Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja
Näytetään tekstit, joissa on tunniste etäopetus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste etäopetus. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, tammikuuta 04, 2021

Covid-19 ja suomalainen koulu

TOHTORI Eduardo Andere on suomaisen koulun syväystävä ja  - ymmärtäjä. Hän on vieraillut Suomessa usein ja pitkiä aikoja ymmärtääkseen, miksi koulumme on niin hyvä kuin se on. Hän kävi myös Aurorassa useia keroja. Kokemuksista on syntynyt useita kirjoja. Tuorein viime vuonna.

SAIN ennen joulua Eduardolta kirjeen: 

" Martti, I am doing a translation of my book published last year in NY, about Finnish school education into Spanish. But I am including a new chapter with an update about the pandemic. Will you be so kind as to write a paragraph about your own opinion about how do you see Finnish school education after the shocking experience? And how you see the Finnish education to change in the future because of that? It can be as short as you want!!"

TOTTA kai vastasin. Laitan ajatukseni tähän talteen.


Dear Eduardo!

The finnish schools will start their 3rd covid-19- termin in next week.

The first termin started 18h of last march. All the schools from primary level to the universities closed their doors. At the comprehensive level only the  pupils from the grades 1-2  and the pupils that needed special support got lessons at the school. The period of distance learning lasted two months. Then the government made a desicion to open 14h of May the schools for two weeks´ time, and then the summer vacation started.


The second termin
started in the middle of August and it lasted to the christmas. The government changed the strategy. Now the comprehensive  and upper secondary schools were open, if there were no students or members of the staff who had had an infection. If so, the class or a bigger part of the school was closed and those who had had a contact with the sick person, were ordered to take a one or two week long quarantine. 

Today all the students and teachers are on christmas vacation.  The official plan is  to continue in the same way as we did  in the autumn. But who knows? 

The researchers  and the officials have  collected  data, how well did we succeed and what were  the crucial problems. I also collected unofficially experiments and feelings of the teachers in the end of April. I published them in my blog in english. The link is in the end of this letter.

How did we succeed in arranging education during the Covid-19 pandemic in the spring?

We think that the finnish teachers in common made a miracle. Although they and their headmasters had only a few days´ time to renew all the plans, the school continued at home. All students got to home all materials needed including pads - and school-lunches. The teachers took a big digital jump.

Most of the students  felt  great stress and need of help. Still they were  quite satisfied with the guidance they got from the teachers during the distance learning period. Some of them told that they learned even better at home, especially those, that felt they were mobbed at school.

But not all. There was maybe a 10 % big group of kids that did not succeed. The schools did not get contact to some kids and their families at all.

Many families had difficulties to take care of their jobs and children at the same time. All the parents could not help their children with their school tasks.  Some of the parents were very tired. Some were also very angry. The social workers informed, that some children felt very badly at their homes.  We found out how important the school is for the kids, if there are problems at home, mainly at poor or immigrated families. That is one main reason why the  government opened the schools in May. Also the doctors gave support to the idea.

Most of the teachers were afraid of Covid 19, and they were very relieved when the schools were closed. From the same reason,  the Trade Union of the teachers was agains the opening of the schools in May. 

Most of the students enjoyed the opening- and most of the families. Only a few families kept their child at home.

For the teachers these two weeks were very hard, because they had to take care at the same time of lessons and the safety rules:  distance between the kids, washing the hands, cleaning the instruments a.s.o.  No visitors, no common celebrations…They were also ordered to find out pupils that had gotten lacks in their learning results during the distance-learning period. Teachers were also ordered not to meet each others lively.

There were also teachers, that belonged themselves in a risk-group. Many of them stayed at home - without salaries.

The officials found out that some kid had  had serious problems with their studies. All students were not independent enough to learn alone. So the government sent a massive amount of money to the municipalities to give support to these kids during the Autumn-termin.

How did we succeed in arranging education during the Covid-19 pandemic in the Autumn?

When the autumn-termin began, the school-law was changed so, that it was possible  - if needed- to devide the classes at school so, that one part of the school studied at home and another part at school for some weeks, and then they changed the turn. The National Board of Education and other officials gave again as in the spring rules how to ensure the safety.

All the schools started normally. Soon some pupils or teachers got infection, and the new system was addapted.  Many teachers moved their lessons outside the school building.

The termin was again very stressing for the teachers.  Especially in the junior high schools were the teenagers did not follow the safety rules.  During the termin he schoolstaff was ordered to use masks.

The termin ended as planned in the Christmas week. The researchers are collecting now information. But even now we can say, that the finnish school and its  staff  succeeded greatly in  the fight wih this pandemy. The former President of Finland, Mrs. Tarja Halonen thanked officially the teachers of their excellent work.

What must we do next?

The pandemy is not over. There is also a possibility that the old normal will never come back, as our  President Sauli Niinistö has said. So we have to prepare seriously to create and handle  new ways of teaching, learning and evaluating learning. We must  create more easier ICT-programs than teams, meet and zoom are.  

We must create a brand new pedagogy to substitute the real interaction and presence. The students and the teachers need more training in ICT. 

The schools must make clear plans, how to work, who is in charge of taking daily contact to the students, how to inform parents that don´t speak finnish…

We must find also new ways to support families, that have problems.

Some municipalities hope that they can make  the quality of  the education better by making co-operation with other municipalities and offer more subjects to learn via ICT,

Martti

PS.

Here is the link about the pieces of advice and warnings of the finnish teachers.

https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/04/the-pedagogical-ideas-of-teachers.html

torstaina, marraskuuta 05, 2020

Nasta idea striimaukseen

 


HELSINGIN yliopistolla pääosa luokanopettajamaisteriharjoittelijoista suorittaa opetusharjoittelun perinteiseen tapaan lähiharjoitteluna. Tällöin he, luokanopettaja ja ohjaavat opettajat ovat samassa fyysisessä tilassa. Mutta yliopiston didaktikko seuraa opetusta etänä. Luokassa on läppäri auki, ja koneessa teams päällä. Näin luokkahuoneeseen tulee tirkistysluukku. 

Yksi pari harjoittelee Villen luokassa. Villellä oli tosi nasta idea. Käytimme meet- ohjelmaa, johon hän kirjautui sekä koneella että kännyllä. Läppäri lähettää vakaata kuvaa, mutta Ville kierteli kännykän kanssa. luokassa ja näin didaktikko näkee, mitä  tehtäviä oppilaat tekevät ja heitä voi myös haastatella. Kuvaustoiveita voi tilata meetin chatissa.

VILLEN ideaa voi käyttää moneen muuhunkin kuin opetusharjoittelun ohjaukseen.  Karanteenissa oleva oppilas voisi seurata  koulupäivää ja jopa osallistua keskusteluun ja vaikka porinatuokioon, jos hänkin kirjautuu kahdella laitteella?

Hienoa Ville! 

keskiviikkona, syyskuuta 09, 2020

Kaksi espoolaiskoulua siirtyy yläluokkien osalta etäopetukseen










ESPOON opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on kutsuttu eilen iltapäivällä kiireellisesti koolle täksi päiväksi. Kaksi espoolaiskoulua siirtyy yläkoululuokkien osalta etäopetukseen koronaviirustartuntojen vuoksi.  

NÄIN asia esitellään  lautakunnan listalla :

Perusopetuslain 20 a §:n mukaiset poikkeukselliset opetusjärjestelyt Tiistilän ja Mainingin koulussa

Selostus

Tiistilän koulun oppilaiden huoltajille on sunnuntaina 6.9.2020 yhteistyössä kaupungin tartuntatautiyksikön kanssa lähetetty viesti yläkoulun oppilaiden siirtymisestä väliaikaisesti etäopetukseen. Siirto on ollut väliaikainen varotoimenpide esiin tulleiden koronavirustartuntojen ja altistumisten perusteella. Tiistilän koulussa on syyslukukauden 2020 aikana tullut esiin viisi tartuntaa. Altistuneita oppilaita ja opettajia on useita.

Mainingin koulussa on tullut esiin neljä tartuntaa. Myös Mainingin koulussa altistuneita oppilaita ja opettajia on useita. 

Perusopetuslain 20 a §:n mukaisiin poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä päättää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta yhteistyössä tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Päätösehdotus perustuu tartuntatautiviranomaisen suositukseen. Lisäksi on huomioitu se, että kun karanteenissa on useita opettajia, turvallista opiskeluympäristöä kaikille oppilaille lähiopetuksessa ei voida taata, kun tilalle ei saada riittävästi sijaisia. Siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä.

Päätösehdotuksen mukaiset poikkeukselliset opetusjärjestelyt koskevat Tiistilän koulun ja Mainingin koulun 7.-9. luokan oppilaita lukuun ottamatta erityisen tuen oppilaita, pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita, valmistavan ja ryhmämuotoisen maahanmuuttajaopetuksen oppilaita, joiden opetus järjestetään lähiopetuksena. Poikkeukselliset opetusjärjestelyt koskevat myös Tiistilän koulun lisäopetusta (10 luokka). Molempien koulujen alakoulun oppilaiden opetus järjestetään lähiopetuksena.

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta voidaan järjestää osittain tai kokonaan muuna kuin lähiopetuksena etäyhteyksiä hyödyntäen. Opetus tulee toteuttaa yhdenvertaisesti ja mahdollisimman täysimääräisesti. Koulut vastaavat poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen toteutuksesta sekä huoltajille ja oppilaille tiedottamisesta.

Päätösehdotuksen mukaan Tiistilän koulun poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat voimassa ajalla 7.9.-15.9.2020 ja Mainingin koulun poikkeukselliset opetusjärjestelyt ajalla 10.9.-18.9.2020.

Päätösehdotus 

Sivistystoimen johtaja Harri Rinta-aho

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää, että 

  • Tiistilän koulussa yläkoulun oppilaiden opetus toteutetaan perusopetuslain 20 a §:n mukaisin poikkeuksellisin opetusjärjestelyin ajalla 7.9.-15.9.2020 
  • Mainingin koulussa yläkoulun oppilaiden opetus toteutetaan perusopetuslain 20 a §:n mukaisin poikkeuksellisin opetusjärjestelyin ajalla 10.9.-18.9.2020.


maanantaina, elokuuta 31, 2020

Kuin silloin ennen..

OUTO olo. Olen junassa matkalla kohti Kokkolaa. Keikkavaatteet päällä. Minulla nimittäin on oikea lähiopetuskeikka huomenna.                                                                    Siitä on totisesti aikaa. Edellinen matkakeikka taisi olla marraskuussa.  Ja maaliskuusta alkaen sitä on saanut olla kotona about aamusta iltaan.

HUOMENNA tiistaina Kokkola viettää 400-vuotisjuhliaan. Kokkolan vastaremontoidussa kaupungintalossa alkaa aamulla juhlaseminaari teemalla:  

" Lapsiystävällinen kasvu ja kasvatus". 

Minulle on annettu hieno tehtävä luennoida lapsikeskeisestä opetuksesta ennen ja nyt. Diat ovat nyt ns. valmiit. Aikaa minull on 30 minuuttia ja dioja tässä vaiheessa sopivasti 105. Heh. ja Huh.

Ks. lisää 

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/08/lapsiystavallinen-kasvu-ja-kasvatus-19.html

Tilaisuuden juonija Peter Johnson on kutsunut alustajat tänä iltana iltapalalle. Kuin silloin ennen

MUTTA eivät ouotoudet tähän pääty. Viikonloppuna tuli meili, jonka mukaan Helsinki on muuttanut ohjeistustaan opetusharjoitteluun:

  • Opetusharjoittelu voidaan suorittaa Helsingin kaupungin kenttäkouluissa lähiopetuksena.
  • eli maisteriharjoittelu voidaan näin haluttaessa suorittaa Helsingin kaupungin kenttäkoulujen luokissa lähiopetuksena. Kuitenkin tälle harjoittelulle suunniteltu etäharjoittelumalli on myös mahdollinen.
  • Viikin normaalikoulussa ja Helsingin normaalilyseossa harjoittelu suoritetaan etäharjoitteluna.
  • Ja niin myös Kauniaisissa.

Minulla on  kaksi harjoitteleva paria Snellmanin koulussa, ja sain aamulla viestin, että toinen pareista käyttää rohkeasti mahdollisuutta siirtyä suorittamaan harjoittelu lähiopetuksena. He uskovat hyötyvänsä siitä enemmän. Toinen pari jatkaa etänä. 

Kun harjoittelu suoritetaan etänä, harjoittelijat pitävät opetusta yhteensä 80 tuntia. Kun etänä, tuokioita on 25- 30. 

Didaktikkona jakaudun siis kahtia lähi- ja etädidaktikoksi. Mutta pakko sanoa, että lähiopetuksen toteutettu opetusharjoittelu tuntuu nyt ihanaa nostalgiaa. Ihan kuin palaisi vanhaan normaaliin.

Kuin silloin ennen...



maanantaina, elokuuta 03, 2020

Koulun alkuun 10 päivää Espoossa

SITÄ ollaan sitten elokuussa. Vapaakesä on pian taputettu. Yhdistystoiminta käynnistyy. Ja koulupolitiikka. 

Valtuustoryhmät kokoontuvat viikon kuluttua - etänä varmaankin. Lista tulee ensi torstaina. 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kokoontuu  keskiviikkona 26. elokuuta, ja sen asialista saadaan 20. päivä.

VUOSI sitten syksyn ensimmäinen OVALAN kokous oli varsin sanotaanko kevyt: 
myönnettyjen avustusten takaisinperintää, tulosyksiöiden  talousarvion ja strategian osavuosikatsaus  silloiselta vuodelta,  oikaisuvaatimuksia, lausuntoja, tarveselvityksiä,  selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitukseen,  koulun nimen muuttaminen, johtokunnan vaaleja, johtokunnan jäsenten eronpyyntöjä ja täydennusvaaleja, virkamiesten ja johtokuntien päätöksiä  kirjelmiä ja selostuksia.

TÄNÄ syksynä kevytlistaa ei varmaankaan tule. Kaupungilla on koronan vuoksi isoja talousvaikeuksia, ja 27. elokuutta valtuusto pitää erillisen talousseminaarin.  Sitten alkanee sopeutus. Sivistystoimen oma talousseminaari on syyskuussa. Huh! Ei siitä kouluille Disenylandiä saada  mutta ei siitä saa Golgataakaan tulla.

KOULUT  alkavat Suomessa  eräin paikoin jo elokuun 11. päivä. Espoossa suomenkielisissä kouluissa  13. päivänä ja ruotsinkielisissä 18. päivänä. Opettajat on kutsuttu "koolle" kaksi päivää aikaisemmin. Varhaiskasvatus on jo käynnissä.

Olisi varmaan ollut viisasta  järjestää  ylimääräinen kokous jo ennen koulujen alkua, jossa lautakunnan jäsenet olisivat saaneet tukevan tietopaketin siitä, kuinka koulun aloitus aiotaan Espoossa tehdä koronaturvalliseksi.  Ei niin, ettenkö lautakunnan jäsenenä luottaisi täysin Espoon kouluihin ja kouluhallintoon. Haasteita nimittäin riittää. Näillä mennään. 

Kokosin itselleni omat haasteaakkoset. Näihin kuulisin mielelläni vastaukset.Täytyy päivittää ne, kunhan OKM:n ja THL ja OPH ovat omansa päivittäneet. Tällä viikolla kuulema.






  • Opetushallituksen ohjeistukset ovat hiukka teoreettiset. Sitovuusaste on vaikeatulkintainen. Jääkö moni vaikea päätös  kuntien  rehtorien vastuulle?  Realistiset ohjeet tarvitaan myös yläkouluun  ja lukioon. 
  • Puolet kunnista aikoo lomattaa opettajia. Toivottavasti ei ulotu syksyn aikana koskemaan Espoota?
  • Perusopetuslakiin tehty väliaikainen muutos: etä-  ja lähiopetuksen vuorottelu  - paitsi esiopetus ja 1–3 lk:  oppilaat, erityisen tuen piirissä olevat ja maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen osallistuvat:  Melkoinen haaste niin opettajille kuin kodeille, joissa useita lapsia.
  • Riskiryhmään kuuluville lapsille voidaan tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä, esim. striimaus  = etäyhteyden päästä seuraaminen.
  • Samanaikaisesti sekä etä- että lähiopetusta ?
  • Syksyn yo-kirjoitukset? Kuinka?
  • Tartuntatautilaki:  kunta voi määrätä koulujen tilojen käyttöä koskevia rajoituksia, joiden takia kouluissa voidaan siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos opetusta ei voi järjestää turvallisesti lähiopetuksena. Päätös enintään kuukaudeksi kerrallaan.
Lähiopetuksen aikana
  • Aamu-ja iltapäivätoiminta / useista luokista oppilaita? Kuinka pidetään erillään?
  • Aikuisten kohtaktien välttäminen; Henkilöstön keskinäisten lähikontaktien  minimointi. Mistä tilat? Mitä vaatii johtamiselta?
  • Aineopetuksen järjestelyt. Kuinka onnistuu yksi opettaja ja yksi ryhmä? Va eikö tarvitsekaan?
  • Erityisopetuksen - laaja-alaisen järjestäminen turvallisesti. Kuinka onnistuu yksi opettaja ja yksi ryhmä? Vai eikö tarvitsekaan?
  • Hygieniaohjeiden noudattaminen. Onko tarpeeksi pesupaikkoja?
  • Juhlat alas. Vain oman ryhmän yhteiset tilaisuudet. Ikävää.
  • Kerhot? Kuinka onnisuu, kun kerholaiset tulevat eri luokista. Hoituuko vain hygienialla?
  • Koululuokien eristäminen toisistaan ; oppilaiden siirtymisen vähentäminen tiloista toiseen. Riitää suunniteltavaa.
  • Käsityö- ja kuvataidemateriaalit. Kotiin?
  • Monet oppilaat ovat pudonneet kyydistä. Osa kadonnut. Mistä resurssit  oppimisvaikeuksia kokevien oppilaiden tukemiselle mm. lomauttavissa kunnissa. Espoo on saanut valtionapua?
  • Muiden kuin oppilaiden ja koulun henkilökunnan oleskelun välttäminen koulun alueella. Tavaraa on tuotava? Pienten saattaminen? 
  • Opettajien jaksaminen yksin. Mitä tukea? 
  • Opettajien sairauspoissaolojen kynnys madaltuu koronan leviämisen ehkäisemiseksi. Pieniäkin oireita kokevat jäävät kotiin. Mistä saadaan  sijaisia?
  • Opettajien lasten kotiinlähettämisen  kynnys madaltuu koronan leviämisen ehkäisemiseksi. Pieniäkin oireita kokevat  kotiin. Mistä saadaan opettajille silloin sijaisia?
  • Opettajien tauot. Kuinka ne turvataan? Kaikki välitunnit valvomassa?
  • Opetusryhmät  mahdollisimman pitkälti erillään toisistaan? Piha-alueiden jako?
  • Oppilaiden tilanteen ja tuen tarpeen kartoittaminen. Tärkeää ja tarvitsee aikaa.
  • Oppilaissa, varsinkin isommissa näkynyt torjuntaväsymys.
  • Resurssiopettajat, osa-aikaiset erityisopettajat-  mahdollisimman vähän eri ryhmien kanssa.  Kuinka?
  • Riskiryhmiin kuuluva henkilöstö. Voiko tehdä töitä etänä?
  • Ruokailuun liittyvät ratkaisut. Luokkatiloissa? Ulkona? Ruuan jakaminen? Jääkö opettajille? Oikea koululounas vai riittääkö eväslounas ulkona?
  • Siivous  tartuntariskin vähentäjänä. Voidaanko sopimuksia muuttaa?
  • Suojavarusteet? Maskit?
  • Tehokkaan  ilmastoinnin puutteet. Onko suunniteltu korjauksia?  Konkreetti tuuletus?
  • TET-jaksot. Voidaanko?  
  • Turvallinen koulukuljetus. Kuinka ihmeessä? Bussi täynnä eri koulujen oppilaita.
  • Turvavälit luokissa - kaukana istuminen?
  • Turvavälit välitunneilla. Tarpeettoman  fyysisen kontaktin  välttäminen. Alueet? Porrastus? Valvonta? 
  • Vanhempien tapaamiset. Etänä? 
  • Vastuukysymykset, kun opettaja ei ole samassa tilassa.
  • Vessat. Nimikoituina?
  • Vesopäivät? Etänä? 
  • Vuoroluku? 
  • Väljyyden pitäminen: Pienempiin ryhmiin jakamien. Miten? Tilat? Taukojen porrastus? Ulko-opetustunnit? Vuoroluku?
  • Yhteiskäytössä olevat välineet. Puhdistus. Kuka?Millä ajalla?
Etäopetuksen aikana
  • Arviointijärjestelyt? Vilppi?
  • Avustajapalvelut. Seurelaisten työsuhteet Espoossa?
  • Erityisopetuksen järjestäminen. Etänä? Löytyykö oppilas?
  • Eräiden oppiaineiden sidos koulun välineistöön etäopetuksen aikana, esim. musiikki, käsityö, liikunta, fysiikka, kemia.
  • Eräiden oppiaineiden sidos aitoon konaktiin esim. alkava vieras kieli.
  • Etätyösuosituksen päättyminen - kuka hoitaa kodeissa lapsia, jos ollaan etäopetuksessa?
  • Kodin ja koulun yhteistyö. Tulkkausresurssit? Viestintä vieraskielisille
  • Kotikonttori ja ergonomia?
  • Koululounas etäopetuksen aikana oppilaille. Kuinka pitkämatkalaisille?
  • Laitteiden, yhteyksien ja materiaalien saatavuus, huolto, korjaus/ takkuilevat ja yskivät etäyhteydet? Onko kesän aikana tehty jotain? Riittäkö kaikille? Mistä  apua, jos laiteet eivät toimi? 
  • Opettajien työvälineiden puutteet:  Suurimmalla osalla opettajista ei ole työpuhelimia tai vaatimusten tasoisia tietokoneita 
  • Opetuksen ja vuorovaikutuksen riittävyys ja monipuolisuus. Kuinka organisoidaan? 
  • Oppilaiden läsnäolon varmistaminen eäopetuksessa.
  • Tasapuolisuus tilanteessa, jossa opettajien osaamiserot ovat suuria. Yhteiset käytännöt?
  • Poissaolojen seuranta päivän aikana?
  • Riittävä  ja säännöllinen vuorovaikutus; useita kertoja päivässä.
Opettajankoulutus
  • Opetusharjoittelu - vain etänä?
  • Opiskelijavalinnat
  • Tentit 
  • Työvälineet?
  • Uusien opiskelijoiden perehdyttäminen ja tutorointi

MUISTILINKIT





maanantaina, heinäkuuta 06, 2020

Etäkoulun kehittämiseen ideoita aikuisten etätyökokemuksista ?

HESARISSA oli tänään mainio Simo Löytömäen kirjoittama juttu aikuisten kokemuksista koronakevään etätyöstä. 

Kuten muistetaan  hallitus linjasi maaliskuussa, että etätöitä tulee suosia, mikäli työtehtävät sen vain mahdollistavat.  Noin 60 % siirtyikin niihin- luku oli EU- maiden korkein. Suositus ei jatku enää elokuussa.

Hesari pani pystyyn verkkokyselyn:  miten suomalaisten etätyö on sujunut. Kyselyyn saatiin  lähes 600 vastausta. Juttua varten hankittiin myös asiantuntijalausuntoja.  

JÄSENSIN juttua itselleni  ryhmittämällä sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia aineistolähtöisesti.  Löysin vastauksista 7 "faktoria".
Nämä olivat:
1. Toisenlainen päivärytmi
2. Työn tehokkuus /tehottomuus
3. Työn ja työajan määrä
4. Perhe ja työ/ Koti työpaikkana
5. Työtoverien kohtaamisen merkittävyys
6. Työn ilo/ilottomuus 
7. Terveys ja hyvinvointi/Haitat ja pahoinvointi

Esitelen napakasti nuo faktorit ja lopuksi esitän  25 ideanpoikasta, jotka tulivat mieleen, kun pohdin,  miten  näitä kokemuksia voisi ehkä  hyödyntää syksyn mahdollisissa etäkoulujaksoissa. Kaivelin esiin myös koululaisille tehdyn kevätkyselyn tuloksia. Ihan varma en ole, onko ideoissa muille mitään uutta.

1. Toisenlainen päivärytmi
Etätyö toi  positiivisia muutoksia työpäiviin. Työpäivät rytmittyivät  erilaisten kokousten ja palavereiden kautta. Päivää saattoi itse rytmittää vapaammin ja sijoittaa sinne esim. liikuntaa.

2. Työn tehokkuus /tehottomuus
Toisilla etätyö lisäsi työn tuottavuutta ja tehokkuutta. Kiistatonta tutkimusnäyttöä  tästä on ylempien toimihenkilöiden kohdalla. Mikä lisäsi tehoa: 
  1. työmatkoista säästyi päivässä parhaimmillaan monta tuntia. Myös muut laittautumiseen ja töihin lähtöön liittyvät toimet jäivät pois.
  2. palaverit tehostuivat: tunnin kestänyt palaveri saatettiin taputella 30–45 minuutissa. Ei kuitenkaan kaikkien mielestä. 
  3. kotikonttoriaa oli työrauha: työhön ei tullut samalla tavalla keskeytyksiä kuin työpaikalla. Paitsi niillä joiden koti muuttui. Melutaso oli hiljaisempi.
Toisten mielestä päinvastoin. Etätyö olikin tehottomampaa. Projektit etenivät vain näennäisesti. Etäkokoukset tuntuivat tehottomilta. Mikä heikensi tehokkuutta?
  1. takkuilevat ja yskivät etäyhteydet.
  2. osa ei osannut tai viitsinyt opetella etätyölaitteiden käyttöä. Toiset joutuivat olemaan epävirallisena IT-tukena kollegoilleen
  3. esihenkilöstön työnohjaus jäi taka-alalle; on oppimisen paikka: miten johdetaan etänä ja mitä se tarkoittaa asiantuntijatyössä
  4. työkavereiden kohtaamiset ja epävirallisilla tapaamiset jäivät pois: niissä välittyy hiljaista ja työnteon kannalta tärkeää tietoa.
3. Työn ja työajan määrä
Työmäärä ja siihen käytetty aika näyttivät yleensä lisääntyneen. Rajaa työn ja vapaa-ajan välille oli ollut vaikeaa vetää.  Kotona työt valuivat herkemmin vapaa-ajalle ja työasioita mietti helposti pitkälle iltaan. Päivät venyivät helposti pitkiksi. Miksi?
  1. Tauot saattoivat helposti unohtua. 
4. Perhe ja työ/ Koti työpaikkana
Kotikonttorissa oli etuja. Monen koti sopi hyvin etätyöhön. Melutaso oli  hiljaisempi kotona.  

Kaikista ei ollut hyvää,  että koti muuttui monitoimitilaksi. Useimpia suomalaisia koteja ei ole suunniteltu kahdeksan tunnin työpäiviä varten. Tyypillistä oli huono  ergonomia; sähköpöydän korvasi  keittiönpöytä ja toimistotuolin  nojatuoli. Kotona ei vain työskennelty, vaan käytiin yhtäaikaa  etäkoulua, ruokailtiin, hoidettiin sairaita, viihdytettiin päivökoti-ikäistä  sekä vietettiin vapaa-aikaa.  Oli ollut vaikeaa tasapainoilla työn- ja perhe-elämän kesken.  

5. Työtoverien kohtaamisen merkittävyys
Spontaani kanssakäyminen työkavereiden ja asiakkaiden kesken jäi pois. Jutussa kukaan ei maininnut työtovereista eroonpääsemistä myönteisenä vaan ikävänä. Miksi?
  1.  Spontaanit kanssakäymiset  ovat kuitenkin tärkeitä vapaan ideoinnin ja ajatusten pallottelun hetkiä. Niinikään niissä välittyy hiljaista tietoa. 
6. Työn ilo/ilottomuus 
Etätyö tuotti työn iloa. Miksi?
  1. Tuli tunne, että nyt tapahtuu ja nyt minä saan asioita aikaan. 
  2. Motivaatiota nosti myös  uudenlanen  autonomia  työssä: kotona oli enemmän mahdollisuuksia rytmittää työpäivä haluamallaan tavalla.
Toisille työnteko taas oli tahmeaa. Miksi?
  1. Puoliso oli samaan aikaan etätöissä ja lapset kävivät etäkoulua saman katon alla. 
  2. Työteosta yksin tuli suorittamista
  3. Työstä tuli melko itsenäistä ja yksinäistä puurtamista. 
  4. Päivät toistivat toisiaan kaikessa yksitoikkoisuudessaan.
7. Terveys ja hyvinvointi/Haitat ja pahoinvointi
Moni voi oikein hyvin.  Miksi?
  1. Liikunta saattoi tulla osaksi arkea: aamulenkki tai lounastauon yhteydessä kävelylenkki. 
  2. Unen määrä kasvoi monella. 
  3. Yleisen vireystilan koettiin kohonneen. 
  4. Stressi ja työpaineet vähenivät.
  5. Tuntui turvalliselta olla kotona, kun ei tarvinnut olla niin huolissaan tartunnan saamisesta.
 Osa taas koki henkisen hyvinvointinsa kärsineen. Miksi?
  1. kontaktit työtovereihin vähenivät tai muuttuivat virtuaalisiksi.  Työkavereita ei tavannutkaan enää sattumalta. Työilmapiiriä normaalisti keventänyt huumori loisti poissaolollaan. Yhteiset lounaat jäivät, ja ne ovat tosi tärkeä osa työyhteisön hyvinvointia
  2. moni oli yksinäisempi, kun elinpiiri supistui kotioloihin. - Työterveyslaitoksen raportin mukaan suomalaiset työntekijät ovat kokeneet kuitenkin muihin eurooppalaisiin verrattuna vähiten yksinäisyyttä koronakriisin aikaan.  
  3. Videopalaverit ja viestit  söivät ison osan elekielestä; viestintä saattoi vaikuttaa tylymmältä. Etäyhteydellä tuli paljon enemmän väärinkäsityksiä
Myös fyysisiä oireita tuli  ergonomian heikkenemisen vuoksi: Jumittuneet niskat ja selkäkivu
Työmatkojen kadotessa menetettiin hyötyliikunta.

25 ideaihiota,
miten näitä kokemuksia voisi hyödyntää syksyn mahdollisissa etäkoulujaksoissa? 

Turun Yliopiston INVEST-hankkeen psykologian tutkimusryhmä teki kyselyn KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien koulujen oppilaille 4.-13.5. Koululaisten kevätkyselyn vastasi lähes 50 000 koululaista yli neljästäsadasta koulusta.

Helsingin Sanomienverkkokyselyn vastaajat olivat siis aikuisia ja monet tekivät heitä innostavaa asiantuntijatyötä. 

Koululaiset ovat lapsia, ja koulunkäynti eroaa monella avalla oikeasta työstä. Mutta yritetään transponoida  niiden pohjalta luovasti  ja väljästi etäkoulun kehittämiseen ideoita. Ajattelen tässä lähinnä alakouluja ja oppilaita.

1. Toisenlainen päivärytmi

Verkossa toteutettuun koululaisten kevätkyselyn vastasi lähes 50 000 koululaista yli neljästäsadasta koulusta.  Etäopiskelussa oppilaat pitivät erityisesti siitä, että aikataulu on rennompi (78 prosenttia), kotona on parempi työrauha (67 prosenttia) ja että on opittu opiskelemaan verkon avulla (73 prosenttia). 

1. Otetaan luokan yhteiseksi kehittämiskohteeksi rennompi päivänrytmitys. Mietiään, milloin on fiksu aloittaa? Kuinka pitkiä sessioita oikeasti jaksetaan? Millaisia taukoja - myös opettaja- tarvitsee? Mitä kannataisi tehdä toisin, kun ei olle koulussa? Oph:n tuoreessa tukimateriaalissa on vinkkejä tähän. 

2. Rytmi syntyy erilaisten osien vaihtelusta; päivän avauksista - joka voisivat muistuttaa "lämmittelyä", "nimenhuudosta", yhteissuunnitelusta, opetustuokioista, miiteistä, itsenäisesti työstä, videoista, palautesessioista  ja lepotauoista. Voisivako esim. aineenopettajien vierastunnit olla erilaisia kuin luokanopettajien? Voisivatko oppilaat osallistua niiden sijoittamiseen päivään.  

3. Turvallinen rakenne syntyy siitä, että viikon- ja päivänrakenteesa  on vaihtelun lisälsi pysyvyyttä.

2. Työn tehokkuus /tehottomuus

4. Koululaisille jää periaatteessa enemmän aikaa mm. nukkua, kun koulumatkat jäävät pois. Olisikin tärkeää, ettei koulu alkaisi liian aikaisin. Miten varmistettaisiin, että kaikki ovat valmiina, kun päivä alkaa. Kaverit unilukkareiksi?

5. Etätunneilla on myös vähemmän työrauhaongelmia, huutelua jne. Kun ohjeet on annettu voi keskittyä tehtäviin. Jos osaa.  Mistä opettaja huomaa, ettei oppilas osaa? Kun ei olla läsnä, luokanjohtamiseen tarvitaan uusia keinoja. Niitä pitää keksiä.  Pitäisikö elvyttää behavoristista  ajattelua: osio- testaus- oikeavastaus? Olisiko oppimispäiväkirjasta apua. Päivän aukeaman voi lähettää kuvana opettajalle. Tai iltapäiviin sijoittuvista tukimiiteistä.

6. Palaverit ja miitit on suunniteltava etukäteen ja niissä on hyvä olla selkeää rakenne. Koske virtuaalisessa vuorovaikutuksessa eleet ja ilmeet jäävä pois, opettajan on erityisesti ajateltava, mitä sanoo, ettei yhtäkkiä sano, mitä ajattelee. Tuokiot on suunniteltava hyvin. Tavoite aina kirkkaasti ja konkreettisesti. Minimitavoite + lisätavoitteet. Keskitytään eriyisesti sellaisiin asioihin, jotka hoituva etänä. Liikuntaa esim. enemmän lähiopetusjaksoilla. Tehtävät on suunniteltava hyvin:  Runko + lisäosat. Mitä, missä, milloin ja miten tehdään. Asioita kannattaa myös kerrata. Kerran viikossa retrotunti?Muistatteko, mitä teimme viime viikkolla bilsassa.
 
Haasteita ratkaistavaksi kuitenkin riittää.  Entä kun kaikki ovat kotona yhtäaikaa?  Tai tilaa on vähän? Entä miten toimia, kun ei vain huvita. Myös tekniikka voi pettää. Kuinka opettaja huomaa? Kuinka puuttuu? 

Kokonaan oma kysymyksensä on, mikä kaikki oppimista ja kasvua edistävä jää etäkoulun vuorovaikutuksessa  pois ja miten niitä voisi korvata? Pois jää  tutun tilan ja sen  kuvituksen vihjeet, melkoinen määrä työvälineitä. Rentouttava pikkusupattelut. Vireystasoa nostavat opettajan älylliset haastamiset.  Huumori.

3. Työn ja työajan määrä

Kevätkyselyssä ei noussut esiin koulutyön määrän kasvua. Mutta monella oli ollut oppimisessa vaikeuksia.

7. Päivän rakennetta suunniteltaessa olisi hyvä tuntea myös perheiden arkea, esim  ruoka-ajat. Tämän johdosta lukujärjestyksen täytyy voida joustaa.

8.Työmäärän on oltava sopiva. 

9. Ja koulupäivän selkeärajainen.  

10. Läksyjen merkitystä kannattaa harkita, kun muutoinkin asioita opetellaan kotona. Toisaalta sopisiko flipped classroom? Katsotaan valmiiksi video ja opetustuokio  on syventelyä. Mutta katsovatko oppilaat? 

11. Koulutyön kuluvaa ikaa kannattaa myös seurata.  

4. Perhe ja työ/ Koti työpaikkana

Verkossa toteutettuun koululaisten kevätkyselyn vastasi lähes 50 000 koululaista yli neljästäsadasta koulusta. Tulosten mukaan joka kolmas koululainen kertoi tehneensä enemmän kivoja asioita kotona olevien vanhempien tai muiden lasten kanssa.

Monella koululaisella ei kuitenkaan  ole sellaista kotia.  

12. Jos perheessä on useita lapsia, voisiko heille olla yhteisiä tehtäviä. vaikka ovatkin eri-ikäisiä?  

5. Työtoverien kohtaamisen merkittävyys

Kaverit ovat lapsille tärkeitä. Kielteisimpinä kokemuksina koululaiset pitivät kevätkyselyssä puuttuvaa yhteyttä opettajaan tai ystävien puutetta olivat selvästi merkittävämpiä tekijöitä kielteisten kokemusten suhteen.  Koululaisten kevätkyselyn yllättävä tulos oli:  Moni ei ole kaivannut lainkaan koulutovereitaan. 
Hiukan yllättäen 4-9-luokkalaisista jopa viidennes kertoi olleensa helpottunut siitä, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan. Yläkoululaisista näin koki jopa melkein kolmannes oppilaista. Vastaajista lähes puolet nimesi etäopetuksen hyväksi puoleksi sen, että kiusaamista on vähemmän. 

13.  Jos koronatilanne ja ohjeet säilyvät nykyisillään, olisi fiksua korostaa sosiaalisia tavoitteita ja teettää esim. tehtäviä, joita voidaan jollain lailla tehdä yhdessä. 

14. Kunpa verkot saataisiin  niin vahvoiksi,  että oman naaman voisi pitää näkyvänä. 

15. Päivän ohjelmaan voisi sijoittaa myös vapaita supattelutuokioita.  Ja huumoria. 

16. Olisiko mahdollista organisoida jokaiselle oppilaalle oma kummi?

6. Työn ilo/ilottomuus 

On tärkeää kokea iloa koulutyöstä. Kevätkyselyn mukaan Jopa 11 prosentilla oppilaista ei ollut päivisin kotonaan aikuista seuraa.

17. Tässä auttavat mahdollisuudet tehdä valintoja. Oikeus osallistua suunnitteluun ja arviointiin. 

18. Oikeankokoiset tehtävät, joissa onnistuu. Tehtäviä ei saa olla liikaa eivätkä ne saisi  ovat tylsiä. Vähemmän on usein  enemmän.

19. Ja riittävä kannustava, henkilökohtainen palaute. 

20. Etäkohtaamisia eri luokkatovereiden kanssa vuorotellen esim. chatroomeissa.

7. Terveys ja hyvinvointi/Haitat ja pahoinvointi

Ainakaan fyysistä koulukiusaaminen ei etäkoulussa ole. Moni koululainen voi keväällä tästä syystä oikein hyvin.  Toisalta kevätkyselyn mukaan lähes joka kolmas niistä oppilaista, jotka kokivat tarvitsevansa mielialaansa liittyen tukea koulun aikuisilta koki, ettei saanut apua. 

21. Liikunnalla on kiistaton hyvinvointia edistävä vaikutus. 

22. Etäkouluaikana tulisi antaa lasten ja nuorten nukkua pitempään. Koulu voisi hyvin alkaa vasta klo 9. 

Yksinäisyys voi tuottaa pahoinvointia. 

23. Kannattaa soitaa "mitä sinulle kuuluu"- puheluita.  

24.  Kannattaa pitää yhteisiä miittejä, joissa jokainen sanoo jotain. Voisiko lapsillakin olla yhtä aikaa "lasten virtuaalinen mehuhetki", jossa olisi oppilaiden itse tekemää ohjelmaa?

25. Viestit ymmärretään helposti väärin. Opettajan täytyy tarkoin miettiä, mitä päästää suustaan. Oppilaiden torat pitää purkaa heidän kanssaan.

sunnuntaina, toukokuuta 24, 2020

Varhaiskasvatuksen pedagogiikka

JUURI ennenkuin Helsingin yliopisto sulki ovensa maaliskuussa,  nappasin 4.kerroksen aulan pöydältä mukaani 30 vuotta vanha kiertoon laitetun teoksen:

Brotherus, Annu, Hasari, Allan, Helimäki, Elina. 1990. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka.  Rauma: Kirjayhtymä.

150-sivuinen kirja oli kuin uusi. Ei alleviivauksia. Ei töhryjä. Olinko ekalukija?

Kun googletin teoksen nimeä, huomasin, että Kirsti Kotila  ja Lasse Lipponen ovat muuten varastaneet  sen tänä keväänä julkaisulle, toimittalleen  teokselle. Hyi!

Tarpeeseen uusi kirja varmaan tulee. Koko varhaiskasvatuksen asetelma on ehtinyt muuttua  Brotheruksen ym. kirjan ilmestymisen jälkeen. Tuohon aikaan varhaiskasvatus oli  osa sosiaalihuoltoa. Päivähoitopalveluiden piiriin kasautui keskimääräistä enemmän ns. ”haavoittuvissa” olosuhteissa kasvavia lapsia…Myös varhaiskasvatuksen käsitteistö oli vakiintumaton.

Siksi päätin lukea kirjaa valikoiden ja etsiä ajatelmia, jotka voisivat olla  yhä ajankohtaisia. Niitä oli. Oikein harmitti, kuinka vähän olen varhaiskasvatuksen pedagogiikka ja didaktiikkaa seurannut.'

Tässä 6 parasta ajatusta. Ja lopuksi vielä bonus.














1. Kasvatuksen määritelmä

Kasvatus on lapsen  spontaanin toiminnan sekä aikuisen tietoisen ohjaamisen optimaalista yhteensovitamista. –  Ulla Härkönen 1989

2. Varhaiskasvatuksen tehtävä

Varhaiskasvatuksen pyrkimyksenä on saada kasvatus ja kehitys vastaamaan toisiaan.

3. Varhaiskasvatuksen menetelmät

Varhaiskasvatuksen neljä menetelmällistä kokonaisuutta ovat:
  • leikki - leikin ongelmien pääratkaisukeinot ovat toiminta ja puhe. Leikissä on aina luovuuden ulottuvuus. Lasten on sovittava, mitä he leikkivät, jaettava roolit keskenään, mietittävä eri esineiden funktiot leikissa jne.Jos aikuinen määrää, mitä ja miten leikitään, se ei ole enää leikkiä
  • työ- työllä on  tavoite. Leikillä ei ole käytännön tulosta. Hyvin järjestetyt työtehtävät herättävä lapsessa  työhalun ja valmiuden työpanokseen. Ne antavat tekijälleen työniloa sekä johtavat tietoiseen itsekuriin ja vastuuntuntoon
  • opetus= oppituokio, se ei ole irrallinen leikistä eikä työstä.
  • perushoito= pukeminen, riisuminen, peseytyminen, WC-toiminnot, ruokailu,lepo, uni, ulkoilu. 
4. Metodiset perusmuodot

A. Monologiset perusmuodot
1. Esittävä kasvatus ja opetus
  • tekee edeltä
  • näyttää edeltä
  • johdattelee edeltä
  • esittää/kuvaa edeltä
2. Lasten itsenäinen työskentely

B. Dialogiset perusmuodot
1. Keskustelu
  • heuristinen - keksiväää
  • hermeneuttinen  - lähtee tunnelmasta
  • katekeettinen

2. Yhteistyö eli yhteistoiminnalliset muodot
  • Yhteinen tehtävä, esitys, harjoitus

5. Kasvattajan kasvatustaidot
  • Kasvatustietoisuus
  • Havainnointi - osaa lukea lapsia ja lapsiryhmää
  • Suunnittelu
  • Sisällön hallinta
  • Ihmissuhdetaidot
  • Kommunikointitaidot
  • Motivointi- ja akivointitaidot
  • Sosiaalisen järjestyksen taidot
  • Arviointitaidot
6. Fröbelin toimintojen jako

Fröbel kehitti opeussuunitelemallin, jossa toimintoja yhdisti jokin yhteinen teema, kuukausiaihe. Suomessa siitä käytettiin nimeä keskusaihe. Toiminnat Fröbel jakoi  kehoa ja sen jäseniä edistäviin ja mieltä ja henkeä edistäviin













Etäkoulun pedagoginen surkeus

Joskus kun lukee kirjaa, ja etsii jotain, löytääkin jotain mielenkiintoisempaa. Teksiä lukiessani huomasin kauhistuvani, kuinka nyt niin kehuttu tapa korvata lähiopetus etäopetuksella näyttää jopa innostavan useita. Tottakai parhaat ideat on koottava talteen seuraavaa kauhun hetkeä varten. Mutta mikään onnela se ei ole, ei opettajille, ei vanhemmille, ei lapsille. Perusopetuksen osalta etäopetus on vain survival.

Olisi äärimmäisen tärkeä pysähtyä potimaan, mitkä oppimista ja kasvua edistävät opetusilmiön elementit katoavat/heikkenevät, kun aito ennen itsestään selvä opettajan ja oppilaiden  paikalla- ja läsnäolo jää pois. Vasta kun ne tunnistetaan, voidaan löytää  korjausliikkeet,  joilla niitä voitaisiin subventoida.

Varhaiskasvatuksen pedagogiikka-teos avasi silmiäni huomaamaan mm. seuraavia  vakavia takasiskuja, kun opetusta toteutetaan  etänä  perusopetuksessa:
  • Lapsen spontaani toiminta katoaa opettajan näkyvistä. Usein myös useat oppilaat.
  • Etäopetuksessa vuorovaikutus köyhtyy, pahimmillaan tehtävien lähettämiseksi ja tarkastamiseksi
  • Epäsuoran ohjaamisen keinovalikko kutistuu.
  • Lapsiryhmän keskinäinen vuorovaikutus köyhtyy.
  • Välitön aito vuorovaikutus taantuu välilliseksi
  • Tahaton vuorovaikutus jää huomaamatta
  • Päivärytmin valvonta vaikeutuu
  • Menetetään yhteinen leikki ja yhteinen ruokahetki
  • Kasvatus supistuu, kun arjen toiminnat jäävät kottin 
  • Työtapavalikko supistuu huolestuttavasti, kun keinot tehdä oikeasti jäävät sanallisiksi
  • Mahdollisuudet tarkkailla oppilaiden vireystilaa heikkenevät
  • Yksilölliset erojen huomioon ottaaminen heikkenee, kun ei voi seurata ryhmää kokonaisuutena
  • Opettaja  mahdollisuudet lukea oppilasta supistuvat
  • Opettaja mahdollisuudet huomata avun tarve heikkenevät
  • Opettajan mahdollisuudet saada arjessa vertaistukea heikkenevät
En nosta näitä esiin maristakseni vaan jotta oikeasti pysähtyisimme pohtimaan niihin ratkaisuja.

perjantaina, toukokuuta 22, 2020

Maisteri-opetus-harjoittelu vietiin etänä maaliin












HELSINGIN yliopistolla luokanopettajankoulutuksessa lukuvuosi jakautuu neljään osaan. Kussakin voi suorittaa viiden viikon mittaisen, opinnot usein päättävän maisteriharjoittelun.

Tämän lukuvuoden viimeinen harjoittelu vietiin maaliin keskiviikkona 20.5 pidetyssä lopetuspäivässä. Tapasin omat harjoittelijana etänä klo 10, ja varsinainen ohjelma alkoi sekin etänä  teamsilla klo 12 ja päättyi klo 16.30.

Aamupäivän osuudessa kävimme läpi teemoja, joita opiskelijat  tästä poikkeuksellisesti etänä ohjatusta  ja toteutetusta  harjoittelusta  kirjoittamistaan  raporteissa nostiva esiin. Kirjasin itselleni muistiin tällaisia:

  • Aikataulu - tuokioiden- kannattaisi laatia niin, että näkee myös parin työtä.
  • Esittelyvideoiden teko itsestä lähensi oppilaisiin ja  vanhempiin.
  • Formatiivinen arviointi, prosessin etenemisen seuraaminen oli vaikeaa. Arvioitiin  tuotoksia ja muistuteltiin puuttuvista tehtävistä. Vääriin vastauksiin reagoimista oli hyvä harjoitella.
  • Hyvä idea oppmisen tukeen: mahdollisuus täydentää matikan koetta.
  • Kaikkien  aktivointi ei ollut helppoa.  Joskus jo tavoittaminen oli vaikeaa.  Luokassa voi hiljaistakin pyytää vastaamaan, etänä ei aina onnistu. Nopeat vievät vastausvuorot vielä useammin. Toisaalta esiin nousi eri oppilaita kuin lähiopetuksessa.
  • Kuva koulun kokonaisarjesta jäi ehkä ohueksi.
  • Live-tapaamiset oppilaiden kanssa  olivat tärkeitä.
  • Molemmissa kouluissa vekottimet oli otettu käyttöön ja saatu ne toimimaan. Molemmat harjoitteluluokat olivat etäkoulunkäyntiin sitoutuneita.
  • Monipuolisia työtapoja voi käyttää myös etäopetuksessa: draama, itsenäinen työskentely,  kahoot, kirjavinkkausanimaatio, musiikin nauhoittaminen, opettajan esitys, opetuskeskustelu, pienryhmäopetus, projektit, roolileikit, ryhmätyöt, väittelyt... Vapaaehtoinen neuvontatunti ei toiminut. 
  • Oppilaantuntemus kertyi hitasti- onneksi ohjaava opettaja auttoi.
  • Oppilaat kokivat oman tahtiin etenemisen  hyväksi.
  • Oppilaita kannatti osallistaa mukaan suunnitteluun ja arviointiin.
  • Palautekysely kannattaa;  oppilailta oli tullu hyvää. Sellainen lähetettiin myös koteihin,
  • Saatiinko vertaisten välille autenttista vuorovaikutusta?
  • Tehtävien tarkastaminen vei tosi paljon aikaa.
  • Tekniikkaa oli käytettävissä, ja ohjelmat otettiin nopeasti haltuun. Verkko ei ollut aina vahva- siksi naamoja ei nähnyt- ja se oli ikävää. Whatsapp-toimi hyvin.
  • Uusi tilanne pakottikin kokeilemaan uutta. Sai toimia inspiraation varassa.
  • Vuorovaikutus kapeni. Se on vähemmän vastavuoroista. Lähiopetuksessa voi kiertämällä nähdä,  miten kukin etenee tehtävissään. Näkee eleet ja ilmeet  ja keholliset viestit.  Opettaja voi antaa sanatontakin palautetta.
  • Yhdessä suunniteltiin ja arvioitiinkin, mutta yhdessä opettamista oli vähän.

Iltapäivän ohjelma

Viikin norssin vastuulla oli sitten  iltapäivän ohjelma. Session veti lehtori Emmi Hatjasalo. Hyvin veti. Ohjelmassa oli kolme osaa: esittäytyminen, opiskelijoiden esitelmät  ja pienen tauon jälkeen ns.  nk. pyöreän pöydän osuus alkaa, jossa  norssien opettajatrio vastasi opiskelijoiden etukäteen ja spontaanista lähettämiin kysymyksiin.

Kaikki tähän harjoitteluun halunneet/päässeet 14 opiskelijat olivat paikalla.  Kahdeksan heistä suoritti etäharjoittelun "elävillä" oppilailla, ja kuusi  ilman kontakia oppilaisiin. Hiedän harjoittelunsa fokusoitui opetuksen suunnitteluun ja opetusvideoiden tekoon.

Etäopetusta "oikeasti" antaneiden kokemuksista

Etäopetusta annettiin kolmessa koulussa:  Haagassa, Mäntymäellä ja Snellussa. Näissä harjoitelleiden opiskelijoiden kokemuksista kirjasin ylös seuraavia ajatuksia:

  • Etäopetus saatiin sujumaan, ja siihen saatiin arvokkaita kokemuksia, joita voidaan tarvita jatkossa.
  • Etäopetuksessa ei kuitenkaan pystytä yhtä laadukkaaseen opetukseen kuin oikeassa lähiopetuksessa. Toivottavasti etäopetus ei korvaa lähiopetusta kokonaan, 
  • Hieno laite oli iPevovisalizer- muistutti dataprojektoria.  Yhtä aikaa näkyi esim. oppikirja ja oma naama.
  • Kaikilta vastuunotto ei sujunut yhtä hyvin,
  • Kontaktointitavat olivat moninaiset. Joissain luokissa livetapaamisia mm. aamuvieteinä' oli useita päivittäin, joissan kerta-pari viikossa. Tätä jäätiin pohtimaan.
  • Lisää monipuolisia työtapoja; taideteokset,
  • Tehtäviä annettiin eri tavoin; viikkourakat, puolen viikon urakat, päivätehtävät,  pidemmän ajanjakson projktit. Tehtävien annon rytmitystä kannatta miettiä.

Kirjallisesti ja videoilla harjoittelun suorittaneiden kokemuksista.

Kaikkiaan kuusi harjoittelijaa siis "kuvitteli" opettavansa. Tästä mallista kirjasin ylös seuraavia ajatuksia:
  • Opiskelijoille avautui paljon aikaisempaa syvemmin, miten tärkeää suunnittelu on, ja he saivat siihen ohjaajaltaan upeaa tukea. 
  • Tällä ryhmällä ohjaus ja yhteistyö oli korostuneen vahvaa.
  • Videoiden teko auttoi panostamaan opetuspuheen ja ohjeiden annon selkeyteen.

Pyöreän pöydän antia

Norssien lehtorit kertoivat myös omista etäopetuskokemuksistaan; he olivat löytäneet  paljon innostavaa sellaista, jota voisivat ottaa käyttöön myös lähiopetuksessa.

Opiskelijoilla oli paljon kysyttävää koulun arjesta ja he saivat hyviä vastauksia mm. näihin kysymyksiin?

  • Keneltä saa apua, jos tarvitsee?
  • Kuinka kouluilla perehdytetään uusia opettajia?
  • Miten pitkä opettajan työpäivä on? Pitääkö olla aina tavattavissa?
  • Mitä kaikkia muita tehtäviä opettajalle kuuluu?
  • Mitä pitäisi tehdä ensimmäisessä vanhempainillassa?

Se oli sitten siinä

NÄILLE 14:lle opiskelijalle maisteriharjoittelu oli viimeinen osasuoritus, joka puuttui tutkinnosta. Kunhan Viikki kuittaa sinne määrätyt tehtävät ok:ksi, saan kirjoittaa suoritusmerkinnät omille neljälleni.

Kirjasin itselleni muutaman ajatuksen etäohjauksesta nyt  kun asia ovat vielä mielessä:

  • Avauspäivän didaktikon session ohjelma on pakko suunnitella syvemmin; lähiopetuksessa se voi olla nopea tutustuminen ja pelisääntöjen avaaminen
  • Kovin erilaiset vekottimet. Joka luokalla oli hieman eri ohjelmat. Lopulta löytyi ratkaisu, jolla pääsi myös seuraamaan itse toimintaa. Voisi olla fiksua, että jatkossa käytettäisiin yliopiston hallinnoimia ohjelmia, jolloin didaktikko pääsee helpommin seuraamaan livesessioita.
  • Ohjausta voisi helpottaa realiaikainen oppimispäiväkirja esim. googledrivessa
  • Opetusvideoiden tekoon kannattaa suositella.  Samoin yhdessä opettamiseen.
  • Orientaatioviikon ohjelma täytyisi suunnitella uusiksi.
  • Tavoiteasetantaan laittaisin enemmän huomiota. 
  • Yhteinen zoom-sessio koko tiimille. Pidin kerran viikossa about tunnin mittaisen reflektio-session, jossa olivat paikalla kaikki neljä harjoittelijaa ja olemmat ohjaavat opettajat. Kun kokemuksia etäopetuksesta ei juuri ollut, näin saimme  vinkkejä toinen toisiltamme.

HYVÄ, mutta vähän haikeakin mieli.

maanantaina, huhtikuuta 27, 2020

Koronakoulun pedagogiikkaa

Päivitetty 6.5..2020 klo 13.50
KORONAVIIRUS pakotti Suomen hallituksen siirtämään peruskoulut etäopetukseen keskiviikkona 18.3. Viidessa viikossa pitkälle koulutetut  opettajamme  ovat yhdessä esimiesstensä ja kollegoidensa kanssa kehittäneet kukin omaa etäpedagogiikkaansa ja ovat ansainneet hatun noston kyvystään kehittää ammattitaitoaan.

Suomalaisopettajien taitoa ihaillaan myös maailmalla. Niinpä minäkin olen saanut  useista maista pyyntöjä jakaa opettajiemme neuvoja heille. Niinpä olen laittanut facebookiin usesiin opettajien keskusteluryhmiin pyynnöön  antaa toisaalta neuvoja, kuinka kannattaa opetusta pitää  ja toisaalta varoituksia  ongelmista

PÄIVITÄN tätä blogilastua sitä mukaa kun ideoita tulee, ja käännän sen kun niitä ei enää tulemyös englanniksi.

Suomalaisopettajien neuvoja, kuinka opetusta kannattaa pitää

Suunnitelusta
  • Suunnittele opetus hyvin. Tavoite kirkkaaksi. Mitä uutta on tarkoitus oppia. Ja miksi? Sunnittele viikko samalla kerralla.
  • Mutta muista myös: Riittävä autonomia ja sopiva struktuuri ja jousto - jotta omistajuus jää lapselle.  Aika ajoin mielipiteiden kysy ja äänestykset mitä tehtäisiin. 
  • Varmista, että kaikilla oppilailla on tarvittavat laitteet. Selvitä heti aluksi, mistä he saavat apua, jos laiteet eivät toimi.
  • Suunnittele ohjelma monipuoliseksi. 
  • Ladi viikkolukkari, johon yhteiset opetukset on merkitty pinkillä ja josta vanhemmat ja oppilaat voivat seurata päivän ja viikon kulkua. Jaa  sen sekä vanhemmille wilmassa että oppilaille sähköpostiin.
  • Ota oppilaat mukaan etäopetuksen suunnitteluun. Arvosta oppilaita kysymällä heidän mielipiteitään. 
  • Alakouluissa voidaan aineenopettajien opetus sijoittaa tietyiksi viikonpäiviksi, ja luokanopetaja vapautuu muihin tehtäviin.
Päivän rakenteesta
  • Päivällä on oltava selkeä struktuuri. Oppilaat ovat koulussa, vaikka koulua käydäänkin kotona. Tämä aika ei ole oppilaille lomaa. Oppilaan päivään on hyvä kuulua koulutehtävien lisäksi leikkiä, lepoa ja ulkoilua
  • Kerro päivän tarkka ohjelma kelloaikoineen - vastuukysymysten vuoksi. Jätä väleihin taukoja, mm. jotta perhe voi syödä lounaan.
  • Erään opettajan käsityksen mukaan opettajilla on keskimäärin  1-2 etäopetuskohtaamista päivässä, jatkuva yhteysmahdollisuus ja palaute sekä henkilökohtaiset yhteydenotot.
  • Sovi aikataulut selkeästi ja valvo niiden noudattamista.
Esimerkkejä päivän rakenteesta:21 kolmasluokkalaista jaettu 3 ryhmään, jokaisella ryhmällä aamuisin ZOOM-tapaaminen, jossa opetetaan joka päivä  pari asiaa ja varmistetaan, että aamulla klo 7 wilmassa annetut rautalankaohjeet on ymmärretty.  Noin  kolmen tunnin päästä on ZOOM-kyselytunti, jolloin tarkastetaan tehtäviä. 
Etäkoulupäivän rakenne voi olla  luokanopetajilla esim. tällainen:   Päivän avaus.  Tuokioita. Taukoja. Tehtävien palautus. Palaute. Päivän päätös yhdessä.  Aineenopettajien kannattaa yhdessä pohtia riittävät tauot ja tehtävien määrä. 
Meillä toimitaan todella pitkälle lukkarin mukaan. Tunti aloitetaan yhteisesti meetissä. Katsotaan tunnin alkuun läksyt ja uusi asia. Mennään itsenäisesti harjoittelemaan siinä oppitunnin aikana. Ope on siinä tunnin aikana meetissä tavoitettavissa, jos oppilaalla tulee kysyttävää. Koko ajan jollakin tulee ja ope auttaa. Parhaimmillaan oppilas ottaa esityksen näkyviin ja yhdessä katsotaan. Vaikka Meet on päivän auki, se ei tarkoita pitkiä etäopetusluentoja, mutta ope on välittömästi auttamassa, jos jossakin kohdassa tehtäviä tulee tenkkapoo.
Aineopettajajärjestelmässä edetään usein oppituni - 45 min - 75 min- kerrallaan. Ei juuri juuri kantta  vetää  koko 75 minuutin oppituntia livenä. Aloitus, uusien asioiden opettaminen ja yhteinen lopetus siellä. Opettaja on koko tunnin tavattavissa Meetissä.  
Meet auki klo 9-14 (lounastauko 11.15-12.15), sinne saa tulla tekemään tehtäviä tai muuten vain höpöttelemään opettaja kanssa. Klo 10 oppitunti jolloin kaikki paikalla.    
Meillä on kutosilla (44 oppilasta) meetsissä yhteys joka päivä klo 8-> lounas, eli 3-4 h. Iltapäivällä itsenäistä.   
Hangouts 9-14 ja lisäksi whatsapp. Aloitamme ja lopetamme päivän aina yhdessä.   
Joka päivän ensimmäinen ja viimeinen oppitunti koko luokan yhteinen. Yleensä ekalla on aamuhöpinöiden ja päivän ohjelman läpikäynnin lisäksi matematiikkaa ja viimeisellä tunnilla tarkistetaan päivän tehtävät. Näiden väliin jäävät tunnit on ajastettu pienempien ryhmien neuvonta-ajoiksi 20min/ryhmä.    
Koulua klo 8:15-14 välillä. Tauot 9:45-10:15, 11:30-12:15 sekä 13:00-13:15.    
Pidän opetusta aikavälillä 9-14. Pakolliset meets-tuokiot kaikille kello 10 ja 12. Meets-yhteys on siis auki 9-14 ja oppilaat saavat tulla pitämiini opetustuokioihin/näyttämään tehtäviä/höpöttämään yms kanssani. On todella toimiva ratkaisu ollut .
  • Aloita etäopetuspäivä yhteisellä live- tuokiolla, jossa nähdään ja kuullaan kaikki oppilaat. On tärkeä välittää oppilaalle tunne siitä, että juuri hänen osallistumisensa on tärkeää. Esim. yhteisellä videoneuvottelutuokiossa  tärkeää on opettajan ”läsnäolo” (katse kamerassa, oppilaalle tunne, että puhut juuri hänelle). Kuullaan kuulumiset. 
  • Kukaan ei saa pudota tai kadota. Pidetään jokaisesta oppilaasta kiinni.  Kontakti lapseen ja jatkuva palaute on välttämätöntä - aivan yhtä oleellista kuin lähiopetuksessa. 
  • Varmista, että kaikki ovat paikalla. Nimenhuuto! Kirjaa ylös poissaolleet Jos joku puuttuu, niin ohjeiden jälkeen puhelu oppilaalle tai vanhemmalle ja näin jokainen  pääsee mukaan päivään.
  • Jos oppilasta ei saada aamupäivän aikana kiinni niin siitä tieto rehtorolle ja  hän laittaa  oman prosessinsa etenemään.
  • Päätä päivä  yhdessä esim. Teamsissa.

Yksittäisen opetustuokion rakenne
  • Esim. Meet voi olla  auki koko oppitunnin ajan, jotta oppilaat voivat tehtäviä tehdessään kysyä neuvoja.  Opettaja opettaa  aiheen ja sen jälkeen käydään muutama lasku esimerkkinä, siten oppilaat saavat tehdä ja tulla kysymään, lopuksi tarkastetaan laskut. 
  • Tunnin lopussa voi  salia oppilaille toistensa kanssa juttelun. Eli opettaja laittaa omat kuulokkeet pois, niin oppilaat  saavat vaihtaa kuulumisia ilman valvontaa. 

Tehtävänannosta
  • Etäopetus perustu paljolti itsenäiseen työhön ja se vaatii ohjausta. Oppilailla tulee olla selkeä tieto (etukäteen) siitä, a) paljonko etätyötä on, b) mihin sillä pyritään ja c) mitä voi itse tehdä sen eteen, että menestyy hyvänä etäopiskelijana. Eli selkeät ohjeet ja raamit myös oppijalle.  
  • Anna tehtävät selkeästi: Kerro konkreetisti mitä, missä, kenen ja milloin pitää tehdä. Kerro myös millaisesta tuotoksesta saa minkäkin arvosanan. Älä luota pelkkään suulliseen tehtävänantoon. 
  • " Meillä on googletilit kaupungilta. Olen tehnyt googlephotosiin kansion, johon lapset ja huoltajat pääsevät puhelimella tai tietokoneella. Meetti alkaa aina eilisen päivän videon katsomisella. Photos toimii älyttömän hyvin puhelimella ja synkronissa classroomin kanssa. Käytän quick-ohjelmaa joka satunnaisesti tekee videon luokan tuotoksista. Sitten ihan vähän säädän ja kirjoitan otsikon."
  • Anna oppilaille vaikeustasoltaan erilaisia  ja  vaihtelevia tehtäviä. Jos tehtävät ovat yksitoikkoisia ja tylsiä, motivaatio sammuu ja kiinnittyminen koulutyön rapautuu. 
  • Anna lyhyitä tehtäviä.  Anna tehtäviä, joissa oppilaat onnistuvat. Luo  ”räätälöityjä onnistumisia”: pieniä tehtäviä, jotta jokainen voi onnistua.
  • Muokkaa oppimistehtäviä niin, että niissä on vaihtoehtoisia osia.
  • Anna tehtäviä, jotka eivät vaadi erikoisvälineitä tai materiaaleja. 
  • Anna myös arkisia tehtäviä: petaa sänky, vie roskat...
  • Anna palautuksille selkeä dl. Jollei kuulu, soita perään.
Esimerkkejä  innostavista tehtävistä.
Innovatiivisia ideoita: mm.  Etäyökoulu. Virtuaalinen museokäynti.  Virtaalinen junamatka. Yhteinen aamukävely. 

Sisällöistä
  • Keskity tärkeimpiin asiohin. Opetelkaa ne kunnolla. Kerratkaa.
  • Tehkää yhdessä ja yhtaikaa.  Lähtekää ”yhdessä” aamukävelylle. Askarelkaa kaikki. On hyvin tärkeää viestiä lapsille tunnetta yhteen kuuluvuudesta.
  • Luokanopettajan  opettamista oppiaineista osa korostuvat, Liikuntamenee liikuntapäiväkirjalla, taukojumpilla ja annetuilla päivittäisillä liikuntatehtävillä. Musiikki  pitkälti ei-musisoiden.  

Etäopetusmenetelmistä ja materiaaleista
  • Opettajat kehuivat mm. seuraavia ohjelmia: Google Meet ja Classroom. Päivän ohjelma merkitään Wilman 'läksyosioon, Discord, Drive, Stude
  • Voit striimata opetustuokion tai opettaa näytön kaappauksella. Voit  kuvata puhelimella pieniä clipsejä ja jakaa niitä esim. Youtubessa.Voit osallistaa oppilaita keskusteluun monilla ryhmätyökaluilla. Voit käyttää hyväksesi hyviä televisio-ohjelma ja netin tarjontaa. Voit kutsua kaikki live-tapaamisiin. Anna nohevien oppilaiden opettaa toisia.
  • Jos opetustuokiossa asiat selviävät oppilaille, anna siirtyä tehtäviin ja jatka niiden kanssa, joilla on vielä vaikeaa.
  • Käytä myös pienryhmämahdollisuuksia esim .Classroomissa Meet-työtiloisaa:  kahden keskiset keskustelut oppilaan ja opettajan välillä sekä paritehtävät.   
  • Yhteisöllisiin elementteihin kannattaa panostaa - vaikka kisat, keskustelut, aamupiirit meetissä, töiden jakamiset jne. 
  • Oppikirjoista on etäopetuksessa hyötyä. Pohtikaa yhdessä. mistä muista lähteistä kuin oppikirjasta löytyy tietoa. Missä on luotettavaa faktaa, missä fiktiota? Keneltä asiasta voisi kysyä? Vaarilta?
  • Opetustuokio videona. Sen voi katsoa uudelleen.,
  • Kunnioita itse ja muistuta oppilaita tekijänoikeuksista. Ks. https://kopiraittila.fi 
  • Anna oppilaiden esitellä tuotoksiaan muille.
  • Avaa suljettu blogi, jonne oppilaat voiva kirjoitella ajatuksiaan ja kysymyksiään. Kuka kirjoittaa ensimmäisena etäpäivän opiskelusta?
  • Eriyttämistä kannattaa ottaa mukaan joka kerta esimerkiksi niin, että jakaa tehtävät kahteen osaan: perustehtäviin ja plussatehtäviin. Perustehtävät tulee kaikkien tehdä, ja plussatehtävät tekevät ne, jotka tavoittelevat kiitettävää arvosanaa tai pyrkivät nostamaan arvosanojaan.

Vuorovaikutuksesta ja yhteydenpidosta
  • Pieni huumori on paikallan ja oma persoonaa kannattaa laittaa likoon.
  • Seuraa  tehtävien etenemistä Classroomin kautta ja käy kuuntelemassa ryhmäkeskusteluja Meeteissä.
  • Pidä yhteyttä oppilaisiin kuhunkin vuorollaan. Keskity erityisesti oppilaisiin, joita et tavallisesti  huomaa. Mitä kuuluu- yhteudenpito sopii hyvin myös koulunkäyntiavustajille.
  • Luokalla whatsap-ryhmät joka ryhmällä sekä yhteinen luokalla.
  • Opettaja voi pitää päivystysluonteisia Meet-tuokiota, joissa käydään läpi oppilaiden itse toivomia asioita/tehtäviä.

Kontrolli ja kannustava palaute
  • Opettaja tarkistaa tehtävät tai seuraa, että oppilas on palauttanut ne. Mikäli joku oppilas ei ole ehtinyt tai osannut tehdä tehtäviään, niin iltapäivällä on vielä yhteinen mahdollisuus tehtävien tekoon.
  • Oppilaat lähettävät kuvat tehtävistä Whatsuppiin ja opettaja antaa  siellä palautteen. Jos tehtävät ovat menneet pieleen, opettaja soitta oppilaalle ja  tehdään / korjataan tehtävät yhdessä. Tarvittaessa videopuhelu, jos on paljon korjattavaa.
  • Formsiin voi tehdä automaattisesti tarkistuvia tehtäviä.
  • Osan tehtävistä voi ohjaja  koulunkäynnin ohjaajalle, joka tekee oppilaan kanssa yhdessä uudelleen.
  • Opettaja voi seurata tehtävien tekoa Qridin tehtävälistan avulla ja tarkistaa palautukset päiväkirjasta. Tarkistukset ja kommentointi yleensä iltapäivisin kun meet mennyt kiinni.
  • Qridin tehtävälistan  avulla oppilas arvioi omaa osaamistaan päivän tehtävissä. Jos merkinnät viipyy tai menee punaiselle, otan yhteyttä Whatsapissa. 
  • Kaikkia tehtäviä ei tarvite  pyytää nähtäväksi ja tarkistettavaksi. Normaalistikin tarkistavat itse tai kaverin kanssa paljon.
  • Kahoottia voi käyttää kertaamiseen joka päivä. Opettaja lisäsi projektin aikana Kahoottiin päivittäin uusia asioita koskevia kysymyksiä 2-3. Jakson lopussa kysymyksiä oli 35, eli kaikki keskeiset faktat. Viimeiseksi hän teki  jakson osaamisen näytöksi Kahoot-kysymyksistä vielä monivalintakokeen pedanettiin. "Kertaamista tuli paljon ja oppilaat oppivat. Oppillaat olivat innoissaan."
  • Tehtävät palautuvat Seesaw:n kautta, joten siellä myös palaute tulee samantien. 
  • Anna tehtävistä jokaiselle palautetta. Tvt-työkaluilla on mahdollisuus henkilökohtaisen palautteen antamiseen. Jos joku tarvitsee lisätukea niin ohr-ryhmä on apuna.
  • Kirjaa ylös myönteisiä havaintoja, joista kehut sopivan hetken tullen.
  • Kehu koko luokkaa.  Kerro, kuinka upea se on.

Tuen eri muotoja
  • Erityisoppilaille on omat henkilökohtaiset Meetit.
  • Kun huomaat, että oppilailla on vaikeuksia, kutsu heidät etämiittiin ja opeta.
  • Oppilaille tarjolla myös erityisopen ja koulunkäyntiohjaajien etätukea.

Etäopetuksen arviointi
  • Jos pidät kokeita, kerro tarkkaan, mitä pitää osata. Anna kysymyslista etukäteen?
  • Arvioikaa viikon päätteeksi, mikä toimi hienosti, mitä pitää kehittää.

Opettajien yhteistyö
  • Jaetaan ideoita.
  • Yhteinen päätös kokeilla uusia asioita meni syteen tai saveen.

Kodin ja koulun yhteistyö
  • Pidä yhteyttä myös oppilaiden vanhempiin. Selvitä heille, kuinka etäopetus toimii ja miten he saavat tarvitessaan yhteyden opettajaan. Korosta säännöllisen päivärytmin merkitystä. Muistuta, että mikäli oppilas on sairas, oppilaan poissaolot tulee ilmoittaa omalle opettajalle. Vanhempien kiittely ja mukanapitäminen.
  • Hyviä kokemuksia on vanhempien kanssa lounastapaaminen viikoittain.
  • Kannattaa sopia koulussa kiinteät kellonajat, jolloin eri luokan- ja aineenopettajat ovat tavoitettavissa puhelimitse tai eri etäyhteyksien avulla ja tiedottaa niistä koteihin

ALKUOPETUS

Alkuopetuksessa etäopetuksella on omat haasteena. Kaikki ovat ehkä vasta juuri ja juuri oppineet lukemaan-. Oppilaissa voi olla monta, jolla ei ole edes omaa puhelinta saatika konetta. Tällöin iso osa kommunikaatiosta menee heidän kohdallaan vanhemman kautta.  
  • Yksinkertainen on kaunista, kaikkea uutta ei tarvitse nyt kokeilla.  
  • Samat viestintäkanavat alusta loppuun eli aina selkokieliset ja tavutetut ohjeet Wilmaan edellisenä iltana (vain yksi viesti!) ja opetus, kommentointi ja tsemppaus wapissa.
  • Selkeä tehtäväjako päivittäisiin tehtäviin, projekteihin ja haasteisiin, jotta tekemiseen saa väljyyttä kotona. Kaikki eivät tee kaikkia.
  • Kehut, kannustus ja hymiöt käyttöön oppilaiden kanssa kommunikoinnissa. Ääniviestit ja videopuhelut toimivat myös. Kodinkin näkökulmasta on suuri merkitys, kun lapsi (2.lk) sai soittaa opettajalle videopuhelun kahdenkesken ja kertoa kuulumisia, esitellä tehtäviä ja saada opettajalta yksilöllistä palautetta ja kannustusta. 
  • Vastaa heti oppilaiden kysymyksiin, muuten lapsi ehtii ehkä karata leikkimään. Näin lapsi myös kokee, että ope on yhä olemassa ja juuri häntä varten, kun vastaus tulee heti.
  • Asynkroninen opetus on myös ok, eli uusista asioista videot ja äänitteet jakoon, joita voi kodeissa tehdä silloin kun ehtii.
  • Tarkka seuranta palautuksista, jotta näkee heti jos joku meinaa tipahtaa. Korjaustoiveita harkiten, välillä riittää, että on ylipäätään tehty.
  • Avoin yhteys huoltajien kanssa ja  palautteeseen reagointi. Kaikkia toiveita ei voi toteuttaa, ideoista voi kiittää ja perustella miksi niin ei kuitenkaan voida edetä. Huoltajat ymmärtävät kyllä.
  • Perjantai on kevennetty rästipäivä, jotta viikolle saadaan "closure".
  • Sydäntä mukaan kaikkeen tekemiseen! ❤ Ollaan kaikki samassa veneessä ja kaikkia pelottaa ja harmittaa, mutta yhdessä tästä selvitään!
  • Tuen oppilaille erityisopettajan kohdennettua apua.

ERITYISOPETTAJAN TUESTA
  • Erityisopettajalla olisi hyvä olla päivystysaika, jolloin oppilaat voivat soittaa hänelle.
  • Laaja-alainen  erityisopettaja voi olla samanaikaisopettajana Meetissä. 
  • Hän voi myös antaa tukea kahdenkesken Meetissä.
  • Yksilölliset soitot aamuisin päiväohjelmasta toiminnanohjauslapsille. 
  • Oppilaille  kannattaa tehdä soitto/viestikierros joka päivä. 
  • On tärkeää, että välineiden ja ohjelmien osalta mennään: oppilas edellä, mikä kanava toimii.
  • Erityisopettajien ja koulunkäynnin ohjaajien tuki kaikille tuen tarvitsijoille.
  • Erityisluokanopettaja kertoi tekevänsä edellisenä päivänä selkokieliset opetusvideot joka oppiaineesta. Sitten hän lähettään e henkilökohtaisesti oppilaille. Tehtävistön saavat  myös koottuna Wilma-viestinä vanhemmille. 
  • Riippuen oppilaasta ja taidosta  suositellaan myös erillistä videowhatsapp-opetustuokiota.
  • Viikoittain kannattaa tehdä myös soittokierros vanhemmille, jossa voi kysellä kuulumisia ja tuen tarvetta. 
  • Kirjatehtävien lisäksi sähköinen materiaali on hyvä
  • YLE.areenasta löytyy hyvin luetut sadut jatkokertomuksina. Näistä kuullun ymmärtämistehtäviä. 

YLÄKOULUT, LUKIOT

Teinien opetus perustuu aineenopettajajärjestelmään, jossa sekä opettajat että ryhmät vaihtuvat. Keskeinen rooli koordionnissa on luokanvalvojalla.

Suunnittelusta
  • Ehkä ”onnistumisen avaimia” ovat myös valinnaisuus opiskelutavoissa ja opiskelijoiden toiveiden ja palautteen säännöllinen kerääminen. Esim. välillä valmistan sekä itsenäiseen työskentelyyn ohjeet että opejohtoisen videokokouksen, ja opiskelijat saavat itse tunnin alussa valita, kumman vaihtoehdon mukaan opiskelevat. Tunneille, joissa on itsenäistä työskentelyä, olen myös usein laittanut vaihtoehtoja (voi esim. kuunnella podcastin ja katsoa ohjelman tai opiskella oppikirjaa ja tehdä omia muistiinpanoja...).
  • Etenkin yläkoulussa aineenopettajien kesken asioista sopiminen ja se, että oppilaille on tietyt yhteiset raamit tärkeää, joten myös opettajien kohtaamiselle oltava paikka: meillä ollut ys-aika joka viikko etänä, keskitytty siihen miten etäily sujuu (muut ys-"sälät" pääsääntöisesti peruttu) ja lisäksi vapaamuotoinen kahvihuoneMeet joka aamun ekalla välkällä.

Päivän rakenteesta 
  • Yläkoulussa on toiminut tapa työskennellä lukujärjestyksen mukaan. Nuorten omien sanojen mukaan lukujärjestys rytmittää päivää hyvin, ei ole tullut negatiivista palautetta rakenteesta. 
  • Meidän koulussa (yläkoulu) mennään myös lukkarin mukaisesti. Oppilaille ja vanhemmille on tehty myös "etälukkari" jossa joka tunnille pikaohje (esim. Aloitus Meetissä koodi:xxx). 
  • Yläluokilla on luokanvalvojan meet joka koulupäivä kaikilla klo 9.30. 
  • Luokanohjaajat pitävät luokkiensa lo-vartit edelleen etänäkin. 
  • Luokanvalvojan kannattaa  pitäää etäOHR:ää meetissä. Lisäksi hän voi pitää  apua tarvitseviin oppilaisiin kahden kesken iltapäivisin yhteyttä joka koulupäivä.
  • Sujuvuuden salaisuus on se,  että perusasioista sovitaan yhteisesti eikä kenekään tarvitse keksiä toimintatapoja omasta päästään. Vaikka päälinjat ja kommunikaatio on yhteisesti sovittu se ei poissulje yksittäisen opettajan kokeiluja ja omassa oppiaineessaan käytettäviä sovelluksia tai muuta teknologiaa. 

Oppitunnin/opetustuokion rakenteesta 
  • Ensin pitää antaa oppilaiden totutella uuteen tapaan. Sitten 10 minuutin opetustuokiot, josta hyvät videot ja tehtäviä. Palautukset opettajalle ja oppilailla koko ajan kaikki mahdolliset avut käytössä Siis netti, oppikirja, opettaja. 
  • Itse pidän useimmille ryhmille (matikassa) tunnin alussa opetusMeetin, jonka jälkeen saavat tehdä vapaasti tehtäviä (palautus Classroomiin ja kommentoin jokaista palautusta edes lyhyesti ennen seuraavaa tuntia).
  • Yseille, joilla on aiheena enää kertausta, on tukiMeet mutta ei opetustuokiota (koska asiat on jo aiemmin opittu ja kaikki tekee eri hommia).
  • Oppitunnit aloitetaan (ja usein myös päätetään) yhteisellä Meetillä, kysytään voinnit, mikä on mennyt hyvin esim. tänään/tänä aamuna, mitä hyvää löydät elämästäsi tällähetkellä tai mindfulness-harjoitus. On tärkeää jättää tarpeeksi aikaa tehtäville.
  • Eri aineiden opettajat pitävät meettejä aina, kun pitää opettaa uusi asia/kertoa kaikille yhteiset ohjeet. 
  • Muutoin oppilaat opiskelevat lukujärjestyksen mukaisesti ja aineenopettaja päivystää tunnin aikana oppilaiden kanssa sovitulla tavalla meetissä, whatsapp- viestein yms. Opiskeltavat asiat ja oppiaineet löytyvät classroomista. Koko koulun kattavasta (1-9- luokat) Drivesta pääsee kaikkien luokkien viikko-kohtaisiin ohjelmiin. Sinne opettajat laittavat perusohjeet ja mahdolliset linkit jokaiselle tunnille. 
  • Erässä kunnassa aineenopettajia on ohjeistettu toimimaan näin: "Käytännössä me opet pidämme jokaisen ryhmän oppitunnin alkuun Meetin (lukujärjestyksen mukaan edetään), jotta pystytään tsekkaamaan läsnäolo. Samalla ohjeistetaan tehtävät ja pidetään opetustuokio, jos tarpeen. Tämän jälkeen oppilaat alkavat töihin, ope pysyy linjoilla saatavilla avuntarvitsijoita varten. Oppilaat palauttavat tehtävät pääsääntöisesti oppitunnin loppuun mennessä - ope tsekkaa palautumisen wilmaan ja joitakin (ei kaikkia) tehtäviä arvioi tarkemmin sanallisella palautteella... Omaa valvontaluokkaani tapaan kolme kertaa viikossa. " 
  • Tunnin aikana tarkistetaan läksyt, keskustellaan, katsotaan oppilaiden esitelmiä/projektitöitä. Kertauksena pelillistäviä harjoituksia Kahoot, quizlet live etc. 
  • Jokainen oppituntini alkaa siis opetusryhmän omassa tiimissä Teamsissa. Laitan sinne jo hyvissä ajoin ennen tuntia tiedon siitä, mikä on tunnin aihe ja miten opiskellaan. Aluksi laitoin samat tiedot myös Wilmaan, mutta kognitiivista kuormitusta vähentääkseni siirryin parin ekan viikon jälkeen käyttämään vain yhtä alustaa.

Tehtävistä
  • Olenpa lähettänyt kävelyllekin kuuntelemaan podcastia, josta on pitänyt palauttaa vapaampi teksti/pohdinta. 

Opetusmenetelmistä ja materiaaleista 
  • Malta mielesi liiassa opettamisessa ja kontaktoinnissa, sillä etäopetuksessa saattaa luonnostaan sytyä mahdollisuus vertaisopetukseen. 
  • Kaikille ryhmille on myös kotisivut, joihin on koottu opetusvideoita, tehtävälistat (joissa eri tasoisia polkuja eriyttämiseen) ym. materiaalia. 
  • Oppilaat opetelleet Classroomin ja Meetin, toki ope saa muutakin käyttää mutta näitä suositaan (helpottaa, kun kaikilla pääasiassa samat alustat). Oppilaille lisäksi päivittäin tarjolla tekninen tuki (mun eli tt-vastuuopettajan työpuhelinro jaettu kaikille). 
  • Meillä käytössä Googlen Meet. Kiitos tvt-tuen, lukion sivuilla pysyvät linkit opettajan nimellä, samoin pysyvä privaattiMeet, jossa vain 1 kerrallaan ja jossa voi jututtaa yksitellen tai voivat kysyä, jos eivät halua kaikkien näkyville. Käytössä kaikilla tunneilla.  Rinnalla käytössä PedaNet ja Classroom oppimisalustoina ja näissä tunnin kulku ja tehtävät, joista osa palautetaan, osa ei. Tehtävät vaihtelevat laajuudeltaan, joskus monenkin tunnin projekteja, koko kurssin kestäviä prosessiesseitä jne.  Tehtävinä lisäksi esim. Jaettuja käsitekarttoja, koonti Padletille, Google Forms -lomakkeita, Quizzizzia, Quizletia... Quizlet ja Kahoot esimerkiksi toimivat koko ryhmän kanssa tunnin keventäjinä jne. 
  • Oppilaiden ja opiskelijoiden toiveesta olen pitänyt paljon videokokoustunteja (Teams ja Zoom). Niissä onnistuu kivasti pienryhmäkeskustelut, opejohtoinen opetuskeskustelu, pienten tehtävien tekeminen jne. Olen kokenut, että yhteisöllisyyden ylläpitäminen tässä tilanteessa on tosi tärkeää! 
  • Paljon apua on ollut vuosien ajan käytössä olleista sähköisista kirjoista  joita ope pystyy helposti muokkaamaan ja täydentämään.  
  • Yläkoulun fysiikassa perusteelliset materiaalit  voidaan laittaa Wilmaan,  ja  ohjeet: mitä pitää tehdä vihkoon ja mikä on selitystä. Oppilas näyttää vanhemmille, että on tehty. Huoltaja  saa myös  Wilma-viestin tehtävistä. 
  • Tunnin runko ja ohjeistus  voidaan laittaa clasroomin  sekä vinkkejä taukoliikuntaan/läsnäoloharjoitukseen.
  • Opettajien kannaatta myös jakaa omien kokeiluidentuloksia muiden kanssa esim. Discordin käyttö tai oppilaiden ryhmätyöt Meetsin välityksellä.
  • Etäopetus  on mahdollistanut myös pidemmät projektit, esim. etiikan esitelmien tekemisen. Oppilaat etenivät oppituntien aikana omassa tahdissaan ja minä päivystin Teamsissa. He saivat lähettää keskeneräisiä esitelmiä kommentoitavakseni ja ottivat tarvittaessa videopuheluyhteyden. 

Kontrolli ja palaute
  • Pidä huolta siitä, että oppilaat tosiaan käyvät tutustumasa esim. kaikkiin lähettämiisi opetusvideoihin. Mokasin tuon itse alussa fysiikassa.  
  • Käytämme wilmaa oppimisen seurantaan: Valkoinen merkintä=tehtävä tekemättä, vihreä hymy=tehtävä tehty, oranssi huomautus=tehtäviä on niin paljon rästissä, että aineenopettaja on huolissaan oppilaan edistymisestä. Näillä merkinnöillä koti, oppilas sekä luokanvalvoja pystyvät pikaisesti näkemään tilanteen.
  • Opettaja on tunnin aikana tavoitettavissa Meetissä. 
  • Lukion kurssien lopulla henkilökohtaista palautetta tehtäviin. Käytettiin Google-dokumenttia, johon opettaja kommentoi värein.
  • Palautetut tehtävät katson läpi. Joskus pelkkä palauttamknen riittää, osan katson tarkemmin ja kerryttävät pisteitä kokonaispottiin, jonka perusteella arvosana määräytyy.
  • Tehtävistä en välttämättä pyydä opiskelijoita lähettämään kaikkia vastauksia minulle tarkastettavaksi (toki käytän myös monivalintoja eli kone korjaa) vaan sen sijaan he palauttavat minulle oppimisen arvioinnin: - Miten opiskelit?  - Mitä uutta opit?  - Mitä kysyttävää tai epäselvää jäi? - Mitä mieltä olit tämän tunnin opiskelutavoista?
  • Korjaavaa palatetta voi lähetää myös ääniviesteillä.

Etäopiskelun arvioinnista
  • Oppilaille voi antaa tehtävän reflektoida omaa oppimistaan ja kommentoida  omassa sähköisessä oppimispäiväkirjassaan tunnin jälkeen ja opettaja kommentoi päivityksiä.

Suomalaisopettajien varoituksia ongelmista
  • Etäopetus ei sovi yhtä hyvin kaikkiin aineisiin. Esim. yläkoulun  fysiikkaan tämä etäily ei vaan sovi. kokeellinen luonnontiede tarvitsee ne laborointi ja demonstrointilaitteet. Matematiikka kyllä menee, mutta fyke on yhtä tuskaa.  
  • " Minä olin tähän kevääseen fysiikassa säästellyt vipuja yms. jota olin ajatellut käsiteltävä keväisellä metsätretkellä. Nyt voi fysiikasta kaivella osiot, joissa luonnonilmiöitä havaitaan elinympäristössä ja tutkitaan siinä niillä mittalaitteilla, jotka on käytettävissä."
  • Etäopetus ei saa pelkistyä itseopiskeluksi. Ei riitä, että opettaja lähettää oppilaille kerralla viikon tehtävät. Oppilaita on myös opetettava ja ohjata. .Koulun käyminen kotoa käsin vaatii oppilailta hyviä itseohjautuvuustaitoja. Kaikilla ei ole niitä.  Osa  menee siitä, mistä aita on matalin. Seuraa ja puutu.
  • Osa oppilaista vetäytyy tuokioista. He eivät käytä puheenvuoroja jne. Lääke: Viestiketjut = Kysy vuorotellen kaikilta. Nimilista vieressä ja kysymyksiä  jokaiselle. Jokainen vastaa  suoraan opettajalle. Ohje lähettää kuva oppikirjan sivusta, jolla mennään. Kamera oltava päällä.
  • " Kyselen tasatahtia ja pyydän pitämään kameraa päällä. Jos jonkun mikki ei toimi tai "toimi" niin vastaavat kirjoittamalla. Jos en saa yhteyttä kunnolla niin soitan perään tai pyydän yksityismiittiin jossa näyttää tehtäviä."  
  • Kaikkia oppilaita ei ole helppo tavoittaa. Kaikkia ei saada mukaan opetustuokioihin .Erityisesti teinit jäävät nukkumaan aamulla.  Tällöin yhteys koteihin.
  • Se, mitä tulee varoa ja tarkkailla on tehtävien kokonaisuuden kuormittavuus. Etäopetus vaatii myös opettajien etäyhteistyön, muuten kuormituksen seuraaminen ei onnistu.
  • Joillekin lapsille ja perheille eristäytyminen on rankkaa. Eristäytyminen saa aikaan huonoa vointia, masentuneisuutta ja ahdistusta. Ole päivittäin oppilaisiin yhteydessä. Seuraa oppimista ja kysy kuulumisia, Seuraa herääkö sinulla huoli jostain oppilaasta. Jos nousee, ota yhteys oppilashuoltoon.
  • Perheissä, joissa vanhemmat eivät ole voineet siirtyä etätöihin, lapset ovat koulupäivän ajan kotona yksin. Moni pelkää olla yksin. Pidä yhteyttä. Soittele
  • Kodeissa syntyy kaaos, jos joka opettaja käyttää eri vekottimia ja ohjelmia. Koulun tasolla olisi hyvä sopia yhteiset käytännöt.
  • Erityisen suuri tuen tarve on perheissä, joissa vanhempien suomen kielen taito on heikkoa. Lapset tarvitsisivat koulunkäyntiin paljon apua vanhemmilta, mutta  jo kielitaidon vuoksi he  eivät  kykene  sitä antamaan.
  • Erityisen vaikeaa voi olla erityislasten kotona. ”Erityislapsen kanssa on erityisiä haasteita, joihin vanhemmalla eivät riitä resurssit.”
  • Opettajien työmäärä on kasvanut huolestuttavasti etäopetuksessa. Vaarana on uupuminen -Riittävän hyvä riittää. Jakakaa tekemiänne videoita jne. muillekin. Omaa työaikaa voi rajata, kun pitää  rutiineista kiinni. Sopii, milloin on  tavoitettavissa  esim. . 8.30-15. Ja määrä itselleen rajan, jolloin lopettaa  t suunnittelun, kuvaamisen  ja  seuraaviem ohjeiden kirjoittamsen. Sunnuntaisin kanattaa tehdä vain muutama  tunti töitä, kun  lähettää  maanantain ohjeet.  
  • Opettajan omasta hyvinvoinnista kiinni pitäminen on  tärkeää.  On helpompaa hoitaa terveyttä kuin sairautta.  Työn jaksamisen kannalta miettiä mihin panostaa. Päivän pituus haltuun, mahdollisimman paljon valmista ja panostukset lapsiin. On mietittävä tarkastetaanko kaikki tehtävät.
  • Jatkossa ihan ykkösasia on selkeä työn määrittely työsopimuksessa  Eli selkeät ohjeet ja raamit  työntekijälle.
  •  Yhteinen mietintä ja yhteisopettajuus auttavat.  Mietitään koulun opetushenkilöstön ja rehtorikunnan tai aineryhmän kesken YHTEISET pelisäännöt myös etäopiskeluun. Näillä pääsee jo pitkälle.  
    Kiitoksia avusta tässä vaiheessa  mm. Susanna Ahvalolle, Anja Alasuvanolle, Hanna Asikaiselle, Lasse Candélle, Minna Grönblom, Sinikka Herraselle, Kristiina Holmille,   Katri Issakaiselle, Pia Maria Katariinalle, Maiju Knuttilalle, Mari Korvelle, Iina Koskiselle, Minna Koskiselle, Vesa-Pekka Leinolle, Sirkku Nikamaalle,  Ellen Nissiselle, Ilona Oraselle, Viivi Pentikäiselle, Tuulia Petäjäjärvelle,  Tiina Primietalle,  Johanna Saloselle, Suvi Saloselle, Jukka  Sarpilalle, Titi Tammiselle,  Jussi Tanhuanpäälle. Ville Teittiselle, Antti Tuomiselle, Anu Vainiolle, Heli Veijolalle , Jaakko Viitalalle, Tarja  Ångermanille,  Paula Äimälälle ja  Maria Öhmanille.

    Sekä alakoulun aarreaita - https://www.facebook.com/groups/507321622693497/
    Kauhajoki.fi, Kopiraittila.fi, https://www.lahti.fi/palvelut/perusopetus, matleenalaakso.fi,
    Peda.net/pori/perusopetus/ke/me, STTinfo.fi ,  Tutorhouse.fi ja https://fi.wikibooks.org/wiki/Etäopetuksen_näytön_paikka? 

    maanantaina, huhtikuuta 20, 2020

    Maisteriharjoittelu ala Korona. Osa3

    Päivitetty 24.4.2020

    TÄNÄÄN maanantaina alkoi sitten Helsingin yliopiston maisteriharjoitteluun etänä osallistuvien luokanopettajaopiskelijoiden  neliviikkoinen opetusjakso. Mainiota pian lukea emailista, kuinka ensimmäiset tuokiot sujuivat.

    Vaihtariksi kokosin  mediasta ja netistä  koronakouluun liittyviä huolia, jopa kiukkua siltä varalta, että  harjoittelijat kohtaavat vastaavaa. Tiivistin ne seitsemään koriin:

    KUTEN muistetaan,  koulut sulkivat periaatteessa ovet keskiviikkona 18.3. Hallitus ilmoitti ensin, että lähiopetukseen oikeutettuja lukuunottamatta ovet ovat muille kiinni 13.4. saakka. Sitten päätöstä koulusulusta venytettiin 13.5. saakka, ja samalla mahdollistettiin tuen antaminen isommillekin oppilaille lähiopetuksena. Valtaosa oppilaista käy koulua nyt kotona.

    ETÄOPETUSTA on siis annettu jo vähän yli 4 viikkoa. Monet tässä listatut huolet ovat voineet jo  helpottua.

    HUOLI 1: Etäopetusta  vai epäopetusta?

    Viranomaiset mukaan koulutilat  suljettiin, mutta opetuksen ja opiskelun luvattiin  jatkuvan. Melkoinen joukko vanhempia älähti heti. Heidän lastensa opettajat eivät heidän mielestään opettaneet vaan lähettivät vain Wilmassa jopa viikon tehtävät kerralla.  Kaiken kukkuraksi tehtävät olivat liian vaikeita ja niitä oli liikaa. Toiset opettajat eivät pitäneet muulla tavalla yhteyttä oppilaisiin. Opettajat eivät antaneet kirjoittajien mukaan palautetta tai Wilma rätisi yötäpäivää  viestejä laiminlyönneistä.

    Jotkut opettajista  kieltäytyvät käyttämästä  tietotekniikkaa. Nämä vanhemmat  kokivat, että Suomessa oli siirrytty "etäkoulu- ja eristystestilaboratorioon", jossa vanhemmat joutuvat hoitamaan oman työnsä ohella myös opettajan työn. Kodin ja koulun välit  olivat tulehtuneet.

    HUOLI 2: "Kaaos, joka toimii?"

    Etäopetuksen alku jakoi rajusti vanhempien mielipiteitä. Oli niitä, joiden mielestä etäkoulu oli  paholaisen keksintö. Käytännöt olivat erilaisia, jopa saman koulun sisällä. Joka aineen opettajalla saattoi olla omat vekottimensa ja ohjelmansa. Viikon aikana oppilas saattoi saada  kotiin useita kymmeniä viestejä parhaimmillaan noin 5-8 opettajalta, 3-5 eri kanavan kanavan kautta.

    Osassa perheitä kaikki taas  sujui hyvin. Lapsella oli  päivän aikana selkeä  struktuuri. Tehtävät olivat mielekkäitä, luovia ja niitä oli sopivasti. ”Kaaos  toimi.” Osa vanhemmista kertoi, että vihdoinkin heidän lapsensa nauttii koulukäynnistä. Saa edetä omaa tahtia, eikä kukaan kiusaa.

    HUOLI 3: Oppiiko näin?

    Etäopetus on oppivelvollisuuskoulussa eri asia  kuin itsenäinen aikuisopiskelu. Peruopetus voi vaikka kuinka käytetään tietotekniikkaa  taantua koulunkäyntitoiminnaksi. Opiskelu voi vääristyä pelkäksi tehtävien suorittamiseksi jopa feikkaamiseksi, joka irtautuu  tavoitteisesta kouluoppimisesta.

    Perinteisestä opetuksesta on riisuttu paljon, kun siitä puuttuu aidon läsnäolon sosiaalinen ja emotionaalinen efekti. Oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus - toki myös kiusaaminen- on saattanut ohentua huomattavasti.

    Jos tehtävät ovat yksitoikkoisia ja tylsiä, motivaatio sammuu ja kiinnittyminen koulutyön rapautuu.

    HUOLI 4: Osa putoaa ja kovaa 

    Normaalioloissa peruskoulu tasaa eroja oppilaiden kotitaustan eroja, vaikka ne ovat toki 90-luvun laman jälkeen kasvaneet. Poikkeusolot ovat riski monella tasolla. Kuntien resurssitilanne vaihtelee. Kaikkien opettajien, vanhempien ja oppilaiden tietotekniset valmiudet tai  tiedot etäopetuspedagogiikasta eivät ole ajan tasalla.

    Koulun käyminen kotoa käsin vaatii oppilailta hyviä itseohjautuvuustaitoja. Kaikilla ei ole niitä.  Osa  menee siitä, mistä aita on matalin. Osa ei mene minnekään. Osa menee tuuliajolle. Toiminnanohjauksen vaikeuksista kärsivä putoaa koulunkäynnistä täysin.

    Poikkeustilan koettiin keskusteluissa voimistaneen eroja.  Etäkoulu ei ole sosiaalisesti reilu, ja asiantuntevatkin tahot arvelivat, että poikkeustilan sosiaalinen hinta voi olla rankka  ja pitkäaikainen.
    Lapset kaipaavat ja teinit tarvitsevat sosiaalisia kontakteja kasvaakseen.

    Kun tuen järjestäminen ei ole yhtä helppoa, eniten tukea tarvitsevat kärsivät. Opettajilla ei  voi olla varmaa käsitystä kaikkien oppilaiden tilanteesta. Kaikkia kun ei saada edes kiinni tai mukaan opetustuokioihin. Lastensuojeluilmoitus ei aina johda mihinkään konkreettiin.

    Erityisen suuri tuen tarve on perheissä, joissa vanhempien suomen kielen taito on heikkoa. Lapset tarvitsisivat koulunkäyntiin paljon apua vanhemmilta, mutta  jo kielitaidon vuoksi he  eivät  kykene  sitä antamaan.

    HUOLI 4: Jaksavatko perheet?

    Etäkoulun ja etätyön yhdistäminen vaatii perheiltä paljon. "Etätyöskentely ja kotona olevat lapset ovat hieman haastava kombo! "

    Osalla perheistä on jo normaalioloissa vaikeaa. On työttömyyttä ja sairautta. Perheistä köyhiä on 1/10. Kaikilla perheillä ei ole  tietokoneita. Joka neljännessä perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmaa. Kaikki eivät kestä poikkeusolojen epävarmuuden tuomia paineita. Ilmapiiri kiristyy kodeissa, kun elämämänpiiri supistuu neljän seinän sisälle.

    Erityisen vaikeaa voi olla erityislasten kotona. ”Erityislapsen kanssa on erityisiä haasteita, joihin vanhemmalla eivät riitä resurssit.”

    Lukujärjestyksen mukainen arki koulussa luo struktuurin, joka tukee oppilasta. Koulun struktuuri mahdollistaa oppilaalle kysymysten esittämisen, turvallisen harjoittelemisen ja virheiden tekemisen. Ei struktuuria etäkouluun tuo se, että opettaja on tarpeen mukaan käytettävissä linjan päässä.


    HUOLI 5: Miten lasten ja  teinien pää kestää?

    Esille on noussut myös mielenterveysnäkökulma. Eristäytyminen saa aikaan   huonoa vointi, masentuneisuutta ja ahdistusta. Myös monet harrastukset jäävät pois. Perheessä  voi olla jatkuva  riita päällä. Lasten kanssa voi mennä hermot - erityisesti teinien. Vanhemmat voivat vaatia lapselta liikaa.
    Eräs nuori kirjoitti: " ”En oo palauttanu 2 viikon tehtävii ja joudun valehtelee vanhemmille että mulla menis hyvin vaikka oikeesti en opi mitään”.

    Perheissä, joissa vanhemmat eivät ole voineet siirtyä etätöihin, lapset ovat koulupäivän ajan kotona yksin. Moni pelkää olla yksin.  Joillekin lapsille kouluruoka on voinut olla päivän ainoa lämmin ateria.

    Perheissä on väkivaltaa. Kun lapset ovat neljän seinän sisällä, heidän hätänsä ei tule aina näkyviin.
    Myös kavereiden kiusaminen voi jatkua. Some-härnääminen ei tule  helposti opettajan tietoon.

    Tai äiti voi kokea näin: .” Karkeasti arvioiden päivän koulutehtäviin on kulunut maksimissaan puolet koulupäivästä. Aikaa jää siis etätöissä olevien vanhempien jatkuvaan häiriköintiin, pelaamisen ja veljien ärsyttämiseen.”

    Huolta riittääkin teineistä, joilta etäkoulu vie koulukaverit. Nuoria huolettaa ja ahdistaa mm. yksinäisyys. Yksinäisyys saa ajatukset pyörimän yhtä kehää. Ikätoverit ja aikuisten uhmaaminen ovat välttämättömyys murrosiässä.

    HUOLI 6: Mikä on oikein ja mikä väärin?

    On paljon epäselvyyksiä siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Opetusministeri kehottaa tinkimään, mutta mistä?  Millainen vapaus on tinkiä vuosiluokkien oppimääristä ja eri aineille tuntijaossa varatusta ajasta. Oppiaineilla on oma piilotärkeysjärjestys.

    Mitä tarkoittaa vaatimus, että oppimisympäristön on oltava etäopetuksessa turvallinen. Kuinka opettaja voi taata sen?  Kuinka yhdeksäsluokkalaisten jatkopaikat järjestetään?

    HUOLI 7. Uupuvatko opettajat?

    Somen foorumeilla sai lukea heti ensimmäisinä päivinä myös kirjoituksia opettajien työmäärän räjähtämisestä, eikä se ole kaikkien osalta palautunut kohtuulliseksi. Opettajat ovat joutuneet panemaan koko työnsä uusiksi. Osa opettajista  on jäänyt yksin, kun työparina ollut koulunkäyntiavustaja on lomautettu.

    OAJ:n tekemän  kyselyn perusteella joka viides peruskoulun ja liki yhtä moni lukion opettaja kokee työssäjaksamisensa nyt heikoksi. 75 prosenttia peruskoulun ja lukion opettajista kertoo työajan lisääntyneen paljon. Moni opettaja kokee vointinsa huonoksi. Myös osalla oppilaista on suuria vaikeuksia.

    Erilaiset työotteet näyttivät kiristäneen myös opettajien välejä. Osa opettajista näki paljon vaivaa etäopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen, ja osa taas menee sieltä mistä aita on matalin. Kaikissa kouluissa työt eivät jakautuneet reilusti. Osa tekee etäopetusta. Osa lähiopetusta ilman suojavarusteita  - jossa myös sairastumisen riski on suurempi.