Onko menetelmällä väliä? No on!

SYKSYLLÄ tuli tärkeä email  Kempeleeltä. Satakunta opettajaa oli kiinnostunut opetus- menetelmistä!

KERTA kaikkiaan upeaa. Että joku vielä. Ja että saa puhua kirkasta didaktiikkaa eikä vain oppimishöttöä.

VESON tarkoitus on rikastaa ja syventää opettajien työkalupakkia, tavoitteistaa omaa opetusta ja kirkastaa menetelmiin liittyvää tutkimus- ja uskomusperustaa.

PÄIVÄN kattauksesta olemme suunnitelleet rehtorien/apulaisrehtorin kanssa seuraavaa:

(Kello 9 käydään paikallisin voimin läpi työtapoihin ja opsin toteutumiseen liittyvien kyselyjen tuloksia)

noin klo 9.30  SESSIO 1:
Päivän tavoitteet. Ops2014- pedagogiikka.  Opetuksen kronikka. Wanha ja uusi oppiminen.

10.15  Tauko

10.30 SESSIO 2:
Mihin opettajaa tarvitaan tänään? Opettajan oma pedagogiikka. Didaktiset periaatteet. Didaktinen ajattelu. Taustalla olevat perusolettamukset.

11.30 Lounas

12.15 SESSIO 3:
Opetuksen metodit, työtavat ja ”kikat”

13.45  Tauko

14.00 SESSIO 4:
2010-luvun uusi(n) pedagogiikka.

15.00. Yhteenvetoa päivästä. Päivän päätös.


YKSI päivän keskeisiä hämmästelun aiheita tulee olemaan mihin (kaikkeen) opettajaa tarvitaan. Suomalaisella opettajalla on huikea vapausaste toiminnassaan. Tarkoitus on rohkaista ottamaan se myös luovasti ja vastuullisesti käyttöön:

Suomalainen opettaja:

Valitsee, muokaa, jaksottaa ja ajoittaa tavoitteet

Valitsee, muokkaa, ”maustaa”, jaksottaa, kokoaa ja ajoittaa aineksen  ja kääntää ne oppimistehtäviksi

Valitsee materiaalit , välineet  ja tilat, valitsee ja rakentaa oppimisympäristöt

Valitsee omat didaktiset periaatteensa,  työ- (vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa)  ja arviointitavat

Muodostaa oppivat ryhmät, rakentaa ryhmähengen, organisoi oppilaat työhön ja tilaan

Roolittaa itsensä ja toimii yhtenä aktorina opetuksessa (ennen mutta palautteen kautta)

Muodostaa tavoitteista, aineksesta, työtavoista ja ympäristöistä didaktisen kokonaisuuden (vrt. PBL)

Suunnittelee, hallinnoi, pilkkoo, ajoittaa ja arvioi yksittäisen opetustapahtuman,  yksittäisen päivän ja lukuvuoden  rytmin ja kokonaisuuden.

JOTTA onnistumme tässä, teemme aikamatkan metodien historiaan. Miten ja miksi eri työtavat ovat syntyneet? Miten työtapoihin on suhtauduttu peruskoulun eri opetussuunnitelmissa ( 1967 - 1970- 1985- 1994- 2004- 2014). Miten opettaminen on ymmärretty?

KURKKAAMME myös tulevaisuuteen. Mitä lupaavaa on yhteistoiminnallisessa oppimisessa? Entä Problem Based Learningissä? Mitä on Creative Learning? Pari- ja tiimiopetuksessa?

Käymme keskutelua mm.  East Anglian yliopiston tutkimusryhmän, Erkki Ahon, Johannes Comeniuksen, John Deweyn, Yrjö Engeströmin, Adolphe Ferriéren, Michael Fullanin,  Sanni Grahn-Laasosen, Jouko Haaviston- Osmo A. Wiion, John Hattien, Olli-Pekka Heinosen, Jaakko Itälän, Esko Korkeakosken, Matti Koskenniemen, Pertti Kansasen, D.A. Kolben, Kirsti Longan- Kai Hakkaraisen, Maria Montessorin, A.S. Neillin, Joseph Novakin- D.Bob Gowinin, R.H. Oittisen, Najat Oukrim-Soivion, Risto Patrikaisen-Leila Myllerin, Helen Parkhurstin, Peter Petersen, Jean Piagetin, B.F. Skinnerin, Urho Somerkiven, J.L. Trumpin, Saku Tuomisen, Erkki Viljasen, Touko Voutilaisen,  ja D.W. Washburnen  (ajatusten) kanssa.

TÄLLÄ hetkellä 200 diaa odottaa malttamattomina ulkoilutusta. Huomenna Finnair vie Ouluun, lauantaina taksi Kempeleeseen.  Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja.

11 ongelmaperustaisen pedagogiikan porrasta

NAUTIN älyllisistä haasteista. Myös sellaisesta, joihin en ihan ylety.

Minulla on huomenna ilo vetää Turun yliopiston tiloissa kahden tunnin sessio ongelmaperustaisesta pedagogiikasta. Yleisönä on kroatilaisia ja kaarinalaisia opettajia. Tilaisuus liittyy heidän Erasmus+- ohjelmaansa.

PUNAISEKSI langaksi olen rakentanut 11 tämän pedagogiikan kehityksen kannalta keskeistä porrasta. Esitän sellaisina nämä ideat/innovaatiot:
1. John Locke ja Tabula Rasa. Uusi idea tiedon syntymisestä.
2. Oppikirja. Kirjapainotaito teki mahdolliseksi oma-aloitteisen oppimisen. Comenius toi kirjaan kuvan.
3. John Dewey ja a) idea tekemällä (ei lukemalla) oppimisesta ja b) idea lapsesta oppimisen subjektina.
4. NEF- Uuden koulun huikea lapsikeskeinen liike useinen virtauksineen.
5. Työkasvatuksen laajeneminen manuaalisesta työstä henkiseen työhön mm. tutkimiseen.
6. W.H. Kilpatrick ja projektimetodi, joka yhdisti lapsikeskeisen koulun aktiivisuus-, vapaus- sosiaalipedagogisen suuntauksen. Lapset etsivät projektissa tutkijamaisesti vastausta omiin kysymyksiinsä.
7. J.L. Trumpin tiimiopettajuus, joka skaalasi projektimetodin koko koulun kokoiseksi.
8. J. Brunerin 1900-luvun lopun  tutkiva oppiminen, josta on myöhemmin poikinut mm. ilmiöpohjainen opetus.
9. Problem Based Learning- OLO.  Monista eri menetelmistä koostuva Kanadassa kehitetty tapauspohjainen, eheyttävä tapa järjestää opetussuunnitelma.
10. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja erityisesti sen vaativa työtapa: tutkiva yhteistoiminnallinen ryhnä.
11. Michael Fullanin ideoima NPDL, joka muuttaa tutkivan oppimisen maailman kehittämishankkeeksi.

Tutor-opettaja-koulutukset alkavat

HALLITUS on siis myöntänyt - sitä hakeneille-  opetuksen järjestäjille korvamerkittyä rahaa ns. tutor-opettajatoimintaan.  Osa rahasta käytetään tutor-opettajien työn korvaamiseen ja osa heidän koulutukseensa. Hienoa.

EDUCODE on yksi niistä toimijoista, jotka tarjoavat opetuksen järjestäjille tutor-opettajakoulutusta. Ministeriö on antanut varsin yksityiskohtaiset linjaukset koulutukselle, ja niillä mennään.

TUTOR-koulutus on kiehtova hanke; olemme kouluttamassa Suomeen aivan uudenlaisia pedagogisen osaamisen ohjaajia. Mitä tarkoitan?

Suomalaisten opettajien osaamista ohjasivat työuran aikana kansakouluaikana kansakouluntarkastajat. Peruskouluun siirryttäessä tarkastajien rinnalle ja jopa tilalle luotiin läänin- ja kunnantason ohjaavien opettajien järjestelmä. Näihin tehtäviin etsittiin lahjakkaita, oman aineensa osaajia.

1990-luvulle tultaessa lääninohjaajen  järjestelmästä luovuttiin, ja pedagoginen johtajuus istutettiin rehtoreiden tehtäväksi. Monissa kunnissa  ohjausjärjestelmä jatkui. Nimikkeet vaihtuivat. Espoossa "ohjaavia opettajia" alettiin kutsua konsultoiviksi opettajiksi. Espoossa kokeiltiin myös 2000-luvulla opetuspäällikkö Ilpo Salosen ideoimaa oppimiskeskusmallia, jossa ohjaajina toimivat eri teemoihin perehtyneiden koulujen useat opettajat.  Oman kouluni: Auroran vastuulla oli mm.  ohjaus turvallisen iltapäivän, ryhmäintegraation ja taidekasvatuksen tukeminen. Tästä mallista ollaan nyt luopumassa.

RAIKKAAN erilaista ohjausmallia kehitettiin muuten 90-luvun lopulla Turun OKL:lla, kun professori Jorma Heikkisen johdolla jo luokanopettajien peruskoulutuksessa tavoitteeksi asetettiin muutosagenttiopettajuus (ks. hänen ja Sirkku Ahon toimittama kirja "Muutosagenttiopettaja. Luovuuden irtiotto". 1995). Turun Sanomista 24.8. 2007 seuraava katkelma:

" Turun opettajankoulutuslaitoksessa luokanopettajiksi opiskelevat koulutetaan ns. muutosagenteiksi. Opiskelijoille pyritään antamaan valmiudet vastata nykyajan haasteisiin, valmiudet käyttää jatkuvasti muuttuvaa maailmaa voimavarana. Muutosagenttiopettaja ohjaa oppilaitaan uteliaaseen, tutkivaan tiedonetsintään, tekemällä oppimiseen ja oppimisesta nauttimiseen."

Kokeilusta on tehty myös väitöskirja. Tässä linkki tiivistelmään.

EIKÄ pidä unohtaa eri nimikkeillä  toteutettua TVT-tukea. Mm. Espoossa TVT-kouluttajia on koulutettu ja käytetty 90-luvulta alkaen.  Sekä OPS 2004- että OPS 2016- prosesseja  tuettiin niinikään toimintamalleilla, joissa osa opettajista otti vastuuta koulun ops-työn ohjaamisesta. Tähän toimintaan oli käytettävissä myös erillistä hankerahoitusta.

MUTTA nyt käynnistyvä tutor-opettaja-koulutus poikkeaa kyllä aikaisemmista ohjausmalleista. Koulutus ei rajaudu substanssiosaamiseen- vaan myös itse kouluttamisen problematiikkaan- ainakin Educoden ohjelmassa. Tutor-opettajan toimenkuva ei  rajoitu yhteen aineeseen tai teemaan. Kyseessä on eräänlainen muunnelma em.  turkulaisesta muutosagenttikoulutuksesta; pedagoginen näkemys on samansuuntainen; opettajat  omaksuvat eivät tiedon jakajan, vaan mm. ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäjän, tiedonhankinnan ohjaajan ja oppilaan persoonallisuuden kasvun tukijan roolin.  Opettaja pyrkii auttamaan oppilasta ymmärtämään oppimisen merkityksen oppilaan tulevan elämän kannalta ja tekemään oppimisesta mielenkiintoista ja motivoivaa. Oppilasta ohjataan pitämään oppimisesta oppimisen itsensä vuoksi. Opettajan tärkeänä tehtävänä on myös tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä vahvaksi ja realistiseksi. (ks. lisää http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1073744396/Nykykoulu+elaa+ajan+hermolla)

Mutta  nyt ohjaus  kohdistuu opettajiin ja heidän kauttaa oppilaisiin. Tutor-opettajan tulee osata ohjata opettajia ja kouluja  perusopetuksen opetussuunnitelmassa  2014 esitettyihin useisiin kehityssuuntiin. Tässä tarvitaan - näin näen- mm. seuraavia  taitoja:

• tutor- ohjauksen suunnittelu, toteuttaminen (ohjauksen monet muodot) ja vaikuttavuuden arviointi
• opetussuunnitelman perusteiden mukaisen toimintakultuurin kehittämisidean (kuusi suuntaa)  ja kehittämiskeinojen hallintataito
• opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opetuksen uudistamisen (sisältää lisäarvoa tuottavan digitekniikan käytön, monialaiset oppimiskokonaisuudet) ja kehittämiskeinojen hallintataito
• opetussuunnitelman perusteiden mukaisen arvioinnin (taitoperustainen arviointi, formatiivinen arviointi) uudistamisen ja kehittämiskeinojen hallintataito
• oman opetuksenjärjestäjän praxista (käytännönjärjestelyitä) koskevien linjausten hallinta
• ohjauksessa tarvittavat ryhmäohjaamisen taidot
• kouluinsituution intertian hallintataito (muutosteoria)
• toimintaan käytettävissä olevien resurssien luovan ja tarkoituksenmukaisen käyttötaito. 

KYSE on siis uudenlaisesta pätevyydestä ja tehtävästä. Valmennus on edelleenkoulutusta.

MINULLA on ollut ilo olla mukana suunnittelemassa Editan koulutusta  Iiris Peuran kanssa. Valmennusote perustuu pedagogisesti uuden oppimisen filosofiaan, jonka mukaan  kouluttajat ovat fasilitaattoreita ja sytykkeiden antajia. Osallistujat tutkivat, opettavat ja oppivat yhdessä.  Useita valmennusohjelmia on käynnistymässä eri puolilla maata. Kanssani niitä  on vetämässä digivelho  Jarkko Sievi.

Pk-seudulla käynnistyy oma koulutus, johon voi
ilmoittautua kuka vaan.

Ensimmäisenä saan toivottaa jo huomenna  Paimion ja Sauvon opettajia tervetulleiksi  aloittamaan  innostavaa matkaa, jonka aikana heistä  kehittyy entistä rautaisempia oman osaamisen, vertaiskouluttamisen ja toisten opettajien tutorina toimimisen huippuosaajia. Valmennuksen aikana opettelemme  jakamaan omaa osaamistamme  kiinnostavasti, vaikuttavasti ja osallistavasti kollegoille ja sidosryhmille.  Pyrimme siihen, että jokainen löytää itselleen toimivimmat keinot osallistaa työyhteisön jäseniä opetussuunnitelma- ja kehittämistyöhön sekä digitaitoihin.

Editan pakettiin kuuluu neljä läpipäivää esi- ja välitehtävineen. Digitaalisuus läpäisee koko ohjelman, ja mainiona alustana on Editan Educodekoulu, jonka ytimessä on Microsoftin Office 365.

Digiloikka. Luentomuistiinpanot.

Digiloikka. Miten turvataan menestyvä peruskoulu tulevaisuudessa? 

MUISTIINPANOT
Tein vanhanaikaisesti muistiinpanoja Musiikkitalossa pidetyssä Koulutuksen digiloikka-seminaarissa. Alustajia oli kuusi. Kullakin aikaa 15-20 minuuttia.
Nappasin lainauksia myös Twitteristä.

Hallituksen kärkihanke: uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin
Opetusneuvos Armi Mikkola, opetus- ja kulttuuriministeriö

Mikkola esitteli varsin ylpeänä Hallituksen Uusi Peruskoulu-hanketta,
jonka kolme keskeistä iskulausetta ovat: ops eläväksi, pedagoginen vapaus ja huoli alueellisista eroista.

Armi Mikkola

Hanke jakaa  opetuksen järjestäjille 90 miljoonaa euroa. Rahoilla rahoitettaan mm. 2500 tutor-opettajan korvauksia ja koulutusta. Hankkeeseen kuuluu myös erillisen kokeilukeskuksen perustaminen OPH:n yhteyteen.

Miten uudet opetussuunnitelmat tukevat digiloikan toteutumista?
Opetusneuvos Leena Nissilä, Opetushallitus

Nissilä avasi uutta opsia nimenomaan TVT:n näkökulmasta. Maailma on muuttunut niin nopeasti, että opsin 10 vuoden välein tapahtuva uusiminen on liian pitkä väli. TVT on hitsattu perusteisiin erittäin moniin kohtiin. Se on yksi laaja-alaisen osaamisen taito. Se on osa jokaista aineitta. Se on menetelmä. Sitä voidaan käyttää etäopetuksessa. Se voi olla myös oma vapaaehtoinen aineensa. Kaikessa TVT:n käytössä edellytetään lisäarvoa.

Leena Nissilä

"Oppimaan oppiminen on tärkeää."

" Ei ole huonoja oppijoita. On oppijoita, jotka ovat valinneet itselleen liian työlään tavan oppia."

"  Kysy lapseltasi "MITEN sinä opit tänään koulussa?", ei niinkään MITÄ. "







Mitä opettaja tarvitsee digiloikkaan?
1. varapuheenjohtaja Petri Kääriäinen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Petri Kääriäinen

Petri Kääriäinen kertoi, mikä on digiloikan suhteen mahdollista opettajien mielestä. Taustalla oli laaja  1100:lle opettajalle suunnattu kysely, jonka tulokset olivat asenteiden kohdalta hyvät, mutta pedagogisen osaamisen ja laiteresurssien osalta aika lohduttomat. OAJ vaatikin kansallista strategiaa ja laatukriteerien käyttöönottoa. Täydennyskoulutusta tarvitaan, ja se tulee tehdä työajalla.

Ks. lisää OAJ:n julkaisusta OAJ:n askelmerkit digiloikkaan. Tässä linkki. 

Ovatko kunnat valmiina kouluttamaan opettajia digiloikkaan?
Kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola, Tuusulan kunta

Ukkola sai porukan pohtimaan, mitä kunta oikein on.  Kunta on yhtä valmis loikkaan kuin jokainen opettaja ja sivistysjohtaja. Kunnan valmiutta heikentää jyrkkä keskustelu digitaaliosta, puolesta ja vastaan. Kunnalle koulutuksen digitalisaatio on keino edistää sivistystä.  Kuntien tulee jatkossa olla entistä enemmän sivistyskuntia.

Ukkola halusi kertoa myös positiivisia asioista. Monin paikin digitalisaatio etenee hienosti-mm. Kuuma-kunnissa, joissa on työtä tehty yli kuntarajojen. Tuusulassa oli myös järjestetty TVT-veso uuden opsin menetelmien mukaisesti: opettajat otettiin mukaan suunnuttilemaan tapahtumaa, kouluttajina toimivat kollegat ja opettajat saivat valita workshoppinsa oman kiinnostuksensa mukaan. Respect!

Opettajankoulutus vuonna 2020
Professori Jari Lavonen, Helsingin yliopisto

Esa Lavonen

Lavonen avasi eilen julkaistua opettajankoulutuksen kehittämissuunnitelmaa. Aivan oikein hän pohti, että opettajankoulutuksessa on arvioitava kriittisesti myös opetuksessa käytettäviä menetelmiä.

Itse ohjelmasta olen kirjoittanut arvion eilen. Tässä linkki siihen.






Ovatko raportin ehdotukset käytännössä riittäviä opettajan valmistamiseen digitoituvaan opetukseen? Rehtori Martti Hellström

"Jos halutaan että digitaalisuus todella vaikuttaa, se tulee ottaa osaksi oppimisprosessia." (SOOL)

" Opettajia kuunneltava #digiloikka'a otettaessa" (Kopiosto)

" Digitutoreita ei voi valita hulmutukkaisista vaan niistä jotka ovat luotettavia eivätkä hötkyile." (SOOL)

" Kaikkein parhaiten digitalisaatio menee läpi jos se tuo lisäarvoa." (Kopiosto)

Pääsinpä näyttämään tämänkin dian :-)

Onko suomalainen peruskoulu maailman huipulla 2020?
Saku Tuominen, HundrED 

Saku Tuominen

Saku Tuomisen sessio alkoi  kuvalla Pisan vinosta tornista, jota yritetään korjata niin ettei se kaadu, mutta niin ettei siitä myöskään tule suoraa. Huikea avaus. Seuravaat Pisa-tulokset tulevat 6.12.

Tuomisen mukaan parhaimpien menestystarinoiden takana on rohkeus ottaa riskejä, ja karmeimpien romahdusten takana tuon rohkeuden menettäminen. Nokia. Muutos pitää aloittaa vielä kun kaikki toimii.

Meidän pitäisi olla selvillä, miten digitalisaatio on muuttanut työtä. Millainen on tulevaisuuden oppimateriaali?  Millaista uutta tekemistä digitalisaatio mahdollistaa?

Oleellista on, että on visio.Nyt visiota ei koulutuksen digitalisaatiossa ole. Mitä sitä seuraa, siitä Monty Phyton on tehnyt tästä loistavan clipsin, jonka Tuominen näytti. Tässä linkki siihen.

Ennenkuin viedään koulutusosaamista, kannattaisi tuoda sitä.  Kannattaisi selvittää, mitä kaikkea maailmalla jo tehdään.

Tarvitaan   visionääristä johtamista.  Johtamista, joka saa jokaisen uskomaan siihen, mitä ei pitänyt mahdollisena.  Uskomaan, että muutoksesta seuraa jotain hyvää.

Valtteri Niiranen

TILAISUUS pysyi hienosti aikataulussaan. Aamukahvit oli katettu kauniisti.  Ohjelma alkoi ajallaan ja päättyi myös timmisti. Yleisö oli kohteliaan hiljaista.

Kiitos Kopiostolle ja erityisesti puheenjohtajana  toimineelle toimitusjohtaja Valtteri Niiraselle.

Ops-oppia OKL:n ekavuosikurssilaisille

MINULLA on ollut iso ilo pitää jo useana vuonna luento OKL:n opiskelijoille opetus- suunnitelmasta. Usein kuulijona ovat olleet aineen- opettajaksi opiskelevat, tänään aivan uunituoreet luokanopettaja- opiskelijat.

AIKAA oli  90 minuuttia, ja paljon ehdittiin pohtia.  Otteena oli keskusteleva luento, johon oli upotettu yhteistoiminnallinen tiedonhankintatehtävä.

MIKÄ oli tällä kertaa perusmessageni? Uusi ops lupaa tuhansia asioita. Mitä enemmän sitä luen, sitä vakuuttuneemmin tulkitsen että tämän opsin tärkein idea kiteytyy Mika Ojakankaan viisaaseen sloganiin....

FIKSUA porukkaa sain juoksuttaa.  Tiimit toimivat ihan yto-hengessä- ei työjuhtia eikä vapaamatkustajia. Ja kohteliaitakin. Useampi kuin yksi kävi puhumassa kauniita sanoja.

TULI hakematta mieleen omat opiskeluajat, kun POPSIA päntättiin päähän, ja siitä imettiin ainekset ja virikkeet omalle pedagogiselle ajattelulle. Teksti oli selkeää. Silloin opittu on  päässä yhä.

Viive POPSIN ilmestymisen ja pääkaupunkiseudun peruskouluun siirtymisen välillä oli siksi pitkä, että kun oma kurssini valmistui, me pääsimme tällä alueella opettamaan uuden, umpituoreen opsin pohjalta. Olimme täynnä intoa.

Tämä OKL:n porukka  saa nyt luettavakseen huomattavasti tiivimmin kirjoitetun - ehkä myös vaikeammin omaksuttavan paketin. Lukemisen vaiva kannattaa edelleen nähdä.  Mutta kun he valmistuvat - todennäköisesti vuonna 2021- Suomessa aletaan  työstää jo  seuraavan (vuoden 2024 perusteiden) opsin  pohjana olevia uusia perusopetussäädöksiä ja tuntijakoa. Tuolloin alkaa  irtaantuminen tästä nyt uudesta, silloin vanhasta opsista.  Kuulostaa heidän kannaltaan vähän kurjalta.

Terveisiä Seinäjoen opettajapäiviltä

TERVEISIÄ Seinäjoelta opettajien koulutus- päiviltä. Viulut maksoi Osaava-hanke.

PÄIVÄN avaus- luennon piti OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. 

- Opettajien ammatillinen itsetunto! Olette kuninkaita ja kuningattaria. 

- Opettajien saama luottamus, vapaus, korkea koulutus, sitä Suomesta kadehditaan.  Te itse 

tiedätte, mikä on parasta omalle ryhmällänne- ja siitä nousee myös vastuu oikeista valinnoista,  eettinen näkökulma.

SUOMESTA ei enää puhuta entiseen tapaan kansainvälisillä foorumeilla. Meillä opettajat tekevät  töitä itsekseen.

- Muualla opettajat hakevat tehoa työhön kollaboraatiosta, yhteistyöstä.

- Muualla uskotaan, että opettajan professio vahvistuu kollaboraatiossa. Suomessa ei tästä puhuta- eikä meistä enää  puhuta.

Luukainen kehoitti meikäläisiä opettajiakin hakemaan toimintataojen muutoksesta vauhtia  yhdessä tekemisestä.

- Olemme myös yhteiskunnan palveluksessa. Aika ajoin on hyvä pysähtyä miettimään, mitä teemme. Onko maailma muuttunut? On. Kaikki räätölöidään. Digitekniikka mullistaa työtä.

- Lue opsia isojen trendien kautta! Koulutus on tulevaisuuden tekemisen edellytysten rakentamista. Meidän on varustettava lapset siihen,  tulevaisuuden maailmaan. Me emme voi digitalisaatiota pysäyttää.

LUUKKAINEN pohti myös tietotulvaa.

- Ei mitään tietotulva ole. On informaatiotulva. Tiedoksi informaatio muuttuu vasta omassa päässä, kun informaatiota funtsitaan. Mutta sekin on vasta minun tietoani. On opittava kuuntelemaan muita, ja rakennettava yhteistä tietoa.

Luukainen korosti koulua sivistyslaitoksena.  

- Sivistystä ei voi siirtää. Se ei siirry niin, että opettaja kertoo oppilaille, että tätä on sivistys. Voimme vain antaa  aineksia ja virikkeitä hyvään elämään,  yhteisen hyvän rakentamiseen,

- Jokaisella lapsella olkoon mahdollisuus päästä oman potentiansa ylärajoille!

AIKA on kylmää. Luukkainen kertoi virroista, joita tämän ajan Suomessa on.

- Jokainen eduskunnassa ollut puolue on leikannut koulutuksesta.  Ja lisäleikkauksia on tulossa.

Leikkaukset ovat arvovalinta. Pakkoa leikata ei ole. Leikkauksissa tärkeää on oikeudenmukaisuus!

-  Ei suomen vientiteollisuus  lähde lentoon lastentarhanopettajien palkkaa leikkaamalla, Olli totesi.

Loppun sopi rauhoittelu: Opettajien sopimukset ovat voimassa tammikuuhun 2017. Syksyllä niistä neuvotellaan KT:n kanssa ihan normaaliin tapaan ja JUKO tekee omat sopimuksensa. Mitään kaaosta ei ole tulossa.

Kohti pedagogisesti esteetöntä koulua

PIENEN tauon jälkeen oli sitten minun vuoroni.  Käytin aika tasan 45 minuuttia innostaakseni porukkaa poistamaan koulusta esteet siltä, että jokainen- ihan jokainen-  lapsi ja aikuinen voisi koulussa löytää oman intohimonsa ja saisi kukoistaa.
- Nyt ikkuna on auki, eikä sitä muutosta voi tehdä opetusministeri, opetushallituksen pääjohtaja tai koulun rehtori. Sen tekee opettaja luokassaan. Päivä kerrallaan.
- On uskallettava luopua romuista ja rudimenteista, jotta tilaa saadaan uudelle. On reflektoitava rutiinit (esim. uskommeko oikeasti läksyihin). On päivitettävä oma pää.

Kävimme myös läpi näitä kukoistamisen esteitä, ja  myös keinoja ja esimerkkejä, joilla esteet voidaan purkaa. 

TÄMÄ oli ensimmäinen luentoni tästä teemasta. Dioja oli yhteensä 91 kpl!  Tuttuun tapaan luennon päätti Elvis. Kukaan ei lähtenyt kesken salista,  oikessa kohdissa kuului naurua, ja vielä luennon jälkeenkin muutama  hymyili. Paikallisen lehden toimittajakin (ks. alla)

KLO 11.30 alkoi 1,5 tunnin lounasaika. Iltapäivällä  auditoria jaettiin väliseinillä kolmeen osaan, ja opettajille oli tarjolla kolmet rinnakkaiset luennot. Minä jatkoin matkaa Hotellille ja sieltä lounaan jälkeen junalle.

nettilehdessä: 

KUVA: Jussi Asu /Ilkka

"Pienellä Suomella ei ole varaa menettää yhtään nuoristaan"

PÄIVÄSTÄ kerrottiin myös Ilkassa. Pasi Lapinkankaan jutussa näin:

"Opetusneuvos Martti Hellström puhui lauantaina Pohjanmaan opettajien koulutus- ja kulttuuripäivässä Seinäjoella. Uusi opetussuunnitelma korostaa yhdenvertaista koulua, jossa jokainen oppilas olisi tasavertainen.

Opetusneuvos Martti Hellströmin mielestä tulevaisuuden koulujen tulisi pedagogisesti esteettömiä.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jokaisella oppilaalla olisi oikeus oppia ja saada onnistumisen kokemuksia, riippumatta oppilaan kyvyistä tai persoonasta.

Hellströmin mukaan tämä linkittyy siihen, että yksi perusopetuksen tehtävistä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä.
– Meillä, pienellä Suomella, ei ole varaa menettää yhtään näistä nuorista.

Hellström rohkaisee opettajia miettimään, kuinka hyvin he huomioivat jokaisen oppilaan vahvuudet ja oppimisen päivittäisessä työssään.
– Näenkö jokaisen oppilaan arvokkaana, sitä jokainen voi miettiä.

Lue lisää Hellströmin ajatuksia sunnuntain lehdestä".
Ks. http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/pienellä-suomella-ei-ole-varaa-menettää-yhtään-nuoristaan-1.1980314

Pohjanmaan opettajien koulutus ja kulttuuripäivä 16.1. 2016

TÄNÄÄN oli vuoden 2015 viimeinen koulutus/ sparraus/ valmennuskeikka. Perehdytin erään helsinkiläiskoulun johtoryhmää NPDL:n keskeisiin periaatteisiin. Myöhemmin jory päättää, lähteekö koulu hankkeeseen mukaan.

JOULUTAUON jälkeen työt taas jatkuvat tammikuussa. Puheen-vuoron saa valmistaa mm. Pohjanmaalle ja Helsinkiin Educaan.  Pohjanmaan tapahtuman luentoni  teema on kokonaan uusi; sellainen on aina hienoa.

POHJANMAAN opettajien koulutus ja kulttuuripäivä pidetään 16.1. 2016 klo 8 -16.  Seinäjoella, Frami B:ssä  (Kampusranta 9, Seinäjoki) ja Kampustalon Seinäjoki-salissa (Kalevankatu 35, Seinäjoki) Teemana on OPS 2016. Pohjalaisin siivin tulevaisutteen. 

OHJELMA

8.00-9.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen
9.00-12.45 Avaus, luennot ja lounas

Frami B
- Avaus. Lakeuden Taitovoimistelijat. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto
- Opsillako uusiin koulutusihmeisiin? OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen
- Kohti pedagogisesti esteetöntä koulua, Opetusneuvos, KT Martti Hellström
- Lounas

Seinäjoki-sali
- Avaus. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto. Lakeuden Taitovoimistelijat
- Kohti pedagogisesti esteetöntä koulua, Opetusneuvos, KT Martti Hellström
- Opsillako uusiin koulutusihmeisiin? OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen
- Lounas
......................
Lounastauolla tapahtuu:

Frami B-osan aulassa
Oppimateriaalinäyttely

Frami B-osan yläkerran kokoustilassa
Etelä-Pohjanmaan OPS - Kysy asiantuntijalta. Vastaajina koontiryhmän puheenjohtaja Sirkku Hietanen ja erikoissuunnittelija Annika Raveala

12.45-14.15 Luennot ja iltapäiväkahvi

Frami B auditorio
- Ilmiöt osaksi opetusta, lehtori, tiimivalmentaja Sanna Leinonen

Seinäjoki-sali
- Nielläänkö tabletti purematta? Esimerkkejä tablettien pedagogisesta hyödyntämisestä,
luokanopettaja, tohtorikoulutettava Mari Kyllönen

Frami B kokoustila
Sähköinen ylioppilaskoe tulee - kuinka koulu muuttuu? Opettaja, oppikirjailija ja kouluttaja Eenariina Hämäläinen

14.15-15.00 Luennot

Frami B auditorio
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki - mitä uutta? KM, ohjaaja opettaja, erityisluokanopettaja Sirpa Oja

Seinäjoki-sali
Yhteisopettajuuden mahdollisuudet perusopetuksessa, Erityisopettajat Anne Turunen ja MInna Peurala

15.15-16.00 Kulttuuriohjelma

Seinäjoki-sali
Blueskitaristi Erja Lyytinen


Järjestäjät:
Etelä-Pohjanmaan Aineopettajat
Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto
OAJ Pohjanmaa
Pohjanmaan Erityiskasvatus
Pohjanmaan Luokanopettajat

Tiedustelut
Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto, 050 431 7072 tai info(at)epky.fi

Ilmoittautuminen 16.12.2015 mennessä.

HUOM! Luentovalinnat tehdään sähköisen ilmoittautumisen lisäksi erillisellä lomakkeella www.epky.fi/ohjelmavaihtoehdot

Lisätiedot

Ilmoittautuminen on sitova. Opiskelupaikan peruutuksen voi tehdä maksutta koulutuksen viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Peruminen tulee tehdä sähköpostitse info@epky.fi. Mikäli peruutus tehdään ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen, mutta ennen koulutuksen alkua, peritään 50 % kurssimaksusta. Koulutuksen alkamisen jälkeen tehdyistä peruutuksista tai mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko kurssimaksu. Laskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. Peruutusmaksua ei peritä, mikäli osallistuminen estyy opiskelun estävän sairauden vuoksi (lääkärintodistus). Kesäyliopisto ei palauta opintonsa keskeyttäneiden maksuja. Kurssimaksut ovat perintäkelpoisia. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Luottamushenkilön rooli

MAANANTAINA minulla on veikeä koulutustehtävä. Espoo järjestää kaupungin uusille työntekijöille päivän pituista Missä mennään, Espoo? - perehdytys-koulutusta.  Koulutukseen sisältyy vapaaehtoisena valintana valtuuston istuntoon ja luottamushenkilön rooliin tutustuminen. Koulutuksen vastuuhenkilönä on koulutusasiantuntija Anne Teppo.

Minua oli jo kerran aikaisemmin kysytty kouluttajaksi, mutta aika ei
silloin sopinut. Nyt sopi. Ja pidän siis  tunnin alustuksen luottamushenkilönä toimimisesta  klo 16-17, valtuustotalon tv-studiossa. Luennon  jälkeen 17 vapaaehtoisen porukka siirtyy  lehterille seuraamaan kokousta.

Minua on toivottu kertomaan,  miten minusta tuli luottamushenkilö ja missä kaikessa olen mukana. Mitä luottamushenkilönä toimiminen käytännössä vaatii? Voiko asioihin vaikuttaa?
Millainen työnjako on valtuuston, KH:n ja  lautakuntien välillä. Mielellään kuulisivat jonkin konkreettisen esimerkin.  Mitä kiinnostavia asioita/ hankkeita on tällä hetkellä käynnissä? Millaiset ovat tulevaisuuden näkymät? Miten Espoossa sujuu yhteistyö virkamiesten, luottamushenkilöjen ja kuntalaisten kanssa?

TEIN noin 30 dian koosteen- tällä kertaa kokonaan ilman tekstisivuja. Vain kuvia. TV-studiossa on videotykki, mutta maccia ei siihen ole yleensä saanut liitettyä, joten olen pyytänyt Aurorasta lainaksi kannettavan, varmemmin toimivan laitteen.

ILTAPÄIVÄN ohjelmaa on esitelty näin:

16.00–17.00. Valtuuston työskentelystä sekä luottamushenkilön kokemuksista Espoossa.  
- Kaupunginvaltuutettu, opetusneuvos, KT Martti Hellström. Kahvia ja voileipiä tarjolla

klo 17.30. Valtuuston kokous alkaa
Siirrymme Valtuustotalon yleisölehterille seuraamaan valtuuston kokousta.Valtuustotalosta jokainen voi poistua oman aikataulunsa mukaan.