kuin poliittista tahtoa tällaisen kaikkien  suomalaisrehtorien ammatillisen kehittymisen varmistavan valmennusmallin ja siihen tarvittavien asiantuntijoiden koulutuksen rahoittamiseen.

Lopuksi

Näin kirjaa luin. Warning: Näin sen tulkitsin ja ymmärsin ja itselleni sanoitin. Jo siksi suosittelen jokaista lukemaan tämän kirjan itse. Mutta vielä enemmän siksi, että se ravistelee ajattelemaan rehtoriutta raikkasta  näkökulmasta. 

Suomalainen koulu kiinnostaa yhä maailmalla. Ja niin myös suomalainen varsin poikkeava koulun johtaminen. Hienoa, että teos tullaan toimittamaan myös kansainväliseen jakeluun.

Jos jotain saa ehdottaa lisättäväksi seuraaviin painoksiin, niin ehdottaisin  kappaletta tiedolla johtamisesta (Big Data) osana vaikuttavien muutostekojen tunnistamista ja tavoitteen saavuttamispolun poijutusta. Lyhyttä katsausta suomalaisen koulun kehitykseen voisi myös  hieman tarkentaa :-)

Kirjoittajista

Tapio Lahtero on kasvatustieten tohtori  ja opetustoimen johtamisen dosentti. Hän on Viikin normaalikoulun ja Helsingin normaalilyseon johtava rehtori sekä Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusalan johtamisen koulutuksen johtajana.

Mikko Salonen on kasvatustieteen maisteri ja espoolainen ex-rehtori. Hän toimii Konsulttipaja Oy:ssä  konsultti-kumppanina monissa koulutusjohtamisen projekteissa ja koulun toimintakulttuurin kehittämishankkeissa sekä Suomessa että ulkomailla. Aiemmin hän on toiminut 20 vuotta peruskoulun rehtorina.

 

Rehtori vuonna 2030

Suomen rehtorien järjestö on huolissaan siitä,  kuinka vähän Suomessa ollaan kiinnostuttu  rehtoreiden työuupumuksesta ja oppilaitosjohdon koulutuksen kehittämisestä.  Nykyinen koulujen ja oppilaitosten johtamisjärjestelmä on selvästi ajastaan jäljessä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi  kirjattu koulujen johtamisjärjestelmien kehittämisen tukeminen. Mutta onko mitään konkreettia tapahtunut?

Niinpä järjestö päätti tuottaa Rexi-lehtensä teemanumeron "Rehtorin työ ja koulujen johtamisjärjestelmien kehittäminen", johon se pyysi joukolta asiantutijoita artikkeleita, millaista rehtorin työ on vuonna 2030 ja mihin suuntaan halutaan kehittää  suomalaista oppilaitosjohtamista.

Lehdessä on 9  asiantuntija-artikkelia:

• Anne Vierelä:  Arjen ja koulutuksen on kohdattava
• Virpi Kinnunen:  Koulutuksen vastattava arkisiin tarpeisiin
• Ari Pokka:  Arvojohtamisen airuena maailmalla
• Ahtiainen, Raisa,  Heikonen, Lauri, Heikkinen Kirsi-Marja ja Fonsén, Elina:  Katse tulevaisuuden johtamiseen
• Hellström Martti:  Kuinka rehtori saadaan kukoistamaan muutoksessa?, 
• Anita Jantunen  ja  Arto Kallioniemi:  Moninaisuus tulee huomioida vahvasti koulun johtamisessa
• Tapio Lahtero: Miten johtaminen voi edistää perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista?
• Minna Huotilainen, Minna: Rehtori on oppimisyhteisön hyvinvoinnin ja palautumisen johtaja
• Mikko Kuitunen:  Johtajan tehtävänä on saada muut onnistumaan

Yhteenvetoa artikkeleista

Kirjoittajilla oli kullakin omanlaisensa näkökulma teemaan. Tein itselleni tiivistelmän kirjoittajien ajatuksista etsimällä niistä vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

• Millainen koulu on vuonna 2030?
• Millaista rehtorin työ tuolloin on?
• Millainen  osaaminen antaa eväät menestykselliseen oppilaitosjohtajan työhön?
• Millaista koulutusta johtaja onnistuakseen tulee tarvitsemaan?

Millainen koulu on vuonna 2030?

Tiivistän yhteisen näkemyksen: koulu on toisenlainen. Koska maailma muuttuu. Koulu on suomalaisessa yhteiskunnassa ollut  yhtenäisyyttä rakentava instituutio. Vuonna 2030 

koulut ovat yhä moninaisempia. 2000-luvulta alkaen Suomi on kuulunut Euroopan nopeimmin moninaistuvien maiden joukkoon. Koulut ovat yhä suurempia.  Edessä on jatkuvaa koulujärjestelmän kulujen leikkaamista. Rahoitusjärjestelmissä korostuu tulosvastuu,

Millaista rehtorin työ tuolloin on?

Tänään rehtorin työ on silppua, ja sitä on liikaa. 

Tulevaisuuden rehtorin arki on edelleen täynnä tilannejohtamiseen virtaa,  ajattelemista ja päätöksentekoa. 

Tulevaisuudessa korostuu yhteisjohtajuus, yhdessä tekeminen -  myös muiden hallinnonalojen kanssa. Edelleen on osattava tehdä päätöksiä

Mihin johtajaa vuonna 2030 tarvitaan?

Näkemykset olivat rikkaita. Yhden  mukaan kaikkein vaativinta on ihmisten johtaminen. Toiset muistuttavat tarpeesta johtaa moninaistumista. Joku korostaa pedagogista johtamista niin, että opetussuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Joku toinen arvojohtamista. Rehtori on oppimisyhteisön hyvinvoinnin ja palautumisen johtaja...

Millainen  osaaminen antaa eväät menestykselliseen oppilaitosjohtajan työhön?

Rehtorin on osattava ajatella ja arvojohtaa. Rehtori tarvitsee kykyä arvioida  kriittisesti arvioida omaa asemaansa sekä tietoisuutta  omasta kulttuurista ja koodeista. Hänen on osattava johtaa moninaisuutta Moninaisuuden johtamisen päämäärä on erilaisuuden hyödyntäminen, kasvu, voimaannuttaminen ja näkyväksi tekeminen. Se on pyrkimystä edistää yhdenvertaisuutta. 

Hänen on osattava johtaa ihmisiä kutakin eri tavalla - paitsi tekemään hyvin työtään myös arvostamaan palautumista, lepoa työpäivän aikana, liikkumista, terveellistä ruokailua ja  tekemään fiksusti jaksamiseen liittyviä sanavalintoja -sekä työtehtävien priorisointia. Johtajan on osattava mitoittaa ja jakaa työt oikein, seuraata, että arki sujuu ja kun ei suju, selvittää, mikä mättää ja mikä auttaa. Sietämään ja selättämään muutokset.

Johtajan on myös osattava  inhimillistää itsensä; Irtautua omien ajatusten kuuntelemisesta ja luoda oma  tukiverkko. 

Hänen johtamisotteensa on oltava tutkimusperustainen.

Millaista koulutusta johtaja onnistuakseen tulee tarvitsemaan?

Nykykoulutukseen ei olla  selvästikään tyytyväisiä. Rehtorit tarvitsevat kukoistaakseen korkeatasoisen, koko uran kattavan ja jatkuvan koulutusohjelman. Ohjelman tulee pätevöittää heidät omaa työtään tutkiviksi ja kehittäviksi asiantuntijoiksi, jotka pystyvät viemään kouluaan johtamisen välineillä mahdollisimman pitkälle hyväksi kulloinkin määrittyvän koulun suuntaan. Ja sitten taas uuteen suuntaan.

Oppilaitosjohdon koulutuksessa on vastattava arkisiin vaatimuksiin. Sen on katettava koko ammatillisen kehittymisen kaari. Johtamisopintoja esitetään jo osaksi opettajankoulutuksen perustutkintoja. Koulutusta tarvitaan mm.

• henkilöstön/ihmisten  johtamiseen (mm.vuorovaikutustaidot)
• hyvinvoinnin johtamiseen
• pedagogiseen johtamiseen (Käsite: laaja pedagoginen johtaminen: 1. suora pedagoginen johtaminen (mm. toimintatapalinjaukset) 2. Epäsuora pedagoginen johtaminen- koulun rakenteiden johtamisen kautta (mm. työjärjestys, budjetti) 3. Epäsuora pedagoginen johtaminen (Läsnäolo, osaamisen johtaminen) ja vielä erikseen johtamisen symbolisen ja kulttuurista ulottuvuuden ymmärtämiseen.
• moninaisuuden tasa-arvoon johtamiseen
• (heilahtelevan) koulutuspolitiikan ymmärtämiseen
• mahdollisesti avautuvissa koulutusmarkkinoissa pärjäämiseen

Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja

Hyvää teki lukea Rexi-lehti 2/2022. Opin uutta. Olen saanut vetää monia oppilaitosjohdon valmennuksia ja ajatus siitä, että yksi keskeisin rehtorin tehtävä on kyetä ymmärtämään sitä valtavaa kouluun kohdistuvien, keskenään ristiriitaisten odotusten massaa ja  niiden taustalla olevat - nekin ristiriitaiset arvot. Ja kun  ymmärtää ne, pyrkiä tunnistamaan omat ohjaavat arvonsa: Miksi minä haluan olla rehtori.

Olen havainnollistanut tätä ajattelutapaa kuviolla, jossa rehtorin työkentässä on 7 eri arvoaluetta ja hänellä siksi 7 eri roolia. On tärkeää tunnistaa toiminnassa ja ennen muuta päätöksenteossa, kenen agenttina kulloinkin on.

Kuva on jonkin kv-valmennuksen dioista.
Sen saa klikkaamalla suuremmaksi.

Rehtorin on oltava yhä aikaa monta. Manageri. Liideri. Viranomainen. Esihenkilä. Oma itsensä.Pedagoginen johtaja.  Sovittelija ja muutosjohtaja. 

• Managerina hänen on johdettava koulua tuloksellisesti ja taloudellisesti.
• Liiderinä  kohdattava ihmiset tahdikkaasti ja sytyttävästi sekä vaalittava heidän hyvinvointiaan Hänen on luotava koheesiota, jotta opetushenkilöstö onnistuu opetus- ja kasvatustehtävässään ja saavuttaa yhdessä asetetun vision. 
• Viranomaisena hänen on valvottava, että lakeja ja säädöksiä noudatetaan.
• Esihenkilönä hän valvoo, että Vessejä ja turvallisuusohjeita noudatetaan reilusti. 
• Yksilönä, ihmisenä hänen on pidettävä itsensä - ja autettava muita pysymään ehjinä. 
• Pedagogisena johtajana hänen on tuettava kaikkien oppilaiden kasvua hyviksi ihmisiksi ja oppimaan itsestään ja tämän päivän ja tulevaisuuden maailmasta. 
• Ja sen lisäksi neuvottelijana sovitettava näitä kaikkia odotuksia (ja  mm. kestävän kehityksen ja rauhakasvatuksen odotuksia)  ristiriitoja ratkoen ja optimaalisia kompromisseja etsien.

Pitkästä aikaa puhumassa rehtoriudesta

MINULLA on ollut etuoikeus  saada yli 25 vuoden aikana kouluttaa hyvin uransa eri vaiheissa olevia rehtoreita. Komeimpia sessioita olivat pitkäkestoiset Opekon ja Palmenian uusien rehtorien ohjelmat ja Palmeniassa vain muutaman kerran toteutettu  Minusta rehtori- ohjelma. Näitä todella monipuolisesti rehtorin työtä pohtivia kursseja oikein kaipaa.

MUTTA kyllä myös pikainterventiot, päivän tai tunnin -parin luentokeikat pitävät pään vireänä.  Tällainen keikka osui mm. eiliseen.

KYSEESSÄ oli kansainvälinen Arachim-seminaari, joka järjestettiin tällä kertaa Helsingissä. Paikalla oli noin 30 eri maista tullut rehtoria, apulaisrehtoria ja opettajaa.  Seminaari kestää about neljä päivää, ja minun osuuteni, luento suomalaisen rehtoriuden erityispiirteistä oli seminaarin ensimmäisenä päivänä heti Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälän jälkeen. Pitkälällä oli komea setti dioaja, joilla avattiin suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteitä, joita ovat mm. desentralisaatio, ilmaisuus, luottamus, lyhyet koulupäivät, lähikoulujen arvostaminen, myöhäinen koulunaloitusikä, opettajien akateeminen koulutus, oppilashuolto,  tasa-arvon arvo, testittömyys, tuen eri portaat, umpiperättömyys...

TEEMANI oli siis suomalaisen rehtoriuden erityispiirteet. Olin valmistellut kolme noin 15 minuutin sessiota, joiden välissä oli tarkoitus käydä pöytäkeskustelua- josta nostettaisiin esiin kysymyksiä. Pidin tätä tapaa erityisen tärkeänä, koska luentokieli englanti ei ollut kenellekään osallistujalle äidinkieli. Kysymyksiä tulikin niin paljon, että kolmas sessio täytyi jakaa vain dioina heille mukaan. Oma vika.

ESITYKSENI päämessage oli, että rehtorius on yksi upeimpia mahdollisia uria ja erityisesti se on sitä Suomessa. Esitin kuulijoille rakentamani rehtorin rooleja koulun eri arvokentillä kuvaavan mallin. Rooleja on siinä seitsemän: Pedagoginen johtaja, manageri, liideri, viranomainen, esimies, oma itse ja  neuvottelija.  Rehtorin työn haastavuus syntyy näiden arvokenttien keskinäisestä dynamiikasta.  Rehtorin tärkein tehtävä on löytää kompromisseja, jotka edistäisivät kaikkia arvoja. Jaoimme ajatuksen, että malli sopii muuallekin kuin Suomeen.

Suomalainen rehtorius on kuitenkin myös omanlaisensa. Tiivistin tätä omaleimaisuutta kahdeksaan eri tekijään:

(1) rehtori saa tehdä työtä huippukoulutetun, motivoituneen ja lahjakkaan opettajakunnan ja henkilöstön kanssa. Opettajilla on pedagoginen autonomia. Rehtori ei voi johtaa heitä käskemällä.
(2) rehtorin on oltava koulutukseltaan opettaja, ja suuri osa myös opettaa. Opettava rehtori ei levitoi.
(3) rehtorit valitaan tarkasti. Usein valintaprosessiin kuuluu psykologiset testit.
(4) rehtorilla on mahdollisuus saada uransa eri vaiheissa monenlaista koulutustukea alkaen rehtoriksi valmistavasta koulutuksesta aina mentor-rehtori-ohjelmiin.
(5) rehtorit kuuluvat samaan ay-järjestöön kuin opettajat. OAJ:n puheenjohtaja on entinen rehtori.
(6) rehtorin työtä tukee ja kannattelee kestävät koulutuspoliittiset linjat. Pääsuuntamme ratkaistiin vuonna 1968 - ja olemme yhä sillä raiteella.
(7) haasteena rehtorilla on suomalaisten opettajien työaikajärjestelmä. Opettajalla on 190 + 3 työpäivää. Hänen viikottainen läsnäolovelvoitteensa koululla on oppitunnit (a´60 min)  ja yksi YT-tunti viikossa ( 2 muuta voi itse säädellä). Rehtorin oma kokonaistyöaika on about 1600 tuntia, mutta hänelläkään ei ole virastotyöaikaa.
(8) suomalaisella rehtorilla on aidosti mahdollisuus johtaa, koska kouluilla on paljon pedagogista vapautta. Hyvin toimivissa järjestelyissä myös ns. kokonaisbudjetti luo rehtorille toimintavapautta.

LOPUKSI vielä puffasin seminaariin osallistuneille  Ari Pokan mainiota kirjaa: "TOPCLASS".

MAANANTAINA ja tiistana ryhmä pääsee tutustumaan upeisiin espoolaisiin kouluihin: Koulumestariin, Saunalahteen ja Westendipuistoon.  Heidät viedään kylään myös Microsoftille. Vierailujen jälkeen ohjelmaan kuuluu aina yhteinen kokemusten purku.

Tiistain ohjelmaan mahtuu vielä   professori Kirsi Longan iltaluento.

Lähtöpäivänä keskiviikkona  Helsingin juutalaisen koulun oppilaat ja rehtori tutustuttavat  vieraat koulunsa toimintaan. Seminaarin päättää taas yhteinen purku: Miten vierailu Suomessa on muuttanut minua? Mitä konkreettia vien mukanani? Hyviä kysymyksiä.