Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

maanantaina, elokuuta 15, 2016

Hyvästi rakkaat Auroran parakit!

TÄNÄÄN espoolaisen Auroran koulun väki kokoontuu suunnittelemaan lukuvuotta 2016-17 upouusissa tiloissa Lippajärventiellä.

AURORAN parakit seisovat sitä vastoin tyhjinä Järvenperän koulun kentällä ehkä odottamassa uutta sijoitusta tai uusia hätäväistöoppilaita.

Parakit pystytettiin Järvenperään kesällä 2014, joilloin jäin eläkkeelle. Uusi rehtori Ulriika Huima sai hoitaa muuttohommat loppuun.

Toinen parakeista oli upouusi. Toinen tosi tuttu. Sillä oli korvattu vuonna 2004 1980-luvulla rakennetut vanhat punaiset parakit: "eppula" ja "nappula". Kesällä  2008 parakki syttyi palamaan, ja sitä korjattiin syksyn ajan. Koskaan se ei tullut ihan kuntoon.  Osa ihmisistä oireili,  pahastikin.

Parakin vaativin lukuvuosi oli 2013-14, kun vanha pääkoulu oli  asetettu käyttökieltoon.  Luokat 1-3 ja startti tungettiin tiloihin kenkälusikalla (4-6-luokat opiskelivat Kalajärvellä). ATK-luokka toimi opettajainhuoneena, TS-tilana ja ET-luokkana.  Ilkivallan ja rakennevikojen vuoksi käytössä oli ajoittain vain yksi ulko-ovi. Onneksi hätäpoistumista vaatinutta vahinkoa ei sattunut.

Mutta tuossa parakissa tehtiin about 10 vuoden aikana upeaa työtä. Siellä kävi suomalaista maailmankuulua perusopetusta ihailemassa mm. Pasi Sahlberg, Diana Ravitsch, BBC:n ja Dan Rather Reportin kuvausryhmät.

Kävin muutaman kerran kylässä viime lukuvuonna Järvenperän kentällä tuossa samassa vain paikkaa vaihtaneessa parakissa, ja vaikka tilat oli uudelleen jaettu ja nätisti kalustettu, kyllä siellä saattoi ihan kokea deza vu- ilmiötä. Nyt sellaisillekin saa sanoa hyvästi.

KOLMEN vuoden diaspora-jakso on nyt auroralaisilta ohi. Upeaa. Lapset ja aikuiset ovat  todella ansainneet hienot tilansa. Toivotan heille sydämestäni työniloa ja hyvää henkeä!

TAKANA siis  minun osaltani  jo toinen lukuvuosi eläkeläisenä ja ex-auroralaisena.  Vaikka perustyö jäikin,  kummasti sitä on työjuoksua riittänyt. Ja upeaa niin. Olen todella nauttinut mahdollisuudesta tehdä juuri niitä asioita, jotka ovat kulloinkin tärkeitä ja innostavia. Ja leikkimielisesti siitä, ettei tarvitse  hävetä kuin itseään :-)

Lukuvuoden kaksi isoa valmennusturneeta: opettajien pölyttäminen ops- ja npdl-innostuksiin ovat olleet näitä. Toinen asia, josta olen suuresti nauttinut on ollut aika kirjoittamiseen - sekä yksin mutta vielä mieluummin yhdessä toisten kanssa. Lukuvuoden aikana julkaistiin kolme minulle tärkeää teosta: Erkki Kangasniemen muistelmat, Yhdessä oppiminen- kirja ja Luokanopettajan päiväkirja 2016-17. Ja ihan huulilla on jo kaksi seuraavaa: Atso Vilkkijärven muistelmat ja Didaktiikka-teos. Kolme muuta teosta on vielä virittelyvaiheessa.

Hienoa on ollut myös mahdollisuus käyttää saamaani tutkijakoulutusta; sain selvitysmiehenä tehdä viime syksynä raportin Espoon valmistavan opetuksen haasteista. Keskellä pakolaisvyöryä sitä tunsi todella olevansa ajan  hermolla.

Siirtymäsillaksi eläkkeelle  rakentamani politiikan ja seurakuntahallinnon kentät ovat tuoneet elämään ihan uudenlaisia asioita ja mielenkiintoisia ihmisiä- mutta niiden avulla ovat myös monet yhteydet espoolaiseen koulumaailmaan voineet jatkua. Ja tietysti  valtavasti iloa tuovat läheiset, ja heistä nuorin herra Milton erityisesti.

NYT alkaa siis kolmas lukuvuosi tätä kolmatta elämänvaihetta. Siitä tullee mielenkiintoinen. Näyttää siltä, että valmennuskeikkoja tarjotaan yhä niin opsin kuin NPDL:nkin teemoista,  vaikkakin varmaan hieman rauhallisempaan tahtiin.  Edellisen teeman osalta näkökulma vaihtuu muutosprosessiin innostamisesta sen vahvistamiseen.

Alkamassa on myös ensimmäisen valtuustokauteni viimeinen "lukuvuosi". Juuri tänään kokoontuvat valtuustoryhmät.  Vuonna 2012 valittu valtuusto jatkaa vielä kevään 2017.  Huhtikuussa 2017 on kuntavaalit. Olen ilmoittanut olevani edelleen käytettävissä ehdokkaaksi.

Mutta tässä iässä kaikkiin suunnitelmiin on aina hyvä lisätä: Jos ikää ja terveyttä riittää.

Ei kommentteja: