Minulla on huomenna ilo vetää Turun yliopiston tiloissa kahden tunnin sessio ongelmaperustaisesta pedagogiikasta. Yleisönä on kroatilaisia ja kaarinalaisia opettajia. Tilaisuus liittyy heidän Erasmus+- ohjelmaansa.
PUNAISEKSI langaksi olen rakentanut 11 tämän pedagogiikan kehityksen kannalta keskeistä porrasta. Esitän sellaisina nämä ideat/innovaatiot:
1. John Locke ja Tabula Rasa. Uusi idea tiedon syntymisestä.
2. Oppikirja. Kirjapainotaito teki mahdolliseksi oma-aloitteisen oppimisen. Comenius toi kirjaan kuvan.
3. John Dewey ja a) idea tekemällä (ei lukemalla) oppimisesta ja b) idea lapsesta oppimisen subjektina.
4. NEF- Uuden koulun huikea lapsikeskeinen liike useinen virtauksineen.
5. Työkasvatuksen laajeneminen manuaalisesta työstä henkiseen työhön mm. tutkimiseen.
6. W.H. Kilpatrick ja projektimetodi, joka yhdisti lapsikeskeisen koulun aktiivisuus-, vapaus- sosiaalipedagogisen suuntauksen. Lapset etsivät projektissa tutkijamaisesti vastausta omiin kysymyksiinsä.
7. J.L. Trumpin tiimiopettajuus, joka skaalasi projektimetodin koko koulun kokoiseksi.
8. J. Brunerin 1900-luvun lopun tutkiva oppiminen, josta on myöhemmin poikinut mm. ilmiöpohjainen opetus.
9. Problem Based Learning- OLO. Monista eri menetelmistä koostuva Kanadassa kehitetty tapauspohjainen, eheyttävä tapa järjestää opetussuunnitelma.
10. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja erityisesti sen vaativa työtapa: tutkiva yhteistoiminnallinen ryhnä.
11. Michael Fullanin ideoima NPDL, joka muuttaa tutkivan oppimisen maailman kehittämishankkeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti