Kirjoja

Kirjoja

maanantaina, elokuuta 22, 2016

Viisaita ajatuksia. Ensimmäinen yhteenveto

SUOMALAINEN  koulu tarvitsee viisaita ajatuksia. Avasin toissa viikolla  tässä blogissa sarjan blogilastuja, johon pyydän arvostamiltani koulumiehiltä ja naisilta heidän konkreetteja ehdotuksiaan siihen, miten kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

ON aika tehdä ensimmäinen  yhteenvetoa 10 pointtilistan pohjalta.

Keskityn tässä koonnassa niihin ajatuksiin, jotka nimenomaan koskettavat kunnan (ei valtion tai koulun tai yksittäisen opettajan) tasoa.

Yhteenvedon tarkoitus olisi saada nyt kommentteja jo tehtyihin ehdotuksiin. Liity parveen!

Mutta sitä ennen muutama sana parviälyn ideasta- johon tämä ajatusten kerjääminen perustuu.

Parviälystä

Parviälyllä/joukkoälyllä  tarkoitetaan tapaa ratkoa ongelmia keräämällä joukolta ihmisiä henkilökohtaisia mielipiteitä, ideoita tai ehdotuksia. Kun ne on koottu, joku koordinoiva taho käsittelee ja kokoaa ne yhteen.

Parviäly on ottanut mallinsa lintuparvesta, joka toiminta yhdessä näyttää älykkäältä.  Jotta vastava ihmisparvi syntyy, jonkun pitää jakaa ainakin alustava aihio yhteisestä kohteesta, jonka ympärille kiinnostuneet ihmiset voivat liittyä jakamaan omia ajatuksiaan.  Osallistujamäärää ei rajata.  Parvet hyödyntävät  osaamista tehokkaimmin pyytämällä mukaan henkilöitä, joilla on aiheeseen liittyvää osaamista tai kiinnostusta. Vastauksiin saadaan diversiteetti kutsumalla mukaan ihmisiä eri kokemustaustasta ja asemista.

30 pointtia

Jäsensin koordinaattorina 10 ensimmäisen viisaita ajatuksia yhdistelemällä niitä "aineistolähtöisesti". Tässä yhteenvedossa ideat on transponoitu (sovitettu, käännetty) kunnan tasolle: siis imperatiiviseiksi kunnan poliittiselle ja hallinnolliselle johdolle. Lisäksi ne on jaettu 12:een osa-alueeseen:
  • ERITYISOPETUS
  • KOULURAKENNUKSET JA MUUT OPPIMISYMPÄRISTÖT
  • KOTI JA KOULU
  • KOULUN RESURSSIT
  • KUNNAN TOIMINTAKULTTURI
  • KUNNAN JÄRJESTÄMÄ TÄYDENNYSKOULUTUS
  • OPETTAJIEN  TYÖAIKA
  • OPETUSJÄRJESTELYT
  • OPETUSTOIMEN  TOIMINTAKULTTUURI
  • PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
  • REHTORIN TYÖ
  • TUKI JA OHJAUS
Esittelen osa-alueet aakkosjärjestyksessä.

ERITYISOPETUS

(1) Kohdennetaan erityisopetuksen lisää resursseja ja jaetaan ne toisin

* ”Pikkuapureista  erityisasiantuntijan rooliin koulussa.” Erityisopettajat  ensisijaisesti opettajien työpareiksi kartoittamaan kunkin luokan tilanteen ja sitten ohjeistavat opettajaa erilaisten tukitoimien muodoista.

* Vahva elatuen panostus nimenomaan alkuopetukseen. Luku- ja kirjoitustaito ehdottomasti kuntoon.

* Erityisopetuksen järjestelyihin joustavuutta ja resursseja nopeisiinkin toimenpiteisiin, sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen yhteistyö erityisen tärkeää.

(2) Erityisluokkien alasajo pysäytettävä

* Liika integraatio ei ole kenenkään etu.

KOULURAKENNUKSET JA MUUT OPPIMISYMPÄRISTÖT

(3) Koulut kuntoon

* Korjataan välittömästi huonokuntoiset koulutilat sekä ennakoidaan tarkastuksilla tulossa olevia sisäilma- ja homeongelmia.

* Tilat kuntoon/ Toimivat  ja terveelliset tilat kaikkiin kouluihin

* Rakennetaan selkeä ohjelma, jonka mukaisesti sisäilmaongelmaisten koulujen korjaukset hoidetaan kuntoon. Ohjelma sisältää aikataulutavoitteet, budjetin, rahoitusratkaisut ja selkeät vastuut kuntien ja valtion välillä.

(4) Ei enää palatseja

* Riittää, kun opetustilat  terveet ja asialliset, monipuoliset ja käytännölliset. Ei arkkitehtonisesti kalliita ratkaisuja vaan perusrakentamista.

(5) Ympäristö monipuoliseksi

* Oppimisympäristöt kaikille innostaviksi tuomalla kouluun ilo, värikkyys ja monenlaiseen tarkoituksenmukaiseen toiminnallisuuteen ohjaava oppimisympäristö.

* Koulujen piha-alueet rakennettava lähiliikuntapaikoiksi, näin oppilaiden liikkumista ei voi estää. Samalla lähiliikuntapaikka palvelisi perheitä vapaa-ajalla ja jopa kesäasukkaita kesäisin.

KOTI JA KOULU

(6) Resursseja (aikaa, osaamista) mahdollistaamaan avointa kodin ja koulun yhteistyötä

* Enemmän  huoltajayhteistyötä, oppilaan osallisuutta  unohtamatta.

* Mitä luontevampia ja arkipäiväisempiä yhteistyön muotoja syntyy ja löydetään, sitä vaivattomammin ja tuotteliaammin arki sujuu. Yhteisö suojaa, kantaa ja kannustaa myös silloin, kun ollaan isojen haasteiden edessä. Peloille ei synny kasvualustaa siellä, missä asiat on luvallista ottaa puheeksi ja toista osataan kuunnella ja kuulla.

KOULUN RESURSSIT

(7) Resurssit kuntoon ja harkintaa suuntaukseen

* Perusopetuksen kivijalkaan, alakouluun, tarpeeksi panostuksia./ Alakoulut ovat kasvatuksen ja koulutuksen kivijalka. Sinne tarvitaan resurssiloikka.

* Opetusryhmissä pitää olla riittävä määrä opetuksen ammattilaisia suhteessa oppilaisiin./ Riittävän pienet ryhmäkoot ja riittävästi opettajia.

* Oppilaalle opettajan aikaa.

KUNNAN TOIMINTAKULTTURI

(8) Laadulliset tavoitteet ohjaamaan perusopetuksen taloudellista resurssointia

* Kunnan onnistuminen  perusopetuksen järjestäjänä vaatii pitkäjänteisen yli vaalikausien ulottuvan strategia,  missä laadulliset tavoitteet ohjaavat taloudellista päätöksentekoa eikä päinvastoin.

* Lisää budjetista päättävien arvostusta koulutusta kohtaan, niin että opetuksen resursseihin satsataan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

KUNNAN JÄRJESTÄMÄ TÄYDENNYSKOULUTUS

(9) Täydennyskoulutukselle kehittämisohjelma

* Rakennetaan täydennyskoulutuksen kehittämisohjelma tiiviissä vuorovaikutuksessa kentän koulujen, opettajien ja rehtoreiden kanssa. Meidän pitää osata vastata aidosti siihen, millaista opettajuutta tulevaisuuden koulussa ja yhteiskunnassa tarvitaan.

* Rakennetaan systemaattinen  rehtoreiden ja opettajien  täydennyskoulutusohjelma. Sen sisällöt perustuvat tulevaisuuden koulun kehittämistarpeisiin johtamisesta pedagogiseen kehittämiseen ja kulloinkin koulutuspolitiikassa määriteltyihin painopistealueisiin asti.

* Laaditaan täydennyskoulutukseen jokaiselle opettajalle yksilölliset ja yhteistoiminnalliset oppimispolut.

(10) Ei vain suunnitella vaan myös järjestetään täydennyskoulutusta

* Järjestetään opettajien täydennyskoulutus  säännölliseksi, tavoitteelliseksi ja tukemaan koulujen toimintakulttuurin muutosta/ Täydennyskoulutuksen kytkeminen koulun kehittämiseen (Työstä YT:lla)

* Järjestetään digitaalista täydennyskoulutusta (webinaarit)

(11) Määrätään täydennyskoulutusvelvoite (ja luodaan sille edellytykset)

* Määritellään jokaiselle opettajalle ja rehtorille vuosittainen velvoite ja oikeus täydennyskoulutukseen osallistumiseen ohjelman sisältöjen mukaisesti/ Opettajien täydennyskoulutus kuntoon. Ammattitaidon kehittäminen tulee olla todelliseen tarpeeseen perustuvaa ja säännöllistä ja velvoittavaa.

* Kytketään palkkaus  sitoutumiseen päivittämään osaamisensa voimassa olevan opsin mukaiseksi. Perusteeksi tälle riittävät peruskoulun periaatteet ja lasten perusoikeudet.

(12) Vahvistetaan työssoppimisen mahdollisuuksia

* Systemaattista työnkiertoa.

OPETTAJIEN  TYÖAIKA

(13) Heti mukaan työaikakokeiluihin

* Opettajien työaikaa koskevilla uusilla kokeiluilla on kiire.  On luotava työaikamalli, joka tukee opettajaa muuttuneen työnkuvan hallinnassa./ Opettajille läpinäkyvästi palkattua opetuksetonta aikaa suunnitella, kehittää ja tehdä yhteistyötä./ Lähdetään rohkeasti mukaan jo 2017-18 alkaviin vuosityöaikakokeiluihin.

(14) Karsitaan turhaa paperityötä

* Liika byrokratia karsittava, opettajan saatava tehdä sitä työtä, mikä on koulun ja opettamisen tarkoitus./ Luovutaan turhasta lomaketyöstä ja saadaan näin isää aikaa opetukseen.

(15) Työaikaa yhteissuunnitteluun

* Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen koulujen pedagogisen kehittämisen keskiöön. Opettajien yhteissuunnittelu ja yhteiset pedagogiset projektit lisääntyvät.

* Opettajien yhteissuunnittelu ja yhteiset pedagogiset projektit lisääntyvät ja vahvistavat samalla koulun yhteisöllisyyttä ja moniammatillista yhteistyötä. Yhteisiin projekteihin ja toteutukseen otetaan mukaan myös koulun muu henkilöstö.

OPETUSJÄRJESTELYT

(16) VSOP henkiin!

* Vuosiluokaton alkuopetus (2-3 v), yhteissolussa ja yhteisopettajuudella. 3. luokalle siirrytään joustavasti, mutta vasta kun alkuopetuksen perusoppimäärä välineainessa on hallussa. Vielä parempi on, jos saada vuosiluokaton esi-ja alkopetussolu.

(17) Rohkaistaan johtamispuheessa yhteisopettajuutta

* Enemmän yhteisopetusta, pariopetusta, kollegiaalista tukea.

Enemmän yhteisopetusta, pariopetusta, kollegiaalista tukea, joustavuutta, läpinäkyvyyttä,

(18)  Malttia digiloikkaan

* Digiloikasta tai yksittäisestä kehittämishankkeesta ei voi tulla toimintaa ohjaava asia, sillä niin laajat ovat ne tavoitteet ja haasteet, mitä tämän päivän koululta odotetaan.

OPETUSTOIMEN  TOIMINTAKULTTUURI

(19) Vahvistetaan kaikilla tasoilla luottamuksen ja yhteistyön kulttuuria

* Eri ammattilaisten, eri ikäisten ja erityyppisten koulun aikuisten on tärkeä löytää kunnioittava, kuunteleva, arvostava ja reagoiva tapa tehdä työtä yhdessä päämäärien eteen. Tässä ei titteli auta, onnistuminen perustuu luottamukseen/ Luottamuksen kulttuuri.

* Kulttuuri, jossa  asiat on luvallista ottaa puheeksi ja toista osataan kuunnella ja kuulla.

* Positiivinen lähestymistapa asioihin

* Avoin yhteisöllisyys. Oppilaat, opiskelijat, vanhemmat, naapurusto, yritykset, yhteiskunta luomaan ja uudistamaan koulu siksi, mikä se voi olla.

(20) Luodaan kokeilemiseen ja erehtymiseen kannustava ilmapiiri

* Erehtymisen salliminen. Suomalaisia vaivaa oikeassa olemisen pakko ja erehtymisen pelko. Voimme rohkaista toisia ja itseämme yrittämään rennommin ja nauttimaan virheistämme.

* Uskallus (rajojen rikkominen).Yritetään. Kokeillaan. Opettajia ja rehtoreita tulee kannustaa ja tukea uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotossa ja kokeilemisessa.

(21 Lisää  arvoa hyvinvoinnille ja mielenterveydelle

* Vaalitaan mielenterveyttä lapsuus- ja nuoruusvaiheessa.

(22) Puretaan byrokratiaa

* Byrokratia ja hallinto kevyeksi.

(23) Ei tingitä turvallisuudesta

* Asiat, jotka voi ennakoida, kannattaa ennakoida. Ainakin turvallisuuteen liittyvät. Asiat, joita ei voi ennakoida, kannattaa silti ennakoida.

PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

(24) Muutetaan arviointia rohkeasti

* Räjäytetään vanhat perinteet ja rakennetaan oppimisen ja osaamisen arviointikäytännöt uusiksi kohti vuorovaikutteista ja jatkuvaa oppimisen ja osaamisen arviointia, jossa on selkeät ja johdonmukaiset kansalliset ja paikalliset sisällöt ja tavoitteet.

(25) Kunnioitetaan johtamispuheessa opettajuutta

* Vaikka opettaja olisi kuinka "ohjaaja" ja "oppimisen mahdollistaja", ei aikuisen vastuusta pääse kiemurtelemaan. Aikuinen ohjaa, opettaa, kasvattaa, antaa esimerkin ja palauttaa pelikentälle, sääntöjen ja rajojen sisälle.

* Opettaminen on etuoikeus!

* Opettajan rooli on aina vain tärkeämpi laadukkaassa opiskelussa.

(26) Varmistetaan, että perusasiat on pääasia

* Kaikista ilmiöistä huolimatta peruskoulusta tulee saada hyvät perustaidot ja - tiedot./ Lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka keskiöön/ Luku- ja kirjoitustaito ehdottomasti kuntoon.
/Vuosiluokkien 1-2 vahvojen perustaitojen opetusta.

* Yleissivistys  jäsentää kvasitiedon ja propagandan kaaosta. (vrt. Tuntijako)

(27) Tuetaan kouluja liikunnan lisäämista  

* Liikuntaa ennen ruokailua!

REHTORIN TYÖ

(28) Arvostetaan konkreetisti esimiestyötä

* Esimiestyön tärkeys. Rehtorien työn tukeminen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen on koko koulun etu.

* Hyvä johtajuus rakentuu yhdessä, eikä se keskity yksilöpalvontaan.

* Jokainen rehtori ansaitsee hyvän esimiehen.

TUKI JA OHJAUS

(29) Lisää resursseja oppilaan ohjaukseen

* Resurssien lisääminen oppilaanohjaukseen

* Tehostetaan ohjausta perusopetuksen viimeisillä luokilla.

(30) Huomio tukeen eikä papereihin

* Kolmiportaisen tuen raportoinnin taakkaa pitäisi keventää  (kunnankin tasolla).  Paperille kirjoitetut tuet eivät auta mitään, jos ne eivät jalkaudu käytäntöön. Opettajien energia  ja ajankäytön painopiste konkreettisten tukitoimien toteuttamiseen, ei paperitöihin.

* Byrokratian ja hallinnon riittävää keveyttä niin, että niin varhaiskasvatuksesta kuin oppilashuollossa lapsen avun tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti.

PARVIÄLYTEHTÄVÄ: Ovatko kaikki 30 ideaa arvokkaita ja tehokkaita? Onko niissä kaikki arvokas ja tehokas?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Suosittelen lämpimästi liittymään Facebookin Alakoulun aarreaitta-ryhmään. Niitä viestejä lukemalla pääsee vähän lähemmäs koulumaailman todellisuutta. Monta kertaa olen miettinyt, voivatko kommentoijat todella olla maisteritutkinnon suorittaneita ammattilaisia.

"Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa" -sarja ei taida ihan kohdata tavisopea...

Martti Hellström kirjoitti...

Hei Anonyymi!

Kiitos kutsusta. Laitoin jäsenanomuksen.

En tiedä, mikä on tavisopettaja, mutta tässä pitkässä sarjassa kirjoittaa näkemyksiään sekä useita opettajana kaksin käsin toimivia että muita. Kirjoittajien koulutustausta vaihtelee. Ihan kaikilla ei ole muodollisya opettajankoulutusta. Osalla on dosentin pätevyys. Kokemusta koulusta kaikilla kirjoittajilla on.

Sarjan idea perustuu ns. parviälyyn, jossa uskotaan että kokonaiskuva vahvistuu sitä mukaa, mitä erilaisempia näkemykset ovat. Tervetuloa kirjoittamaan oma listasi.

Martti