Ai että, kuinka taidokas taitto tyylittää juttua!

 S AIN viime  toukokuun alussa innostavan tehtävän. Espoon Perinneseuran aktiivi Aapo Kirvesniemi kirjoitti, että hän on mukana valmistelemassa  joka talouteen Lippajärvellä jaettavaa lehteä juhlistamaan kaupungin-osayhdistys Lippajärveläisten 70-vuotisjuhlaa elokuussa. Hän oli saanut lehden valmistelu-kokouksessa tehtävän tiedustella, olisiko  mahdollista että kirjoittaisin jonkun rivin koulusta. Aineistopäivään oli aikaa pari viikkoa.

 T OKI minähän kirjoitin. Noin 300 riviä. Oli huikeaa palata ajatuksissa upeisiin vuosiin Auroran rexinä 1989-2014. Kuten otsikosta "Koulunkäyntiä Lippajärvellä 1949-2022" näkyy,  jutussa kuvataan myös aikaa "ennen ajanlaskua ja sen jälkeen":-)

 Kirjoitusprosessi oli juuri tyypillistä Marttia.Ensin data kasaan ja sitten kääntämään sitä tekstiksi. Juoni eteni kronologisesti. Pohjana käytin aikaisemmin Lippajärveläisten lehdessä vuonna 2008 julkaistua sukulaisjuttua: "Koulunkäyntiä 140 vuotta sitten."

https://asiakas.kotisivukone.com/files/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com/koulunkynti_140_v_sitten.pdf

 Näin jälleen kerran jo tuotettu teksti muuttui osaksi dataa. Ongelmallisinta oli tässä(kin) testin pituus. Tilaus oli 1,5 sivua! Lyhentelyä riitti. Sain Merja Mantilalta armosta 6 sivua.

 J utun ja koko lehden taittoi  Adelina Lovisa. Jälki jo näiden kolmen aukean perusteella  on minusta huikean tyylikäs, kuten ammattigraafikolta saa odottaakin. Mutta nyt odotukset jopa ylittyivät. 

 P alaan oman juttuni sisältöön, kun juhlalehti on kolahtanut lippajärveläispostilaatikkoihin. Kaikilla kun  ei ole täällä postilaatikkoa :-) 

Auroran kyläjuhla 29.9.2016

Lippajärven oppilaat kävivät 1940-luvulla koulua Petaksen nyt jo puretussa

kartanorakennuksessa.  Kuvassa Inkeri Soiniitty oppilaittensa kanssa vuonna

1949. Nyt jo purettu kivirakennus valmistui vuonna 1957. 

AURORAN uudessa koulurakennuksessa vietetään ensi  torstaina 29.9.2016  kyläjuhlaa. Oppilaiden koulupäivä on jaettu kahteen osaan: Koulua käydään ensin klo 9- 12. Sen jälkeen ne menevät kotiin, jotka eivät ole iltapäiväkerhossa.  Tauon jälkeen koulupäivä jatkuu  kaikilla oppilailla  klo 14.45

Klo 15 alkaa kyläjuhlan yhteinen osuus koulun siunaamisella.  Huoltajat  ovat koulun tiedotteen mukaan tervetulleita tilaisuuteen. Niille oppilaille, jotka eivät osallistu koulun siunaukseen,  järjestetään muuta yhteistä toimintaa luokissa.

Koulupäivä päättyy klo 16.

Kyläjuhla  kuitenkin jatkuu. Luvassa on monelaista ohjelmaa ja  toimintaa aina klo 19.00 asti. Halukas voi mm. tutustua koulurakennukseen (klo 16-18), nauttia soppatykkipäivällistä (klo 16 alkaen, 5€)  tai makkaraa, tavata partiolaisia ja tehdä ostoksia 4A- ja 5A -luokkien järjestämästä kahvilasta.

Päälavalla kuullaan arkkitehti Claudia Auerin  puheenvuoro. Myös emeritus-rehtori Hellström on pyydetty samaan paikkaan kertomaan Auroran koulun historiasta. Osuuteni kestänee  puolisen tuntia, ja se alkaa ennakkotiedoista poiketen klo 16.30.

Klo 18.00 ovat vuorossa illan musiikkiesiintyjät Ilona Gill ja Steve Lee.

Auroran koulun kronikka

SUNNUNTAIN olen nyt käyttänyt diaesityksen valmistamiseen. Ihan alusta ei tarvinnut lähteä, koska vastaavia koosteita on tarvittu aikaisemminkin.  iMoviella oli  tosi kätevää  lyhennellä pätkiä pidemmistä leffoista.

Tein myös ensimmäisen koonnan Myllykylän kansakoulussa- Auroran koulussa töissä olleista opettajista (ks. yllä). Jos tiedätte nimiä, joita listalla ei ole, please, ilmoittakaa.

ESITYKSENI  pohjautuu pitkälti Aurora-lehdessa 1993 julkaistuun 35-vuotiskatsaukseen ja  blogilastun vuodelta 2008.  Tässä linkki sinne: http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2008/07/koulunkynti-lippajrvell-pieni.html

Hyvästi rakkaat Auroran parakit!

TÄNÄÄN espoolaisen Auroran koulun väki kokoontuu suunnittelemaan lukuvuotta 2016-17 upouusissa tiloissa Lippajärventiellä.

AURORAN parakit seisovat sitä vastoin tyhjinä Järvenperän koulun kentällä ehkä odottamassa uutta sijoitusta tai uusia hätäväistöoppilaita.

Parakit pystytettiin Järvenperään kesällä 2014, joilloin jäin eläkkeelle. Uusi rehtori Ulriika Huima sai hoitaa muuttohommat loppuun.

Toinen parakeista oli upouusi. Toinen tosi tuttu. Sillä oli korvattu vuonna 2004 1980-luvulla rakennetut vanhat punaiset parakit: "eppula" ja "nappula". Kesällä  2008 parakki syttyi palamaan, ja sitä korjattiin syksyn ajan. Koskaan se ei tullut ihan kuntoon.  Osa ihmisistä oireili,  pahastikin.

Parakin vaativin lukuvuosi oli 2013-14, kun vanha pääkoulu oli  asetettu käyttökieltoon.  Luokat 1-3 ja startti tungettiin tiloihin kenkälusikalla (4-6-luokat opiskelivat Kalajärvellä). ATK-luokka toimi opettajainhuoneena, TS-tilana ja ET-luokkana.  Ilkivallan ja rakennevikojen vuoksi käytössä oli ajoittain vain yksi ulko-ovi. Onneksi hätäpoistumista vaatinutta vahinkoa ei sattunut.

Mutta tuossa parakissa tehtiin about 10 vuoden aikana upeaa työtä. Siellä kävi suomalaista maailmankuulua perusopetusta ihailemassa mm. Pasi Sahlberg, Diana Ravitsch, BBC:n ja Dan Rather Reportin kuvausryhmät.

Kävin muutaman kerran kylässä viime lukuvuonna Järvenperän kentällä tuossa samassa vain paikkaa vaihtaneessa parakissa, ja vaikka tilat oli uudelleen jaettu ja nätisti kalustettu, kyllä siellä saattoi ihan kokea deza vu- ilmiötä. Nyt sellaisillekin saa sanoa hyvästi.

KOLMEN vuoden diaspora-jakso on nyt auroralaisilta ohi. Upeaa. Lapset ja aikuiset ovat  todella ansainneet hienot tilansa. Toivotan heille sydämestäni työniloa ja hyvää henkeä!

TAKANA siis  minun osaltani  jo toinen lukuvuosi eläkeläisenä ja ex-auroralaisena.  Vaikka perustyö jäikin,  kummasti sitä on työjuoksua riittänyt. Ja upeaa niin. Olen todella nauttinut mahdollisuudesta tehdä juuri niitä asioita, jotka ovat kulloinkin tärkeitä ja innostavia. Ja leikkimielisesti siitä, ettei tarvitse  hävetä kuin itseään :-)

Lukuvuoden kaksi isoa valmennusturneeta: opettajien pölyttäminen ops- ja npdl-innostuksiin ovat olleet näitä. Toinen asia, josta olen suuresti nauttinut on ollut aika kirjoittamiseen - sekä yksin mutta vielä mieluummin yhdessä toisten kanssa. Lukuvuoden aikana julkaistiin kolme minulle tärkeää teosta: Erkki Kangasniemen muistelmat, Yhdessä oppiminen- kirja ja Luokanopettajan päiväkirja 2016-17. Ja ihan huulilla on jo kaksi seuraavaa: Atso Vilkkijärven muistelmat ja Didaktiikka-teos. Kolme muuta teosta on vielä virittelyvaiheessa.

Hienoa on ollut myös mahdollisuus käyttää saamaani tutkijakoulutusta; sain selvitysmiehenä tehdä viime syksynä raportin Espoon valmistavan opetuksen haasteista. Keskellä pakolaisvyöryä sitä tunsi todella olevansa ajan  hermolla.

Siirtymäsillaksi eläkkeelle  rakentamani politiikan ja seurakuntahallinnon kentät ovat tuoneet elämään ihan uudenlaisia asioita ja mielenkiintoisia ihmisiä- mutta niiden avulla ovat myös monet yhteydet espoolaiseen koulumaailmaan voineet jatkua. Ja tietysti  valtavasti iloa tuovat läheiset, ja heistä nuorin herra Milton erityisesti.

NYT alkaa siis kolmas lukuvuosi tätä kolmatta elämänvaihetta. Siitä tullee mielenkiintoinen. Näyttää siltä, että valmennuskeikkoja tarjotaan yhä niin opsin kuin NPDL:nkin teemoista,  vaikkakin varmaan hieman rauhallisempaan tahtiin.  Edellisen teeman osalta näkökulma vaihtuu muutosprosessiin innostamisesta sen vahvistamiseen.

Alkamassa on myös ensimmäisen valtuustokauteni viimeinen "lukuvuosi". Juuri tänään kokoontuvat valtuustoryhmät.  Vuonna 2012 valittu valtuusto jatkaa vielä kevään 2017.  Huhtikuussa 2017 on kuntavaalit. Olen ilmoittanut olevani edelleen käytettävissä ehdokkaaksi.

Mutta tässä iässä kaikkiin suunnitelmiin on aina hyvä lisätä: Jos ikää ja terveyttä riittää.

Auroran koulu avasi uudet blogisivut

AURORAN koulu  on avannut  puolen vuoden tauon jälkeen  omat, uudet blogisivunsa. Onneksi olkoon!
Tässä linkki: http://aurora2016.blogspot.fi

Ulkoasu on raikas ja reipas. Kiitos siitä kuuluu- näin ymmärrän - koulun erityisopettaja Pia Kaspille.

BLOGI-sivusto on nopea ja kätevä tapa tiedottaa koulun asioista Wilman ja  kaupungin virallisten koulusivujen rinnalla. Valitulle bloggerin alustalle saa helposti kuvia ja videoita. Se, mitä sinne ei saa on pdf-liitteitä. Myös valikoita on helppo lisäillä. Ja jos haluaa, voi avata jutuille kommentointimahdollisuuden.

UUSIEN sivujen avauduttua,sitä tunsi oikein, kuinka nostalginen aalto kulki läpi. Niin se aika kuluu.

AURORAN koulun  tiedotustoiminnalla on pitkät perinteet pääosin siksi, että koulun opettajakuntaan kuuluu 80-luvulta alkaen luokanopettaja Juha Hyvärinen. Hän kehitteli jo 90-luvun puolivälissä tekstipohjaisen AURORAPRESSIN. Tämän päivän silmin kyseessä oli lähinnä keskustelupalsta.  Kun Internet avautui ja kouluillekin tuli mahdolliseksi avata omat nettisivut,
Juha alkoi toimittaa Aurora-sivustoa.  Sitä päivitettiin todella aktiivisesti- ja  koulun historiasta kiinnostuneille se on oikea aarreaitta.

Juha Hyvärinen toimi webmasterina aina kuolemaansa saakka kesällä 2008. Tiedotus siirtyi sitten rexin blogiin. Sivut otettiin uudellen käyttöön vuonna 2010, jolloin luokanopettaja Sirpa Wass otti niiden päivittämisen huolekseen.  Vuosilta 2010- 2012 löytyykin tosi paljon luettavaa ja katsottavaa. Sivujen tekniikka oli kuitenkin jo jäänyt vanhanaikaiseksi, ja syksyllä 2012 tiedotus siirtyi väliaikaisesti tänne, silloisen rexin blogiin. Syksyyn 2012 saakka päivitetyt nettisivut löytyvät yhä osoitteesta http://www.kolumbus.fi/auroran.koulu/

JOULUKUUSSA 2012  avattiin ihan käytännön syistä koululle omat blogger-sivut. Niitä käytettiin vielä lukuvuosi rehtorin vaihdoksen jälkeen toukokuuhun 2015 saakka. Tuolloin sivut suljettiin (mutta minulla on ne  tallella, jos jokin asia kiinnistaa).

Huomenna OKL:lla "Koulun hopeanharmaata arkea"

HUOMENNA maanantaina minulla on ilo vetää quest starina Helsingin opettajankoulutuslaitoksella Minervatorilla noin 90 minuutin mittainen sessio pian valmistuville luokanopettajille. Teemana on "koulun hopeanharmaa arki". Miten jokainen opettaja voisi löytää oman tapansa opettaa? Kuinka opettajat  voivat yhdessä  rakentaa yhteisen tapansa pitää koulua?

TEEMME yhdessä aikamatkan Auroran koulun arkeen vuosina 1989- 2014, sukellamme sen iloihin ja suruihin, haasteisiin  ja niihin löydettyihin pedagogisiin ratkaisuihin.

METODIKSI olen valinnut (1) luennon, jota kuunnellaan rooleissa (Bonon hatut), (2) rooleissa käytävän ryhmäkeskustelun (kullakin ryhmällä on oma didaktikko mykkänä sihteerinä ja keskustelua rooleissa pitävänä ohjaajana)  ja (3) rooleissa kuultavan koonnan (akvaario). (4) Loppuun on vielä varattu hetki aikaa, jolloin voi ottaa hatun päästä.

Saas nähdä kuinka äijän käy.

Auroran koulu jouluna 2004

Jouluna 2004 joulunäytelmänä oli Peppi. Julisteen oli piirtänyt
opettaja Mirkka Forsberg.

OSUIN sattumalta Auroran koulun 10-sivuiseen nettilehteen joululta 2004 - siis ajalta 10 vuotta sitten.

Nyt jo edesmennyt luokanopettaja Juha Hyvärinen oli tuolloin vastannut koulun tiedotuksesta jo useiden vuosien ajan megabaudin sivuilla.  Paperinen - luokanopettaja Anna-Liisa Korhosen taiten taittama- Aurora lehti ei enää ilmestynyt. Tilalle luotiin pdf:nä muutaman kerran vuodessa ilmestynyt lehti (Taidettiin siitä myös ottaa paperipainos).

MITÄ siis kuului Auroralle jouluna 2004?

PÄÄKIRJOITUKSEN mukaan hommia oli jäänyt rästiin. Joulunäytelmänä oli Peppi- mutta tuona vuonna neljä miehitystä esitti sen arki-iltaisin.  Auroran johtokunta oli kyllä anonut kahta omaa lauantai-työpäivää, mutta Suko oli määrännyt, että koulut voivat pitää vain yhden.

OPS-työ oli edistynyt hyvin ja valmista luvattiin maaliskuuksi 2005.

Kaikkiin kouluihin määrättiin tuona jouluna kunnan laatimat todistukset.  Todistukset laadittiin nyt ensimmäistä kertaa tietokoneilla. Niistä pyydettiin huoltajilta palautetta.

Jalkapallossa oli pärjätty hienosti:  toisen kerran koulun urheilu- historian aikana tytöt voittivat  Espoon mestaruuden.  Laaksolahden futisareenassa pelatuissa finaaleissa saavuttivat pojat hienosti hopeaa. Koulun kuoro oli pitänyt jo marraskuun lopulla upean joulukonsertin. Tuttuun tapaan joulun alla näyttää olleen kaksi ns. luokanopetusviikkoa, jotka jonkin verran vaikuttivat lukujärjestyksiin.

UUTISISSA kerrottiin esityksestä  uudeks johtokunnaksi  ja harmiteltiin, etteivät vanhemmat näyttäneet olleen kovin kiinnostuneita tehtävästä.  Johtokuntaan esitettiin : Ari Rytkönen, Tuija Toivonen, Paula Ahonen- Rainio (pj.), Sari Huhtaoja ja  Antti Rajakaski.  Henkilökunnan edustajiksi valittiin Jukka Sarpila ja Anu Kiesvaara. Vielä tuon syksyn ajan johtokunnan puheenjohtajana muuten oli Pauli Wihuri.

JOULUKUUN ohjelmassa oli tuttuja tapahtumia: Lucia-esitys, joulukirkko  ja
läksykerhot (niinpä). Koulu aulaan oli opettaja Timo Hyvösen johdolla rakennettu Jouluseimi. Viimeisenä koulupäivänä jaetiin joulupussit ja todistukset.

YLE teki juttua Auroran siestasta. Koulun nettisivuilta näkyy, että syksyllä 2004 oli muutettu siestan rakennetta siihen muotoon, jossa sitä pidettiinkin sitten loppuun saakka (edellisenä lukuvuonna koulu oli alkanut 8.30).

KEVÄTLUKUKAUDESTA annettiin lehdessä ennakkotietoja. Ekaluokkalaiset eivät enää ilmoittautuisi koululla, jonne ensisijaisesti haluavat. Ilmoittautuminen tuli tehdä netissä ensimmäistä kertaa. Opettajien sähköpostiosoitteet vaihtuisivat nekin. Uusi osoite oli muotoa etunimi.sukunimi@espoo. opit.fi. Samalla oltiin ottamassa käyttöön sähköinen opit-oppimateriaali. 12.3. lauantaina pidettäisiin perinteinen Auroran päivän tapahtuma, vastaava vapaapäivä oli sijoitettu kiirastorstaille.

KAIVELIN lopuksi vielä koulun vanhoilta nettisivuiltamme, keitä meitä oli töissä syksyllä 2004. Ainakin seuraavia henkilöitä: Martti Hellström (rexi), Ulla Hämäläinen (apulaisrexi, ja sope-1-luokka), Carita Ehrstedt,  Mirkka Forsberg, Juha Hyvärinen, Timo Hyvönen, Uma Jutila (sinikarhut), Hanna-Leena Juutilainen (ela), Emilia Kalmari, Seija Konsti, Mirja Korte, Kaija Kuivanen, Anna-Liisa Kurki, Ulla Laakso, Liisa Mattila, Niina O. Mattila (TS), Marja Nuutila (startti), Jukka Sarpila, Katri (nyk.) Schiray, Risto Schiray, Julia Uotila, Nina Vidjeskog ja Sirpa Wass. Koulunkäyntiavustajina olivat  Marita Jauhiainen, Pirjo Lilja, Minna Peisa ja Anne Ylinen. Koulun emäntänä oli Irmeli Mesiäinen. Kouluterveydenhoitaja oli Anu Kiesvaara.  Talonmies oli Olavi Mikkonen. Koulusihteerinä oli Riitta Enqvist.

Ks. myös http://www.kolumbus.fi/auroran.koulu/

Puhe rakkaalle Auroran koulurakennukselle

Rakas Aurora!

Tämä on vakava puhe. Tilasi huomioonottava sellainen.

Syntymäaikasi on hieman epätarkka. Se voi olla syksy 1957, jolloin Petaksessa  käynnistyi Viherlaakson kansakoulun filiaali. Se voi olla myös syksy 1958, jolloin uusi uljas kivikoulu otettiin Myllykylässä käyttöön.

Niin tai näin, synnyit kauan toivottuna, komeana.  Petaksen alue oli  tuohon aikaan suosittua huvila-aluetta. Sinne muutti pikku hiljaa suomea puhuvia perheitä. Ja heidän  lapsensa  tarvitsivat omaa koulua.

Sinut kastettiin syksyllä 1958. Sait nimekseksi Myllykylän kansakoulu.  Elettiin huikeita aikoja. Suomessa oli  juuri  säädetty  uusi kansakoululaki.  Nyt kansakoulussa oli kuusi luokkaa, ja niiden jatkoksi perustettiin  kansalaiskouluja. Niille, jotka eivät menneet oppikouluun.

TÄYTIT vuonna 1977 20 vuotta. Juhlasi kunniaksi Espoo  siirtyi peruskouluun. Kuten monet nuoret  neidot tuossa iässä, sinäkin vaihdoit nimeä: Auroran kouluksi.

Viimeistään tuolloin huomattiin, että olit syntynyt liian pieneksi. Kaikki kylän  lapset eivät mahtuneetkaan kouluun. 1980-luvulla Lippajärven oppilaita sijoiteltiin jopa kuuteen eri kouluun. Onneksi sait kivikoulun kylkeen  vuosina 1981- 1982 puusiiven ja kaksi punaista parakkia. Ne oli tarkoitettu tilapäisiksi. Tilapäisyyttä kesti 22 vuotta :-)

Ahtaus ei valitettavasti helpottanut. Kun olit 28- vuotias (lukuvuonna 1984-85)  Aurorassa oli oppilaita 432!!! Niitä oli joka paikassa. Näyttämölläkin. Homma ei toiminut. Niinpä tulit  äidiksi 30-vuotiaana: Vuonna 1987 sinulle syntyi  tytärkoulu: Järvenperän koulu (nykyinen Karamzinin koulu). Tilapula helpotti.

RAKAS Aurora. Seuraava tärkeä poiju on vuosi 1989. Silloin alkoi Sinun ja minun  yhteinen taipaleemme, jota onkin nyt kestänyt 24 vuotta.

Alku oli kuumaa huumaa. Sitten Sinun vointisi alkoi repsahtaa. Kun saavutit 40 vuoden iän vuonna 1998,  keuhkosi toiminta alkoi pätkiä. Ilmanvaihtoa yritettiin korjata.  TN-luokka meni uusiksi jne. Alakertaasi puhdistettiin huolellisesti. 47-vuoden iässä  oli edessä ankara leikkaus:  Punaiset parakit oli pakko amputoida vuonna 2003. Sait tilalle proteesin: uuden parakin vuonna 2004. Hetken kaikki näytti sujuvan. Sitten jouduit vakavaan onnettomuuteen. Nuoriso poltti puolet uudesta parakista. Juuri kun olit täyttämässä 50 vuotta vuonna 2008.

Edessä oli eikkaus. Palaneet osasi poistettiin, ja sait tilalle uusia osia. Samaan aikaan puusiiven ja kivikoulun osissa terveydentilasi kuitenkin romahti. Sinua tutkittiin, paikattiin ja tukittiin. Keuhkojasi vahvistettiin erityisesti kouluravintolassa. Apu ei kuitenkaan  riittänyt. Asiantuntijat  totesivat syksyllä 2013, että tautisi ei ole parannettavissa. On  kovaa kuulla 56 vuoden iässä ennuste: Elinaikaa  korkeintaan kaksi vuotta. Sitten tulee noutaja. Näin kävi.

RAKAS Aurora. Tässä nyt ollaan. Huomenna lauantaina 1.6.2013  on elämäsi koulurakennuksena ison muutoksen edessä. Sanon suoraan:  Sinä siirryt nyt saattohoitoon.  Elämä pihisee vielä ensi vuonna parakissa. Puusiipi ja kivikoulu ovat osittaisessa kuoliossa. Hyväksytään se tosiasiana. Mitä Loviisa sanoikaan Matiakselle Ronjassa. "Kyllä sinä, Matias, tiedät. Me synnymme ja kuolemme. Kukin vuorollaan." Noutaja tulee, Aurorani. Viimeistään alkutalvesta 2015. Ehkä jo aikaisemmin. Sitten Sinua, rakas Auroran koulurakennus  ei enää ole.  Se ei Sinua lohduta, että  minäkin, pitkäikäinen puolisosi, koulun rehtori, katoan sumuun kesällä 2014.

MUTTA entä, jos  kuolema ei olekaan loppu? Entä, jos uskoisimmeko sielunvaellukseen? Uusi ruumis: uusi Auroran koulurakennus syntyy syksyllä 2016.  Voisiko vanhan  Auroran henki syntyä uudelleen uuteen koulurakennukseen?  Eikö se olisi upeaa!

Martti Hellström

Koulunkäyntiä Lippajärvellä; pieni historiikki

KUVA: Auroran koulu on saanut nimensä kreivitär Aurora Karamzinin (1808- 1902) mukaan. Koulu sijaitsee hänen aikoinaan omistamilla mailla

PÄIVITETTY 6.7.08

AURORAN KOULU on ensi syksynä aloittamassa 51. "tuotantokauttaan". Uudelle henkilökunnalle ja uusille vanhemmille saattaa olla hyväksi tuntea koulun historiaa




KOULUNKÄYNTIÄ 140 V SITTEN

Espoon kunta syntyi virallisesti vuonna 1867. Tuohon aikaan Espoo oli maalaispitäjä, jonka suurimmat kylät olivat Nuuksio, Gammelgård ja Bemböle. Espoossa asui 3500 asukasta, ja heistä suomenkielisiä oli 350. Suomenkieliset asukkaat olivat pääosin tilatonta rahvasta, joka ei juuri kouluja käynyt.


Espoo perusti 1800-luvulla kymmenkunta ruotsinkielistä kansakoulua. Ensimmäinen niistä oli Lagstadin koulu, jossa oli erilliset koulut pojille ja tytöille aina 1900-luvulle saakka. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1873. Ensimmäisenä vuonna oppilaita oli 29. Tammikuussa 1874 kouluun ilmoittautui 39 poikaa ja 40 tyttöä. Nuorin oppilas oli 8 v ja vanhin 16 v, keskimäärin oppilaat olivat 12-vuotiaita. Kaikki eivät käyneet koulua koko lukuvuotta. Keväällä pidettiin vuositutkinto, jonka yhteydessä oli käsityönäyttely. Lopuksi työt huutokaupattin. Koko kunnassa oli 730 kouluikäistä lasta, joista oppikouluun lähti kolme! Koko Suomessa oli noihin aikoihin 145 kansakoulua, joista 17 ruotsinkielisiä 17.

KUVA: Espoon vanhin ruotsinkielinen kansakoulu (Espoon kaupunginmuseon kuva).

Lähinnä nykyistä Lippajärveä toimi Aurora Karamzinin perustama Träskändan koulu. Se oli järjestyksessä toinen kansakoulu Espoossa. Koulurakennus (vuodelta 1892) on yhä olemassa päiväkotina Karamzinin koulun vieressä.

Ensimmäiset suomenkieliset kansakoulut perustivat yksityiset ihmiset. Ensimmäisen suomenkielisen koulun Espoo otti haltuunsa v. 1902. Koulun nimi on vaihdellut. Aluksi sitä kutsuttiin Åminnen kansakouluksi. Se sijaitsi nykyisessä Kurttilassa. Sittemmin koulun nimi oli Espoon kirkonkylän ja lopulta Kauklahden kansakoulu. Seuraavaksi perustettiin suomenkielinen kansakoulu Leppävaaraan vuonna 1906 ja Viherlaaksoon vuonna 1914. Nykyisen Lippajärven lapset kävivät sitä koulua. Koulunkäynti oli vapaaehtoista vuoten 1921 saakka, jolloin annettiin laki oppivelvollisuudesta.

Helsinkiläiset hankkivat Espoosta mieluusti huvilatontteja. Tätä helpotti junaradan rakentaminen. Naapuristamme Grankullasta tuli vuonna 1915 itsenäinen huvilayhdyskunta, ja vuonna 1920 kauppala. Lippajärven seutu tunnettiin Petaksena, ja se oli niinikään huvila-aluetta. Toisen maailmansodan jälkeen alueelle alkoi muuttaa pysyvästi lapsiperheitä niin, että koulunkäynnin järjestäminen tuli ajankohtaiseksi.

1940-LUKU

Lippajärveläislapset kävivät 40-luvulla koulua Viherlaaksoon vuonna 1914 perustetussa kansakoulussa.. Osa siirtyi neljännen luokan jälkeen Viherlaakson yhteiskouluun (vuosina 1941-1944 koulun nimi oli Kauniaisten yhteiskoulu), joka oli lähin oppikoulu - ja tietääkseni ensimmäinen Espoossa. Sitä aikaisemmin oppikoulua lähimmät oppikoulut olivat Helsingissä.



KUVA (Museovirasto). Viherlaakson yhteiskoulu toimi vuosina 1941-1946 nimellä Kauniaisten yhteiskoulu. Nimi vaihtui vuonna 1947, kun koulu sai uuden rakennuksen.
Sotavuosina koulujen toiminta ei ollut säännöllistä.

Aivan vuosikymmenen lopulla vuonna 1949 Petakseen saatiin Viherlaakson Petaksen sivukoulu.

KUVA: Petaksen sivukoulu


1950- LUKU

Melkein koko 50-luvun lapset kävivät koulua Petaksen sivukoulussa, joka toimi nyt jo puretussa vanhassa kartanorakennuksessa Turuntien varrella.

Vuonna 1957 sivukoulu sai uuden kivirakennuksen. Se edusti oman aikansa uutta kouluarkkitehtuuria. Rakennuksessa oli kaksi kerrosta ja mm. erillinen liikuntasali. Tekniselle työlle oli oma aineluokka. Keittö ja ruokala sijaitsivat toisessa kerroksessa, edellinen nykyisessä terveydenhoitajan huoneessa ja jälkimmäinen Sarin Sope-luokassa ja näyttämöllä. Molemmissa kerroksissa oli luokkia. Ensimmäisen kerroksen nykyisessä pikku-ATK-tilassa oli tuolloin opettajainhuone, ja AV-huoneemme oli koulunjohtajan kanslia.

Sivukoulu aloitti toimintansa syksyllä 1957. Vuonna 1958 koulu itsenäistyi Myllykylän kansakouluksi. Vihkiäiset pidettiin 23.11.1958. Ensimmäinen kouunjohtaja oli Sakari Vilonen. Hän jatkoikin koulunjohtajana 20 vuotta, aina peruskouluun siirtymiseen vuoteen 1977 saakka. Samana vuonna johtokunta hyväksyi koululle oman opetussuunnitelman. Koulun opettajakuntaan kuului mm. Inkeri Soiniitty.

1950-luvulla kansakoululaitos koki suuria uudistuksia. Erilliset alakansakoulut yhdistettiin varsinaiseen kansakouluun, ja kansakoulun kuuden luokan jatkoksi perustettiin kansalaiskoulu.

Oppilaat saattoivat nyt jatkaa koulunkäyntiä joko oppikoulussa tai kansalaiskoulussa Leppävaarassa. Espoossa oli jo kolme oppikoulua. Vuonna 1952 aloitti toimintansa Etelä-Espoon yhteiskoulu (nykyisin Haukilahden koulu ja lukio) ja vuonna 1958 Tapiolan yhteiskoulu.

1960-LUKU

Espoo kasvoi rajua vauhtia. Kunta muuttui kauppalaksi vuonna 1963. Myllykylän koulu jäi pian ahtaaksi. Oppilasmäärä kasvoi 145:sta 212:een. Oppilaita oli hajasijoittava muihin kouluihin, mm. Träskändaan.

Myllykylän kansakoulussa harrastettiin vilkkaasti musiikkia. Koulussa kokeiltiin englannin kielen opetusta- mikä oli ihan uutta kansakoulussa. Paperia keräämällä hankittiin ensimmäiset televisiot kouluun. Koulun yhteyteen rakennettii urheilukenttä.

Kansakoulujen hallinto muuttui niin, että oma johtokunta vaihtui kunnan yhteiseksi johtokunnaksi. Niin oli ollut kaupungeissa jo pitkään. Samalla Espooseen tuli kaikille kansakouluille yhteinen opetussuunnitelma.

Koulunkäynti jatkui oppikouluissa tai kansalaiskouluissa. Vuonna 1964 aloitti toimintansa Kauniaisten suomalainen yhteiskoulu.

1970-LUKU

Vuonna 1972 Espoosta tuli kaupunki. Espoon voimakas kasvu jatkui. Myllykylässä oppilasmäärä pysyi tiloihin nähden liian korkeana (237-243). Oppilaita hajasijoitettiin ja kuljetettiin vuosien varrella muihin kouluihin mm. Karhusuolle, Bemböleen, Viherkallioon, Rastaalaan ja Karakallioon.

1970-luvun suuri koulutuspolittiinen mullistus oli siirtyminen peruskoulujärjestelmään syksyllä 1977. Koulun nimi muuttuu Auroran kouluksi (ala-aste). Peruskoulussa noudatettiin uutta opetussuunnitelmaa (POPS). Nyt kaikki oppilaat opettelivat vierasta kieltä (englantia).

Jokaiselle koululle tuli oma kouluneuvosto. Uudeksi koulunjohtajaksi tuli Pentti Jormanainen. Oppilaat jatkoivat ala-asteen jälkeen opintojaan asuinpaikkansa mukaan kolmella eri yläasteella: Karakalliossa, Viherkalliossa ja Kauniaisten Kasavuoressa.

Auroran koulu oli yksi niitä kouluja, joista Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos keräsi aineistoa professori Matti Koskenniemen vetämää DPA-Helsinki tutkimusta varten.

1980-LUKU

Vuonna 1980 koulun oppilaita sijoitettiin kuuteen eri kouluun. Tilanne helpottui hetkeksi, kun vuonna 1981 koululle valmistui puinen lisäsiipi ja kaksi tilapäisiksi tarkoitettua parakkia. Tilapäisyys kesti 22 vuotta.

Oppilasmäärän kasvu kuitenkin jatkui. Lukuvuonna 1984-85 oppilaita oli jo 432! Luokkia oli sijoitettu mm. näyttämölle. Koulua käytiin kahdessa vuorossa. Espoo ratkaisi ongelman jakamalla koulupiirin kahtia ja perustamalla piirin pohjoisosaan uuden koulun: Järvenperän koulun (ala-aste). Se valmistui vuonna 1987, ja tilapula hellitti.

Peruskoulun opetussuunnitelma ohjasi kaikkien koulujen opetusta hyvin samanalaiseksi. Oppilaat saivat numerotodistukset, ja arvostelussa tuli noudattaa ns. Gaussin jakautumaa. Vuonna 1980 koulun kieliohjelma laajeni. Oppilaat saivat valita kolmannella luokalla alkavaksi kieleksi joko englannin tai ruotsin.

Vuonna 1985 säädöksiä muutettiin, ja peruskoulut saivat omat johtokunnat. Samaan aikaan uusitaan peruskoulun opetussuunnitelma. Kunnat saivat laatia opetussuunnitelmaan omia osuuksia. Espoon oma opetussuunnitelma valmistui vuonna 1987. Oppimäärässä suosittiin taito-ja taideaineita. Oppilasarvostelu pehmeni. Sanallinen arviointi tuli mahdolliseksi aluksi 1-2 luokille. Myös koulut saivat luvan hieman painottaa tuntijakoaan ja ratkaista, missä aineissa koko luokka jaettiin pienemmiksi ryhmiksi.

Luokat alkoivat käydä leirikoulussa. Kerhotoiminta oli vilkasta: koululla toimi mm. kuoro-, bändi-, elokuva-, teatteri- ja liikuntakerhoja. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen alkoivat tietokoneet tulla kouluihin. Ensimmäiset kaksi tietokonetta saatiin Auroraan vuoden 87-88 vaihteessa. Ne olivat mustavalkoisia, 9 tuuman näytöllä varustettuja Macintosh Plus-pönttöjä, joissa ei ollut edes lisälevyasemaa - kiintolevystä puhumattakaan. Ruotsin kieltä oli mahdollista opiskella pitkänä kielenä.

1980-luvulla koulunjohtajia kutsuttiin rehtoreiksi. Rehtorit vaihtuivat Aurorassa vilkkaasti. Pentti Jormanaisen sijaisena toimi
Raita Karvinen vuoden verran. Kun Jormanainen siirtyi Joensuuhun, uudeksi rehtoriksi valittiin Olavi Lamberg (1983-1989) ja ja sitten Martti Hellström (1989- ). Rehtori sai avukseen osapäiväisen kanslistin. Ensimmäinen heistä oli Airi Valkonen.

1980-luvun loppu oli ns. koulunkehittämisen kultakautta. Hallinto innosti kouluja omaleimaistumaan. Auroran koulu valitsi teemakseen esteettisen eheyttämisen. Koulu pääsi mukaan Kouluhallituksen kulttuuriprojektiin, joka poiki vuosien varrella monia yhteistyötlaisuuksia. Tiedotusta tehostettiin julkaisemmalla oaa Aurora-lehteä. Sen komeasta taitosta vastasi opettaja Anna-Liisa Korhonen.

1990-LUKU

Yhteiskunnallinen kehitysvauhti senkun kiihtyi. 90-luvun alku oli voimakkaan taloudellisen kasvun aikaa. Kouluihin satsattiin. Aurora sai lisäksi arvokasta lisäresurssia mm. kulttuuri- ja raittiustoimistoilta. Aurorassa kokeiltiin kaikenlaista mm. sanallisen arvioinnin ulottamista viidennelle luokalle saakka. Aloitimme valinnaiskurssit vuonna 1993. Vuonna 1991 otettiin käyttöön uudenlainen päivänrytmi: keskelle päivää tuli siesta. Koulu ja luokkatoimikunnat herättivät henkiin Aurora-päivän vuonna 1990. Toimimme myös opettajankoulutuslaitoksen kenttäkouluna - ja yhtenä vuonna meillä suoritettiin jopa päättöharjoittelu.

Sähköpostin käyttö vakiintui 90-luvulla yhdeksi tärkeimmistä tietokoneidenkäyttötavoistamme, ja ensimmäinen modeemi hankittiin jo vuonna 1990.

Käynnistimme vuonna 1995 Comenius-hankkeen. Viiden vuoden ajan rehtorilla ja opettajilla oli mahdollisuus vierailla Itävallan ja Iso-Britannian kouluissa.

KUVA: Yksi 90-luvun uudistuksiamme oli päivän rytmin muuttaminen. Kokosimme v. 1991 välitunneista 75 minuutin siestan. Mallia on vuosien varrella kehitelty.

Vuonna 1991 Suomessa alkoi lama, ja se iski myös kouluihin, aluksi kevyemmin, mutta vuonna 1993 jo rajusti. Ns tuntikehystä leikattiin 5 %. Opettajia lomautettiin ja määrättiin vaihtamaan lomarahat vapaiksi. Yritimme keksiä luovia ratkaisuja, joilla vahingot olisivat olleet oppilaille mahdollisimman pienet. Näihin ratkaisuihin kuului mm megatunnit. Koulujen määrärahoja leikattiin. Kirjoja alettiin kierrättää. Vanhemmat ostivat luokkiin tietokoneita. Lamaa kesti neljä vuotta. Noina vuosina tuntimääriä ja määrärahoja leikattiin ja opetusryhmiä kasvatetiin.

Samoihin aikoihin lisättiin kuntien ja koulujen autonomiaa. Ruotsinlukijat saivat jo vuonna 1992 ottaa vapaaehtoisen toisen kielen ns. A2- englannin. Meillä kieliohjelma tuli sellaiseksi, että kolmannelta luokalta oli mahdollista valita A1-kieleksi ruotsi tai englanti. Ruotsinvalinneet saivat ottaa viidenneltä luokalta ns. A2-englannin. Opettajat kehittivät opetusta innokkaasti. Auroran Peppi-projekti esiteltiin New Yorkissa saakka vuonna 1992. Olimme mukana useissa tietokoneavusteisen opetuksen kehittämishankkeissa, joissa erityisesti tarvittiin opettaja Juha Hyvärisen asiantuntemusta. Koulumme AuroraPress-ilmoitustaulu aloitti toimintansa Elisassa maaliskuussa -91. Vuosikymmenen loppupuolella myös internet tuli kouluihin. Syksyllä -94 Tele järjesti koulussamme viestintäleirin, jonka aikana lukujärjestyksen mukainen työskentely jätettiin kolmeksi päiväksi, ja kaikki 4-6 -luokkalaiset perehtyivät videoiden, lehden ja radio-ohjelman tekoon. Kokeilimme kaksi lukuvuotta ns. parkkiluokkaa. Toteutimme ensimmäiset Via Dolorosat- joista onkin tullut koulumme perinne. Jouluna 1995 kokeilimme myös adventtipolkua.

Koulut saivat laatia itse omat opetussuunnitelmansa. Auroran uusi opetussuunnitelma valmistui vuonna 1994. Oppimäärä oli kuvattu väljästi. Oppilaille oli tarjolla sekä valinnaisia että vapaaehtoisia aineita. Erityisen suosittu aine oli science. Oppilaitten viikkotuntimäärä saattoi vaihdella. Jokaisella koululla oli itse laaditut todistuslomakkeet. Opettajat kehittivät opetusta innokkaasti. Innostuimme niputtamaan osan uskontotunneista ns. katsomuspäiviksi. Opettaja Päivi Pelli-Kouvo kehitteli kaksikieliopetusta, jolla rikastettiin kaikkien luokkien opetusta. Olimme mukana mm. Koulun Kerhokeskuksen taidekasvatushankkeessa, Koulu 2010- ja majakkakouluhankkeissa. Ns. telematiikan osalta olimme pioneereja. Miedät kutsuttiin mukaan IMTECin Koulu 2020-projektiin, joka alkoi syksyllä -92 ja kesti kaksi vuotta. Vuosikymmenen puolivälissä teimme hartiavoimin töitä Freenetin virtuaalikoulun kimpussa. Olimme sillä mukana kansainvälisesti kiinnostavassa -akvaarioprojektissa. Kuuluimme myös Euroopan Terveet koulut-hankkeeseen.

1990-luvun puolivälissä lama väistyi, mutta koulupuolella niukkuutta purettiin hieman hitaasti. Vuonna 1997 alkoivat taas uudet kehys- ja määrärahaleikkaukset. Auroran johtokunta kohahdutti hankkimalla palkkiorahoillaan ekaluokkalaisille aapiset.

KUVA: Samoihin aikoihin (1995) toteutettiin myös ensimmäinen Luunjan koululeiri. Viimeisin järjestettiin toukokuussa 2006. Suuren työn leirien johtajana teki opettaja Timo Hyvönen.

Vuosina 1997-2000 meillä toimi oma yläkoululuokka, jolle laadittiin oma opetussuunnitelma. Luokkaa veti Risto Shiray Käynnistimme myös vuosikymmenen lopulla Espoon ensimmäisen starttiluokan koululykkäyslapsille.

Kodin ja koulun yhteistyö oli monimuotoista. Vuonna 1996 vanhemmat käynnistivät Kylä kaikille- projektia, joka tähtäsi oman Lippajärven alueemme viihtyvyyden ja turvallisuuden lisäämiseen. Studia-Aurora luennoitsijoina olivat mm. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, psykologi Keijo Tahkokallio, KT Heikki Happonen, kriitikko Jukka Kajava (TV ja tietokonepelit), arkkiatri Risto Pelkonen (Elämänhallinta) , nuorisoneuvoja Taija Blom (elämänhallinta), tapakasvattaja Kaarina Suonperä, opettajankouluttaja Tarja Ehnqvist, emeritusprofessori Matti Bergström, näyttelijä Kari Väänänen.

Oppilasmäärä säilyi 90-luvun melko tasaisena (290- 310), ja mahduimme varsin hyvin tiloihin. Heiniitty rakennettiin, ja siirrettiin Järvenperän koulun piirin. Ajan hengen mukaisesti helpotettin ns vieraassa piirissä koulunkäyntiä myös ylä-asteilla.

Vuonna 1998 saneerattiin koulumme TN-sali turvalliseksi. Samssa yhteydessä tuolivarastosta tehtiin bändikämppä- sitä ennen bändit olivat harjoitelleet entisissä ulkovessoissa.

90-luvun lopulla Espoo alkoi toteuttaa organisaatiomuutoksia, jotka johtivat lopulta TOP-hankkeen kriisiytymiseen. Koulutuspolitiikassa alettiin hermostua koulujen erilaistumiseen, ja mm. arvosteluohjeita tarkennettiin.

KUVA: Vuosikymmenen lopulla valmistui omalle alueellemme yläkoulu: Järvenperän koulu. Sisarkoulumme vaihtoi nimekseen Karamzinin koulu.

2000-LUKU

Espoon taloudellinen tilanne on vahvistunut koko vuosikymmenen ajan. Kaupunki on myös satsannut kouluihin. Vuonna 2008 Espoolla lienee maan paras ns. tuntikehys (kun Kauniaista ei oteta mukaan). Tietotekniikan kehitys on jatkunut nopeana. Koulujen koneet uusitaan tiheästi, ja ne hoidetaan keskitetysti. Vuosikymmenen puolivälissä Espoo järjesti kaikille oppilaille opit-tunnukset, jotka mahdollistavat varsin monipuolisen mettimateraalin käytön opetuksessa. Kesällä 2008 myös koulukirjastomme siirtyi ATK-aikaan.

Kodin ja koulun yhteistyö oli vilkasta. Koti & Koulu ry, organisoi huippuluennoitsijoita Studia-Aurora-sarjaan. Lippajärvellä puhuivat mm. professori Kari Uusikylä, lehtori Tapio Ahokallio, psykiatri Raisa Cacciatora, kouluttaja Timo Nuutinen ja psykiatri Ben Furman.

Pienen tauon jälkeen Studia Aurora heräsi henkiin keväällä 2008, jolloin vieraina olivat mediakasvattaja Anu Ruhala sekä Irene Ojansuu ja Anu Kiesvaara

KUVA: Liityimme vuonna 2000 kansainväliseen tulevaisuuskasvatusta kehittäneeseen hankkeeseen, joka jatkui vuoteen 2006 saakka. Opettajamme pääsivät sen yhteydessä tutustumaan Sotsin, Ruotsin ja Iso-Britannian kouluihin.

Vuonna 2003 havaittiin ilmanlaadu ogelmia lisäsiivessä ja parakeissa. Parakit purettiin, ja tilalle saatiin Kuninkaantien lukiolta vapautunut hieno parakki, jossa opiskelee mm. koko alkuopetus. Parakissa on myös oikea ATK-luokka. Koulun kanslia siirtyi opettaja-asuntolaan. Syksyllä 2007 saimme käyttöömme myös toisen opettaja-asunnon. Kivirakennuksen toiseen kerrokseen rakennettiin paloportaat ja paloseinä.

Vuonna 2004 Opetushallitus uusi jälleen opetussuunnitelman perusteet. Oppimäärää ja mm. arvosteluohjeita yhtenäistettiin ja oma opsimme valmistui vuonna 2005. Espoolaiskoulut alkoivat noudattaa yhteistä itsearviointimallia (ns EFQM).

Olemme jatkaneet kasvuamme kohti omaleimaisuutta. "Painotamme" kahta tärkeää asiaa: perustaitoja ja taidekasvatusta. Edelliseen liittyvät vahvat tukitoimet mm. sini- ja skidikarhuryhmät. Jälkimmäinen näkyy mm. koko koulun näytelmissä sekä kuoro- ja bänditoiminnassa. Kokeilumieltä emme ole hukanneet. Vuonna 2002 kokeilimme muksuoppia.


Koulullamme toimii kaksi sope-luokkaa aina vuoteen 2010 saakka. Espoon ensimmäinen ns ryhäintegraatioluokka, jota opetti Ulla Hämäläinen aloitti meillä syksyllä 2005. Syksyllä 2007 aloitti toinen ryhmä, jota opettaa Kaija Kuivanen. Monia opettajia kiinnostaa ns. pariopettajuus. Ensimmäisen kokeilun ns. Sixmixin toteuttivat Risto Schiray ja Jukka Sarpila lukuvuonna 2006-2007. Lukuvuonna 2007-2008 samassa luokkatilassaopettavia pareja oli jo kolme: Jukka Jokiranta ja Risto Schiray (SixMixII), Katri Ahola ja Ulla Hämäläinen (TriMIx) sekä Mirja-Riikka Kilponen ja Marja Nuutila (ekamix)

Syksyllä 2007 koululla käynnistyi ns. turvallisen iltapäivän kokeiluhanke, jonka koordinaattorina toimii Sari Törrönen.. Syksyllä 2008 tämä TIP-hanke vastaa kaikesta iltapäivätoiminnasta.

Lukuvuosi 2007-2008 oli Auroran koulun 50-vuotisjuhlavuosi. Siihen kuului mm. Rock-konsertti, joulujuhla vm. 1957 sekä musiikkinäytelmä Oliver Twist.

KUVA: Auroran koulu odottaa sanreerausvuoroaan. Näillä näkymin rakennustyöt alkaisivat ehkä 2013. Kuvassa Mimma Hailion näkemys uudesta lisärakennuksesta.

Vuodesta 2008 alkaen olemme myös järjestäneet täydennyskoulutusta erityisesti taideaineissa muiden koulujen opettajille yhtenä Espoon 11-12:sta oppimiskeskuksesta. Keskuksen kouluttajina olivat ensimmäisen toimintavuoden ajan Martti Hellström, Raija Herrala, Jukka Jokiranta, MIrja-Riikka Kilponen ja Risto Schiray.

Aurora 1957-2007

TÄMÄ VUOSI on Auroran koulun 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden aikana näymme monilla eri foorumeilla. TV2:n uutisissa olimme SixMixin tyttöbändillä. Ystävänpäivä on seuraava "iskumme". Koulumme opettajabändi avaa valtuuston puheenjohtajan koolle kutsuman opettajille tarkoitetun keskustelutilaisuuden.

Aikani kuluksi innostuin suunnittelemaan bändille tuota tilaisuutta varten logoa. Jospa se kelpaisi porukalle?

Auroran koulun korjauksen tarpeessa

KUVA:Black Sweep


AURORAN koulun johtokunta ja Auroran Koti ja Koulu ry olivat järjestäneet torstai-illaksi koulun ruokasaliin keskustelutilaisuuden teemalla "Auroran koulu korjauksen tarpeessa – mutta päätökset viipyvät". Tarkoitus oli tarjota vanhemmille tilaisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa koulun korvaavasta lisärakentamisesta ja vanha päärakennuksen peruskorjauksesta. Paikalle saatii koulun edustajien lisäksi kaupungin puolesta peruskorjauksen suunnitteluun osallistuvia virkamiehiä.



KUVASSA: Koulujen saaneerausasioiden asiantuntijoita: Lars Hagman, Sinikka Sorvari ja Seppo Holste.

Tilaisuudessa kerrattiin koulun korjaussuunnitelmien historiaa. Tällä hetkellä Auroran korjausvuoro on investointiohjelmassa vuosilla 2010-2012. Paikalla olleet vanhemmat saivat hyviä neuvoja siitä, miten koulu voidaan tuolla sijaluvulla myös pitää.