Keskustelu koulunkäyntiavustajapalveluista jatkuu

Auroran koulun Pekka Viinikka avustamassa starttiluokan
oppilaita.

VIIKONVAIHTEEN Länsiväylä-lehdessä jatkuu espoolaisten koululaisten vanhempien edustajan,  KoKon puheenjohtajan Susanna Lehden Helsingin Sanomissa aloittama keskustelu koulunkäyntiavustajapalveluiden riittävyydestä Espoossa.

Tiivistäisin ongelman kolmeen kysymykseen?

(1) Onko kenelläkään subjektiivista oikeutta avustuspalveluun?

Syvimmällä tasolla erimielisyyttä on siitä, onko lakeihin ja muihin opetuksen järjestämistä koskeviin normeihin kirjattu avustuspalvelu subjektiivinen oikeus,  siis oikeus, joka on toteutettava maksoi, mitä maksoi.  Pykälissä  nimittäin luvataan paljon sellaista, mitä käytännössä "ei tarvitse" pitää.

Esim. perusopetuslaissa (30 §)  luvataan, että "Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä." Kuitenkin myös  valtionhallinnolliset elimet ovat hyväksyneet, että kunta voi lomauttaa opettajat. Arkijärjellä ajateltuna oppilas ei voi saada tuota opetusta, jos luokassa ei ole omaa opettajaa moneen viikkoon.

Laki (29 §)lupaa myös oppilaille, että "Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön."  Kuitenkin selvitysten mukaan peräti 70 %.ssa kouluja on sisäilmaongelmia. Jne.

Näin käytettävissä oleva raha saa todellisuudessa rajata oppilaalle periaateessa luvattua oikeutta, eikä subjektiiviseksi luultu oikeus olekaan subjektiivinen.

Iltapäivätoimintapaikka on  taas hyvä esimerkki palvelusta, johon ei ole subjektiivista oikeutta. Samoin kerhotoiminta.

Minusta olisi hyvin tärkeää  saada selkeä kanta siihen, onko avustuspalvelu subjektiivinen oikeus vai ei.

(2) Kuka päättää, kuka saa avustuspalvelua?

Seuraavalla  tasolla erimielisyyttä on siitä, kuka aikuisten oikeasti  päättää, kuka palvelua saa. Aikaisemmin asia oli selvä: päätös tehtiin virastoissa erilaisten testien ja lääkärinlausuntojen perusteella. Tuolloin myös vastuu oli siellä.

Osa lukee uusia säädöksiä niin, että tuon päätöksen tekisi  moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Osa taas lukee toisin niin, että (1) OHR (vain) arvioi  tarpeen, (2) anoo lisäresurssia, jos jo myönnetty ei riitä, (3) virastotasolla sitten priorisoidaan anomukset ja sopeutetaan myönnettävien palveluiden määrä käytettävissä oleviin määrärahoihin. Sen jälkeen (4) koulun OHR  jakaa saamansa resurssin (ja mahdollisesti rehtorin koulun budjetista opetukseen tarkoitetuista rahoista avustajien palkkoihin iroittaman lisäsummaan)  niin, että kaikki, jotka tarvitsevat, saavat avustusta, vaikka kaikkea anottua ei saatukaan

Vastuun arvioinnin kannalta tällainen prosessi  on hankala. Olisi  tärkeää selkeyttää  näkemystä  siitä, kenellä on oikeus ja vastuu avustuspalvelun myöntämisestä.

(3) Onko oppilashuoltoryhmillä tarvittavaa osaamista arvioida, ketkä avustusta  tarvitsevat?

Kolmannella tasolla erimielisyyttä on ilmeisesti siitä, kykenevätkö oppilashuoltoryhmät arvioimaan oikein avustustarpeen. Tällainen epäilys  näkyy myös Länsiväylän jutussa. OHR siis anoisi  lisäresurssia kevein perustein,  turhaan, niille jotka eivät sitä oikeasti tarvitse.  Rahataloudessa kun eletään, luksukseen ei tietenkään ole varaa.

Jos oppilashuoltoryhmien  esityksissä on ilmaa,  olisi  minusta hyvä keino korjata tilanne,  määritellä tarkemmin kuntatasolla kriteerit, jotka oikeuttavat palveluun.

SUSANNA Lehti on tärkeällä, periaatteellisella asialla. Hän on koulutukseltaan juristi. Noin niinkuin varoituksena :-)

Lukuvuoden viimeinen rehtori-info

REXI-INFO pidettiin Kirkkojärven arkkitehtuuriltaan palkitun koulun  kouluravintolassa. Listalla oli neljä asiaa:
(1) Avaus
(2) Seitsemäsluokkalaisten  oppiminen ja hyvinvointi
(3) TVA-lisät
(4)  Urhea - hanke
(5)  Muistamiset.

Ja senjälkeen juotiin hyvät kakkukahvit.

(1) Avaus

Opetustoimenjohtaja avasi rehtoreille avustajapalvelujen määrään liittyvää teemaa. Kaikkiaan menneenä lukuvuonna avustustunteja oli 13 200. Ensi lukuvuonna niitä on 13 500. Koettuun tarpeeseen se ei vielä riitä.  Kaikkiaan Espoolla on ollut 240 omaa avustajaa, ja yli 300 Seuren palkkalistoilla. Tärkeitä faktoja.

(2) Seitsemäsluokkalaisten  oppiminen ja hyvinvointi

Metropolialueen 14 kunnassa on tehty kunniainhimoinen tutkimus, jossa on rehabilitoitu taas kvantitatiivinen tutkimusote. Professori Jarkko Hautamäki esitteli tutkimusotetta. Nyt haluttiin selvittää, miten  kouluterveys , hyvinvointi ja  oppiminen ovat yhteydessä toisiinsa. Aineistona olivat ensinnäkin kouluterveyskyselyn tulokset. Oppimista mitattiin mm. opetushallituksen aineistolla jayliopiston omilla oppimaan oppimisen taitojen testeilla. Lomakkeita oli  kaikkiaan 1,5 tonnia!

Kohderyhmänä olivat seiskaluokkalaista. Vastauksia saatiin 10 000. Kaikkia oppilaita ei saatu mukaan: vastaamiseen tarvittiin kotien lupa. Palautusprosentti oli  Espoossa hyvä:  77. Vastauksista  syntyy kuva siitä, millaisina  oppilaat yläkouluun eri alakouluista tulevat. Jos tutkimuksesta tehdään seurantaa, voidaan myös selvittää, millaisen lisäarvon yläkoulun oppilailleen tuovat.

Nyt tutkijaryhmä käy eri kaupungeissa kertomassa ensin kaupunkitason tulokset. Myöhemmin myös koulut saavat omansa.

Tulokset olivat mielenkiintoiset:  Kauniainen oli ilmeisesti paras sekä oppimisessa että hyvinvoinnissa. Espoo oli kakkonen. Espoolaiskouluissa oli  hajontaa kummassakin ulottuvuudessa. Kahden ulottuvuuden yhteys oli selkä: Osaamisen kasvaessa myös hyvinvointi kasvaa. Tai päinvastoin. Korrelaatio on vielä vahvempi  koulujen kuin kunnann tasolla. Toisin sanoen hyvinvointiin panostaminen ei ole pois oppimisesta. (Tai jos oppimiseen ei panosteta, syntyy myös pahoinvointa). Muna vai kana?

ERIKOISTUTKIJA Sirkku Kupiainen avasi aineistoa sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Näytti sitä, että erot oppimisessa eivät olleet suuria, mutta tytöt olivat kaikessa oppimaan oppimisen taidoissa parempia kuin pojat.  Sen sijaan todistusarvosanoissa oli suuria eroja sukupuolten välillä.
- Arvosanoissa on isot erot,  vaikka älykkyydessä ei ole todistettavasti eroa, Kupiainen kertoi.  Tytöt saavat parempia todistuksia (heidän numeronsa ovat siis parenpia kuin mitattu osaaminen).  Pojat näyttävät olevan herkkiä sille, kiinnostaako esim. äidinkielen kirjoitistehtävässä aihe vai ei.

Sekä Hautamäki että Kupiainen kiinnittivät huomiota siihen, että juuri yrittäminen, viitsiminen näkyy oppimistuloksissa. Kaikki eivät viitsi yrittää kokeissa tai testeissa parastaan.

Kunnittain oli eroja siinä, kuinka hyvin todistusarvosanat vastasivat mitattua osaamista. Korrelaatio oli Espoossa  .65 ja se vaihteli kouluittain:  .35  - . 82.

Hyvinvoinnin osalta sukupuolet näyttivät (ainakin minusta) oirehtivan eri lailla.

Aineisto vahvisti sen, että osaamisella on selkeä yhteys äidin koulutukseen.  Hyvinvoinnin osalta yhteys ei ollut niin selkeä.
- Onneksi, Kupiainen huokasi. Sillä, että suhtautuu  myönteisesti kouluun, pitää koulunkäyntiä mielekkäänä, on yhteys osaamiseen.

Jatkossa on jännää kuulla, missä espoolaiskouluissa oli onnistuttu ylittämään äidin koulutuksen ennustama menestys. Niistä kannattaa otta oppia.

So what? Kupaisen mukaan kannattaa panostaa luokkahengen luomiseen. Luokkaan tulisi luoda ilmapiiri, jossa on ok, että yrittää parhaansa.

(3) TVA-lisät

Henkilöstöpäällikkö Marja-Liisa Heikkilä  kävi muistuttamassa, että ensi syksynä jaetaan taas koulukohtaiset järjestelyvaraan liittyvät  työnvaativuus lisät. Ohjeet tulevat ennen juhannusta. Mekin joudumme Aurorassa tarkistamaan jakoperusteita nyt, kun kuudennen luokan opettajat ovat saaneet erillisen luokanvalvojan lisän.

(4) Urhea akatemia

Yläkouluille tarjottiin mahdollisuutta liittyä verkostoon, joka tukee kovan tason urheilijoita. Kunnianhimoinen hanke huippu-urheilun vahvistamiseksi.

(5) Muistamiset

Kuva on pieni, jotta kenenkään ikä
ei paljastuisi. 

JÄLLEEN oli jäähyväisten aika. Usea rehtori on jäämässä kesän aikana eläkkeelle. Heidät kukitettiin ja kehuttiin. Aiheesta.  Jaa-a vuorollaan meistä jokainen.  Haikea tunnelma. Mitähän sitä itse sanoo, kun seisoo parin vuoden päästä kukkakimppu kädessä ja läksiäislahjakassi käsissä?

Ala-yhtenäis- ja erityiskoulujen rehtoriryhmä muisti  merkkivuosia täyttäneitä kollegoita. Kaunis ele.

Muutoin tästä työpäivästä

Päivästä tuli mainio vespailupäivä. Aamupäivällä tein hommia konttorilla koulusihteerin kanssa. Selvittelin ryhmintegaatioluokan saaman tuen määrää. Siinä näyttää olevan jotain häikkää. Tyhy-risteilyn lähtijätkin ovat nyt selvillä. Nyt sitten varaamaan matkaa ja tekemään anomusta oikeudesta markustaa Suomenlahdelle. Budjettitilanne alkaa olla selvä, ei hyvä, mutta suunta oikea. Kelalta tuli nimittäin rästirahoja.  Sitten  lounaalle Omniaan, mutta siitä en saa kirjoittaa mitään :-)

Exi-infon  jälkeen vielä konttorille jatkamaan  pohdintaa ryhmäintegraation oikeuttamasta  lisäkehyksestä.

Shortly in English
In  Espoo the headmasters are called once a month into the meeting. In this meeting we get information about actual issues. In thursday the keynote-lection was kept  by professor Jarkko Hautamäki and his study group. They have just made a very interesting study about the connection between learning and welfare of 7th graders in the Metropolitan area, The connection was tight. This was the last meeting of this school  year. So the headmasters that will retire got flowers. So the time flies.

Koulunkäyntiavustajapalvelut A-Studion aiheena

A-STUDION yhtenä teemana oli keskiviikkona koulunkäyntiavustajapalvelujen tilanne Vantaalla ja Espoossa. Vantaalta ruutuun oli saatu mm. erityisopettaja  Miia Puistolahti, joka puhui tosi viisaita. 

Espoon tilanteesta oli pätkiä Auroran koululta ja opetustoimenjohtaja Kaisu Toivosen haastattelu. Kuvasin ohjelmaa suoraan tv:stä iPhonella. Niin kai ei saisi tehdä. Mutta yo. clipsiin on koottu paloja nähdystä.

LISÄÄN tänne linkin Ylen sivuille heti kun koko ohjelma on katsottavissa.

TÄSSÄ linkki:  http://areena.yle.fi/tv/1542431

Juttu alkaa ajassa  2.30, Aurora ja Espoo tulevat kuvaan  5.22

Koulunkäyntiavustajapalvelut tänään A-studion yhtenä teemana

TÄNÄÄN keskiviikkona klo 21.05 Ylen 1-kanavalta tulee A-studio, jonka yhtenä teemana on  "Kouluavustajat kuntien leikkauslistalla". Kaksi muuta aihetta ovat:
- Unohtuvatko hoidettavat kun hoitomitoituksesta kiistellään?
- Onko Syyrian sisällissota enää estettävissä - studiossa ulkoministeri Erkki Tuomioja.

VINKKI koulunkäyntiavustaja- aiheeseen on tullut Vantaalta, jossa on suunniteltu jopa 100 koulunkäyntiavustajan irtisanomista.  Ohjelmassa käsitellään myös Espoon tilannetta. Meillä ei ole tehty vastaavaa päätöstä, mutta avustapalveluiden tason palauttaminen budjetissa varatulle tasolle johtaa monessa koulussa avustajapalveluiden vähenemiseen. Auroran koulun avustajaresurssi pienenee 120:sta 90:een ja se tarkoittaa, että kaksi kuudesta avustajastamme joutuu lähtemään muualle töihin.

TIETTÄVÄSTI ohjelmaan tulee koulunkäyntiavustajamme Anne Castr´enin haastattelu. Anne on toinen, joka joutuu lähtemään meiltä. Toinen on Leena Fyrqvist. Myös päivystävää tohtoria, rehtori Hellströmiä haastatellaan. Kerron koulun tason tosiasioita. Kerron myös, millainen kuilu on kunnan tasolla arvioidun tarpeen ja resurssien välillä. Kerron myös, että olen äärimmäisen surullinen tilanteesta ja häpeissäni siitä, että joudumme pettämään mm. vammaisten lasten vanhemmille annetut lupaukset.

Toimittaja Liisa Härmälä- Heiskanen.
Kuva lainassa Ylen sivuilta.

OHJELMAN  toimittaja Liisa Härmälä-Heiskanen soitti minulle eilen, ja kertoi, että opetustoimenjohtaja on ihan eri mieltä asiasta kuin minä. Opetustoimenjohtajan  mukaan Espoo ei leikkaa koulunkäyntiavustajapalveluita. Härmälä tivasti minulta, että valehteleeko opetustoimenjohtaja.

Vastasin:
- Ei valehtele. Hän vain katsoo tarkastelee asiaa korkealta, hallinnon kerroksista. Sammakkotasolla,  yksittäisessä koulussa  tilanne voi joskus olla ihan erilainen.

Keskustelu koulunkäyntiavustajapalveluista jatkuu

AINAKIN Metro-lehdessä jatkuu keskustelu koulusäästöistä, erityisesti koulunkäynti- avustajapalveluihin kohdistuvista leikkauksista. Vantaalla vanhempia on nousemassa kapinaan.  Espoon osalta viitataan erään aktiivisen koulukeskustelijan ja bloggaajan blogitietoihin. Valitettavasti hieman epätarkasti, mutta oikeansuuntaisesti.

ENSI keskiviikkona klo 21.05 Ylen 1-kanavalta tulee A-studo-ohjelma, jossa käsitellään niinikään avustajapalveluita. Ohjelmaa kuvattiin perjantaina Aurorassa.

EN ole huomannut, että Suomen Vanhempainliiton ärhäkkä kannanotto olisi ylittänyt julkaisukynnyksen. Nostan  sen siksi tähän näkyviin:

Peruskoulu matkalla kohti rotkoa?
Lukuvuoden päätöstiedote 1.6.2012 

Suomen Vanhempainliitto esittää syvän huolensa maamme maineikkaan perusopetuksen tulevaisuudesta.
- Mennyt lukuvuosi jää kouluhistoriaan riitasointuisena. Tilastoimme edelleen hyviä oppimistuloksia ja koulun merkitystä syrjäytymistä ehkäisevänä paikkana korostetaan juhlapuheissa enemmän kuin koskaan ennen. Kuitenkin monissa kunnissa tehdään parhaillaan silmät kiinni säästötoimia, joilla on lamauttava vaikutus opetustyöhön, kouluarkeen ja lasten hyvinvointiin. Viimeisin esimerkki löytyy verrattain varakkaasta Espoosta, jossa koulunkäyntiavustajien määrä on jäämässä tarpeeseen nähden mustaksi huumoriksi, toteaa toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila.
Lukuvuonna 2011-2012 Vanhempainliittoon on tullut lisääntyvässä määrin yhteydenottoja vanhemmilta, joiden lapset eivät saa tarvitsemaansa tukea. Perusopetuksen lainsäädäntöön niin sanottu tuen kolmiportaisuus on kirjattu hyvin, mutta kuntien ja koulujen erot lainsäädännön toimeenpanossa ovat suuret.
- Lapset ovat eriarvoisessa asemassa. Vanhemmat ovat huolestuneita ja väsyneitä, kun oma lapsi jää vaille tarvitsemaansa oppimisen tukea. Tilanteet saattavat kiristää myös oppilaiden vanhempien välisiä suhteita, kun ilman tukea jäänyt lapsi alkaa oireilla ryhmässään, kuvaa Kurttila.
Vanhempainliitto toivoo, että päätöksentekijät ymmärtävät vauriot, joita kunnissa nyt synnytetään lyhytjänteisellä säästökuurilla.
- Osalla vanhemmista luottamus oman kuntansa viisauteen on kärsinyt suuren kolauksen kuluneen lukuvuoden aikana. On tarpeen selvittää, voidaanko koulujen rahoitus muuttaa korvamerkitymmäksi valtionosuudeksi. Kuntien säästövimmassa lapset näyttävät maksavan laskun. Jäljelle jää vanhempien ja opettajien huoli, päättää Kurttila.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila, 050 544 3757
Tuomas Kurttila on Ajankohtaisen Ykkösen vieraana lauantaina 2.6. klo 12.15. YLE Ajankohtainen Ykkönen.

Shortly in English
The discussion about the amount of the special need assistans  continues. The national organization of parents in Finland is warning the municipalities not to cut the resources fot the assistants.

Mihin koulunkäyntiavustajia (muka) tarvitaan?

Koulunkäyntiavustaja auttamassa vammaista oppilasta
eräässä espoolaiskoulussa.

VIIMEINEN koulupäivä  näyttää alkavan viileissä merkeissä - muutoinkin kuin sään puolesta. Meidän (= minun rehtorina ) on siis tänään päätettävä, ketkä avustajistamme jatkavat meillä, ja kuka siirtyy toiseen kouluun. Ensisijaisesti etsitään vapaaehtoista.  Kun palkkarahaa ei riitä, niin sitä ei riitä.

TÄNÄÄN koulullemme  tulee  toimittaja Liisa Härmälä-Heiskanen kameramiehineen. Koulunkäyntiavustuspalveluihin kohdistuva leikkausuhka mm. Vantaalla on saanut Ylen tekemään tv-ohjelmaa avustajien työstä.

Toimittaja otti minuun yhteyttä (eräs  vantaalainen aktiiviopettaja oli "ilmiantanut minut) ja pyysi lupaa haastatteluun. Arvostan kovasti avustajien  työpanosta ja siksi suostuin. Ohjelmaan kuvataan myös avustajien arkea. Toimittaja on  niinikään ottanut yhteyttä Espoon kaikkien koti ja koulu ryhmien KoKo ry:n puheenjohtajaan Susanna Lehteen. Minä neuvoin ottamaan yhteyttä myös suomenkielisen koulutuksen tulosyksikköön.

PERUSKYSYMYS, johon minun odotetaan kai antavan vastausta on: mihin avustajaa tarvitaan? Mitä tapahtuu, jos avustajia ei ole riittävästi. Pyysin opettajia ja avustajia pohtimaan tätä asiaa kanssani. Kiitos erityisesti  Anne, Kaija, Maarit ja Raija!  Näin vastaan, kun kysytään.

• Avustajia tarvitaan koulussa, jotta  vammaisten/"erikoislasten" lasten arki sujuu niin, että hän voi onnistua koulutyössä.  Avustajan päivä alkaa taksilla kouluun tulevien oppilaiden vastaanottamisella takseista ja se päättyy heidän saattamiseensa takseihin. Jos taksi tulee käytännön syistä aikaisemmin; avustaja valvoo lasta ennen koulun alkua pihalla. Viiden oppitunnin päivä esim. 8.15- 13.30 vaatii vartin taksiasioineen meillä siis 5 tuntia 45 minuuttia.  Meillä on tällaisia lapsia ensi sykynä ehkä kymmenkunta. 
• Tällainen lapsi tarvitsee aivan konkreettista apua: lapsi ohjataan luokkaan, vausteet  (sukset, luistimet, ratsastus- tanssi- tai uintivarusteet) tuodaan sisään. Avustaja lukee lapsen reissuvihkon, ja katsoo, onko siellä tärkeitä viestejä.
• Oppituntien alkaessa avustaja auttaa välineiden esille ottamisessa ja  läksyjen tarkastamisessa. Monet oppilasta tarvitsevat tunnin aikana  "herättelyä", jotta opiskelun vaatima vireystaso säilyisi. Huomiota on myös aktiivisesti ohjattava oikeaan asiaan.  Erityisesti tämä koskee kehitysvammaisia  oppilaita. He  tarvitsevat aikuisen koko ajan lähelleen, jotta pystyvät  suorittamaan tehtäviä. Aikuisen täytyy myös tarkkailla oppilaan jaksamista ja  muuttaa tehtäviä  sitä vastaavaksi . Tällainen lapsi  ei kykene itsenäiseen opiskeluun kokonaista oppituntia, vaan "putoaa" opiskelun tilasta  ilman ohjausta muuhun toimintaan.
• Mm. ryhmäintegraatioluokassa  avustaja huolehtii avustamiensa lasten osalta yhteydenpidosta kotiin reissuvihon välityksellä. Hän ohjaa, että läksyt merkitään ja tiedottaa kokeista ja tulevista tapahtumista.
• Ryhmäintegraatioluokassa jokaisella  kehitysvammaisella on oma opiskelusuunnitelma joka päivää varten keskeisimmissä oppiaineissa (ma, äi, en).  Opettajan ohjeiden mukaan avustajat valitsevat oikean tasoiset tehtävät ja ohjaavat niiden suorittamista  oppitunnin ajan. Muissa oppiaineissa avustajat näiden lasten erityistuntijoina soveltavat muiden oppilaiden oppimäärää opettajan ohjauksessa. Jo viidennellä luokalla kehitysvammaisten ja muiden lasten erot  oppimisessa ovat  siksi suuret, että lähes kaikki oppiaines joudutaan sovittamaan erikseen vammaisille. Kehitysvammaisen oppilaan ajantaju on puutteellinen. Avustaja varmistaa oikean ajankäytön oppitunnilla.
• Auroran koulussa oppilaat viettävät melko vapaasti 75 minuutin mittaisen tauon.  Ryhmäintegraatio- ja starttiluokassa siesta vietetään  avustajan valvonnassa. Avustaja huolehtii oppilaan turvallisuudesta ja ohjaa häntä sopivaan siestatoimintaan. Niinikään avustaja ohjaa oppilaat koulun kerhotoimintaan  siestalla tai iltapäivällä.
• Välitunnilla ja siestalla avustajaa tarvitaan  varmistamaan oppilaan turvallisuus,  asiallinen pukeutuminen ja sopiva käytös muiden oppilaiden seurassa. 
• Ruokailussa kehitysvammaista oppilasta ohjataan mahdollisimman itsenäiseen pärjäämiseen, mutta useimmat  tarvitsevat  valvontaa esim. ruuan määrän ja pöytätapojen suhteen. Koulupäivän jälkeen avustaja ohjaa oppilaan välipalalle ja valvoo sen.
• Avustaja ohjaa oppilaan koulun ulkopuoliseen harrastustoimintaan, joka voi olla koulun tiloissa tai koulun jälkeen muualla. Hän myös huolehtii harrastustoimintaan valmistautumisesta (esim. ratsastusvaatteiden pukeminen).
• Avustaja huolehtii taksin tilaamisen niille, joilla on kaupungin taksiseteli. 
• Kehitysvammaisille oppilaille on järjestetty puheopetusta viikottain  koulupäivän sisään. Avustaja saattaa oppilaat puheopetustilaan ja on mukana valvomassa oppilaita puheopetuksessa. Hän  suunnittelee  yhdessä oppilaan taitojen kehittämistä. Avustaja toimii myös viestinviejänä luokanopettajan ja puheopettjan välillä.
• Kehitysvammaisille  oppilaille suunnitellaan oman tasoinen koe kaikissa oppiaineissa. Opettaja suunnittelee kokeen ja avustaja laatii sen valmiiksi. Suullisen kokeen ottaa vastaan tilanteesta riippuen joko opettaja tai avustaja.
• Teemme useita retkiä vuosittain. Retkillä kehitysvammainen oppilas tarvitsee erityistä valvontaa ja ohjausta. Oppilas ei voi lähteä retkelle ilman avustajaa. Myös kaupungin uimaopetukseen mennään bussikuljetuksessa ja avustaja seuraa mukana.
• Tämän päivän tavallisissa luokissa on paljon oppilaita, joilla on  oppimisvaikeuksia, käytöshäiriöitä, murrosiän ja tunne-elämän ongelmia ja aukkoja  sosiaalisessa osaamisessa.  Useat oppilaat joutuvat   toistuvasti riitoihin.  
• Aurorassa on erityinen joustava ryhmä 3-4- ja 5-6-luokkien oppilaille, jotka tarvitseva paljon  apua opiskelussaan Tässä ryhmässä on 20 oppilasta. Ryhmä tarvitsee ehdottomasti avustajan, joka auttaa oppilaita ns. hiljaisessa työssä, kun opettaja on toisen vuosiluokan oppilaiden  kanssa. 
• Starttiluokalle tulee meille 10 seitsemän vuotiasta oppilasta. He ovat vasta opettelemassa koululaisen taitoja. 
• Meillä on eräällä luokalla heikkonäköinen oppilas, joka tarvitsisi kaiken aikaa avustajaa auttamaan käyttämään hänelle hankittua erikoistietokonetta skannereineen jne. 
• Kaikkiaan  oppilashuoltoryhmämme arvioi virkavastuulla, että tukea tarvitsevia oppilaita on niin paljon, että avustustunteja tulisi olla 370.

Mitä tapahtuu, jos avustajaa ei ole?

Suomalaisen  peruskoulun oppilaiden huoltajille luvataan paljon. Opetuksen tulisi olla mahdollisimman yksilöllistä ja oppimisympäristön turvallinen. Jokaisen tulisi saada tukea ja apua heti, kun tarve huomataan ja niin kauan kuin tarvetta on. Jos lapsi tarvitsee avustajaa, hänen tulisi sellainen saada. Avustaja on ja olisi aivan keskeinen tuen muoto monelle oppilaalle.

Jos apua ja avustusta ei saada, tukea tarvitsevan oikeudet eivät toteudu. Hänen mahdollisuutensa kasvaa täyteen mittaan omista lähtökohdistaan ei toteudu. Hän ei seuraa, ei osallistu, ei tee, ei opi niitä asioita, joita pitäisi. Hän tekee muuta, häiristee, riitelee, vie pahimmassa tapauksessa muiltakin mahdollisuuden oppia.

Moni vammainen lapsi tarvitsee apua vessassa käyntiin.  Opettaja ei voi jättää luokkaa yksin ja mennä auttamaan tuossa toimituksessa. Pahimmassa tapauksessa tällainen lapsi laskee housuihinsa tai kulkee vaipoissa pitkiä aikoja.  Tilanteista syntyy häpeää jopa pilkanaiheita, kuten tiedetään.

Avustajan läsnäolo jokaisella oppitunnilla on kehitysvammaisten lasten osalta välttämätön. Käytäntö, jossa avustajalle ei oteta sairauslomien ajaksi sijaista, on  kestämätön. Ilman sijaista oppilaan turvallisuutta ei pystytä takaamaan, oppimisesta puhumattakaan.

Todella moni lapsi hyötyy avustajasta, mutta on lapsia, joille avustajapalvelu on välttämätön. Jotta he oppisivat, kasvaisivat ja voisivat hyvin. Jotta heitä kohdeltaisiin ihmisarvonsa mukaisesti. Jotta heidän lailliset oikeutensa toteutuisivat. Jotta suomalainen koulutuspolitiikka toteutuisi.

Avustaja on tärkeä myös muille kuin avustettaville oppilaille. Jotta heidän oikeutensa toteutuisivat. Jotta  voisimme viivyttää ja vähentää oppilaiden siirtämistä omasta koulusta erityisluokille. Aukko avustusresurssia voi johtaa ketjureaktioihin oppilassiirroissa. Ja koska opettajat ovat niin tunnollisia heidän uupumiseensa ja kyynistymiseensä.

Kouluja ei saa ajaa säilytyslaitoksiksi.

Iloa ja haikeutta

KOULUN kevätjuhliin Tapiola-saliin saapui kaksi salillista lapsia ja aikuisia. Ensimmäisessä esityksessä luovutettiin luokanopettaja Katri Schiraylle hopeinen kynttilänjalka tunnustuksena 20 vuoden työstä espoolaislasten hyväksi.

Sitten katsottiin leffaa.  Vinskin ensimmäinen kertomus näyteltiin, koska se oli elokuvan koostajalta hukkunut. Väinö Lehti ja Jukka Jokiranta näyttivät auroralaiseen tapaan, kuinka tällaiset ongelmat ratkaistaan luovasti.

Arvelen, että väkeä oli yhteensä lähes 700. Paikalla oli myös rexin oma esimies hallintopäällikkö Tapio Erma sekä Opettaja-lehden toimittaja Matti Rutonen.  Hienoa.

Vinski-leffoja myytiin noin 70 kpl. Ensimmäisen version saa vaihtaa kaikki kertomukset sisältävään versioon  tuomalla vanhan dvd: n koululle. Kunhan ne ovat valmiit.

VINSKI-paitojen jako jatkuu huomenna. Tänään vain pieni osa lunasti tilauksensa.

Haikeutta

TÄNÄÄN tuli päätös, että koulun on itsensä ratkaistava, kuka koulunkäyntiavustajistamme joutuu vaihtamaan työpaikkaa. Aikaa on yksi päivä. Enpä kirjoita tästä asiasta enempää.

Pidimme myös opettajien kesken palaverin ensi lukuvuoden toiminnan taloudellisista reunaehdoista.  Päätimme irtautua oppimiskeskusverkostosta, jotta voimme keskittyä perustehtäväämme tilanteessa, jossa resurssimme vähenevät. Lähetimme asiasta kirjeen opetuspäällikölle, ja hän kirjoitti ymmärtäväisen, kauniin vastauskirjeen.

Koulunkäyntiavustajapalvelu on keskeinen tuen muoto

Japanilainen ryhmä ihailemassa espoolaista opetus-

muotoa; kehitysvammaisten lasten ryhmäintegaatiota.

Tuossa vaiheessa luokassa oli kolme avustajaa Ensi

syksynä enää yksi.

KOULUTYÖ on muuttunut monessa suhteessa. Asteittain kaikki lapset ovat päässeet kouluun, viimeisenä ryhmänä kehitysvammaiset 90-luvun lopulla.

Opettajien avuksi kouluihin on tullut monenlaisia ammattilaisia: ensin jo 1800-luvulla ihmisiä hoitamaan ja siistimään kiinteistöä, (talonmiehet, siivoojat) sitten 1900-luvulla valmistamaan ruokaa (keittäjät), hoitamaan terveyttä  (terveydenhoitajat, lääkärit) ja valvomaan tiloja (vahtimestarit).  Peruskouluun siirryttäessä kouluihin saatiin psykologeja, kuraattoreita ja yhä paremmin ja eriytyneemmin koulutettuja erityisopettajia.

KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT ovat uusin koulun ammattiryhmä. Heille on luotu oma ammatillinen koulutuksensa, jonka suorittanut saa tutkinnon. Aluksi koulunkäyntiavustajat olivat kouluavustajia. He avustivat opettajia: monistivat, tekivät materiaalivalmisteluja jne.  Nyt he avustavat nimenomaan oppilaita. Sitä mukaan, kun ajatus  integraatiosta ja inkluusioista - siis ajatus, että lapsia, jotka tarvitsevat tukea koulunkäyntinsä, ei lähettäisi pois omasta koulusta- vaan että tuki tuotaisiin lapsen luo - alkoi levitä, sitä mukaa koulunkäyntiavustajien määrä  on jatkuvasti kasvanut.

Integraatio, inkluusio, lähikoulu...

EDUSKUNTA uusi perusopetuslakia muutama vuosi sitten. Lainmuutoksen pohjalta uusittiin syksyksi 2011 opetussuunnitelmia kaikissa Suomen kouluissa. Uudistus perustui juuri inklusiiviselle idealle. Koulujen tulee järjestää jokaiselle lapselle hänen tarvitsemansa tuki. Aluksi  tuki on kevyempää, ns. yleistä tukea. Jollei se riitä, oppilaalle laaditaan yhdessä vanhempien ja oppilashuollon kanssa suunnitelmallisempaa ns. tehostettua tukea. Jollei sekään riitä, oppilaalla on oikeus erityiseen tukeen, joka tarkoittaa usein mm. Espoossa siirtymistä pienempään luokkaan, jota opettaa erityiseen tukeen koulutettu ns. erityisopettaja. Näitä luokkia kutsutaan erityisluokiksi.

Tuen muotoja on  valtava määrä. Jotain lasta auttaa jo istumajärjestyksen vaihtaminen, kotiläksyjen tarkempi valvonta jne. Tällainen tuki ei maksa mitään, se vaatii vain luovuutta ja viitseliäisyyttä. Mutta se ei riitä kaikille lapsille. Tällöin oppilaalla on oikeus saada tukea, jonka järjestäminen valitettavasti maksaa. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta (tarpeen päättää opettaja) ja  oikeus saada muutama tunti laaja-alaisen opettajan erityisopetusta. Yleisen tuen muotoihin kuuluu myös koulunkäyntiavustajan palvelu. Monessa kunnassa- näin media kertoo-  resurssit yleiseen tukeen ovat ohuet. Tukiopetusta ei esim. voida antaa rahasyistä kaikille, jotka opettajan mukaan sitä tarvitsevat.

KUN opettaja huolestuu jonkin lapsen koulunkäynnistä niin paljon, että hän haluaa tehostaa oppilaan saamaa tukea, käynnistetään melkoinen selvittely- suunnittelu- ja neuvotteluprosessi. Uuden lain ja opetussuunnitelman  mukaan ns. oppimissuunnitelmaan kirjataan keinot, joilla lasta luvataan tukea. Kun tukea tehostetaan, oppilaalle luvataan mm. tukiopetusta, ela-opetusta ja avustajapalveluita. Idea on, että koulu: opettajat, oppilashuolto ja vanhemmat yhdessä sopivat keinovalikon. Jo lyhyessä ajassa on kuitenkin osoittautunut, että järjestelmä vuotaa, jos kouluilla ei ole tulen tarvittavia resursseja.

AIVAN keskeinen tuen muoto ovat koulunkäyntiavustajat. Tosi moni oppilas voi  käydä onnistuneesti  omaa lähikoulua, jos hän saa avustajan apua. Oppilashuoltoryhmä tehtävänä on arvioida  näiden lasten avustuspalvelun tarve. Tuo arvio tehdään kouluissa vakavan harkinnan pohjalta virkavastuulla.

Avustajat tekevät arvokasta työtä

JOTAIN kovin surullista on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana. Suhtautuminen koulunkäyntiavustajiin on muuttunut heidän työnsä arvoa vähätteleväksi. Monessa kunnassa, valitettavasti myös omassani, avustajien palkkarahat on monella tavalla alimitoitettu- ne eivät aina kata edes koko heidän työehtosopimuksen mukaista työaikaansa. Heille ei ole varattu rahaa täydennyskoulutukseen. Koulujen budjetteihin ei ole myöskään varattu rahaa avustajien sijaisille. Kesäajaksi monelta keskeytetään palkanmaksu.

MUTTA surullisinta on yhä kasvava epäsuhta koulujen ammattilaisten arvioiman avustajatarpeen ja käytössä olevan resurssin välillä.  Kouluille myönnettiin  esim. Espoossa toukokuussa tietyllä kaavalla perusmäärä avustustunteja. Esim. Aurora sai 70 tuntia viikossa. Oppilashuoltoryhmämme laati lisähakemuksen. Anoimme lisää lähes 300 tuntia. Jokainen tunti oli harkittu ja perusteltu. Saimme 20 tuntia lisää.  Rahaa vain ei kuulema ole. Yhteensä koulut olivat hakeneet noin 6500 tuntia lisää. Oma hallintomme pystyi venymään hieman alle 1000:een lisätuntiin.

SELKOSUOMEKSI tämä tarkoittaa, että  koulujen arvioiman tuen tarpeen ja resussien välillä on noin 240 koulunkäyntiavustajan aukko (kun työajaksi lasketaan 21 tuntia).

Käyköön Auroran koulu esimerkistä.  Meillä on noin 330 oppilasta. Meidän oppilaistamme kaksi käy tällä hetkellä erityisluokkaa. Vain kaksi.  Monista kouluista erityisluokille lähetetään jopa 8 % oppilaista (meillä 8 % olisi 25 oppilasta). Olemme panostanet tukeen myös omaa resurssiamme. Olemme sen lisäksi ottaneet omalle koulullemme vammaisia lapsia, ja monet heistä ovat kukoistaneet tavallisten lasten kanssa opiskellessaan. Monet lapset hyötyvät koulunkäyntiavustajista, mutta vammaisille lapsille ja lapsille, joiden tuen tarve on erityinen, avustajapalvelu on ihan välttämätön. Kun ensimmäisenä espoolaiskouluna käynnistimme opetusmuodon, jossa kehitysvammaisia oppilaita integroitiin pienenä ryhmänä yleisopetuksen luokkaan, tuolle luokalle myönnettiin kolmen koulunkäyntiavustajan resurssi. Kun ensi syksynä meillä alkaa viimeinen vuosi, jolloin näitä oppilaita meillä on, luokassa on yksi avustaja. Muutamassa vuodessa avustajamäärämme on pudonnut 12:sta ensi syksyn neljään.

Mitä tehdä?

Halvin keino on retorinen. Kerrotaan, että koulut arvioivat tarpeen väärin. Että oikeasti avustajia ei tarvita. Että opettajatkin ovat sitä mieltä, etteivät avustajat oikeasti osaa mitään. .Ja että kokonaisbudjetistahan koulut voivat halutessaan hankkia lisää avustajia. Ja että resurssiopettaja on lapsille arvokkaampi.

Olen eri mieltä. Meillä Aurorassa on upeat avustajat,  jotka osaavat tosi paljon. Meillä on oppilaita, jotka nimenomaan tarvitsevat avustajaa-  on sitten kyse diabeetikon verensokerin  mittauksesta tai vammaisen lapsen vessattamisesta.

Arvostan toki  resurssiopettaji. Meillä - myös itselläni- on hienoja kokemuksia opettajaparina toimimisesta. On totta, että opettajan status mahdollistaa esim. kahden kesken olemisen väkivaltaisen lapsen kanssa- jota avustaja ei saa tehdä. On hienoa, että Espookin saa ja jakaa kouluille POP-rahaa, jolla voidaan pienentää opetusryhmien kokoa mm. resurssiopettajien avulla.  Opetusryhmien pienentäminen ennalta ehkäisee tuen tarvetta ja usein helpottaa sitä. Mutta on muistetava, että tuki ei hoidu tuolla resurssilla. Esim. Aurora sai sitä ensi lukuvuodeksi about 17 tuntia. Resussiopettajalla ei sitä paitsi voida teettää avustajille kuuluvaa työtä.

Espoolainen kouluhallinto on kovassa puristuksessa sellaisten talousratkaisujen johdosta, joihin se ei voi itse vaikuttaa. Yksi tällainen puristustekijä on jatkuvasti ja villisti nousevat tilavuokrat. Virkamiesten virkavelvollisuus on pysyä budjetissa, ja etsiä leikkauskohteita, kun iso monentti vuotaa.  Näin se on.  Tai sitten olisi reilusti anottava lisärahaa.  Siksi katse kääntyy niihin, jotka päättävät budjetista.

REHTORINA kannan viime kädessä vastuun siitä, että oppilaat saavat kaiken tarvitsemansa tuen. Espoo on vauras kunta, joka on satsannut paljon kouluopetukseen.  Voin olla monessa suhteessa ylpeä. Toiveeni on, että ottaisimme vakavasti uuden perusopetuslain hengen:  tukitoimien mm. tämän avustajapalvelun äärimmäisen tärkeän merkityksen tukea tarvitsevien  lasten kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille.  Jos tukea tarvitseva lapsi ei sitä saa, koko luokka kärsii. Jos yksi voi pahoin, kukaan ei voi hyvin. Haluaisin jatkossakin sanoa silmät kiiluen meillä vieraileville ulkomaalaisryhmille, että Suomessa, Espoossa ja Aurorassa toteutetaan aikuisten oikeasti Presidentti G. Bushin lanseeraamaa slogania: "No child left behind".

Erityisesti näin muutama päivä Hyvinkään tapahtumien jälkeen.

Shortly in English
In this blog I write about the gap between the need of support and the resources for it at basic school concerning the use of s.c. special needs assistants. Those assistants help children to learn, grow and feel well in the guidance of teachers.  In my own town the gap seems to be about 240 jobs (21 hours a week). We must take the situation very seriously, because we have promised that every child will get all the support she/he needs.

Päivän hyvä ja huono uutinen

MAANANTAITA. Lukuvuoden viimeistä.  Päivän hyvä ja huono uutinen on tässä:

Hyvä Uutinen 

Yksi julisteista.

VINSKI-leffamme on nyt koottu ReelOnessa, ja  monistus alkoi juuri. Saan noutaa kopiot keskiviikkona.

Raija ja hänen oppilaansa olivat tehneet kolme komeaa Vinski-julistetta. Yksi niistä valittiin DVD-kanneksi, ja eikun monistuskone laulamaan. Isot oppilaat saavat pujottaa kannet muovitaskuihin torstai-aamuna.

PAITAMYLLYSTÄ sain tiedon, että tilatutVinski-paidat ovat sieltä huomenna noudattavissa. Paitoja jaetaan keskiviikkona ja torstaina. Hintahan oli 10 €.

Huono Uutinen  

ODOTTELIMME koko päivän jännityksellä viraston päätöstä lisäavustajaresusrssista. Se saapui emailiin klo 16.45. Olimme anoneet hieman alle 300 tuntia, saimme 20. Kun meillä on tänä vuonna käytettävissä 120 tuntia koulunkäyntiavustusapalvelua, ensi lukuvuonna on selvittävä 90:lla. Tuntimäärä riittää neljälle avustajalle.Tänä lukuvuonna meillä oli kuusi avustajaa. Siis kahdelle ei riitä töitä. Kurjaa.

90 tunnilla pystytään järjestämään esim.

• avustaja starttiluokalle 21 tunniksi
• avustaja skidi- ja sinimix-ryhmään 21 tunniksi
• avustaja ryhmäintergraatioluokalle (5c) 25 tunniksi
• jokeriavustaja kaikkeen muuhun avustajatarpeeseen 23 tunniksi.

LÄHETIN henkilökunnalle  emailin päätöksesta. Pidän huomenna koulunkäyntiavustajille infon asiasta. Yritämme löytää ratkaisun, joka on siedettävin mahdollinen  kaikille.

Shortly in English
The good news today  in Aurora elementary school  were  that our movie "Vinski" is ready. Now they take 120 copies of it. The bad news were  that we did not get as much resources for assistants to help those children that need help as our welfareteam had applied for. We got only 30 %. That is 30 % less than this school year.

Vieraita Rovaniemeltä ja muutama muu asia

Rovaniemeläisrehtorit kävivät myös Aurorassa Kelpo-

opintomatkallaan. Heitä kiinnosti erityisesti ryhmä-

integraatio. Kuvassa oppilaan äiti kertoo kuusi-vuotisesta

hankkeestamme.

TIISTAI oli koleerikolle sopiva päivä. Touhua riitti. Aamulla sain  isännöidä viehättävää rehtori-ryhmää. Tulivat tarkastamaan, pitikö Rovaniemelle talvella luennolla kertomani paikkansa vai ei. Kahden päivän reissuun mahtui tutustuminen useaan kouluun.

SOVIMME infossa kevätjuhliin bussillalähtevien oppilaiden valvojat. Klo 18 näytökseen lähtevät tulevat koululle klo 16.30. Valvojina ja ovat Katri Schiray ja Pirjo Lilja. Paluu koululle on noin klo 20. Klo 19 näytökseen lähtevät tulevat koululle klo 17.30. Paluu koululle on noin klo 21. Valvojina bussissa ovat Ulla Hämäläinen ja Risto Schiray.

VIRKA-ASIOITA täytyi paapoa. Toisen ela-opettajamme tehtävään on jätetty jo kaksi hakemusta. Molemmat muodollisesti päteviä ja osaavia, mikä on hieno juttu. Lähetin heille virtuaalihaastattelukysymykset.

Se varmistui, että Pia Mäki-Kokkila voi jatkaa meillä ensi lukuvuoden kolmantena elana. Meille tulee komea tukitiimi! Ensi syksyn 5.-6.-luokkien opettajien tilanne on sellainen, että Ismo Lehikoinen ja Kaija Kuivanen jatkavat omien luokkiensa kanssa; Kolmen muun luokan  osalta opettajatilanne on vielä vaiheessa. Yhden viran osalta hakuprosessi on edelleen auki. Toinen avautunee haettavaksi huomenna. Kolmas ensi viikolla. Lopulliset päätökset jäävät kaikkien niiden osalta varmasti kesäkuulle.

Lähetin eteenpäin esityksen siitä, että Aurorassa avattaisiin kaksi vakinaista luokanopettajan virkaa lukuvuodelle 2012-13.

REHTOREILLA on mahdollisuus esittää henkilökohtaisia palkanlisiä (suomeksi palkankorotuksia) hyvin työnsä tehneille. Ensimmäisen esityksen lähetin tiistaina. Pari seuraavaa viimeistään torstaina.

OPPILASHUOLTORYHMÄ piti tiistaina kevään viimeisen kokouksensa. Kävimme vielä läpi ekaluokkien kokoonpanoa ja ensi lukuvuoden avustajatilannetta. Arvioimme omaa toimintaamme ja kävimme läpi ops-tekstiä OHR:ää koskevalta osalta. Suuria muutoksia ei nyt meistä  tarvita, viilausta toki. Eniten sytyimme vuosikelloideasta, ja Hanna-opettaja aloittaa sen teon vielä tällä viikolla.

OPPILAIDEN ihmissuhdekahnaukset näyttävät nousevan tärkeäksi osaamishaasteeksi. Yritin luokanopettajan ja osallisten kanssa ratkoa yhtä pitkään jatkunutta jännitteistä ihmissuhdetta, mutta aina valmista ei tule.

Prinsessa Ruusunen- leffan esitykset

klo 18 ja 19  to 26.5.2011

KOULUPÄIVÄN jälkeen ajoin Helsinkiin ja hain Ruususen molemmat leffaversiot. Niistä lyhyempi näytetään kahden yön kuluttua Tapiola-salissa.  Katsoin 22-minuutin mittaisen version itsekin nyt ensimmäisen kerran ilman katkoja. Söpö juttu. Musiikki liimaa tarinaa hienosti yhteen. Ja millaisia elokuvanäyttelijöitä meillä onkaan!

"PÄIVYSTÄVÄNÄ DOSENTTINA" sain antaa kahdellekin ammattilaiselle "puhelinkonsultaatiota".

ILLALLA naputin johtokunnan kokouksen esityslistan, ja laitoin sen menemään  emailina  aamutuimaan. Skypellä olin vielä yhteydessä Komulaisen Anttiin, jonka maailmanympärystamatka vaimonsa kanssa on edennyt Thaimaaseen. Pari  palaa Suomeen ensi viikolla. Hieman ideoimme, kuinka maailma tulisi paremmaksi.

YÖLLÄ huomasin valmistelevani kevätjuhlapuhetta :-)

Kelpo keskiviikko

TÄMÄN keskiviikon epiteettiä (ja tunnuskuvaa) täytyy vähän selittää. Opetussuunnitelmauudistusta on  Suomessa jo useiden vuosien jalkautettu ns. Kelpo-hankkeilla. Aurora on ollut mukansa  ensin Espoon ja sittemmin myös koko pk-seudun kelpoyhteistyössä pilottikouluna. Olemme ehkä ensi lukuvuonnakin? Pilottikoulut ovat esitelleet muille kouluille omia ratkaisujaan tuen antamisessa. 

Tänään  kaikkien pääkaupunkiseudun kelpo-pilottikoulujen rexit kokoontuvat Helsinkiin    Hotelli Torniin pohtimaan hankkeen jatkoa klo 13.30- 16. Sinne siis.

SITÄ ennen on vedettävä vielä koulupäivä. Vähän musiikkia. Vähän Ruususen kuvauksia. Keskusteluja ensi vuoden opetusryhmistä. Yksi kehittämiskeskustelu ja parikymmentä puhelua. Viimeisten viranhakijoiden tsekkaus (deadline kahteen opettajan tehtävään tänään). Ops-tiimin kokoukseen papereita....

KLO 18:ksi pitää sitten ehtiä EKOAY:n toimistolle päättäjätapaamiseen. Siellä on tarkoitus puhua opettajien kannalta tärkeistä asioista viraston väen ja polittisten päättäjien kanssa.  Taitaa mennä kravattipäiväksi.

Eilisestä

OHR paiskoi hullun lailla töitä, ja saimme täytettyä lomakkeet, joilla anotaan lisää resurssia avustuspalveluihin. Anoimme tosi paljon. Jokaiselle lisätunnille on vakava tarve. Vaikka emme saisi kuin  murto-osan, minusta on tärkeää, että viesti tuen tarpeen suuruudesta arvioidaan oikeasti. Hakemus on  nyt sisäpostilaatikossa ja kopiot on otettu.

Eilen kouluille tuli myös tieto ns. POP-rahasta. Aurora näyttää saaneen peräti 16 vuosiviikkotuntia opetusryhmien pienentämiseen resurssiopettajien avulla. Hieno juttu. Vielä odottelemme kerhotuntipäätöstä.

Kohta kolmas koulupäivä

KUVA: Ammattikuvaajan työn esittely jatkuu.

KESKIVIIKKONA Vespalla töihin. Heti aamusta oppilaspalaveriin, jossa oli paikalla koulu, vanhemmat ja hoito. Tämäntyyppisille palavereille on yhä useammin tarvetta. Kunpa pian astuisivat voimaan uudet säännökset, joissa koulun tiedonsaantioikeus vahvistuisi.

KOULUKONE alkoi käydä tasaisen varmasti. Opettajapöytiä vietiin luokkiin, joista sellainen puuttuu. Henkilökunnan postikaapisto on koottu, ja kaapit jaettu. Maksullinen kahviautomaatti on saatu toimimaan. DreamMixille näytettiin heistä otettuja diakuvia.

Pääosin ihmiset olivat edelleen iloisella mielellä. Ekana koulupäivänä silmät kastellut eppukin kertoi viihtyvänsä hyvin. Avustustuntimäärän leikkaaminen tosin tuntuu heti, kertoivat opettajat.

KOULURUOKAILUKIN sujuu. Keskiviikkona oli hyvää kalakeittoa. Pahaa mieltä ihan meissä kaikissa tuottaa päätös, että osa koulunkäyntiavustajista ei enää saa syödä koululounasta esimerkkiruokailijoina.

TYÖPÄIVÄ venyi about 11-tuntiseksi. Englanninopettajan avulla rakensimme mallia, joilla kielten opetusryhmät muodostetaan taloudellisesti järkevästi. Klo 19 mennessä sain lukkarit siihen kuntoon, että ne voi esitellä opettajille.

TIIMIT ovat nyt päättäneet ensi viikon työajat. Ne ovat:
0-2-luokat joka päivä klo 9- 13.30
3-4-luokat ma ja ti klo 9- 14.15 ja ke-pe 9-13.30.
5-6-luokat koko viikko klo 9- 14.15

Torstaina ohjelmasta

Erityisopetuksen vastuualuepäällikkö Minna Saulio poikkesi Aurorassa. Kaupungin läppäreihin ei saa asentaa MPEG4-ohjelmaa, joten sovimme, että ajan tänään aamulla Martinkallion koululle näyttämään "Tehostetun tuen" kuvakavalkadia Macilla.

Klo 12.15 esittelen opettajille lukkarit. Opettajat tsekkaavat sitten, että kaikki on ok, ja esittävät muutostoiveita. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tunnit ovat tiukoilla. Meiltä niistettiin aikaisemmin saamastamme lisäkehyksestä 12 viikkotuntia, ja se vastaa 2 %:n tuntikehysleikkausta. Todella isoja ongelmia tuottaa säästömääräys, ettei tukiopetusta saa merkitä opettajien opetusvelvollisuteen.

Lukkarit astuvat voimaan kolmannella kouluviikolla, joten aikataulu on ihan ok. Tällaisessa tilanteessa on pakko odottaa viraston tarkistamaa, alustavaa tuntikehyslaskelmaa.

Torstaityöpäivän avaintehtävä on avustajien työtuntien järjestely ensi viikkoa varten. Se pitäisi saada valmiiksi perjantaiksi.

Autojuttu ja muutakin

TÄNÄÄN olen vähän aikaa autoton poika. Kaksiovisissa bemareissa ovien tiivisteet ovat kovilla. Ne joudutaan nyt vaihtamaan, ettei vesi tule sisään. Onneksi hintakin on kova:-) Onneksi on vespa. Vaikka vesikeleillä, joita on luvassa, ei ole ihan kivaa. Pakko mikä pakko. Aamulla ajelen Tectorille, jotta Macci saadaan kaikilta osin kuntoon.

Päivän huoli

Tämän päivän iso huoli on koulunkäntiavustuspalveluiden järjestäminen ensi lukuvuonna. Kaupungin taloustilanteesta johtuen meidän avustustuntimäärämme vähenee varsin huomattavasti. Se on ikävää apua tarvitseville lapsille, mutta edelleenkin meille jää enemmän tunteja kuin monessa muussa koulussa.

Se on ikävää myös koulunkäyntiavustajille. Meille jäi kaksi vaihtoehtoa, joko supistaa avustajien määrää tai vähentää osalta viikkotuntimäärää. Päädyimme jälkimmäiseen, jotta voimme turvata iltapäivätoiminnan Aurorassa. Konkreetisti se tarkoittaa, että noin puolella avustajista, joiden palkka muutoinkin on pieni, palkka pienenee 10-20%.

Niinpä laitoinkin avustajille kirjeen, jossa kutsuin heidät pullakahville perjantaiksi. Käyn niiden kanssa, jotka pääsevät paikalle, tilannetta läpi.

Ikävästä tilanteesta voi etsiä myös myönteistä. Päivän työajat voidaan järjestää myös niin, että avustaja, jolle tulee esim. 25 tuntia töitä viikossa, tulee esim. kolmena päivänä töihin vasta klo 12.45. Tämä voisi sopia sellaiselle, joka haluaa työn ohella opiskella tai tehdä esim. opettajan sijaisuuksia (niitä kuitenkin jonkin verran saadaan käyttää). Ja jos kasaamme niiden avustajien, joilla on 25-30 tuntia, työtunteja eri viikonpäiville, meillä on myös mahdollisuus käyttää heitä toisten avustajien (sope- ja vammaislasten avustajille saa ottaa sijaiset) sijaisina. Näitä sijaisuuksia on aina kuitenkin ollut, ja niillä voisi täydentää ansiota.

Eilisestä vielä

EILEN olin ahkera. Kävin läpi kymmeniä kansioita, heitin vanhentunutta ohjeistoa pois ja noukin mainioita papereita talteen.

Hiljaista. Ei puheluita. Ei oppilasliikennettä. Kuumaa- ilmasnvaihtoa ei pidetä päällä säästösyistä kesällä. Sisäposti on alkanut taas kulkea. Ei mitään dramaattista. Hallinto on vielä lomilla.

ILLALLA oli aika taas tarttua syksyn ensimmäisen Luokanopettaja-lehden aineistoon. Lähetin saapuneet jutut taittajalle. Tällä kertaa lehdenteko on erikoisen jännää, koska lehti saa uuden ilmeen.

Kuningas ilman sydäntä

KUVA: Idea näytelmän logoksi keikkapaitaan.

TERVEISIÄ lomalta. Näin urakkahommissa lomapäivät ovat fantastisia työsumanpurkamispäiviä. Niin vain on.

Vaativin tehtävä oli käydä läpi koulullemme ensi lukuvuodelle kaavan pohjalla "automaattisesti" tuleva avustajapalvelujen tuntimäärä. Kaavassa on tosi hyvää se, että ns. sope-luokat saavat avustusta kaikille oppitunneille. Perusteltua. Sensijaan starttiluokalle luvataan täysi nolla tuntia kunnes ryhmän koko on "vähintään 10". Jokainen yleisopetukseen intergroitu erityisoppilas tuo tunteja, mutta kaava on tosi niukka. Ensimmäiset neljä tuovat 20 tuntia, ja sen jälkeen jokainen uusi oppilas tuo 0,5 tuntia. Sanon, että huh huh! Meillä uusi kaava pudottaa avustustuntien määrää 108:sta tunnista viikossa 32,5:een. Siis lähes 70 %!.

KOULUT saivat noin viikon aikaa varsin haastavaan tehtävään: laatia perusteltu hakemus lisäresurssista, joka tulee ehtiä käsitellä oppilashuoltoryhmässä. Tein apulaisrehtorin ja ela-opettajan laskelmien pohjalta uuden hakemuksen. Anomme lisää 665 tuntia! Emme tule niin paljoa saamaan, koska koko kaupungissa on jaossa vain 12 000 tuntia. Saamme todennäköisesti 176 tuntia lisää. KIrjoitan näin siksi että meillä on vammaisia lapsia, joille on pakko avustus myöntää.

Arvioin, että lopullinen avustuspalveluiden määrä olisi meillä noin 282. Tänä lukuvuonna summa oli 355. Suomeksi toteutuessaan se tarkoittaisi kolmen avustajan pudotusta. Koulut saavat päätöksensä 13.5. Siihen asti jännitetään.

Kevätnäytelmän suunnittelukokous

KUVA: Miniseminaarin väkeä

KLO 15 alkoi kevätnäytelmän suunnitteluseminaari Hotelli Espoossa. Paikalle joutivat kesken kiireittensä ohjaajaparini Jukka Jokiranta, musiikista vastaava Uma Jutila, tansseista, julisteita ja keikkapaidasta vastaava Raija Herrala, lavastaja Kari Evinsalo ja puvustuksen koordinoija Nina Mattila.

KUVA: Tämän lastun pääkuvana on Evin heittämän logon aihio (poimin elementit netistä). Lavastuksen perusratkaisuksi tulee kääntyvät levyelementit. Kuulosti tosi kivalta.

Luimme näytelmän läpi, kuuntelimme Uman säveltämän musiikin, ja ideoimme palaset kokonaisuudeksi. Hieno miniseminaari.
Lapset osaavat jo repliikit. Aikaa ensi-iltaan on viisi viikkoa, joten projekti on hyvässä vaiheessa.

KUVA: Puvustajamme Nina kirjasi muistiin porukan heittämiä puvustusideoita. Kuvassa myös Paavo, joka laski laskuja.