Dipomi-insinööri Markku Niemi lupasi isälleen kirjoittaa kirjan oman isänsä ja eräiden muiden vapaaehtoisten kansalaisten merkittävästä panoksesta peruskoulun kehittämistyölle 1960- luvulla. Työstä, josta kiitokset ovat mennyt muille. Hyvä että lupasi. Hyvä että piti lupaksensa. Hyvä että isällä oli omaa arkistomateriaalia, sillä viralliset olivat kadonneet.
Kaikki alkoi Kiukaisten kunnassa Satakunnassa siellä toimintansa vuonna 1959 käynnistäneen yksityisen Kiukaisten yhteiskoulun huikeista peruskoulua ennakoineista innovaatioista. Ja sitten sekä samassa kunnassa vuonna 1964 synnytetystä Koulu-uudistus ry:stä. Yhdistys teki koulunuudistuksen eteen kova työstä. Joka ovat unohtunut. Tai jos kirjaa uskoo, niin tahallaan unohdettu.
Peruskoulu kohti
Peruskoulu on maamme ylpeyden aiheita. On väitetty, että peruskoulun idea olisi kopioitu Ruotsista tai jopa Itä-Saksasta. Kirjan mukaan suomalainen peruskoulu on kuitenkin kotikutoinen idea. On totta, että peruskoulun nimi lainattiin Ruotsista. Mutta Ruotsi valitsi jo vuonna 1959 omalle peruskoululleen linjajakoisuuden, Suomi lopulta ei sitä vaan laajan valinnaisuuden. Ruotsissa opettajankoulutus jatkui seminaaeissa, meillä se siirtyi yliopistojen OKL:lle. Ruotsissa peruskoulu-uudistus toteutui varsin kivuttomasti. Suomessa ei- täällä alkoi lähes vuosikymmenen kestänyt koulusota. Historiaa harrastavat tietävät, ettei se edennyt itsekseen eikä kiistoitta.
Peruskoulun kiivaimpia vastustajia varsinkin suunnittelun alkuvaiheessa olivat oppikoulujen ja kansalaiskoulujen opettajat. Ja minun muistaakseni myös yliopistoväki sekä Kouluhallituksen oppikouluväki. Pelätiin mm. ylioppilastulvaa.
Puolustajia taas olivat kansakoulunopettajat. Puolueista puolesta oli vasemmisto ja vastaan oikeisto. Uuden koulujärjestelmän kannattajat heräti naapurimaan Ruotsin esimerkki,
Keskustassa Maalaisliitossa oltiin molempaa mieltä.
Virallisesta historiasta on saattanut syntyä kuva, että peruskoulun keskeiset ratkaisut ovat syntyneet nimenomaan hallintokoneistossa tai kasvatusinoilijoiden pääsä. Niemen kirja haastaa tätä kuvaa. Monet ideoista tulivat akiivisilta kansalaisilta, joista osa kohosi myöhemmin korkeisiin tehtäviin kuten Jaakko Itälä, Erkki Lahdes ja Erkki Äärynen. Heitä yhdisti tämä Koulu-uudistus ry.
Ratkaiseva pointti osui vuoteen 1963. Eduskunta hyväksyi tuolloin laajalla enemmistöllä Ahti Karjalaisen hallituksen valtakaudella kahdeksan kansanedustajan tekemän toivomusaloitteen. Siinä hallitusta kehotettiin ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin peruskoulumme uudistamiseksi vuoden 1959 koulukomitean hahmottamien linjausten pohjalta. Hallituksen tuli antaa kiireesti peruskoulujen uudistamisesta tarkoittavat lakiesitys. Ponsi oli peruskoulujärjestelmää siirtymisen kannalta yhtä tärkeä kuin siittäminen on lapsen syntymälle.
Nyt asetettiin R.H. Oittisen johdolla peruskoulukomitea valmistelemaan lakiesitystä säännöiksi, joilla määriteltäisiin yhteniskoulujärjeselmän perusrakenne. Vuonna 1965 asetettiin L.A.P. Poijärven koulunuudistustoimikunta tukemaan komitea määrittelemään peruskoululle tavoitteet. Toimikuntaan otettiin mukaan Itälä, Aukia ja Äärynen Koulu-uudistus ry:stä.
Kiukaisten yhteiskoulu
1950-luvulla oppikouluja syntyi kuin sieniä sateella. Nahkatehtaan omistaja Aarne Hellemaa - kuva vasemmalla - ja pappi Onni Niemi halusivat sellaisen myös Kiukaisiin. Mutteivat millaista oppiḱoulua tahansa vaan kokeiluoppikoulun, sellaisen jota sopeuttaisiin kansakoulussa annetun alkuopetuksen jatkajaksi. Koulun perustajilla oli vahva kristillinen arvopohja. Jokaista lasta piti tukea, ja koulun piti olla ilmaista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus mennä oppikouluun ja elämässä eteenpäin.
Koulua ei halunnut Kiukaisiin kukaan muu kuin Niemi Ja Hellemaa. Ei kunta ei kouluväki ei kuntalaisekaan. Mutta koulu perustettiin. Paikkakuntalaiset panivat lapsensa mieluummin naapurikuntiin kuin patruunan kouluun. Myös paikalliset kansakoulunopettajat taktikoivat koulua vastaan antamalla muihin oppikouluihin hakeutuville parhaat lähtöpisteet.
Koulu toimi aluksi viisiluokkaisena. Laajentumisluvan 8-luokkaiseksi se sai 9.7.1959. Koulun rakenne oli jo peruskoulun ala-aste- yläaste mallin alkuaihio. Koska maailma kansainvälistyi, otettiin Englannin kieli ensimmäiseksi kieleksi 3. luokalta.
Oppilaspulan takia Kiukaisten koulu avattiin ulkopaikkakuntalaisille. Oppilaita tuli eri puolilta Suomea ja heille järjestettiin asunnot. 80-paikkainen asuntola perustettiin tehtaan tyhjiksi jääneisiin asuntoihin. Koulu oli näin osittain sisäoppilaitos. Moni muuten yleissivistävää koulutusta paitsi jäänyt sai uuden mahdollisuuden. Koulu antoi useille aikaisemmin kouluissaan vaikeuksiin joutuneille mahdollisuuden suorittaa ylioppilas- tai keskikoulututkinto.
Koulun tärkeimipiä kokeiluja oli sen linjajakoisuus: kaupallinen ja tekninen linja, jotka alkoivat oppikoulun neljänneltä luokalta ja kestivät aina ylioppilastutkintoon saakka. Kaupallisella linjalla opetussuunnitelmaan kuului kaupallisia aineita, kirjanpitoa ja konekirjoitusta. Lisäksi oli kirjakauppa-alan harjoitusmyymälä, jossa linjan oppilaat tutustuivat käytännössä liikkeen hoitoon. Kuvaamataito oli mainospiirustusta.
Teknisellä linjalla opiskeltiin ns. tekninen peruskurssi. Tämä linja edellytti lukiossa laajan matematiikan kurssia. Kuvaamataito oli teknistä piirustusta ja teknisiä töitä kuului lukionkin opetussuunnitelmaan.
Lisäksi yhteiskoulussa kokeiltiin ns. kolmiluokkaista keskikoulua, joka pohjasi kansakoulun kuudelle vuodelle.
Kiukaisten yhteiskoulua ei enää ole.
Kiukaisten yhteiskoulussa ja lukiossa oli enimmillään yli 400 oppilasta. Peruskoulun tultua, Kiukaisten yhteiskoulusta jäi jäljelle lukio. Lukio lakkautettiin vuonna 2011, ja Kiukaisten yläaste lopetetiin vuonna 2017.
Koulu-uudistus ry
Ossi Niemen ja Aarne Hellemaan johdolla oli perustettu jo vuonna 1962 Koulu-uudistus ry. Yhdistys pyrki edistämään koulu-uudistusta vaikuttamalla yleiseen mielipiteeseen ja päättäjiin. Se teki ehdotuksia, järjesti asiantuntijapiirejä ja yleisökokouksia.
Työrukkasekseen se organisoi Koulusuunnitelmatoimiston. Aluksi sen nimi oli Koulututkimuslaitos.
Kesällä 1964 järjestettiin Turun yliopiston myötävaikutuksella Rauman seminaarin tiloissa ensimmäinen englanninkielenkurssi - Kouluhallituksen kuvalla. Kielikurssn a käymällä kansa- ja kansalaiskoulunopettajat voisivat saavuttaa peruskoulunopettajan pätevyyden.
Vuonna 1965 pelättiin että kouluhallinen heikkous vesittää koko peruskouluhankkeen. Viralliset tahot koettiin koulu-uudistuksen suurimmaksi jarruksi
Niinpä Koulu-uudistus ry, julkaisi Koulusuunnittelutoimiston asiantuntijoiden - mm. Jaakko Itälä, Pekka Aukia, Onni Niemi, Erkki Äärynen- kirjoittama kirjan "Todellisen uudistuksen tie". Teoksessa vaadittiin koko suomalaista koulutusjärjestelmää järkevämmäksi. Uudistuksen tarvetta perusteltiin yhteiskunnan voimakkaalla rakennemuutoksella, joka nostaa koulutusvaatimuksia..
Ensin oli järjestettävä kansakoulun ja keskikoulun suhde. Peruskoulusta hahmoteltiin kolmiasteista: 1-2, 3-6 ja 7-9-luokat. Ylimmällä asteella olisi kaksi pääopintosuuntaa: käytännöllinen ja teoreettisempi. Teoreettisemmalla linjalla olisi paljon valinnaisia aineita. Erilisissa olosuhteissa tarvitaan erilaiset sovellutukset. Maalle pienet alakoulut 1-3 lk ja iso yläkoulu, kaupungeissa 9-vuotiset koulut.
Seuraavaksi tuli ratkoa peruskoulun suhteet ammattikouluun, opistoihin ja lukioon. II-asteelle teineille ehdotetiin kampusmallista nuorisokoulua.
Aikuisten III -asteella yliopistojen tulisi sovittaa yhteen tieteelliset tavoitteet ja käytännön elämän vaatimukset. Mm. lääkäreiden ja opettajien koulutus tulisi järjestää omissa korkeakouluissa. Koulutusjärjestelmä tulisi suunnitella kokonaisuutena
Tavoitteena oli yhtenäinen koulujärjestelmä, jossa jokaisella lapsella olisi mahdollisuus löytää omia taipumuksiaan ja yhteiskunnan tarpeita vastaava yleinen peruskoulutus ja ammattikoulutus. Koulutusmahdollisuuksien tuli olla riippumattomia vanhempien varallisuudesta, perheen koosta ja asuinpaikasta Myös lasten erilainen kehitysrytmi tulisi ottaa huomioon,
Koulusuunnittelutoimisto
Koulusuunnitelmatoimisto siirtyi vuosiksi 1964-1967 tekemään koulu-uudistukseen liittyvää tutkimus- ja suunnittelutyötä Väestöliiton tiloihin, jossa toimiston oto-puheenjohtaja Jaakko Itälä on esimiehenä
Koulusuunnitelmatoimisto oli ensimmäinen toimisto, joka alkoi tehdä kunnille ja maalaiskuntien liitoille suunnitelmia uuteen koulutusjärjetelmään varautumiseen. Ensimmäinen tilaustyö oli Kiukaisten koulusuunnitelma. Tällainen työ olisi kuulunut valtion elimille, mutta valtion virkakoneisto oli liian hidas ja sillä oli liian vähän henkilökuntaa. Näin Väestöliiton tiloihin syntyi kansalaisjärjestön voittoa tavoittelematon konsulttitoimisto suunnittelemaan peruskoulun toteutusta, kun yhteiskunnalta puuttui yhteinen visio, eikä ollut riittäviä resursseja valmistelutyöhön. Ensimmäisinä suunnittelijoina olivat Pekka Aukia ja Jaakko Itälä. Toimisto valmisti muun muassa aineistoja valtioneuvoston vuonna 1964 asettamalle peruskoulukomitealle.
Jaakko Itälän tehtävät muuttuivat vuonna 1966. Alunperin kasvatusasiain sihteeriksi ja sitten apulaisjohtajaksi palkatusta miehestä tuli Väestöliiton toiminnanjohtaja. Yhteistyö kesti vuoteen 1967 asti, jonka jälkeen toiminta alkoi eriytyä. Itälää käytettiin paljon koulunuudistuksen asiantuntijana, ja hän alkoi suunnittelutoimiston aikaansaannoksia Väestöliitolle. Toimiston nimi ”unohtui” monista asiakirjoista.
Vuonna 1968 Itälä siirtyi Mannerheimin Lastesuojeluliiton toiminnanjohtajaksi. Kousuunnittelutoimisto siirtyi Kansalaiskasvatuksen keskuksen tiloihin. Syntyi uusi yhteistyöjärjestö.Koulutyön palvelutoimisto Kopa. Tarvetta olisi ollut; yhtenäiskoulu oli päätetty toteuttaa mutta sen olemusta ja osatekijöitä ei tunnettu. Millaista metodien tulisi olla? Entä koulutilojen? Toimina loppi lyhyeen. Valtiovallata ei löytynyt tahtoa rahoittaa Kopan toimintaa. Myös koko koulunuuudistus ry:n isä; Aarne Hellemaa jättäytyi pois koulupolitiikasta. Ahkerasti koulusuunnitelmia mm. Lappiin laatint Onni Niemi siirtyi Rauman seminaariin lehtoriksi.
Jyväskylän koulunuudistuspäivät
Peruskoulu nyt
Suomi siirtyi peruskouluun vuosina 1972- 77. Moni asia on niistä ajoista muuttunut. Niemen mukaan 1990-luvulla alkoi voimistua yksilökeskeinen ajattelu. Kilpailu- ja markkinahenkisyys levisivät koulumaailmaan, ja tasa-arvon ideaa alettiin murentaa. Suomesta oli tullut professori Sirkka Ahosen sanoin: kilpailukykyvaltio. Jokainen oppilas alkoi olla oman onnensa seppä. Kouluja ajettiin keskinäisen kilpailuun. Tukitoimia suunniteltiin kohdennettavaksi ensisijaisesti kilpailussa hyvin menestyville kouluille.
Onni Niemelle ja muille demokraattista koulu-uudistusta ajaneille tämä oli katkera pettymys. Markku Niemi lainaa emeritusprofessori Kari Uusikylää, jonka mukaan lasten ja nuorten lahjakkuuden, luovuuden ja onnellisen elämän edellytyksiä ei luoda vaan tuhotaan kilparadoilla.
Tänään kiivasti digitalisoituvassa maailmassa koulutustarpeet ovat aivan eri kokoluokkaa kuin peruskoulun alkuvaiheessa. Olemmeko jälleen tilanteessa, jossa tarvittaisiin rohkeita uudistuksia ja uudistajia.
Kirjan päähenkilöistä
Aarne Hellemaa 1902 - 1985) oli diplomi-insinööri ja Friitalan nahkatehtaan perustajan Arthur Hellmanin poika. Hän perusti Kiukaisiin oman nahkatehtaan: Satanahka oy:n. Tehtaassa oli 400 työntekijää. Hellemaa oli kristitty liikemies ja aktiivinen toimija. Hänen aloitteestaan perustettiin Kiukaisiin kansalaisopisto, vapaapalokunta sekä tuo Kiukaisten yhteiskoulu. Hän oli keskeinen vaikuttaja - varmaan rahoittajakin - Koulun uudistus ry:ssä.
Kansallisessa tasolla hän luopui koulunuudistusharrastuksestaan 1960-luvun lopulla ja siirtyy edistämään nahkateillisuuta Afrikan kehitysmaissa.
Onni Niemi (1914- 2011) toimi Harjavallan seurakunnassa nuorisopappina ja siirtyi sieltä Kiukaisten kansalaisopiston tilapäiseksi johtajaksi. Vuonna 1956 hänestä tuli toimintansa juuri aloittaneen Kiukaisten kokeiluoppikoulun ensimmäinen rehtori ja Koulun uudistus ry:n toimija. Koulu ja yhdistys viitoittivat tietä valtakunnalliselle peruskoulu-uudistukselle. Niemestä tuli uudistuksen yksi keskeinen taustavaikuttaja.
Onni Niemen suurtyö Koulusuunnittelutoimiston konsulttina oli Lapin läänin koulutussuunnitelma. yöura päättyi Rauman OKL:n historian ja uskonnin didaktiikan lehtorina. Akateemiselta arvoltaan hän oli KT. Eläkkeelle jäätyään Miemi kirjoitti omakustanteisina kirjoina mm. teokset Sata vuotta pähkinänkuoressa ja Sodan jälkimainingeissa.
Jaakko Itälä (1933 - 2017]) oli valtiotieteen maisteri ja kunniatohtori. Hän nousi kirjan esittelemien vaiheiden jälkeen hyvin merkittäväksi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän oli liberaalisen puolueen puhenjohtaja, kansaedustaja ja kaksi kertaa myös opetusministeri sekä kaupunginvaltuutettu. Hän johti keskiasteen uudistusta ajanutta komiteaa. Itälää pidetään Suomen koulujärjestelmän uudistajana. Hän ajoi muun muassa peruskoulu-uudistusta.
Työura oli sekin merkittävä; Itälä ehti Wikipedian mukaan toimia Ylioppilaslehden toimittajana, Akavan tiedotussihteerinä, Yläneen keskikoulun rehtorina, Gummeruksen mainospäällikköna, Kunnallisvirkamiesliiton järjestösihteerinä, useissa eri tehtävissä ensin Väestöliitossa ja sitten Mannerheimin Lastensuojeluliitossa.
Ks.
