Aikamatka Wordpressiin 9: Työhyvinvoinnin kehittämishanke

HEINÄKUUSSA 2020  aloin aika ajoin julkaista uusintoina blogilastuja ensimmäisestä,  noin vuoden ajan 2006-2007 pitämästäni wordpress-blogista. 

TÄMÄ nro:lla 9 uusittava lastu on julkaistu 30.11.2006. Kukistimme  tuolloin Aurorassa työhyvinvointi-ongelmaa.

JET-työ paketissa Yeah!

" SE ON HOIDETTU. Tänä aamuna klo 6.31 hotmail-tunnus toimi, ja sain lähetettyä JET-opintoihini kuuluvan kehittämishankkeen viimeisen deadline-päivän aamuna Omniaan Tuija Laukkaselle.

JOKAISEEN ARVONSA tuntevaan koulutusohjelmaan kuuluu nykyään kehittämishanke. JET-ohjelmassa sen tekoon on myös aikaa, koska ohjelma jakaantuu 1,5:lle vuodelle.

OMASSA JET-työssäni seuraan Auroran koululla syksyllä 2005 käynnistettyä työhyvinvointihanketta marraskuun loppuun 2006 saakka. 

Hankkeen käynnisti vuonna 2004 tehdyssä KUNTA10-työhyvinvointikyselyssä paljastunut työpahoinvointi. Vaikka pahoinvoinnin pääsyyksi ymmärrettiin Espoon järjestelmätason ongelmat (mm. useiden laajojen muutoshankkeiden vyörytys kuntapuolelle vieraita metodeja käyttäen), pahoinvointin tartuttiin myös työyksikkötasolla. Hankkeen teoreettisena viitekehykseen kuuluu yhtäältä hieman mystinen ”elinvoiman” käsite ja toisaalta tutkimuksellisesti luotettavampi VTT Jari Hakasen työhyvinvoinnin käsitteistö, jossa työhyvinvointia jäsennetään positiivisen työnimun ja negatiivisen työn kuormittavuuden käsiteparilla. Hakasen tapa hahmottaa työhyvinvointia näin kaksiulotteisena ilmiönä on herättänyt paljon ihastusta. 

Auroran koulun työhyvinvointihanke oli kuitenkin ensimmäinen, jossa ajattelutapaa käytettiin koulumaailmassa hyväksi. Auroran hankkeen kehittämisote oli endogeeninen, prosessimainen, ja noudattaa 1980-luvun sisäisen kehittämisen periaatteita. Näin ollen sekä kehittämiskohteiden valinta että keinot: työhyvinvointiteot valittiin induktiivisesti, yhteisön arjesta käsin. Hanketta toteutettiin mahdollisimman kevyellä byrokratialla.

HANKKEEN päämääränä oli lisätä Auroran koulun henkilökunnan ja ennen muuta sen avainryhmän: opettajien työhyvinvointia ja sitä kautta koulun toiminnan tavoitteisuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. 

Hankkeessa pyrittiin vahvistamaan työyhteisön KUNTA 10-tulosten analyysissä tunnistamia työimua aiheuttavia elementtejä ja toisaalta keventämään työtä erityisesti kuormittavia tekijöitä. 1,5 vuoden aikana toteutettiin 44 erilaista hyvinvointia edistävää tekoa. Lastun kuvassa luetellaan teot kohteittain. 

Työhyvinvointihankkeen tuloksia mitattiin kaksi kertaa: maaliskuussa ja loka-marraskuussa 2006. Kummatkin mittaukset olivat kvantitatiivisia. Rinnakkaismittarina käytettiin opettajien sairauspoissolojen ja raportoitujen väkivaltatapausten määrää. Kummatkin mittaukset sekä rinnakkaismittarina käytetty opettajien sairauspoissolojen määrä näyttävät, että hanke olisi onnistunut päätavoitteessaan. Opettajiin ja koulunkäyntiavustajiin kohdistuneiden väkivaltatapausten määrä ei laskenut, mutta osa selitys saatta olla vakiintuneemmassa tapausten kirjaamismenettelyssä.

Tulokset

TULOSTEN perusteella näyttää siltä että hanke olisi onnistunut hyvin päätavoitteessaan: työn kurmittavuus saatiin laskemaan hyväksi koetulle tasolle, ja työnimu säilyi korkeana. Pienelle aineistolle tehdyt korrelaatio- ja faktorianalyysit saattavat osoittautua myös teoreettisesti mielenkiintoisiksi. Raportin nimeen ”Pedagogiikan voimal(l)a” tiivistyy oleellisin hankkeessa työhyvinvoinnista oppimamme.

Luotettavuus

VOIKO tuloksiin luottaa? Onko työhyvinvointi Aurorassa todella parantunut? Ja onko se johtunut hankkeen aikana tehdyistä työhyvinvointiteoista? Kysymykset ovat hyviä. Työhyvinvointia ei voi suoraan mitata. Tässä sitä arvioi ihminen itse. Kaikki inhimillinen arviointi on virheille altista. Lisäksi Auroran henkilökunnassa on tapahtunut muutoksia kevään 2004 jälkeen, jolloin KUNTA 10-mittaus tehtiin. Tällaisissa mittauksissa on myös aihetta muistaa kuinka kontekstisidonnaisia ne ovat. Keväällä 2004 Espoon henkilökunta kaikkiaan oli kuohuksissa Ehkä tilanne syksyllä 2006 on kaikkialla myönteisempi. Työhyvinvointi kun ei synny vain työyksikkötason toimilla. Vuodesta 2004 tilanne Espoossa on muuttunut. Kouluihin kohdistuneet leikkaukset ovat maltillistuneet. Kouluverkon saneeraus saatiin hoidettu vuonna 2005 kohtuullisesti. Laajat muutoshankkeet ovat vähentyneet. Syksy 2006 on alkanut poikkeuksellisen levollisin mielin, myös siksi että kunnan taloustilanne oli hyvin positiivinen. Kun maaliskuussa 2007 saamme tietää KUNTA-10 tulokset, olemme paljon viisaampia. 

Tulosten esittelyä

HANKKEEN TULOKSIA on raportoitu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen hankevuoden tulokset esiteltiin huhtikuussa 2006 Efekon järjestämän Johtotiimi-koulutuksen päätöstilaisuudessa "hankemessuilla". Nyt valmistuneessa loppuraportissa kuvataan hankkeen tilanne syyslukauden lopulla 2006, kuvaillaan tehdyt interventiot, esitellään arvio hankkeen onnistumisesta ja tehdään ehdotuksia, kuinka hankkeen kokemuksia voisi soveltaa muissa kouluissa.

KOSKA KYSESSÄ oli tiettävästi ensimmäinen koulussa työhyvinviointihanke, joka perustui VTT Jari Hakasen työn imun ja työn kuormittavuuden käsitteille, hanke on saanut myös tavanomaista enemmän huomiota. 

Sitä esiteltiin mm. YLE-TV:n teemakanavalla pyörivän Duuni-blues- ohjelmasarjan työnimua koskeneessa osassa 15.11 ja 17.11. Lisäksi hankkeesta tehty rehtorin haastattelu tullee Opetushallituksen Tutkimusluukku-www-sivustolle joulukuun puolivälissä.

TYÖHYVINVOINNIN edistäminen ei pääty tähän. Työhyvinvointi on nousemassa yhdeksi johtamisen keskeiseksi arvoksi työyhteisössämme. Pyrimme jatkamaan työn rationalisoinia mm. tulospalkkakokeilussa, jos siihen mukaan pääsemme."

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Olisikohan tämäntyyppiselle työhyvinvointihankkeen konseptille tausta-ajatteluineen, tarvetta vielä 15 vuotta myöhemmin?  

7 kysymystä liittyen kouluväen hyvinvointiin

ESPOON budjettineuvottelut alkavat ensi viikolla. Kaupunginjohtaja on antanut viime viikolla oman esityksensä. Neuvottelujen pohjaksi poliittiset ryhmät saavat lähettää virkamiehille kysymyksiä mm. pohtimiensa lisäysesitysten kustannusvaikutuksista.

Omat 7 kysymystäni perustuvat minulle kouluilta, rehtoreilta, opettajilta ja vanhemmilta tulleisiin huolestuneisiin yhteydenottoihin

Julkistan tässä kysymykseni ja otan mielelläni vastaan ajatuksia niistä.  Julkaisen myös viikonloppuna virkamiesten  virkavastuulla antamat vastaukset.

Kysymys koulutoimen virkamiehille/ kiinteistöpalveluista vastaaville virkamiehille

Kouluilta tulee huolestuneita viestejä siitä, että aikanaan koulujen omille talonmiehille ja siivoojille kuuluneita  tehtäviä ei nykyjärjestelmässä hoideta asiallisesti. Kun koululla tarvitaan apua, tilausjärjestelmät ovat hankalia ja vastaamisajat pitkiä. Arkijärjen mukaan samaan aikaan hoidettavissa olevista tehtävistä pitää jokaisesta tehdä erillinen tilaus, ja usein kustakin laitteesta tai johdosta vasta eri taho. Koulujen mukaan siivouksen taso  on huono. Siivoustehtävät on kilpailutettu niin, että käytettävissä oleva aika ei yksinkertaisesti riitä. Esimerkiksi Auroran koululla  luokkia on jäänyt siivoamatta  ja opettajat ovat joutuneet siivoamaan luokan. Samalla koululla eräs siivoojista joutui pyytämään sukulaisiaan apuvoimaksi selvitäkseen urakasta. Espoon uusimmalla koululla Auroralla oli juuri vesivahinko. Sprinklerissa oli vika, koulu pyysi apua kaksi viikkoa. Kukaan ei tullut  ennenkuin lattialle sitten valui lätäköt.

Auroran koulu on esimerkki koulurakennuksesta, jossa on  useita toimijoita: peruskoulun lisäksi neuvola ja päiväkoti. Kalliin uuden koulun teknisistä laitteista, lämmityksestä, ilmanvaihdosta jne. ei vastaa paikalla kukaan niitä hallitseva. Käytännössä kiinteistöön liittyvien huolien hoito kaatuu koulun rehtorien päälle. Eihän näin voi olla?

Aurora  on kaunis, uusi rakennus, mutta säilyäkseen sellaisena se  tarvitsee kipeästi parempaa huolenpitoa ja valvontaa.  Talossa tarvittaisiin kiinteistöstä ja sen tarvitsemista palveluista vastaava vahtimestari. Esimerkiksi Saunalahden koulussa on  erittäin hyvin toimiva vahtimestarimalli. Auroran  alakoululuonne ja oppilasmäärä  (500 lasta) eivät siihen yksillään riitä.

• Kysymys 1: Kuinka paljon maksaisi, jos Auroran koululla käynnistettäisiin kahden vuoden kokeilu, jossa koululle osoitettaisiin kiinteistöpalveluita koordinoiva ja niitä itse suorittava vahtimestari koulupäivän ajaksi.
• Kysymys 2: Kuinka paljon lisää määrärahoja tarvittaisiin esim. Auroran koulun osalta, jotta koulun siivous voitaisiin mitoittaa sellaiseksi, että  työt ehtii tehdä? 

Kysymys koulutoimen virkamiehille

Kouluilta tulee huolestuneita viestejä alakoulujen erityisluokkien kurjistuneesta tilanteesta. Erityisluokilta on säästösyistä poistettu jakotunnit. Varsinkin alakoulujen erityisluokkien oppilasaines on samaan aikaan vaikeutunut. Luokassa saattaa olla esim. vain yksi suomea puhuva oppilas.  Oppilaiden syrjäytymisen estämiseksi  olisi välttämätöntä pohtia jakotuntien palauttamista aikaisemmalle tasolle.

• Kysymys 3. Kuinka paljon tarvittaisiin perusopetukselle  lisää rahaa, jotta jakotunnit voitaisiin palauttaa alakoulujen erityisluokille?

Kysymys koulutoimen virkamiehille/ Opettajien täydennyskoulutuksesta vastaaville

Opettajilta  tulee huolestuneita viestejä  työn vaikeutumisesta, lisääntyneistä sairauslomapäivistä ja erityisesti nuorten opettajien uupumisesta. Espoolaislasten hienot oppimistulokset ovat vaarassa, jos opettajat kaatuvat työtaakan alle ja tuntevat voimattomuutta kasvavien haasteiden edessä.  Työhyvinvoinnista huolehtiminen on työnantajan velvoitteita. Tilanteen oikaisemiseen on monia keinoja.

• Kysymys 4. Kuinka paljon tarvittaisiin perusopetukselle /täydennyskoulutusta järjestäville yksiköille  lisää rahaa, jotta sitä tarvitseville opettajille voitaisiin järjestää  työhyvinvointia vahvistavaa täydennyskoulututusta? 
• Kysymys 5. Kuinka paljon tarvittaisiin perusopetukselle lisää rahaa, jotta työhyvinvoinnin kannalta tärkeät varsinaiset ja varatyösuojelu- ja luottamusmiehet  voisivat osallistua heille kuuluvan noin kahden työviikon ajan täydennyskoulustilaisuuksiin, ilman että heidän sijaiskulunsa vähennetään heidän koulujensa määrärahoista? 

Kysymys koulutoimen virkamiehille

Huoltajilta on syksyn aikana tullut huolestuneita viestejä siitä, että kaikki ensi- ja toisluokkalaiset oppilaat eivät ole saaneet eri syistä  iltapäivähoitopaikkaa. Tämä on vaikeuttanut monien perheiden arjen sujumista. Lasten hoidon järjestämisen vuoksi on ajauduttu hankaliin työaikajärjestelyihin ja jopa jäämään pois työstä.

• Kysymys 6. Kuinka paljon tarvittaisiin perusopetukselle  lisää rahaa, jotta jokaiselle iltapäivähoitoa tarvitsevalle 1-2-luokkalaiselle voitaisiin taata hoitopaikka?

Kysymys koulutoimen virkamiehille

Helsingissä on käynnistynyt  tänä syksynä  pienten koululaisten aamupäivätoimintakokeilu. Toimintaa on tarjolla kouluissa kaikille 1.–2. luokkalaisille ja erityistä tukea tarvitseville neljänteen luokkaan saakka. Toiminnasta ei peritä maksua, eikä aamupalaa ole tarjolla.

• Kysymys 7. Kuinka paljon tarvittaisiin perusopetukselle  tarvittaisin lisää rahaa, jotta vastaava kokeilu voitaisiin toteuttaa myös kaikissa espoolaiskouluissa?

Aikaa työlle- vieläkö ehdimme opettaa? Keskustelutilaisuus 18.9.

Tilaisuuden puheen-

johtajana on  Sanna
Lauslahti, kansanedustaja,

sivistysvaliokunnan

jäsen Espoosta. 

Keskustelutilaisuus opettajien työajasta

OPETTAJAN työ on muutoksessa - on ollut jo pitkään. Kuntahallintoa ohennettaessa tehtäviä on valutettu kouluille melkoisesti. Tänään  rehtorin työpöydällä saatetaan tehdä päätöksiä, jotka aikaisemmin allekirjoitti Presidentti.

90-luvun lopulla puhuttiin ns. toisen asteen työn lisääntymisestä. Työntekijä tekee tänään oman työnsä mutta saa harteilleen myös sen suunnittelun ja arvioinnin. Työn laajenemisella on toki paljon ammattia rikastuttavia vaikutuksia- mutta myös varjonsa. Työhön ja siihen lisättyyn toisen asteen työhön on käytettävissä vain työhön varattu työaika. Työaikaa ei ole riittävästi lisätty.

UUSIN muutos, joka on vaikuttanut opettajan työhön, on perusopetuslain uudistaminen pari vuotta sitten. Kouluihin tuotiin ns. kolmiportaisen tuen idea (jota oma opetuspäällikkömme kutsuu kolmen alueen tuen malliksi). Karkeasti tiivistettynä kysymys on siitä, että siirtoa erityisluokkiin ja erityiskouluihin on haluttu vähentää ja hidastaa lisäämällä opettajille ja koululle velvollisuuksia kokeilla ensin kaikkia kouluntason tukikeinoja. Vuonna 2011 erityisoppilaiden kasvun määrä olikin pysähtynyt 8,1 %:iin.

Kirsi Ihalainen

UUDESTA tukiajattelusta on tässä blogissa useita lastuja, jos kiinnostaa:

• http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/01/yleisen-ja-tehostetun-tuen-rajanvetoa.html
• http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/10/erityisoppilaiden-integroinnista.html
• http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/08/kaikille-yhteinen-koulu-vammaisen.html
• http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/07/mita-se-erityisyys-erityispedagogiikass.html
• http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/03/mita-erityista-erityisopetuksessa-on.html
• http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/02/hyva-opetus-ja-sen-yleinen-tehostettu.html
• http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/01/toisenlainen-nakokulma-erityisopetusta.html
• http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/01/viimeinen-valityopaiva-ennen-koulun.html
• http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2010/11/opetussuunnitelman-perusteiden.html

Tapio Erma

PARIN viikon kuluttua otsikon teemasta järjestetään kaikille avoin keskustelutilaisuus Espoon valtuustotalolla.  Nimittäin...

Eteläisen Suomen eritysopetus ry ja Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys järjestävät keskustelutilaisuuden

Sari Karjalainen

Aikaa työlle - vieläkö ehdimmekö opettaa?

Aika: tiistai 18.9. kello 17.30 – 20.00.  

Paikka: Espoon kaupungin valtuustosali, Espoonkatu 5, Espoon keskus

" Opettajien työhön on uuden perusopetuslain ja kolmiportaisen tuen käyttöönoton myötä tullut uusia, aikaa vaativia tehtäviä. Työtehtävien ja työajan yhteensovittaminen puhuttaa opettajia. 

Tapahtumamme Espoon valtuustosalissa tarjoaa myös interaktiivisen mahdollisuuden mielipiteen ilmaisemiseen muuttuvasta opettajan työkuvasta. 67 ensimmäisenä ilmoittautunutta pääsee ottamaan kantaa 

Minna Grönblom

väittämiin valtuustosalin äänestyslaitteilla. Yleisöllä on mahdollisuus esittää 1-3 minuutin mittaisia puheenvuoroja alustusten pohjalta. Illan alustukset ja kommentit kirjataan muistioksi, joka toimitetaan PKS-seudun opetustoimeen työnantajille ja päättäjille sekä opetusministeriöön."

Opetuksen ammattilainen, tervetuloa keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Tersesia Volotinen

OHJELMA

17.30 Kahvitarjoilu/ buffetti, valtuustosalin ala-aula

18.00 Tervetuloa, Kirsi Ihalainen, erityisluokanopettaja, Eteläisen Suomen erityisopetus ry. pj. Helsinki

18.05 Toteutuuko uuden perusopetuslain hyvä tahto ja oppilaan tukeminen koulun arjessa? Sanna Lauslahti

18.20 Mitä opettajalta odotetaan ?

* Mitä työnantaja odottaa opettajan tekevän? Tapio Erma, hallintopäällikkö, Espoon kaupunki

Pirita Hellberg

* Tutkittua tietoa Sari Karjalainen, konsultoiva erityisopettaja, erityisopetuksen lm, Espoo

* Erityisopettajien työajan seurantaa, Minna Grönblom, eo, Espoo ja Teresia Volotinen, eo, Espoo

* Vantaan erityisopettajien kokonaistyöaikakokeilu, Pirita Hellberg, pääluottamusmies, Vantaa

* Faktaa opettajan työajasta, Jaana Alaja, pääluottamusmies, Helsinki

Jaana Alaja

Ilmoittautumiset

Ilmoittautumiset ja pyynnöt kolmen minuutin valmistelluista puheenvuoroista yhdistyksen sihteerille sähköpostitse paivi.ridanpaa-tolvanen@vihti.fi  17.9.2012 mennessä. Lisätietoja Kirsi Ihalainen 040- 33 49 22.


PS. Minäkin olen keskustelussa mukana.  Olen luvannut toimia interaktiivisten osioiden  moderaattorina. Pannaan sanaa kiertämään!

Wirtaa hakemassa Tallinnasta

TAKANA kesäinen lauantaipäivä Suomenlahdella ja ikivanhassa Tanskan Linnassa. 22 Auroran aikuista  ryhmäytyi uusiin tiimeihin, vietti yhdessä mukavan lomapäivän ja sai  työhyvinvointiin wirtaa. Erityisen mukavaa oli, että mukaan ehtivät molemmat uudet opettajamme Anni-Kaisa ja Irina. Tällaisilla reissuilla tutustuminen on mutkatonta. M.S. Nordlandian aamiainen oli runsas, ja omakustanteinen päivällinen paluumatkalla makoisa. Ilma oli lämmin, ja kannella tarkeni vallan hyvin.  

Tallinnassa ohjelmassa oli mm. tutustuminen Viru-hotellin KGB-museoon. Seitsemällä eurolla kuuli mielenkiintoisia nykykorvin uskomattomia  juttuja ja näki salaisia tiloja. Paljon on muuttunut vain 20 vuodessa. Vanha kaupunki oli kuitenkin paikoillaan.

Läämin kiitos kaikille mukavasta, hyväntuulisesta  matkasta.

A Hard Day´s Night ja Ruusunen

Biisiä voi kuunnella linkistä

EILISTÄ työpäivää kuvaa tämän lastun otsikko vallan hyvin. Töitä riitti pitkälle iltaan saakka. Enkä ole ainoa.  Olen saanut - varmaankin siksi, että olen OAJ:n valtuutettu - yhteydenottoja useilta rehtoreilta huhti-toukokuussa päällekaatuvan työmäärän johdosta. Työpäivät venyvät heidän(kin) mukaansa 10-12 tuntiin päivässä, ja silti ei ehdi tehdä kaikkea. Puhuttamattakaan, että ehtisi tehdä kunnolla.

Myös Espoossa rehtorit ovat olleet huolissaan työmäärän kasvusta jo vuosia. Näiden vuosien aikana uusia tehtäviä on kuitenkin tullut runsaasti, eikä mistään vanhasta ole luovuttu.  Tuoreessa Opettaja-lehdessä on hieno artikkeli tästä teemasta. Siinä kuvataan Westendinpuiston rehtorin arkea. Jos koululaivan kippari uupuu, on karilleajo tosi lähellä, luki myös saamassani kirjeessä. Näin on. Ympäri Suomea tulee viestejä sairauslomalle jääneistä ja takaisin opettajaksi siirtyvistä rehtoreista.

OMAAN  maanantaihini kuului YT-istunnon vetäminen. Vastuullani oli myös päivän ops-osuus. Sitten  kehittämiskeskustelu. Sitten sähköpostin purkua. Laskuja maksuun. Koulunkäyntiavustajien sijaisten palkkojen kuittausta.  Mainoksia roskiin. Ostolappuun nimikirjoitus. Vastaus äidille, joka halusi tietää, onko koulussa homeongelma.  Ensi syksyn opettajatilanteen tarkastelua. Ensi lukuvuoden Kelpo-toiminnan punnintaa. Kerhotoimintaa koskevan kyselyn edelleenvälittäminen opettajille. Yhden huoltajan ohjaaminen lomakkeiden täyttämisessä. Viimeviikkoisen oppilaskahnauksen jälkiselvittelyä. Kevätjuhlapaikan (Tapiola-salin) tsekkaaminen paikan päällä.  Oppilashuollon lomakkeisiin liittyvän asian selvittelyä. Viimeiset still-kuvat  Ruususeen.  Huomiseen virastotapaamiseen valmistautuminen. Jonossa Ikea-kassissa olevan paperivuoren pilkkomista.... Kuten Opettaja-lehden jutussa todettiin: rehtorin työ silppuuntuu.

3.luokkalaisen pojan 

tekemä Ruusu-juliste

KOTITÖIKSI jäi Uma-opettajan  säveltämän kuoron ja bändin esittämän musiikin pudottaminen Ruusus-leffaan. Lyhyempi kevätjuhlassa esitettävä versio alkaa olla valmis, lopputekstejä on vielä hiottava ja ehkä kuvaan vielä  TN-luokassa pätkän, joka saa markkeerata rukkien polttamista.

Pidempää versiota on vielä työstettävä. "Bluescreen"-otoksien saumaaminen on tarkkaa työtä.

Mutta nyt aamutoimiin ja reippain mielin kohti uutta työpäivää.

Tervetuloa Saiturin Jouluun!

3.-luokan  tyttöjen suunnitelema
toinen juliste.

Tervetuloa  kouluteatteriin!
Rehtorin joulupuhe

Tänään koko Aurora  juhlii joulua, syyslukukauden päättymistä. Oppilaat, opettajat, muu henkilökunta -koko koulu - on yhdessä valmistanut puitteet tärkeälle tarinalle joulun merkityksestä.

Vaikka tarinan on alunperin kirjoittanut englantilainen Charles Dickens kauan sitten, vuonna 1843, sen viesti on edelleen ajankohtainen  meillä Suomessakin, tänään.  Mikä lopulta on elämässä tärkeää? Raha, kustannustehokkuus,  tuottavuus, järki, suorittaminen (oppimistulokset).... Kuulostaako tutulta?

Kitupiikki Ebenezer Scroogelle  opetetaan väkisin yhtenä jouluaattona, että elämässä on muutakin, arvokkaampaa. Ihmisen arvo on enemmän kuin hänen hyötyarvonsa. Elämä tulee käyttää hyvin.

Tasan viikon kuluttua on joulupäivä. Joulu on suuri kristillinen juhla, mutta joulun sanoma: rauha, lepo, omasta antaminen- eivät rajoitu vain yhteen uskontoon.  Saiturin Joulu neuvoo meitä:  Annetaan aikaa toisillemme, läheisillemme. Unohdetaan kiire. Ollaan yhdessä.  Tehdään hyvää jouluna. Itsellemme ja muille. Ja jos mahdollista, muistetaan itsellemme sopivalla   tavalla niitä, joilla ei ole ja niitä joita ei enää ole.  

Oikein Hyvää Joulua kaikille.

Perjantain kenraalit sujuivat hienosti

Tämä kuva on torstain I-miehityksen kenraalista. Kirjurina
Riina Solantaus ja Saiturina Jukka Jokiranta.

EILEN oli siis kaksi kenraali. Sali oli taas täpätäynnä lapsia ja nuoria naapurikouluista. Laskin, että saimme lahjoittaa jouluisen mielen esityksemme avulla yli 600:lle kenraalien katsojalle. Palaute oli oikein ystävällistä. Erityisesti kehuttiin kauniisti laulaa kuoroa.

Pidimme siestalla vielä infon, jossa tsekattiin tärkeät asiat. Koska opettajamme ovat olleet tämän syksyn hyvin terveitä, meillä on lupa - kokonaisbudjetissa kun ollaan- käyttää säästynyt raha. Niinpä osa opettajista lähti vielä tekemään viimeisiä, välttämättömiä ostoksia. Minä mm. kävin hakemassa meille edullisen dataprojektorin, jota käytetään Saiturissa.

Koulun aulaan syntyy 1800-luvun Lontoo. Kuvassa
Sirpa Wass ja Tuomo Kälviä.

Opettajia jäi vielä eilenkin iso joukko viimeistelemään käytäväkoristeita.  Alakertaan syntyy 1800-luvun Lontoo kerjäläislapsijoukkoineen.

OMA työpäiväni venyi illansuuhun. Meillä piipahti Vihdin  Jokikankaan koulun opettajakunta rehtorinsa Esa Kukkasniemen johdolla.

Pohdimme yhdessä työhyvinvoinnin haasteita tämän päivän koulussa. Kuinka löytää tasapaino työn imun ja kuormittavuuden kesken? Yhä uudelleen. Hieno aihe. Monella tavalla.

Itsearviointivuorossa

Näin on.

JOKA vuosi kolmasosa espoolaiskouluista laatii itsearvointiraportin. EFQM-ideologian mukaisen raportin runkona on tietokoneohjelman avulla laadittu Efecaf-kysely. Lisäksi raporttiin liitetään oppilaille, huoltajille ja henkilökunnalle  kolmen vuoden syklein tehtävät kyselyt.

Selvitysten lisäksi koulun on laadittava myös ehdotus kehittämiskohteiksi ja suunnitelma, kuinka niitä kehitetään. Raportti lähetetään vuoden loppuun mennessä virastoon, ja johtokunnalle se menee tiedoksi.

Tänään työstimme Efecaf-kyselyä porukalla. Kävimme läpi tietokoneohjelman nostamia haasteita ja yritimme myös keksiä niihin lääkkeitä. Tunteet nousevat tässä kritiikki-savotassa herkästi pintaan.

Kyllä kaikkein tärkein haaste on (edelleen) työtehtäviin tarvittavan ajan riittämättömyys.  Se kuormittaa henkilökuntaa ja vaikuttaa työhyvinvointiin. Asioita on yksinkertaisesti liikaa, ja niitä tulee puskista varsin lyhyilla varoitusajoilla. Monet muut esiin nousseet asiat,  kuten pelisääntöjen kirkastaminen, perehdytys, kierrätyksen tehostaminen  ja seuraavan lukuvuoden resurssien ja tapahtumien suunnittelun aientaminen, jotta ryhmäkoot voidaan optimoida, ovat vaikeusasteeltaan kiireeseen verrattuna hyvin simppeleitä. Ja johtamista voi aina kehittää.

Tiimit ideoivat iltapäivällä parrannusehdotuksia, ja minä laadin niistä koosteen vielä tällä viikolla. Se käydään sitten läpi viikon kuluttua.

Maanantaihin mahtui paljon mukavaa

Santa Lucia! Säestäjänä Katri Schiray

NOUSU  jouluun on täynnä kauniita perinteita. Tänään 13.12 oli meilläkin Lucian-päivä. Kuudennen luokan ruotsinlukijoiden kaunis perinne jatkui lehtori Seija Konstin johdolla.

Oman alueemme talonmiehet pystyttivät taidolla Fortsenin Karin johdolla Saiturin Joulu-esityksen katsomon. Nousevassa katsomossa on paikat 140:lle, ja tarvittaessa enemmällekin. Schirayn Ripa veti poikaoppilaittensa kanssa valopiuhoja, ja Wassin Sirpa ja Kivistön Hannu rakentelivat lavasteiden runkoja.

Suhinaa piisasi myös, kun opettajat siirsivät todistusarvosanoja Wilmaan. Minä sain  naputtaa 6ac:n musiikkinumerot (heti suullisen uusintakokeen jälkeen).