HUOMENNA tiistaina Kokkola viettää 400-vuotisjuhliaan. Kokkolan vastaremontoidussa kaupungintalossa alkaa aamulla juhlaseminaari teemalla:
" Lapsiystävällinen kasvu ja kasvatus".
Minulle on annettu hieno tehtävä luennoida lapsikeskeisestä opetuksesta ennen ja nyt. Diat ovat nyt ns. valmiit. Aikaa minull on 30 minuuttia ja dioja tässä vaiheessa sopivasti 105. Heh. ja Huh.
Ks. lisää
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/08/lapsiystavallinen-kasvu-ja-kasvatus-19.html
Tilaisuuden juonija Peter Johnson on kutsunut alustajat tänä iltana iltapalalle. Kuin silloin ennen
MUTTA eivät ouotoudet tähän pääty. Viikonloppuna tuli meili, jonka mukaan Helsinki on muuttanut ohjeistustaan opetusharjoitteluun:
- Opetusharjoittelu voidaan suorittaa Helsingin kaupungin kenttäkouluissa lähiopetuksena.
- eli maisteriharjoittelu voidaan näin haluttaessa suorittaa Helsingin kaupungin kenttäkoulujen luokissa lähiopetuksena. Kuitenkin tälle harjoittelulle suunniteltu etäharjoittelumalli on myös mahdollinen.
- Viikin normaalikoulussa ja Helsingin normaalilyseossa harjoittelu suoritetaan etäharjoitteluna.
- Ja niin myös Kauniaisissa.
Minulla on kaksi harjoitteleva paria Snellmanin koulussa, ja sain aamulla viestin, että toinen pareista käyttää rohkeasti mahdollisuutta siirtyä suorittamaan harjoittelu lähiopetuksena. He uskovat hyötyvänsä siitä enemmän. Toinen pari jatkaa etänä.
Kun harjoittelu suoritetaan etänä, harjoittelijat pitävät opetusta yhteensä 80 tuntia. Kun etänä, tuokioita on 25- 30.
Didaktikkona jakaudun siis kahtia lähi- ja etädidaktikoksi. Mutta pakko sanoa, että lähiopetuksen toteutettu opetusharjoittelu tuntuu nyt ihanaa nostalgiaa. Ihan kuin palaisi vanhaan normaaliin.
Kuin silloin ennen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti