Kirjoja

Kirjoja

torstaina, marraskuuta 29, 2007

Viimeisiä vuosilomapäiviä viedään



HUOMENTA. Tänään ja huomenna vietän lähes viimeisiä vuosilomapäiviä Suomen Turussa ja Itämerellä. Sure Pro-Rexi koulutuskiertueen toiseksi viimeinen alueseminaari alkaa puolenpäivän aikaan paikallisessa hotellissa. Toinen koulutuspäivä on Vikingin Isabellalla. Kiertueen viimeinen seminaari on tammikuussa Jyväskylässä, ja sitten Mr. Fullan saa saa tovin levätä. Ehkä minäkin:-)

JUNA Turkuun lähtee klo 10.08, joten tässä ehtii pakata rästipapereita mukaan iltahommiksi ja kaikessa rauhassa vielä tehdä naputteluhommia macilla. Ensi viikonvaihteen jälkeen alkaa iloinen nousu joulun juhlakauteen.

keskiviikkona, marraskuuta 28, 2007

Oliver Twist goes music

KUVA: Oliverin musiikki syntyy. Maestrona säveltäjä Uma Jutila.

KOMEA lähes talvinen päivä. Klo 8-9 koko henkiökunnan työpaikkakokous. Klo 9 alkaen kannelpajat loppuluokille. Lapset innoissaan. Minulla kehittämiskeskustelu opettajan kanssa. Klo 10 SixMixiin ohjeitamaan ensi viikon puheliniskua sotaveteraaneille. Pikalounas koululla vierailleen opettajan kanssa. Siiten Oliver Twistin musiikkia treenaavaa ryhmää ihailemassa (ks. kuvat). Klo 12 Oliverin lapsinäyttelijöiden treenit JJn kanssa. Kaikille alkaa löytyä istuva rooli. Ripan kanssa 50-vuotiskonsertin bändien nmien koontaa ja konserttipaitojen tilausasioita. Piipahdus 5b-luokassa. Historian projekti. Kaikki hyvin.



Iltapäiväksi SOKLaan tapaamaan Kansasen Perttiä. Vein terveisiä Uusikylän Karille. Sitten takaisin koululle koodaamaan vanhempien tyytyvöisyyskyselyä. Omalle esimiehelle selvitys vihaisen huoltajan puhelusta todistusten siirrosta tammikuulle. Avustajien virkavapausanomuksia. Kyln poikien ajamista pois koulun katolta. Opettajille emai-ohjeita loppuviikkoa varten. Tiedeote oulun www-sivuille joulun ajan ohjelmasta.

maanantaina, marraskuuta 26, 2007

Paluu arkeen

VIIME viikko oli juoksua maailmalla. Juoksuista tulee aina lasku. Sen on oppinut.

PÖYDÄLLÄ odotti iso nippu selvitettäviä asioita. Erään luokan pikkujouluissa yhden perheen auto oli peruutettu toisen päälle. Tapauksen silminnähneet vanhemmat pyytävät nyt opettajaa hoitamaan asiaa. Perjantaina erään harvinaisen katsomusryhmän tunnilla opettaja ja oppilaat olivat ajautuneet konfliktin. Yhdessä luokassa kattolamppu oli särkynyt. Joku opettaa oli unohtanut kertoa kokeesta. Vanhemmat olivat vihaisia. Erään toisesta koulusta tulevan oppilaan siirto erityisluokalle oli ohjeistettu sekavasti, ja huoltaja oli nyt valittanut kohtelusta kaikille mahdollisille tahoille aina opetushallitusta myöten. Oma esimieheni pyysi minulta selvitystä...Annoin ja saimme synninpäästön. Yksi oppilas ei ole saanut tarpeeksi koulunkäyntiavustuspalvelua Siihen on löydettävä "syyllinen". Edessä oleva juhlasuma huimaa opettajia. Ja kaiken päälle henkilökuntaa iskee kaikenlaiset flunssat. Yökoulun jälkeen joku ei ole muistanut panna kaikkia tavaroita paikalleen, ja joku toinen polttaa päreensä. Ja viikonlopun jäljiltä lapset ovat levottomia.

HIENO AIKA laittaa vanhemmille tyytyväisyyskysely :-)




VAKAVASTI. Arki on pieniä asioita, jotka on hoidettava. Suolaa ja sokeria. Samalla kun esittelee koulua hymysuin vieraille. Tänään rakensimme radan toisen kerran Valkealan koulun opettajille. Ryhmäintegraatio>sinikarhut>SixMix>Oliver Twist>TIP. He näyttivät tulevan ihan toisenlaisesta maailmasta, rauhallisemmasta ja tempoltaan hitaammasta.

sunnuntaina, marraskuuta 25, 2007

Farssia, tragediaa vai ihan jotain muuta?

KUVA: Länsiväylän sunnuntainumeron 3-sivu

Päivitetty 29.11.

SUNNUNTAIN aamukahvipöytääni kuuluu ehdottomasti Länsiväylä-lehti. Niin tänäänkin. Kouluasioista sivuttiin useassakin jutussa, mutta ehkä tämän päivän lastuksi valitsen jutun " Kuitinmäen koulukiistasta farssi". Ingressin mukaan (1) vanhemmat uhkaavat koululakolla, (2) opetustoimi ja lautakunta tukkanuottasilla.

(1) Kyse on siis siitä, mihin remontiin joutuvan koulun oppilaat sijoitetaan remontin ajaksi. Vanhemmat eivät halua lapsiaan Keski-Espoon kouluun. Ja nyt sinne eivät yhdeksäsluokkalaiset rehtorin mukaan ehkä mahdukaan. Vanhempien mielestä heidän lapsillaan on oikeus hyviin tiloihin- heitä ei lohduta se, että tulevilla polvilla on Kuitinmäessä saneratut tilat. Siksi he vaativat parakkeja Olarin koulun pihalle. Sanon taas kerran: maksamme yhä siitä, että 90-luvun laman aikoihin koulurakentamista ajettiin alas. Espoon kokoisessa kaupungissa saneerataan koko ajan kouluja- meillä pitäisi olla yksi ylimääräinen koulurakennus, johon muuttaa diasporan ajaksi.

(2) Lehden mukaan viraston ja lautakunnan suhteet ovat riitaisat. Kuka tietää? Lautakunta vaihtoi viime kokouksessa kantaansa ja hyväksyi viraston valmisteleman esityksen toisella kerralla. Nyt kun tilapulasta on alettu puhua, lautakunnan puheenjohtaja toivoo jatkossa parempaa valmistelua, ja että jos aihetta on kaupunginhallitus korjaisi fiban käyttämällä päätöksen nosto-oikeuttaan. Opetustoimenjohtajan mukaan tilapulaa ei ole.

KUVA: Länsiväylän perjantainumeron 3-sivu

Kokonaan toinen asia, että suuri osa espoolaisoppilaista käy koulua vanhoissa ja puutteellisissa tiloissa, joihin verrattuna Keski-Espoon tilat ovat hyvät. Olisi todella upeaa löytää ratkaisu, jolla saneerausvuoroa odottavat koulut, kuten Rastaala (ja Aurora) saatettaisiin pikaisesti 2000-luvulla tarvittavaan kuntoon.

PS. TÄYDENNYS 29.11. Eilisen LänsiVäylän mukaan Kaupunginhallitus on käyttänyt nosto-oikeuttaan ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

lauantaina, marraskuuta 24, 2007

Syksyn viides VESO

KUVA: Vähän on ollut säpinää viime aikoina.


PERUSKOULUUN siirryttäessä opettajille haluttiin turvata oikeus- ja samalla velvollisuus- täydennyskoulutukseen. Niinpä VESsissä lukee yhä, että jokaisella opettajalla on velvolliuus osallistua joka lukuvuosi kolmeen täydennyskoulutuspäivään.

Aluksi VESOT olivat Espoossakin massatilaisuusia. Nyt valtaosa opettajista hoitaa velvollisuutensa osallistumalla koulun omiin vesopäiviin tai keskitetysti järjestettyihin pedagogisiin iltapäiviin Muaalla maassa koko kunnan tai jonkn alueen kaikkien opettajien yhteinen koulutupäivä elää yhä tai taas.

TÄNÄÄN "vedin" viidenen oman Veso-luentoni tänä syksynä. Turnee alkoi Mantsälästä, sitten Turku I, sitten Hämeenlinna, sitten Heinola ja tänään Turku II. Muutosteema kiinnostaa. Edellisestä kerrasta viisastuneena otin mukaani koulun dataprojektorin, suurensin diojen fonttikokoa ja luovuin äänitteistä. Isossa salissa vaikeinta koleerikolle oli puhua mikkiin hidastetusti.

LUENTO sujui leppoisasti, sain turkulaiset jossei nyt nauramaan, niin ainakn naurahtamaan. Ja pari tuttua kävi oikein kiittelemässäkin. Jäi turneestä hyvä mieli, mutta tältä syksyltä vesoilu saa olla tässä.

perjantaina, marraskuuta 23, 2007

Terveisiä sieltä. Terveisiä täältä!

KUVA: Kari Karvonen (Pro Rexi)

HUH! Kaksi tuntia sitten kotiin koulun kautta. Kun on ollut kolme päivää peräkkäin pois koulusta, saa totisesti paikata hommia. Ja kun apulaisrexi oli samaan aikaan pois, erityisen totisesti. Vaikka olimme keskiviikon YT:llä rakentaneet hyvän varamiesjärjestelmän, aukot tulivat syliin. Hyvä niin. Sisäinen tiedotus ei sittenkään toimi riittävän hyvin.

OLIN siis keskiviikon ja torstain kouluttamassa tulevaisuuskasvatuksen kouluttajia Espoon vetämässä hankkeessa. Torstai-iltapäiväksi jouduin kuitenkin ajamaan johtotähti etukenossa Mäkelänrinteen lukioon, jossa vastasin iltapäivällä PRO REXI-koulutuksen ensimmäisestä päivästä. Innostava kokemus.

Tänään perjantaina olin vuosilomalla ja perinteiseen tapaan keikalla, nyt Porvoossa kouluttamassa erityisopettajia konsulteiksi Ahosen Jompan isännöimällä kurssilla.

KUVA: Kari Karvonen: Ja huomenna pitäisi vielä viilettää Turkuun! Olenkohan menettänyt kokonaan järkeni?

torstaina, marraskuuta 22, 2007

Kodin ja koulun romanttinen yhteistyöpuhe




OLEN VAHVASTI kodin ja koulun yhteistyön kannattaja. Juuri siksi olen sitä mieltä, että kodin ja koulun yhteistyöstä on uskallettava nostaa esiin myös kipukohtia. Näkemykseni senkun vahvistui, kun valmistelin omaa alustustani Opetushallituksen kodin ja koulun yhteistyöseminaariin. Aiheeni oli " 10 tapausta jotka järisyttivät" - joko myönteisesti tai kielteisesti. Videohaastattelin sekä opettajia että vanhempia. Vakuutuin, että romanttisen pintapuheen alla on usein katkeruutta, taisteluja jopa oikeustaisteluita. Pintaa pitää yllä usein kauhun tasapaino.

Opettaja-lehti halusi tehdä haastattelun teemasta, vaikka itse seminaari peruttiinkin- kuvaavasti siksi, että seminaariin ei ilmoittautunut tarpeeksi osallistujia.

Allaolevasta osoitteesta etsivä löytää perjantaina ilmestyvän Tiina Tikkasen Opettaja-lehteen kirjoittaman jutun.

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2007_47/page48.htm

keskiviikkona, marraskuuta 21, 2007

Takaisin tulevaisuuteen

AAMULLA klo 8 meillä oli YT. Saimme järjestykseen rehtorin ja apulaisrehtorin varamiesjärjestelyt, niin ettei talossa on yhtä aikaa 25 rexiä. Tällä viikolla on nimittäin tilanne päällä: sekä minä että Ulla olemme poissa.

KUVA: Huima porukka ja huima päivä


SITTEN riensinkin Koulumestarin koululle, jossa about 16 innokasta tulevaisuuskasvatuksen kouluttajakokelasta ympäri maata aloitti teeman opiskelun. Tarkoitus on nousta edellisen vuosina 2000-2006 toteutetun Futures-hankkeen olkapäille ja kehittää teemaa 1,5 seuraavan vuoden aikana entisestään.




KUVA: Koulumestarin koulun rehtori "Innokas" Vesa Äyräs esitteli innostavasti omaa kouluaan. Ja aihetta ylpeilyyn totisesti olikin. Tilat ja palvelu olivat erinomaisia.







KUVA: Oli jotenkin hulppeaa löytää uudelleen 2000-luvun alun Futures-innostus. Moni asia oli unohtunut, ja ideoiden uudelleen kohtaaminen oli riemukas kokemus.







KUVA: Päivän aikana käytettiin paljon yhteistoiminnallisia, keskustelevia ja kokemuksellisia työtapoja. Ensimmäisen päivän palaute oli oikein ystävällistä. Vaikka pieniä teknisiä ongemia dataprojektorin ja macin näytön yhteensovittamisessa olikin.

Lasten osallistamisesta

KUVA: Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sivisti seminaarilaisia faktatiedoilla. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja hänen mielipiteensä tulee ottaa huomioon.

MANNERHEIMIN lastensuojeluliitto oli järjestänyt Kansallismuseon auditorioon "Lapsen oikeuksien päivän seminaarin", jonka paneliin minut oli pyydetty. Teemana on lasten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet koulussa, kotona ja harrastuksissa. Kuulijoille tehtiin selväksi, että nämä asiat eivät ole riippuvaisia aikuisten hyväntahtisuudesta, vaan niillä on vankka ja velvoittava säädöspohja. Se ulottuu kansainvälisistä sopimuksista Suomen omaan perustuslakiin. Nykytilannetta kuvattiin sellaiseksi, että säännökset ovat kunnossa: eniten tekemistä on käytännön toimintakulttuurissa. Kuinka muuttaa aikuisten asenteita niin että lapsille olisi aikaa ja heitä arvostettaisiin.

KONKREETTEJA ja monelle tuttuja osallisuutta edistäviä toimintamuotoja ovat oppilaskunnat ja mm tukioppilastoiminta "tukarit". Pieniä mukavia kikkoja olisivat myös aloitelaatikot, oleskelutilat, äänestykset, vertaissovittelu, koululehden tekeminen ja esim, keskustelupalsta koulun nettisivuilla. Kaikkiaan kouluissa tulisi kuulla vielä enemmän lasten ääntä.

MIELENKIINTOISTA oli kuulla, kuinka osallisuusoikeus arjessa toteutuu. Kansainvälisessä Civic-mittauksessa suomalaiskoululaiset tulevat kouluissa kuulluiksi keskiarvoa selvästi vähemmän- ja lisksi suomalaisnuorilla on hyvin kieltein suhtautuminen vaikuttamiseen. Jonkun tutkijan mukaan suomalaiskoululaisilla on syrjäytyvien nuoren asenteet.

Suomalaisten selvitysten mukaan puolet yläkoululaiset ja 40 % lukiolaisista kokee, etteivät he pysty vaikuttamaan koulussa. Alakoululaisten osalta osallisuus toteutuu vielä huonommin kuin vanhempien oppilaitten osalta. Kaikkiaan lapsi kuullaan paremmin harrastuksissa ja kotona kuin koulussa. Lasten mukaan koulussa voidaan vaikuttaa lähinnä koulu- ja luokkahenkeen ja kaveruussuhteisiin. Ja toisaalta juhliin ja teemapäiviin. Lapsia harmittaa, että jos heitä kuullaan, asiat eivät kuitenkaan parane. Yksi tärkeimmistä ongelmista, jonka myös Ressun tukkarit nosivat esiin oli koulukiusaaminen.

Hiukan minua yllätti kuulla, mihin lapset haluavat vaikuttaa. Meille kerrotiiin, että nuoret näkevät arjen erilailla kuin aikuiset. Silti oli ylltys, että nuorista tärkeimpiä asioita, olivat kouluruoka ja koulun viihtyvyys (esim viherkasvit). Paneelissa minun olikin ihan pakko avautua ja kertoa, kuinka väärin olen asiat ymmrtänyt. Minä kun olen tyhmyyksissäni luullut, että lasten pitäisi saada osallistua omaan opetukseensa.

TOINEN asia, josta minule tuli pakottava tarve avautua, oli keskustelua hallinnut tapa tarkastella osallisuutta vain yhteiskunnallisen aktiiisuuden tavoitteen kautta Nostin itse esiin yhteisöön kuulumisen tärkeyden, joka syntyy, kun opettajat ja oppilat tekevät yhdessä merkityksellisiä asioita. Vaikka nyt koko koulun näytelmää. Ja kuinka lasten osallisuutta lähestytään aikuisten osallistamistapojen kautta. Lapsen pitäisi saada olla lapsi ja suojassa aikuisten maalmalta. Lapsen osallisuus on osallisuutta omaan yhteisöön ja omaan elämään.

Joka tapauksessa yhdyin seminaarin pääjuoneen. Lapsia tulee osallistaa. Mutta lapsenkokoisesti. Osallstaminen voimaannutta rakentaa hyvivointia ja kiinnittää yhteisöön. Ja osallistamisen keinot saavat olla myös hauskoja. Osallisuuden vastakohta on osattomuus ja syrjytyminen.

maanantaina, marraskuuta 19, 2007

Lapsiterroristit luulevat, että elämä on nettipeli?

KUVA: Juha Hyvärinen

OLIN ajattelut, että Jokelan traagiset koulusurmat olisivat teema, josta en kirjoita. Tuntuu kuitenkin, että on pakko. Abiturientti Auvinen käynnisti murhillaan ennen näkemättömän laajan julkisen keskustelun ja samalla yhä uusien koulusurmien suunnittelusuman. Oletan, että hän saavutti tavoitteensa, ehkä enemmänkin. Hän jää historiaan.

Uutiset Saksasta ja Norjasta kertovat, että nuoret teinit suunnittelevat siellä vakavissaan uusia iskuja kouluihin. Olemme aivan uudenlaisen terrorismin äärellä, jossa yhteiskunnan vihollisiksi julistautuvat lapset ja nuoret. (Toistaiseksi) pojat, joiden pään sotapelit ja internet ovat pahasti sotkeneet. Kuvittelvatko he oikeasti, että elämä on jokin nettipeli?

On syntymässä aivan uudenlainen terrorismin genre. Tähän asti yhteiskunta on käynyt sotaa polittista ja uskonnollista sotaa terrorismia vastaan. Terroriteoille on ainakin jostain näkökulmasta löytynyt "järki". Niillä on kuitenkin pyritty jostain näkökulmasta parempaan yhteiskuntaan. Lapsiterroriteilla ei ole tällaista päämäärää. Ehkä koulumurhat ovatkin kostoiskuja ja niitä ennakovat videoclipsit kaikkein väärinkohdeltuimpien ja rikkimenneimpien Kullervojen kirouksia.

Aikuisten häkellystä kuvaa, kuinka media etsii tällaisessa tilanteessa syyllisiä. Murhille täytyy löytyä syy ja syyllinen. Yleensä se on koulu. Ehkä typerimmillään tämä sokkohaku näkyi Hesarin viime viikon perjantain numerossa, jossa syyllistettiin Espoon rexit. Nämä kun oli komennettu seminaariin. Eikä seminaaria keskeytetty.

HUH! Pitäisikö median pikemminkin tehdä tutkivaa journalismia ja kaivaa vaikka esiin, kuinka tässä maassa 90-luvun alun laman jälkeen suuri osa köyhistä ja apua tarvitsevista on tietoisesti syrjytetty. Yhtenä kipeimpänä ryhmänä lapset ja nuoret, jotka on jätetty jonottamaan psykiatrisia palveluita.

SUOMENKIELISEN opetuslautakunnan puhenjohtaja ja varapuheenjohtaja lähettivät tänään espoolaisrekseille kyselyn siitä, millaisia ohjeita koulutuskeskus antoi ampumakohtauksen johdosta. Syyllisiä ei kuulema haeta. Luonnollisesti vastasin. Laitan vastaukseni myös tähän.

SELVITYS JOKELAN KOULUN AMPUMAVÄLIKOHTAUKSEN KÄSITTELYSTÄ AURORAN KOULUSSA JA SIIHEN SAADUISTA OHJEISTA
Kuinka toimimme

Keskiviikko 7.11.
Kesken rehtoriseminaarin media tiedotti Jokelan tragediasta. Soitin koululle, jossa apulaisrehtori kertoi väen kuulleen järkyttävän uutisen. Lapset olivat jo lähteneet pääosin kotiin. Seminaarissa sovittiin, että seuraavan päivän alkua myöhennetään niin, että rehtorit ehtivät käydä antamassa koululle ohjeet.

Illalla laadimme apulaisrehtorin kanssa suunnitelman torstaipäivää varten. Laitoin postituslistalla koko henkilökunnalle kirjeen, jossa väkeä pyydettiin pukeutumaan suruvaatteisiin. Niinikään yksi opettajista hankki kaikkiin luokkiin kynttilät ja kynttilän jalat.

Tragedian mittasuhteet paljastuivat vasta illan mittaan. Uutisista kuulimme, että Opetushallituksesta on tulossa rehtoreille ohjeita. Laitoimme koulumme nettisivuille kynttilän kuvan ja lyhyen tekstin: " Syvä osanottomme Tuusulan ampumavälikohtauksen uhreille Auroran koulun henkilökunta ja oppilaat sytyttävät torstaina 8.11. surukyntilät Tuusulan koulukeskuksen järkyttävän ampumavälikohtauksen uhrien, kuuden oppilaan, terveydenhoitajan ja koulun rehtorin muistoksi."

Torstai 8.11.
Olimme sopineet opettajille infon klo 8.50-9.00. Yhtä opettajaa lukuun ottamatta kaikki ehtivät paikalle. Rehtori oli koululla klo 8.10 alkaen ja jutteli henkilökunnan ja tapaamisensa oppilaitten kanssa. Infossa rehtori valmensi opettajia pikaisesti kohtamaan surutyötä tekeviä oppilaita. Talonmies oli laskenut lipun puolitankoon. Päivän ensimmäinen tunti sovittiin varattavaksi asiasta keskusteluun. Opettajia ohjattiin kertomaan lapsille, että on tapahtunut hyvin surullinen asia kaukana meistä. Niinikään kerrottiin, että ampuja ei uhkaa enää ketään. Turvallisuuden tunteen lisäämiseksi koulun ovet pidettiin lukossa.

Jokaisessa luokassa sytytettiin kynttilä ja muisteltiin uhreja ja heidän perheitään. Lapset saivat esittää kysymyksiä, ja opettajat ohjattiin vastaamaan rehellisesti mutta turvallisesti. Lisäksi monessa luokassa oli kehitelty mukavia pedagogisia ratkaisuja mm. surullisten ajatusten laatikko.

Torstaipäivänä meillä ei ollut käytettävissä psykologia, kuraattoria eikä terveydenhoitajaa. Opettajat lohduttivat erityisesti lapsia, joita oli suojeltu kotona tapahtumalta.

Perjantai 9.11.
Perjantai-aamuna koulupsykologi ja koulukuraattori tiedottivat opettajille, että ovat surutyötä tekevien oppilaitten käytettävissä. Oppilaat eivät juurikaan käyneet heidän luonaan. Tilanne oli rauhallinen. Rehtori oli paikalla koko päivän.


Kriisivalmiussuunnitelma

Auroran koululla on voimassa oleva ns. pelastussuunnitelma ja erillinen kriisisuunnitelma. Pelastussuunnitelma on käyty vuosittain läpi palotarkastajan kanssa. Kriisisuunnitelmamme on lähetetty vuonna 2005 Sukoon, josta suunnitelmista luvattiin palautetta. Odotamme sitä vielä. Pelastussuunnitelma on laadittu virallisten ohjeiden mukaan, mutta tällaiseen väkivallan uhkaan siinä ei ole osattu varautua. Sen sijaan kriisisuunnitelmassamme oli monia osia, joista oli tilanteessa hyötyä.

Koulujen saama ohjeistus

Kaikille kouluille on toimitettu vuonna 2005 koulun turvallisuuskansio. Tähän tapaukseen liittyy ehkä läheisimmin kohdat 12. (Valvonta ja vartiointi) ja kohdassa 14 "Henkilöstön turvallisuuskoulutus". Kummassakaan kohdassa ei ole valmiita sisältöjä.

Kouluille on jaettu "Ohjeita kouluille työturvallisuuslain soveltamisesta". Tässä monisteessa sivutaan luvussa 5 Väkivaltaa ja väkivallan uhkaa. Siinä asiaa tarkasteltiin lähinnä vuorovaikutuksen hallinnan kannalta.

Olemme YT-istunnoissa harjoitelleet väkivaltaisen asiakkaan kohtaamista mm. turvallisuusvideolta. Valitettavasti Jokelan kaltaiseen tapahtumaan niistä ei ole apua. Olemme kuitenkin ottaneet periaatteeksemme, että kukaan opettaja ei saa kohdata iltaisin vanhempia yksin. Olemme myös tehneet aloitteita turvarannekkeiden ja työpuhelimien saamiseksi opettajan turvaksi. Aloitteet eivät ole ainakaan vielä toteutuneet.


Millaisia erityisohjeita rehtoreille lähetettiin tapahtuman johdosta?

1. Ensimmäiset ohjeet annettiin suullisesti seminaarissa. Opetuspäällikkö Ilpo Salonen viestitti ruotsinkielisen opetustoimenjohtajan rauhoittavan ohjeen: " Kyseessä ei ole espoolaiskoulujen kriisi". Samalla annettiin ohje, että kaikki tiedotus on keskitetty opetustoimenjohtajalle.
2. Keskiviikkona klo 17.33 tuli kirje Surelta tapahtuman johdosta
3. Torstaina klo 0.40 tuli ammattiyhdistyksen puheenjohtajan kirje
4. Torstaina klo 8.47 tuli Jonna Suometsän kirje: " Jokelan koulukeskuksen ampumatapauksen jälkihoito Espoossa
Jokelan koulukeskuksen tapahtumat ovat järkyttäneet kaikkia suomalaisia. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö suosittaa, että koulut varaavat aikaa oppilaille ja henkilökunnalle käsitellä eilen tapahtunutta ampumatapausta. Koulukuraattorit ja koulupsykologit ovat apuna tarvittaessa. On tärkeää, että kouluun luodaan turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri. Kouluille suositellaan suruliputusta. Opetushallituksen ja SPR:n sivuilta löytyy lisätietoa ja ohjeita asian käsittelyyn. Tiedote löytyy myös opetustoimen verkkosivuilta
5. Klo 8.49 tuli tiedote iltapäivätoiminnan palvelujen tuottajille
6. Klo 9.47 tuli Opetushallituksen tiedote, jossa ohjattiin mm. SPR:n sivuille
7. Klo 12.32 Oph välitti opetusministerin sanat

Tämän jälkeen viestejä tuli vielä perjantaina, lauantaina jne. Tiistaina tuli sitten ohje pelastussuunnitelmien päivityksestä.



Miten koin rehtorina saamani ohjeistuksen?

Ymmärtääkseni toimimme fiksusti, kun ottaa huomioon tapahtuman ainutlaatuisuuden. Ohjeita tippui, mutta ensimmäiset viralliset tulivat ainakin meidän osaltamme myöhään. Jos toimintaa halutaan ohjeistaa, se pitäisi tehdä niin, että ohjeet olisivat olleet valmiit ennen koulupäivän alkua. Nyt tässä ei onnistunut Oph, ei ehkä Sukokaan.

Ehkä tällaisissa ohjeissa paras tapa ei ole ohjata ihmisiä esim. SPR:n sivuille. Tämä kertoo vain siitä, kuinka täydellisesti kriisi voi yllättää. Ehkä se kertoo myös siitä, että Sukon organisaatio on liian ohut. Varamiehiä ei ole.

Aurorassa rehtori ohjeisti opettajat ja tämä aamuinfo on saanut paljon positiivista palautetta. Yhteisömme on keskusteleva ja avoin, ja apulaisrehtori oli koko päivän opettajien ja muun henkilökunnan käytettävissä.

Mitä tästä voisi oppia`?

Jos haluamme varautua vastaaviin tapahtumiin, ehdotan seuraavia asioita:
1. vahvaa satsausta nuorten sairaalakoulupaikkoihin ja psykologipalveluihin
2. yhdessä pitkien periaatekeskustelujen jälkeen laadittuja ohjeita. Minua esim, kiinnostaa, olisiko rehtorilla ollut oikeus pelastaa oma henkensä. Hänhän palasi takaisin.
3. alakouluille tarvittaisiin vahtimestaripalveluita
4. vanhat koulut tulisi saneerata niin, että niissä on turvallisuutta lisäävät kulunvalvontajärjestelmät
5. koulujen henkilökunnalla tulee olla työpuhelimet, joilla voi hälyttää apua,
6. opettajien ja koulunkäyntiavustajien juridiset oikeudet käyttää voimakeinoja (esim. holding) tulisi selvittää perinpohjin
7. opettajien mahdollisuutta tukea oppilaittensa persoonallisuuden kasvua tulisi vahvistaa vaikuttamalla opettaja/oppilassuhdelukuun.
8. tuntijako tulisi muuttaa niin, että lasten ja nuorten ilmaisua (taito- ja taideaineet) ja eettistä pohdintaa lisäävien aineiden osuus lisääntyisi. Tämä onnistuisi parhaiten nostamalla koulun viikkotuntien määrää nykyisestä.
9. Suomeen pitäisi saada kaikille oppilaille yhteinen katsomusaine
10. Sukon henkilöstöresursseja tulisi vahvistaa.


Martti Hellström
rehtori

sunnuntaina, marraskuuta 18, 2007

100 sanaa opetuksesta - coming soon

" Puhummeko toistemme ohi? Kun uusia käsitteitä muodostetaan vanhojen pohjalta, väärinymmärtämisen riski lisääntyy. Tässä kirjassa esitellään sata sanaa, joiden avulla voi puhua opetuksesta hedelmällisesti ja kriittisesti. Käsitteitä on lähestytty ennen muuta käytännön opetuksen näkökulmasta. Tätä kirjaa tarvitsevat kaikki, joiden täytyy puhua samaa kieltä keskustellessaan koulun asioista: esimerkiksi opettajat, opettajaksi haluavat, lasten ja nuorten vanhemmat, koulun sidosryhmien ja kouluhallinnon edustajat, poliittiset päättäjät sekä tutkijat. Kirja sopii erinomaisesti myös lahjaksi."

SUNNUNTAI ei ollut tällä kertaa ihan lepopäivä. Kustantaja on siis aloittanut " Sata sanaa opetuksesta"-kirjan markkinoinnin, ja joka sanan pitisi olla loppuun funtsittu itsenäisyyspäivään mennessä. Kansikin on jo paljastettu. Se tarkoittaa neljää käsitettä päivässä. HUH! Vaikka olemme käyneet Kansasen Pertin kanssa tekstejä läpi pian vuoden, yhä riittää työtä. Ja sitä ennen jo työstin omaa päätäni Didaktiikan aakkoset-blogissa kesäkuusta 2006 alkaen. Mutta aikataulu pitää. Siksi komea mahdollisuus tämä on ollut pohtia opetusta maan johtavan didaktiikan asiantuntijan kanssa. Kirja julkistetaan Educassa tammikuussa 2008. Voisiko upeampaa tilaisuutta olla.

lauantaina, marraskuuta 17, 2007

Heinolassa

KUVA: Heinolan perinteinen seminaarirakennus on yhä yksi Heinolan tunnusmerkkejä. Tämän kuvan on ottanut Heikki Salminen 1940-luvulla.

TÄMÄN LAUANTAIN olin myynyt Heinolan koulutoimelle. Heinolan, Hartolan ja Sysmän opettajilla oli yhteinen VESO-päivä, joka pidettiin Heinolan lukiossa. Johdattelin aamupäivällä rehtoreita rehtoriuden käsitteeseen ja sen muutoksiin, ja iltapäivällä sitten noin 200 opettajaa vastaavasti opettajuuden haasteisiin.

Kunnissa on meneillään rajuja muutoksia, jotka nousivat keskusteluissa esiin. Kunnianhimoisesti Veso-porukka pani osallistujat myös pohtimaan ryhmissä oman professionsa taustalla olevaa ihmisnäkemystä.

KAKSI kahdentunnin luentoa about samasta teemasta peräkkäin olikin ihan uusi kokemus. Oli mukava saada taas esitellä koulun kenttäteoriaa. Ja ihmisiltä tuli ystävällistä palautetta.

perjantaina, marraskuuta 16, 2007

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 16.11.07

OLEN pitänyt blogia yli 1,5 vuotta. Ensimmäinen blogini PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN spacessa. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on ollut jo noin 21 000 lukukertaa, eli yhä noin 200 lukijaa/kuukausi.

Tammikuun 12.sta päivästä 2007 alkaen vaihdoin blogialustaksi bloggerin. Bloggeri on toiminut nyt 10 kuukautta. Valitettavasti sen ominaisuuksiin ei kuulu kävijämäärien seuranta joten siitä asiasta en osaa sanoa mitään.

Esitän blogiaiheiden koonnan kuukausittain alustan mukaan kahdessa ryhmässä:

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1.-17.11.-2007

• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Aulis Pitkälä (7.11) • Aurora 50 v (26.1 9.8) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10) • Auroran päivä (10.3) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11) • Comenius-hakemus (26.3) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Edunvalvomta 16.5. • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • EKOAY (7.10 17.10)• Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Heljä Misukka (24.4) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9 10.10) • Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• JET (12.5) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9) • Jokelan koulu (8.11) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 1011) • Kerhotoiminta (8.7) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulunkäyntiavustajat ( 23.9) • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11.) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Koulu-uutisia (25.6) • Kristina Wikberg (22.4) • Kunniamerkki ( 26.1) • Koulutuksen arviointi ( 22.9) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) • Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsuus ( 26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9) • Lukuvuoden arviointi • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) • Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8 23.9) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Miehet (24.9) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1.) • Muutosvastustus (5.5 15.7) • Nahkiaiset (9.9) • Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7) •Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 ) • Oppitakuu • Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pekka Himanen ( 26.10) • Perusopetus ( 12.7) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Pro Rexi 2015 (16.10) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päämäärä (13.10) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10)• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Resurssit ( 8.7) •Retoriikka (19.2) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 ) • Sari Sarkomaa (16.4) • Sata sanaa opetuksesta (31.11) • Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhemapainliitto ( 31.10) • Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syrjäytyminen (25.9) • Säästöt ( 12.7) •Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu ( 26.10) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuuskasvatus (1.7) • Tulospalkkio (18.10) • Tuntematon sotilas (18.8) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Ulkomaanmatkat (2.9) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoultus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Via Dolorosa (4.4. 6.4) • Vieraita (7.10 12.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) •Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8).

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

keskiviikkona, marraskuuta 14, 2007

Oliver Twist GO GO GO



KESKIVIIKKONA koulun jälkeen kokoontui Oliver Twistin suunnitteluryhmä. Vedimme näytelmän läpi ja Uma joukkueineen pani musiikin oikeille paikoille. Hurjaa ideoiden säkenöintiä. Edellisestä läpikäynnistä JJ:n kanssa olikin jo vierähtänyt pitkä tovi. Treenin pohjalta editoin sitten käsikirjoitusta, niin että saatoin lähettää sen torstai-aamuna kaikkien opettajien postilaatikkoon.

TORSTAINA siestalla oli sitten lasten roolien jako. Kuhunkin rooliin valittiin kaksi esittäjää. Perinteiseen tapaan kaikki rooleja hakeneet joutuivat koe-esityksiin, joissa raati valitsi parhaiten rooleihin istuvat. Kaikki halukkaat pääsevät lavalle. Kaikille keksitään repliikkejä, Kaikkia tarvitaan. Silti roolijako on aina ikävin vaihe prosessia. Huomenna jaetaan vielä vihoviimeiset hahmot.

AIKUISIA esittävät pääasiassa aikuiset, opettajat. Heitäkin on kaksi miehitystä. Tällä kertaa myös minä nousen stagelle Herra Brownlown hahmossa.

tiistaina, marraskuuta 13, 2007

Ryhmäilmiöitä


OSALLISTUIN vuosia sitten vuoden mittaiselle ryhmänohjaamisen kursille. Kouluttaja tutustutti meidät psykoanalyytikko W.R. Bionin (1897- 1979) teoriaan ryhmästä. Tuon teorian mukaan ryhmä voi olla työtilassa, jolloin energia kuluu työhön, ryhmä suuntautuu todellisuuteen ja yhteiseen tehtävään.  Ryhmä voi myös alkaa käyttäytyä oudosti. Se alkaa suuntautua sisäänpäin kohti fantasioita. Se putoaa työtilasta ja käyttää yhä enemmän aikaa muuhun kuin työhön.

BION erotti kolme ns. perusolettamustilaa, joihin ryhmä voi pudota. (1) Riippuvuus, (2)Parinmuodostus ja (3) Taistelu- pako- tila. Myöhemmin listaa on vielä lisätty (4) yhteisyys.

Kaikissa ryhmissä jokaisella ryhmän jäsenelle on kolme tärkeää suhdetta (1) suhde johtajaan, (2) suhde tehtävään ja (3) suhde muihin jäseniin.

Työtilasta putoava ryhmä keskittyy työnteon sijasta käyttämään energiaansa ylitsevuotavasti näihin suhteisiin. Ryhmässä käynnistyy ryhmäprosesseja, jotka ovat suureksi osaksi tiedostamattomia ryhmän jäsenille ja jotka näyttävät noudattavan tiettyä kaavaa ja jopa tapahtumajärjestystä.

(1) Riippuva ryhmä.
Ryhmä kaipaa vahvaa johtajaa, joka ratkaisisi ryhmän ongelmat, poistaisi ryhmässä esiintyvät jännitteet ja ahdistuksen ja vapauttaisi ryhmän jäsenet vastuusta.

Työhön tarvittavaa energiaa kuluu suhteen hoitoon johtajaan (liehittely, suojaaminen). Jäsenet käyvät kisaa kuka pääsee "hoviin" jne. Johtajaa palvotaan ja suojellaan. Häneltä haetaan hyväksyntää. Johtajan vaihtuessa toiveet ja odotukset ovat kaikkivoipaiset (jopa messiaaniset).

(2) Parinmuodostuksen ja juonittelun vaihe.
Ryhmän jäsenet etsivät turvaa toisista ryhmän jäsenistä. Energiaa kuluu keskinäisten suhteitten selvittelyyn työnteon sijasta. Ihmiset hakevat liittolaisia ja muodostavat klikkejä. Ryhmässä mustamaalataan ja puhutaan pahaa muista ryhmän jäsenistä. Ryhmän ilmapiiri muuttuu yhä ahdistuneemmaksi ja jopa vainoharhaiseksi. Keskustelun ja dialogin sijaan kehittyy kuiskausten, panettelun ja juoruilun kulttuuri. Ryhmä alkaa muistuttaa käärmeenpesää.

3) ”Fight-or flight"
3a) Taistelutilassa ryhmä pettyy kelvottomaan johtajaan, joka ei pystynytkään täyttämään ryhmän messiaanisia toiveita. Alkaa sisäinen valtataistelu johtajuudesta a) Vihollinen voi olla oma johtaja (kapina) b) Vihollinen voi olla jokin ulkopuolinen (taistelu tuulimyllyjä vastaan) c) tai jokin ryhmän jäsen (syntipukki).

Johtaja ärsyttää. Hänen ajankäyttöään seurataan. Johtajaa ivataan. Kokouksista myöhästellään. Hänestä tehdään "ilmaa". Häneltä odotetaan päätöksiä, joita ei kuitenkaan noudateta.

Energiaa kuluu johtaja-suhteeseen, mutta nyt johtajan vastustamiseen. Taistelutilassa johtaja lähtee ovet paukkuen tai hänelle annetaan potkut. Ryhmä saa voimaa taistelusta. Ryhmän johtajaksi kelpaa jokainen, joka pystyy nostattamaan aggressiivisia tunteita

3) ”Fight-or flight" 3b Pakotila.
Jos ryhmä ajautuu pakotilaan, se muuntuu passiiviseksi. Ryhmä välttelee tehtäviä, muistelee kaiholla menneitä. Energia kuluu nostalgiaan " Entinen rehtori oli niin ihana…"

(4) Yhteisyys.
Ryhmän jäsenet alkavat harhaisesti pitää omaa yhteisöään kaikkivoipana. Heillä on "totuus". Ryhmä pitää itseään niin hyvänä, että sen ei tarvitse muuttua. Muiden pitää muuttua (muutostarve ulkoistetaan). Yhteisöön kuulumisen odotetaan suojaavan jäseniään.

RYHMÄILMIÖT ovat tavattoman kiinnostavia, eikö?

maanantaina, marraskuuta 12, 2007

Vieraita Valkealasta




HYVÄNEN AIKA, ensimmäiset vieraat kävivät tutustumassa touhuihimme ihan 90-luvun alussa. Olemme siis harrastaneet ideoiden avointa jakoa pian 17 vuotta. Ensimmäiset observoijat olivat kiinnostuneita esteettisestä eheyttämisestä. Toisen aalto tarkkaili siestaamme. Sitten tuli lama, ja opettajat pysyivät kouluissaan. 2000-luvun taitteessa excursiot palasivat, ja meille eksyi ihmisiä nimenomaan seuraamaan startti-luokkaa, sini- ja skidikarhuja ja viime vuosina erityisesti ryhmäintegraatiota.

VALKEALAN vieraille pysytytettin tuttu rata. Ensin koulun esittely, sitten kierros luokissa. Ennen lounasta vielä pätkä Oliver Twist- treeniä ja aina lumoava tuokio bändikämpässä. Tutustumispäivä päättyi koululounaaseen ja TIP-hankkeen esittelyyn.

lauantaina, marraskuuta 10, 2007

Kuusipäiväinen työviikko...



OMA VALINTAHAN se on, jos käyttää lauantainsa koulutuskeikkoihin. En siis valittanut, vaikka sisäinen kello herätti 5.17. Ehdin pohtia rauhassa, kuinka ylipäätään tällaisen viikon jälkeen voi motivoida porukkaa VESOON. Minut oli nimittäin tilattu vetämään VESSin mukainen koulutuspäivä Hämeenlinnaan. Aamupäivällä juoksin läpi muutosteoriaa, ja iltapäivällä vedin prosessia, jossa opettajat kehittelivät ratkaisuja yläkouluikäisten nuorten esiinnostamiin ala- ja yläkoulun liian jyrkän kuilun aiheuttamiin ongelmiin. Teimme töitä ryhmissä ja porukka ideoi ison joukon toimivia ratkaisuja, ja valitsi niistä tehokkaimpia ja helpoimpia toteuttaa. Kiva päivä.



HIMAAN ajoin Helsingin kautta. Taittaja oli tsekannut vuoden viimeisen Luokanopettajan ns. sinikopiot, ja minä annan koneille painoluvan maanantaina. Laitoin vielä LO-liiton puheenjohtajalle muutamia kommentteja lausuntoon Opettajankoulutuksen kehittämisestä. Sitten sai viikonloppu alkaa.

perjantaina, marraskuuta 09, 2007

Koulun johtaminen 2000-luvulla





ESPOON REHTORIT pohtivat torstaina 8.11. kokopäivän seminaarissaan, kuinka koulu parhaiten vastaisi 21. vuosisadan haasteisiin. Opetuspäällikömme Ilpo Salonen vietteli porukkaa pohtimaan, miten koulun pitäisi muuttua, jotta se vastaisi yhteiskunnassa ja erityisesti oppilaissa tapahtuneisiin muutoksiin. Katsoimme clipsejä, ja pohdimme niissä heitettyjä haasteita pienryhmissä. Ryhmäkeskustelut briefattiin sitten akvaarioissa. Päivän päätteeksi kukin sai lopuksi läksyn vetää päivän anti yhteen ja kirjoittaa lyhyt essee teemasta: "Miten koulun tulee muuttua?" Tässä minun aihioni, versio 1.1 ( täydennetty 11.11.2007)


ONKO MAAILMA MUUTTUNUT?

Oma ryhmäni totesi muutoksen rajuksi. Elämme tänään globaalissa maailmassa, jonka johtava arvo on valitettavasti raha. Media ja osakekurssit vievät, pienet ihmiset vikisevät. Teknologian kehitys auttaa toki pelastamaan ihmisiä kuolemalta ja parantaa sairauksllta, mutta kehityksen hyödyntämisen päävirtana on rahanteko. Perinteiset humanistiset arvot ja sivistys ohjaavat yhä vähemmän ratkaisuja.

Olimme yhtä mieltä, että koulun tehtävä ei saa olla vain sopeuttaa lapsia maailmaan, vaan aktiivisesti ja kriittisesti osallistua yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Koulusta tulkoon sivistyksen puolustuksen vaikka viimeinen bunkkeri.

OVATKO LAPSET MUUTTUNEET?

Tässä uudessa maailmassa lapsilla on paljon ns. tietoa, mutta vähemmän viisautta. He ovat avoimia, mutta usein jo pieninä aikuisia. He kasvavat keskenään, mutta eivät ole itsenäisiä. He eivät saa elää lapsuuttaan läpi, vaan heidät imetään nuorten markkinamaailmaan. Lapsuus on lyhentynyt ja ohentunut. Onko leikkien maailma kokonaan kuollut vai onko se kuolettunut teknisiksi videopeleiksi? Lapsen perustarpeet eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Teho- ja viihdemaailma on muuttanut lasten kasvuympäristön niin, että merkittävä osa lasten kriittisistä tarpeista tyydyttyy vain ohuesti. Tietovyöry ja kaikki aikuisten salaisuudet paljastava mediamaailma kuumentaa - ei kypsytä- lasten päät.

Lasten ja nuorten maailma on muuttunut paradoksaalisesti. Toisaalta he eivät saa rakentavaa roolia yhteiskunnassa 15-vuotaina, kuten 100 vuotta sitten, vaan heitä pidetään yhä pitempään kotona ja koulussa. Kun heille ei ole tilaa oikeassa maailmassa, nuoret rakentavat itselleen oman. 2000-luvulla se on digitaalinen ja virtuaalinen maailma, johon aikuisilla ei ole pääsyä. Lapset täyttävät siellä ihmisen nälkäänsä virtuaalisilla suhteilla netissä pyrörivien tuntemattomien ihmisten kanssa.

Sähköistyvä maailma on muuttanut lasten aivoja ja oppimistapoja. He oppivat itselleen tärkeitä asioita toisiltaan, matkien ja kysellen vinkkejä, kokeillen. Heitä viehättää pelimäinen,viihdyttävä oppimisympäristö, jossa voi oppia mutkikkaita asioita kerralla kokemuksellisesti. New Millenium Learners- heimo osaa tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Mutta ei mitään kovin pitkän. Tämä polvi ei kestä syvän oppimisen vaatimaa epämukavuutta ja kipua.

Koulun tehtävä on ottaa opetuksessa huomioon se, millaisia lapset ovat. Se on lähtökohta, mutta lasten suppea oppimistapa ei saa jäädä ainoaksi tavaksi, jolla heitä ohjataan opiskelemaan.

MILLAINEN TULISI OLLA KOULUN KASVATUSPÄÄMÄÄRÄN?



(1) Lapsen tulee saada kasvaa ihmiseksi, omaksi itsekseen. Tältä osin koulun päämäärää voisi kuvata ehjän, omaleimaisen persooonan, minän kasvun tukemiseksi. Lapsen on vähitelleen opittava löytämään vastaus kysymyksiin, kuka minä olen, mitä minä osaa, mitä minä tahdon. MIten eletään hyvä elämä? Omale elämälle tulisi löytää mieli. Siihen tarvitaan satuja, tarinoita, aikaa, rauhaa, turvallista yhteisöä jne. Arvot muodostavat minän kasvun vahvan alustan. Kasvatuspäämäärä olisi näin ensimmäisen POPS-luonnoksen mukaan kulttuuri-ihminen.

(2) Lapsen tulisi oppia tunnistaaan, miten se maailma, jossa hän elää, toimii. Tähän tarvitaan orientoivien aineiden lapsia sytyttävää opetusta. Tältä osin koulun kasvatuspäämäärää voisi kuvata laajaksi yleistiedoksi, yleissivistykseksi. Maailmaa tulisi tutkia myös holististesti.

(3) Lapsen tulisi saada kapasiteetti, taidot, joilla hän löytää oman rakentavansa paikkansa tulevaisuuden a) yhteisössään ja b) yhteiskunnassa. Yhteisölliset taidot ovat lähimmäisen, perheenjäsenen taitoja. Niiden avulla rakennetaan ja säilytetään suhteet itselle tärkeisiin ihmisiin. Yhteiskunnalliset taidot voi jakaa työelämässä ja demokraattisessa päätöksenteossa tarvttaviin taitoihin. Työelämässä tarvitaan työosaamista. Yhteiskunnassa tartaan osallistumistaitoja. Tarvitsemme taitoa menestyä ja taitoa selvitä. Taitoa tuottaa toisille iloa ja hyötyä. Tällaisia taitojan ovat mm. kyky hankkia uutta osaamista, kyky tehdä työtä yhdessä, kyky liittyä toisiin, kyky johtaa itseään, yrittää, käyttää mediaa, hallita vaikuttamisen keinot, selvitä muutostilanteissa jne. Koulutusmateriaalissa tarjottiin kasvatuspäämääräksi adaptivista asiantuntijuutta, joustavan, ympäristön huomioivan luovuuden ja vahvan taitamisen yhdistelmää. Se kuvaa hyvin tätä kolmatta kasvun osa-aluetta.


MITEN KOULU JA OPETUS TULISI JÄRJESTÄÄ?

Lapset tarvitsevat myös tulevaisuudessa vahvat perustaidot ja vakiintuneiden oppiaineiden käsitemaailman perushahmon. He tarvitsevat myös mahdollisuuksia ilmaista itseään ja käydä keskustelua arvokkaista asioista
Tämä tarkoittaa
1. tarvitsemme oppiaineita ja niille tuntijaon. Taito- ja taideaineiden ja valinnaisuuden osuutta tulee lisätä. Aineopetuksta kokoamaan tarvitaa eheyttävää toimintaa. Nykyiset aihekokonaisuudet eivät ehkä ole riittävän houkuttelevia
2 arvokeskusteluulle tarvittaisii yhteinen katsomustunti nykisten monien katsomusaineiden sijaan ( mm Soinisen esittämän idean toisti jälleen Terho Pursiainen 10.11.

Myös opetukseen tarvitaan ravistelua. Opetusmenetelmien tulisi olla monipuolisia. Yhteistoiminnallinen oppiminen lisää mahdollisuuksia vuoovaikutukseen ja sitouttaa vastuuseen. Osaamista tulisi voida hankkia eri tavoin, formaalin opiskelun rinnalla mm. työharjoittelulla, itseopiskelulla jne. Osaaminen pääteltäisiin konkreeteista näytöistä. Oppitunteihin tulisi kuulua keskustelua, yhdessä tekemistä, informaation muokkamista tiedoksi. Jokainen tarvitsee pysyvän luokkayhteisön.

Yhteiskunnan elintärkeäksi määrittämän oppimäärän rinnalla koulussa tulisi olla tilaa itselle tärkeän osaamisen harjoitteluun.


MILLAISTA PEDAGOGISTA JOHTAMISTA NYT TARVITAAN?

Muutos vaatii panostamista rehtoreilta pedagogiseen johtamiseen. Johtajalla tulee olla oma näkynsälapsille ja aikuisille hyvästä koulusta. Se on suunta, johon hän porukkaa johtaa. Tämä näky voi olla kaikkien oppimisen edistäminen koulussa, niin oppilaitten kuin opettajienkin. Pedagoginen johtaminen ei ole tällöin yksittäisen opettajan opetuksen ohjausta vaan pelijoukkueen johtamista: pelaajien ostamista, pelipaikkojen määräämistä jne. Koulua johdetaan puhuttamalla opettajia ja luomalla yhteisiä merkityksiä (vrt. hengen luonti erätauolla) mutta myös säätelemällä kehystekijöitä: koulun painotusta, opetusuunnitelmaa, tuntikehystä, tilojen käyttöä, opetusryhmiä... Eettisimmillaam koulun pedagoginen johtaminen on vastuunottoa naapurikouluista, yhteistyötä , yhteisen osaamisen jakamisesta kaikkien alueen lasten hyväksi.

Pedagogisen johtamisen konkreettiset keinot sanan laajimmassa merkityksessä ovat puhuttamisen lisäksi uusien oppimismahdollisuuksien luomista: luodaan opettajille mahdollisuuksia seurata toistensa opetusta, varjostaa toisiaan, toimia pareina jne.

torstaina, marraskuuta 08, 2007

7.11 ja syvä syvä suru

KESKIVIIKKO taittui mustaksi. Paha löysi aukon. Vihalla se täytti särkyneen pojan mielen. Voi sitä tuskaa, voi sitä surua, kun pimeys koskettaa maailmaa. Sirpaleina niin monet kauniit unelmat. Ei muita sanoja. Sytytän kynttilän.

keskiviikkona, marraskuuta 07, 2007

Vantaan sivistysjohtaja Espooseen?

KUVA: Aulis Pitkälä (kuva lainattu HS:n nettisivuilta)

ESPOON KORKEIN VIRKAJOHTO koostuu kaupunginjohtajasta ja kolmesta ns. toimialajohtajasta. Sivistystoimenjohtaja on näistä yksi. 2000-luvun alussa paikka annettiin RKP:n Kristina Wikbergille, ja SDP menetti oman johtajanpaikkansa. Nyt Kokoomus ja SDP ovat sopineet riitansa, ja vapautunut paikka palautetaan Espoon toiseksi suurimmalle puolueelle.

33 HAKIJAN joukosta suosikiksi on noussut Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Aulis Pitkälä. Espoon kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle hänen valitsemistaan. Pitkälällä on demaritausta ja 10 vuoden kokemus vastaavasta virasta. Hän on koulutukseltaan FM, joka toimi uransa alussa luokanopettajana. Hän on selkeästi myös ammattijohtaja. Suomeksi: hän on antanut näyttöjä kyvystä tehdä myös ikäviä päätöksiä. Vantaalle Pitkälä valinta olisi kova isku. Hänen asiantuntemustaan arvostetaan, vaikka osa opettajista on yhä katkeria hänelle tavasta, jolla hän toteutti 90-luvulla rajut koulusäästöt.

SIVISTYSTOIMENJOHTAJAN virka on merkittävä posti, josta käsin ohjataan mm. sivistystoimen sisäistä rahavirtaa. Kaupunginvaltuusto päättänee nimityksestä ensi viikon kokouksessaan. Uusi toimialajohtaja aloittaisi näin virassa vuoden 2008 alusta. Jos Pitkälä valitaan tehtävään, kaupungin kakkosjohto on muuten tykkänään miehitetty miehillä.

tiistaina, marraskuuta 06, 2007

TIP - kohti kustannusneutraalisuutta

KUVA: TIP.koordinaattorimme Sari Törrönen esittelee hanketta syksyn alussa Koti & Koulu ry:n kokoksessa.

EILEN maanantaina koululla piipahti Turvallisen iltapäivän idean äiti, kansanedustaja, valtuutettu ja suomenkielisen opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti. Hän teki kokeilusta juttua Uusi Espoo-lehteen. Tällä hetkellä hanke voi hyvin. Lasten osallistuminen hankkeen eri toimintoihin kasvaa edelleen, joten kysyntää tällaiselle toiminnalle on mitä ilmeisimmin ollut. Mukana eri aktiviteeteissa on jo yli 1/3 koulun oppilaista - ja kun mukaan lasketaan vanhempien järjestämään iltapäivätoimintan osallistuvat lapset, niin noin puolet oppilaistamme on iltapäivisin aikuisten ohjauksen piirissä. Se on turvallista.

HANKKEEN ensimmäisen vaiheen ajan aamukerho, leikkikenttätoiminta sekä koulun oman henkilökunnan vetämät kerhot ovat olleet perheille maksuttomia. Välipala- ja ulkopuolisten tahojen vetämä kerhotoiminta ovat olleet alusta saakka maksullisia.

ESPOON KAUPUNGINVALTUUSTO on jo hankkeen suunnitteluvaiheessa edellyttänyt, että Aurorassa kehitellään kahden lukuvuoden aikana malli turvalliselle iltapäivälle, joka olisi kustannusneutraali. Tällä hetkellä turvallinen iltapäivä "tuottaa tappiota" noin 46 000 euroa/vuosi. Se on perusteltua kokeilun alkuvaiheessa, mutta lopullisen mallin kohdalla näin ei voi olla.

Tavoitteenamme onkin jo kevätlukukaudeksi löytää keinoja, joilla hankkeesta saamamme tuotot kattaisivat yhä enemmän toiminnasta aiheutuneita kuluja. Toiminnasta on joko alettava periä maksuja tai sitten meidän on löydettävä muita keinoja saada sisään rahaa. Yksi vaihtoehto- joka on mahdollista syksystä 2008 alkaen- on liittää nyt vanhempien organisoima ja TIP-hankkeen iltapäivätoiminta toisiinsa. Yhdistämällä toiminnat saataisiin monia synergiaetuja. Jos käytössä olisi usea vetäjä, voitaisiin järjestää myös rinnakkaisohjelmaa.

TIP-TOIMINTAAN osallistuvien lasten vanhemmille lähetetään tänään linkki nettikyselyyn, jonka avulla keräämme kotien näkemyksiä eri toimintojen oikesta hintatasosta. Vastaukset otetaan huomioon, kun kehitämme kokeilua valtuuston asettamiin suuntiin.


KUVA: Kysely toteutetaan yhteistyökumppanimme Kotisivukoneen nettisivuilla käytössä olevalla "lomake"-ohjelmalla, joka laatii vastauksista suoraan yhteenvedot. www.kotisivukone.fi

sunnuntaina, marraskuuta 04, 2007

Onko pedagoginen johtaminen katoamassa?




JYVÄSKYLÄN yliopistolta kolahti mielenkiintoinen lehdistötiedote. Parin viikon kuluttua siellä väittelee kasvatustieteessä haukiputaalainen rehtori, KM Aarne Mäkelä. Väitöskirjan nimi on "Mitä rehtorit todella tekevät. Etnografinen tapaustutkimus johtamisesta ja rehtorintehtävistä peruskoulussa".

TIEDOTE on otsikoitu " Pedagoginen johtaminen uhattuna peruskoulussa? Nykyrehtorista tullut yhteistyöverkostojen johtaja.
Mäkelän tutkimus osoittaa luenma, että rehtorin tehtävät ovat muuttumassa, ja että tuo muutos on voimakas. Erityisesti koulun selkärankana pidetyn pedagogisen johtamisen tehtäväalueen vähäinen osuus huolestuttaa väittelijää.

Mäkelä osoittaa tutkimuksessaan, että rehtori joutuu nykyään entistä enemmän hoitamaan koulun yhteistyöverkostoihin liittyviä tehtäviä. Näitä verkostoja ovat mm. lasten huoltajat, perhekodit, kiinteistönhuolto, sosiaali- ja terveysviranomaiset, pelastus- ja turvallisuusviranomaiset sekä muut koulun sidosryhmät.

Mäkelä tutki peruskoulun (ilmeisesti yhden?) rehtorin johtamistoimintaa 19 kuukauden aikana. Rehtorin tehtäväalueiksi muodostuivat hallinto- ja talousjohtaminen (33 %), yhteistyöverkostojen johtaminen (31 %), henkilöstöjohtaminen (22 %) sekä pedagoginen johtaminen (14 %).

Peruskoulua ohjaava lainsäädäntö on tiukentunut ja tuonut uusia vastuita ja työtehtäviä koulun rehtorin johtamistoimintaan mm. koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisen ja koulun toimintaympäristön turvallisuuden ja oppilaiden käyttäytymisen osalta. Peruskoulun erityisoppilaiden määrän yli kaksinkertaistuminen viimeisen kymmenen vuoden aikana on lisännyt vanhempien ja koulun henkilökunnan tekemää yhteistyötä sekä tehnyt siitä entistä haasteellisempaa.


LÄHDE:
Mäkelä, Aarne. 2007. Mitä rehtorit todella tekevät. Etnografinen tapaustutkimus johtamisesta ja rehtorin
tehtävistä peruskoulussa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numero 316. Jyväskylä

lauantaina, marraskuuta 03, 2007

"Tätä blogia kannattaa seurata"



ARVATKAA. hivelikö, kun tärmäsi netissä tällaiseen tekstinpätkään. " Tätä blogia kannattaa seurata Sunnuntai, lokakuu 28th, 2007 in Blogitoimittajalta by verkkosemma,

Martti Hellström väitteli muutama vuosi sitten otsikolla Muutosote (väitöskirja on saatavilla sähköisessä muodossa). Hän on sen koomin (ja epäilemättä jo ennen sitä) ollut kysytty asiantuntija kouluelämän ja koulutuspolitiikan muutosta ja tulevaisuutta käsittelevissä tilaisuuksissa. Hellströmin sanottava kumpuaa vahvasta otteesta reaalimaailmaan. Hellströmin Pedagogiikkaa ja koulutuspolitiikkaa -blogin alaotsikko kuvailee sisältöä: “Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta.” Termit haltuun saman ajattelijan blogissa Pedagogiikan aakkoset."

EI NIIN avantgarde-runolijaa, etteikö kriitikon arvostelu kiinnostaisi. Ei niin itsenäistä bloginpitäjää, etteikö jonkun kehut tuntuisi mukavalta. Eli kiitos vaan kovasti Blogitoimittajalle.

ON PYHÄINPÄIVÄ, ja taivaalta tihkuu lunta. Vespa on viety katoksen alle. Maanantaina talvihoitoon. Upeaa, että nyt on pari pyhäpäivää, jolloin voi vähän tasata hengitystä. Ja naputella lystikseen. Tein "Reksit remonttiin"-virtuaalisen koulutusohjelman kehittämishankesuunnitelman, katsoin koulutusvideon ja kirjoitin kurssin keskustelupalstalle läksytehtävän.

Kun ilta hieman pimenee, lähdemme vaimon kanssa viemään kynttilöitä hautuumaalle. Kaunis tapa.

perjantaina, marraskuuta 02, 2007

Terveisiä Turusta- taas kerran



KUVA: Kurssi Turku r 68:n toinen lähiopetusjakso alkoi torstaina klo 9.30 postikorttitehtävällä. Jokainen valitsi kortin, joka kuvasi hänen tunnelmiaan juuri nyt. Tehtävä tarjoaa kouluttajalle mitä mainioimman tilaisuuden kuunnella osallistujia. Aikaa tehtävä vie. Osallistujia oli 26, joista yksi ihan uusi. Muut olivat tuttuja, hyviä tyyppejä. Tämän tehtävän copyright on tunnetulla vantaalais-espoolaisella yhteisöosaajalla.



TURUSTA on tullut lähetetty terveisiä jo usean kerran. Eivätkä kerrat vielä lopu. Juttua tulee ainakin lauantaista 27.11. Yritän silloin vetää toisen kerran session palloiluhallissa. Ja kaksi kertaa tämän kurssin viimeisistä tapaamisista tammi- ja toukokuussa 2008.

8.5.2007 kirjoittani lastun otsikko oli "Terveisiä Turusta". Tuolloin käynnistin tämän Opekon oppilaitojohdon peruskurssin r 68. Se oli kolmas oma kurssini. Ja mahdollisesti viimeinen- nyyh- jos Opeko lahdataan tammikuuhun 2009 mennessä. Koska idea on, ettei oto-kouluttajilla ole kuin yksi kurssi kerrallaan menossa, voi olla etten syksyllä 2008 enää aloita uutta.

Tämä kurssi ei käynnistynyt helposti. Ensimmäinen lähiopetusjaksoon oli jäänyt sekavuutta. Kaikki eivät pitäneet prosessimaisesta koulutusoteesta. Niinpä yritin nyt pitää itseni paremmin kurissa rönsyilystä. Olen saanut luvan toteuttaa tämän kurssin neljässä jaksossa, mikä mahdollistaa ihan toisella lailla ryhmäprosessien hallinnan. Ja nyt toinen jakso olikin minusta täynnä elämänmakua. Vaikka kuuntelukykyäni rajoitti kipeä vasen korva.

KUVA: Koulutus järjestettiin Turun kristillisellä opistolla, jossa palvelu oli tosi ystävällistä. Kaikkien yllätykseksi ruoka maksoi.

TOISEN LÄHIOPETUSJAKSON aikana jakauduimme teematiimeihin, joissa pysytäänkin loppuun saakka. Pidimme kirjamessut (referaatit) ja sparrasimme kehittämishankkeita näissä tiimeissä. Kukin tiimi myös avasi pedanettiin omat aliveräjänsä. Pidin keskusteluluennot muutoksesta ja johtamisteorioista. Virkistäydyimme U-tuben sketseillä ja apukouluttaja Presleyn lauluilla

KUVA: Kolmas lähiopetusjakso on tammikuun lopulla, ja siihen annettiin aikanippu välitehtäväviä. Lahjakas ryhmä selviää niistä hikoilematta.