Keskustelua olivat virittämässä kokoomuksen kansanedustaja ja opetus- ja varhaiskasvatus-lautakunnan puheenjohtaja Sanna Lausalahti, vihreiden opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu sekä demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja ja nuorten elinvoimaisuus kehittämishankeen puheenjohtaja Martti Hellström. Hellströmin Martti toimi tilaisuuden erinomaisena puheenjohtajana.
Sanna Lauslahti avasi tilaisuuden nostamalla esiin maailman kiihtyvän muutoksen.
- Konkreettisti se näkyy ammateissa. Vanhoja kuolee, uusia tulee tilalle. Nyt peruskoulunsa aloittavat nuoret aloittavat työelämässä 2030-luvun loppupuolella. Silloin tarvitaan aivan uudenlaista osaamista, kun ammattina voi olla palvelurobottiohjaaja, mikrobimaalari tai jotain sellaista mitä emme edes vielä osaa kuvitellakaan. Meidän lapsemme ja nuoremme tarvitsevat aivan uudenlaista osaamista unohtamatta perustaitoja – lukemista ja laskemista. Tulevaisuuden haasteeseen pyritään vastaamaan uudella opetussuunnitelmalla, satsaamalla ja kehittämällä opettajien koulutusta (50 milj. 2016-2018), lisäämällä ja monipuolistamalla kieltenopiskelua (10 milj. 2017-2018), liikuttamalla lapsia tunti päivässä (21 milj. 2016-2018) sekä yksi tärkeimmistä asioista on, että peruskoulun uudistamistyötä jatketaan niin valtakunnallisesti kuin Espoossa. Paljon on vielä tehtävä kehittämistyötä, kun katsomme viime tutkimusten antamia tutkimustuloksia. Kaikki lapset on pystyttävä pitämään kelkassa mukana.
Martti Hellström avasi juuri käyttöön otettavan opetussuunnitelman ydintä:
- Kaikkein tärkein muutos koskee opettajan ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Koulusta ei pitäisi lähteä yhtään oppilasta, joka kokisi olevansa luuseri. Tässä tärkeä työkalu on opettajan kannustava innostava ja jokaisen oman intohimon löytämiseen rohkaiseva palaute.
Inka Hopsu kertoi käynnistyvistä varmasti haastavista budjettineuvotteluista:
- Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen vaatii rahaa. Lautakunnan laatimasta esityksestä puuttuu varhaiskasvatuksen osalta 8 miljonaa ja perusopetuksen osalta 4 miljoonaa. Summat perustivat sivsitystoimen laskelmiin siitä, mitä se pitää tarpeellisena. Edessä on kova vääntö.
Keskustelua, kysymyksiä, ideoita
Alustusten jälkeen käytiin pöytäkunnittain keskustelua. Kukin pöytä sai nostaa esiin ongelmia tai esittää omia ehdotuksiaan Espoon koulujen kehittämisestä. Kolme koulupoliitikkoa kirjasi niitä ylös ja lupasi viedä asioita eteenpäin.
Keskusteluun osallistuneiden mukaan on erittäin tärkeää valmentaa myös vanhemmat mukaan uudistukseen. He ovat merkittävä voimavara. Tähän auttaisi mm. juuri vanhemmille laadittu selkokielinen materiaali.
Toinen hieman syrjään uudistuksesta jäänyt ryhmä olivat koulunkäyntiavustajat. Miksei tälle kullanarvoiselle ammattikunnalle voitaisi tarjota mahdollisuutta osallistua esim. opettajille järjestettäviin ops-koulutuksiin?
Huolta kannettiin myös niistä lapsista, joiden vanhemmat eivät jaksa. Eri alojen toimijat voisivat kokoontua yhdessä pohtimaan, kuinka tukea näitä alueen lapsia. Vastaavaa on onnistuneesti aikaisemmin kokeiltu.
Espoo kasvaa vauhdilla; noin 800 lasta tulee vuosittain lisää opetuksen piiriin ja 300-400 varhaiskasvatukseen. Oppilaspaikoista alkaa olla niukkuutta. Esimerkiksi Westendinpuiston kouluun eivät mahdu kaikki alueen lapset. Paikalla ollut Espoon perusopetuksen linjan päällikkö Ilpo Salonen kertoi, että huoli tunnistetaan, ja noin 3000 lapsen sijoittelu käytössä oleviin tiloihin on melkoinen haaste. Valituksia tehtiin noin 1 % tapauksista. Lauslahti täydensi vastausta ja kertoi, että Espoo seuraa huoltajien ensisijaisten toiveiden toteutumista myös kysymällä sitä heiltä, vaikka velvoitetta sellaiseen ei ole. Lasten ja perheiden toiveiden ottaminen huomioon osana päätöksentekoa nähdään tärkeänä asiana. Keskimäärin n. 90 prosenttia toiveista voidaan täyttää. Tilainvestointien lykkääminen ei helpota asiaa.
Espoo kansainvälistyy hurjaa vauhtia, mutta englanninkielisen opetuksen aloituspaikkojen määrä on pysynyt kymmenkunta vuotta noin 50:ssa. Määrää pitäisi lisätä. Olisiko fiksua perustaa uusia paikkoja eri puolille Espoota? Hopsu ja Lauslahti kertoivat, että kouluverkkoa selvitetään ja edellä mainitut asiat on ratkaistava tämän syksyn aikana. Westendin osalta on lähiviikkoina erillinen tapaaminen vanhempien, lautakunnan puheenjohtajiston ja virkamiesten kanssa.
- Vanhemmat, olkaa iloisia siitä, että lapsenne käy koulua juuri Espossa. Täällä on huippuopettajat, osaava hallinto ja reilut resurssit, kertoi nuori espoolaisrehtori.
Lukioiden tilanne puhutti myös. Eikö lukiopaikkkoja voisi olla vielä enemmän? Ovatko lukion kurssit liian raskaita? kysyttiin. Teema innosti ihmisiä niin paljon, että koulupoliitikkokolmikko lupasi järjestää seuraavan koulupoliittisen keskustelutilaisuuden yhdessä Suomen Lukiolaisten liiton kanssa.
Kiitos yhdessä onnistumisesta!
Puolentoista tunnin virallisen osuuden jälkeen moni jäi vielä vaihtamaan ajatuksia. Keskustelu jatkui vielä illalla fascebookissa. Tässä muutama poiminta sieltä:
- Kiitokset kiinnostavasta ja ajatuksia herättävästä keskustelusta! Hienoa nähdä sekä puoluerajat ylittävää yhteistyötä että kouluista löytyvää innostusta opetukseen!
- Tupa täynnä ihmisiä, hyviä puheenvuoroja ja tärkeitä näkökohtia. Opetus on totta tosiaan ison muutoksen edessä.
- Ammattilaiset asialla!
- Espoon kovimmat koulutuspoliitikot Martti, Inka ja Sanna. Hienoa koulu- ja ops-keskustelua. Tupa on täynnä, eikä pelkästään tarjoilun takia.
- Upea koulutusta puolustava voimatrio, hyvä Sanna, Inka ja Martti!
- Hyvä tilaisuus. Tyytyväinen, että menin.
- Hyvä tilaisuus! Kiitos teille. Vaikka perusteet on kyllä luettu, tuli kyllä oivallinen päivitys. Ymmärrys lisääntyi, luulisin. Ei paha, vaikka tulisi tavaksikin.
- Hieno koulupoliittinen keskustelu tupa täys kiitoksia Martti Inka ja Sanna!
- Oli ilahduttavaa osallistua keskusteluun;t oivottavasti loin omalta osaltani toiveikkuutta uuteen lukuvuoteen!
Kiitos ja kumarrus. Jatketaan samoissa merkeissä, ja osaltamme viemme asioita eteenpäin.
Sanna, Martti ja Inka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti