Työviikko korkattu!

Joulunäytelmämme fanipaidan logon ensimmäinen versio. Sen on suunni-
tellut koulunkäyntiavustajamme Leena Fyrqvist.

TIISTAI- ILTAPÄIVÄÄ kaikille!  Takana kaksi työpäivää, ja hommia on tehty hiat käärittyinä.

Toisaalta listalla on ollut tosi kurjia  hommia: (1) oksennustauti näyttää leviävän kovaa vauhtia oppilaiden keskuudessa. (2) Vielä ikävämpää on ollut  selvitellä yhä jatkuvia ja valitettavan usein tasan muutamalle samalle oppilaalle kasaantuvia hölmöilyjä. Tänään oli vuorossa toisen oppilaan kännykän luvaton  haltuunotto, toisen oppilaan käsityön sotkeminen, toisen oppilaan koskemattomuuden loukkaaminen ja yksi tappelukin. Mutta kaikki sotkut selvitetään, ja sotkuilla on seuraamukset. On jälki-istunnosta hyötyä tai ei, niitä tulee nyt usealle. Osalla oppilaista näyttää olevan itselläänkin sellainen tunne, että vasta rangaistukset pysäyttävät heidät ei ystävällinen puhuttelu.

TOISAALTA  työlistalla on ollut tosi kivoja hommia. Maanantaina sain soittaa opebändissä päivänavauksessa. Iltapäivällä saimme monen oppilaan tuen asiakirjat hyvään vaiheeseen. Tänään minulla oli ilo pitää pitkästä aikaa sijaisena kaksi liikuntatuntia, kun 3-4-tiimin opettajat olivat PLC-tapaamisessa. Kolmosen pojilla oli tiukka säpä-turnaus. Ja siestalla oli Lumikin harjoitukset- ensimmäiset roolijaon jälkeen. Luovia lapsia meillä, ja Anni-Kaisa ja Jukka ovat tosi taitavia ohjaajia.

MUUTENKIN näihin kahteen päivään on sattunut paljon mukavia asioita.  Säästötoimemme ovat purreet yli odotusten. Näyttää siltä, että palkkarahoja vapautuu käytettäväksi jo tänä syksynä. Näin voimme palkata lisää käsiä ainakin joulukuun ruuhkahuippuihin. Käymme myös neuvotteluja pitkä-aikaisen unelmamme: 16 ipadin paketin saamisesta oppilaiden käyttöön. Henkilökunnalle on lähetetty linkki kyselyyn, jossa jokainen voi ottaa kantaa esitettyihin hankintoihin ja - esittää itse lisää. Päätökset rehtori tekee sitten parin viikon sisällä.

Mukavaa oli myös se, että entinen opettajamme Pia Mäki-Kokkila kävi meitä tervehtimässä ja kertomassa kuulumisia.

OLEN loppuviikon poissa koulusta, keskiviikon Espoon reksikoulutuksessa ja sitten torstain ja perjantain OAJ:n  YSIN seminaarissa. Sillä aikaa MS. Auroran kipparina on apulaisreximme Ulla.

Kokonaisbudjetin sumu hälvenee?

Rehtoreista on tullut yhä vahvemmin talousjohtaja- haluaa tai ei.
Lastun kuva symbolisoikoon tätä.

Päivitetty 6.11.

ESPOO siirtyi koulujen kokonais- budjetointi-
käytäntöön lähes kolme vuotta sitten.  Kokonaisbudjetti toimii Espoossa siis siten, että rehtori vastaa myös paitsi perinteisistä  tarvikemenoista (oppikirjat, välineet)  myös palkkamenoista (ei kuitenkaan kiinteistön vuokrista, sähköstä jne.)

Ennen oli niin, että koulu sai opetuksen suunnittelun pohjaksi tietyillä kaavoilla lasketun tuntimäärän/viikko. Se jaettii sitten eri luokille ja opettajille. Nyt tuo viikkotuntimäärä saadaan edelleen, mutta se onkin muuttunut eräällä lailla vain suuntaa-antavaksi.  Tuntimäärä kerrotaan koulukohtaisesti arvioidulla  keskituntihinnalla. Tänä keväänä ilmeni, ettei tuo keskihinta enää katakaan kaikkien opettajien palkkoja.

Niinpä  jo maaliskuussa nähtiin - jostain syystä - varsin usealla koululla, että  raha ei enää riitäkään luvattuihin tunteihin. Aurorassa aukkoa syntyi heinäkuun loppuun mennessä noin 2,4 %. Se tarkoittaa usean kymmenen viikkotunnin leikkaamista.  Heti elokuussa teimme  korjausliikkeitä, mutta vasta nyt kolmen kuukauden sumussa olon jälkeen ensi viikolla näemme ensimmäisen kerran ajantasaisen taloustilanteemme. Rahojen käyttöasteen tulisi olla korkeintaan 84 %, jotta budjetissa pysytään. Jos se on korkeampi, on edessä vain kurjia ratkaisuja (tukiopetusta vähennetään, sijaisia ei aina palkata, monistusta rajoitetaan jne.).

TÄYTYY toivoa (1) jatkossa koulun saamat rahat riittävät kattamaan luvatun tuntimäärän ja (2) että ensi vuoden aikana rehtorit, joiden vastuulla talouden hallinta on, saisivat työvälineet, joilla seuranta olisi ammattimaisempaa.

ELI vielä saamme jännittää muutaman yön.

 PS.MAANANTAINA tutkimme koulusihteerin kanssa raporttia. Leikkaukset ovat purreet, ja meille on syntymässä jopa liikkumavaraa rahojen käyttöön. Henkilökunnalle on tiistaina lähetetty kysely ideoista käyttää vapautunut raha.

Kokonaisbudjetissa myös ongelmia- löytyykö syytä?

Talousasiantuntijoiden työhuoneet ovat Kamreerintie 3b:n
12. kerroksessa.

Päivitetty 21.6.

ESPOO siirtyi koulujen kokonaisbudjetointi-
käytäntöön muutama vuosi sitten. Toimintavan käyttöönotto oli yksi silloisen sivistystoimen-
johtaja Aulis Pitkälän isoja johtamistekoja.

Aluksi kokonaisbudjettia kokeili joukko pilotteja, ja sitten se jalkautettiin kaikkiin kouluihin. Kokonaisbudjetti toimii Espoossa niin, että rehtori vastaa nyt myös paitsi perinteisistä  tarvikemenoista (oppikirjat, välineet)  myös palkkamenoista. Ei kuitenkaan kiinteistön vuokrista, sähköstä jne.

Rahankäytön suunnittelun tueksi koulu saa tietyillä kaavoilla lasketun tuntimäärän/viikko, joka jaetaan sitten eri luokille ja opettajille. Tuo viikkotuntimäärä  kerrotaan koulukohtaisesti arvioidulla  keskituntihinnalla, joka ottaa huomioon opettajakunnan ns. "ikälisät". Koulu voi käyttää opetukseen koko tuon tuntimäärän- ja joillain kouluilla rahaa jää (tai jäi) sen jälkeen ylikin. Jos kaikki on kunnossa.

Toimintatapaan on nyt totuttu, suuri osa rehtoreista todella pitää siitä. Tässäkään lastussa ongelmia ei nosteta esiin kiukuttelun tai kapinoinnin vuoksi vaan siksi, että ne ratkeaisivat.

Pieniä, kiusallisia ongelmia (mm. seurantavälineisiin liittyviä)  on ollut pitkään, mutta tänä keväänä moni rehtori seurasi talonsa palkkamenojen kehitystä tavallista huolestuneempana. Vaikka palkkaraha syksyllä oli riittänyt  hyvin, jotain outoa tapahtui vuoden vaihteessa, koska näillä kouluilla aivan sama tuntimäärä johtikin palkkamenojen ylittymiseen keväällä. Huolestuneita rexejä  oli siksi paljon,  että EKOAY halusi välittää huolen myös espoolaisten puolueiden  tietoon. Tilaisuus ei mennyt ihan nätisti, monet tärkeät ihmiset loukkaantuivat. Sen jälkeen kuitenkin sovittiin mm. SDP:n ryhmänjohtajan Markku Sistosen kanssa, että olkoon Auroran koulu case, jonka avulla yhdessä talousasiantuntijoiden kanssa katsotaan, millä outo muutos selittyisi.

Case Aurora

AURORAN tilanne on lyhyesti seuraava:

• Syksyllä 2011 ns. tuntikehys riitti hyvin, ja joka kuukausi jäi vielä "ylijäämääkin". 
• Kun uusi budjetti saatiin ja seuranta alkoi toimia maaliskuussa 2012, huomattiin, että miinusta alkoi tulla ja  aika rajusti. 
• Kesäkuun alussa palkkabudjetti on ylittynyt  jo 1,4 %. 
• Noin 20- 30 000:n euron ylitys tulee paikata leikkaamalla syyslukukauden palkkamenoja. Pahimmillaan näytti siltä, että edessä olisi jopa 34 vuosiviikkotunnin siis noin  6:n %:n leikkaus syyslukukauden osalta. 
• Lopullinen leikkaustarve selviää vasta elokuun alussa.

TÄNÄÄN minulla oli sitten tapaaminen kahden tärkeän talousosaajan: Pirjo Mutasen ja Kirsti Askolinin kanssa. Kävimme läpi Auroran tilannetta, ja päädyimme  seuraaviin johtopäätöksiin siitä, mistä kaikista eri tekijöistä palkkabudjetin ongelmat  todennäköisesti johtuvat:

• Eläkemaksujen suuruus oli arvioitu vuoden vaihteessa väärin. Korjaukset on nyt tehty. 
• Palkankorotukset on kuulema budjetoitu (keskimäärin)  täysimääräisinä. Tammikuun kertaerät (150 euroa kullekin) aiheuttivat seurantaa vaikeuttaneen piikin.  Auroran 6. luokkien opettajien luokanvalvojan korvaus lisäisi kuormaa kahdella viikkotunnilla.
• Vuodenvaihteessa muutettiin myös Auroran tuntihintaa, jolla kaavan tuottama tuntikehys kerrotaan. Isoin muutos koski sitä, kuinka rehtorin palkka otetaan siinä huomioon. Varsinkin pienillä kouluilla tämä tekniseksi tarkoitettu muutos saattoi olla tosi suuri. Samalla kerrointa muutetiin niin, että rahaa siirrettiin alakouluilta yläkouluille. Korjausliike oli ehkä ylimitoitettu.
• Aurorassa oli yhden opettajan palkamäärittelyssä tapahtunut virhe,  jolloin keväällä hänelle maksettiin isohko summa kerralla. Vastaava summa kuitenkin siirrettiin Auroran tilille.
• Selkeäksi elementiksi nousi keskusteluissa tuo keskimääräinen tuntihinta. Se ei ota huomioon (1) alakouluissa olevien aineenopettajien ja (2) erityisopettajien korkeampaa palkkatasoa. Aurorassa oli viime lukuvuonna yksi aineenopettaja ja  3 ja 1/5 laaja-alaista erityisopettajaa, joiden korkeampi palkka synnyttää aukkoa. Meillä tämä koostuu, kun  yksi eloistamme tekee konsultointityötä- maksamme hänen palkkansa, mutta saamme siihen vain luokanopettajan palkan. (3) Tuntihinta ei ota huomioon lukuvuoden aikana tapahtuvaa kokemuslisien muutosta (kun siis opettaja saa "ikilisiä"). 
• Seurantaa vaikeuttavat myös pitkäaikaiset sijaisuudet (mm. äitiyslomat), koska kela-korvaukset tulevat pahasti jäljessä. Meillä oli näitä.
• Aurorassa ylityksen yksi selitys oli myös virhe, jonka vuoksi ns TVA/kkm- korvausta maksettiin myös kevätlukukausien osalta. Tämän virheen suuruus oli noin  1500 euroa.
• Myös sillä on vaikutusta, kuinka moni opettajista on muodollisesti epäpätevä. Erityisesti tämä vaikuttaa erityisopettajien osalta. Meillä oli tässä suhteessa hyvä ja kallis tilanne.
• Oma vaikutuksensa ylityksiin on myös sillä, että avustajille ei ole varattua palkkarahoja kaikille päiville, joina heillä on oikeus olla töissä.
• Todennäköisesti Auroran ylitys johtuu monesta pikku tekijästä. Kovasti yksinkertaistaen: meillä pitäisi kaavan antamasta viikkotuntimäärästä  kevään opettajarakenteella vähentää yhden opettajan tunnit.
• Myöhemmin keskustellessani kahden nuoren rehtorin kanssa, he olivat huomanneet, että on edullisempaa käyttää tunteja ns. ylitunteina kuin palkata lisää opettajia. Auorassa oli viime lukuvuonna vain vähän ylitunteja ja paljon opettajia.

NEUVONPITO sujui oikein positiivisissa merkeissä. Pirjo ja Kirsi toivoivat, että  tiedotan näistä asioita ja välitän heidän pyyntönsä, että kaikki koulut, joilla on ongelmia, ottaisivat yhteyttä, Näin oppisimme yhdessä käyttämään järjestelmää yhä paremmin. Sovimme myös, että EKOAY:n rehtorijaosto kokoaa  näitä ongelmia ja käytännön havaintoja, ratkaisuista, jotka vaikuttavat koulun käytettävissä olevaan rahaan.  Tarkoitus on järjestää  myöhemmin yhteinen palaveri, jossa pohditaan esiin nostettuja haasteita.

OMA  näkemykseni on, että kokonaisbudjetti toimisi kaikkein parhaiten, jos palkkoihin oikeasti osoitetaan kaavan tuottaman  kehyksen verran rahaa. Tämä  onnistuu, jos tuntihinta määritellään aidosti koulukohtaisesti.  Toinen vaihtoehto on, että kehys jaetaan tuttuun tapaan ja  kouluille annetaan opettajajakautumaan perustuva kerroin, jolloin nähdään  oikeasti käytössä oleva kehys. Kumpikin vaatii vaivaa. Espoolaisrehtoreista Lasse Utti ja Vesa Äyräs ovat molemmat kehitelleet työkaluja, joilla rehtori itse voisi laskea kunkin opettajan oikean palkan. Seurannan kannalta  saattaisi olla järkevää, ettei jatkossa esim. tuntihintakertoimen lakutapaa muutea kesken lukuvuoden.

Korjausliikkeitä Aurorassa

AURORAN osalta näyttää siis siltä, että ongelma on syntynyt monesta pienestä tekijästä. Mitä ilmeisimmin myös korjausliikkeitä tarvitaan monia.

• Kun lopullinen ylitys kevään osalta selviää, on käärittävä hiat, valittava taso, johon asti pystytään korjauksia tekemään vaurioittamatta perustehtävää. Jos ylitys on 1.4 %, ihanne olisi venyä niin, että koko "velka" kuitataan- siis jättämällä syksyn osalta käyttämättä  30 tuntia meille myönnettävistä noin 580 tunnista. 
• Tilannetta hieman helpottaa 5, 5 tunnin verran meille luvattu lisäraha RI-luokasta kevään ajalta.
• Myös "tulot" voivat kasvaa. Jokainen uusi meille muuttava oppilas tuo myös mukanaan yhden vuosiviikkotunnin verran rahaa (ja poislähtevä vie sen mukanaan).
• Pyrin käymään neuvottelut siitä, että konsultoivan elan palkka katettaisiin täysimääräisesti konsultointityön osalta.
• Pientä säästöä syntyy myös siitä, että aine- ja erityisopetuksen kalliit tunnit vähenevät 
• ja siitä, että vähennämme opettajien määrää (ja opetusta hoidetaan ylitunteina).  
• Mutta kehykseen meidän on lisäksi  puututtava. 
• Voimme joutua vähentämään hieman  myös tukiopetusta rinnakkaisluokkien yhteistyöllä. Tukitoimiemme lähtötaso on siksi korkea, että siitä ei pitäisi aiheutua isoa huolta.
• Niinikään on vartioitava sijaiskuluja: todennäköisesti joudumme rajoittamaan opettajien  lähettämistä sellaiseen täydennyskoulutukseen, jonka sijaiskuluja ei makseta keskitetysti. 
• Pieniä säästöjä syntyy siitä, että jäljellä olevaa tarvikerahaa käytetään hyvin säästeliäästi.

Se, kuinka valitut keinot tepsivät näkyy lopulta vasta marraskuun alussa. On karmivaa, jos  syksynkin osalta kaava näyttää enemmän  tunteja kuin mihin rahat riittävät.  Syksyn aikana on  laadittava "kriisisuunnitelma" siltä varalta, että marras- ja joulukuun menoihin  on tehtävä lisäleikkauksia.

Kevään 2013  osalta tilanne on  näillä näkymin valoisampi; voinemme ottaa käyttöön koko kehyksen.

Mainio maanantai, timmi tiistai

Studio rakennettiin jumppasalin perälle. Kuvassa näkyy sininen tausta-
kangas, joka mahdollistaa trikit.  Käytämme kertovaa ääntä,  joka
pudotetaan iMovie- ohjelmassa helposti kuvaan.

MAANANTAI oli yhtä haipakkaa, ja tärkeää sellaista. Päivä alkoi ja päättyi kokokseen. Välissä sitten neljä tuntia Vinskiä,  makkarakastiketta ja kolme tuntia ops-seminaaria.

Seminaarissa kävimme ops-tekstit ja käytänteemme läpi viidessä työkunnassa. Luimme viraston antaman palautteen. Huomasimme, kuinka moni asia on jo vuodessa muuttunut. Huomasimme myös, kuinka monessa asiassa olemme onnistuneet. Nostimme myös esille asiat, joista jatkamme keskustelua.

Uusille epuille lähetettävä materiaali saatiin valmiiksi. Huomenna kuoritus ja keskiviikkona postiin.

ILLAN päättäjätapaamisessa AY-ihmiset välittivät sukon johdolle ja tärkeille poliitikoille vakavat huolenaiheemme kaupungin kouluja koskevasta budjettitilanteesta, koulujen kokonaisbudjetin rakenneongelmista sekä vakavista sisäilmaongelmista. Työsuojeluvaltuutetut olivat koonneet listan kouluista, joissa näitä ongelmia oli, ja koonta oli karua kuultavaa. Keskustelun lomassa maistoimme sushia. Minäkin.

Maanantain tosi upea osuus oli Vinski-kuvaukset. Oli hauskaa. Kaikki halukkaat ja asianmukaisesti pukeutuneet oppilaat pääsivät kuviin - ja heitä oli paljon. Tänään tiistaina jatkamme.

Kuvausohjelma on seuraava:

Klo 10- 11.00.  Paikalle tarvitaan Vinski, apteekkari, Rouva Nakander, tyynykerholaiset ja kertojat.  Kuvaamme  sivut: 36 *  37 * 38 * 39 *  40.  Lisäksi  kummittelevat takit : sivut 41-43 *  44 *  45. 

Klo 11.00- 12.00.  Paikalle Vinski, Pormestari, Kellonsoittaja puolisonsa kanssa Palomestari ja palomies, Justiina, Liisa, kertojat ja tapulikansaa.  Pormestari  ja kellosoittaja 107 + tapulikansaa + vielä palopäällikkö  108 *110 *112 + vielä Vinksi  113 * 117 *119 Vinski, kertoja ja Liisa  114 (avain, jakkara) * 115.  

Klo 12.00-12.45.  Paikalla hanurinsoittaja (minä),  rosvot, poliisimestari ja kansalaisia sekä kertojat.  Hanurinsoittaja s.66  (kertoja erikseen). Pelkkä hanuri soi kuvana s.71 (kertojan ääni erikseen). Rosvot ja kertoja 68 *  69 *  71*  76 alareuna, s 77 alaosaa. Hanurinsoittaja ja kansalaisia (repliikkejä ja kertoja s.72-73). He ja Vinski s. 74 *75*76*78. Poliisi ja rosvot s.77- 78

Koko koulun elokuvaksi "Koko kaupungin Vinski"

VIIKKO on alkanut oikein mukavasti. Koulujen pysyminen budjetissa on Espoossa tsekattu. Auroran käyttöaste oli 100,1 %. Vähän saamme koulusihteerin kanssa olla ylpeitä.

Pakkasrajaa  on  taas tarvittu. Tiistaina lapset olivat klo 10 välitunnin sisällä, sillä pakkasta oli yli 15 °C. Siestaksi ilma lämpeni. Vanhempien on syytä varmistaa, että lapset pukeutuvat sään mukaan.

Kerhotoiminta käynnistyy parhaillaan vilkkaasti. Kevään aikana toteutuu lähes  kaksisataa kerhotuntia- kaunis kiitos myös Koti ja Koulu ry:lle.

PUUSIIVEN sisäilmaongelmiin liittyvät korjaustyöt on nyt tehty. Tuulikaapinkin raot on tukittu. Vielä on jäljellä siivous- ja puhdistustöitä tehtävä, ja sitten katsotaan, onko korjauksista apua oireisiin. Toivotaan.

KESKIVIIKON Länsiväylässä on juttu sisäilmaongelmistamme. Jutussa tilakeskuksen toimitusjohtaja paljastaa, että koko koulurakennus tullaan purkamaan. Se on siis päätetty?

SAIN tiistaina postia virastosta: uuden koulun tilaohjelmaluonnoksen. Edelleen suunnitelmassa on liian vähän kotiluokkia oman alueen oppilaille, laitoin  siitä muikkarin.

Oppilashuoltoryhmä kävi tilaohjelmaa läpi tiistaina. Johtoryhmä perehtyy siihen torstaina. Tiimit saavat asiakirjat ensi maanantaina.

Tällä viikolla kouluun on tullut kaksi uutta oppilasta. Mukavaa.  Sekä maanantaina että tiistaina meillä oli myös vieras tutustumassa ryhmäintegaatio-opetukseen.

Vinski

KAI se viikon tärkein päätös koski kevään koko koulun elokuvaa. Ryhdymme työstämään Aapelin 1950-luvulla kirjoittamaa klassikkoa "Koko kaupungin Vinski".  Se on hauskan elokuvallinen kertomus mainiosta punatukkaisesta pikkupojasta, joka  saa  apteekkarilta jauhetta, jolla hän muuttuu näkymättömäksi ja pystyy kävelemään seinien läpi. Leffassa on paljon herkullisia rooleja.

Olen varannut alustavasti Tapiola-salin leffan ensi-iltaa varten.

Maananantaina töissä

Korjaustyöt puusiivessa edistyvät. Taukotupaa siivoiltiin javalmis-

telut tiivistystöitä varten aloitettiin Ripan luokassa.  Kaikki kolme 

luokkaa päädyssä ovat käyttökunnossa, ja keskiviikkona tilan- 

ahtaus helpottaa näin myös parakissa.

OLIPA mukavaa, kun maanantai olikin taas perjantai:-)

Maanantaina 5.12 koulu oli hiljainen. Kolme koulunkäynti-avustajamme oli  ahkeroimassa  mm. materiaaleja.

Minä ja koulusihteeri hikoilimme tai pikemminkin hikeennyimme tuijotellessamme kokonaisbudjetin tämänhetkistä saldoa. Koulunkäyntiavustajien momentilla on meille  outoja lukuja. Eikun soittelemaan ja kyselemään perään. Mikäli kaikki menee lopulta niinkuin pitäisi, pystymme vielä tekemään muutamia tärkeitä hankintoja. Jollei, emme  tee. Muiden momenttien osalta olimme oikein tyytyväisiä. Hyvin on budjetti pitänyt ja menot on arvioitu oikein.

HYVÄ päivä. Sain istuttua koneen äärellä ja purettua ison nipun pitkään jonossa olleita juttuja, lähes kaikki.

Alkusyksy alkaa olla siinä

Aleksis Kiven päivänä kunniaksi 3ab-luokka (TriMix) esit-

ti keskusradion kautta kuulokuvan "Lukkarin koulussa".

SE alkaa olla tässä, alkusyksy. Muutama oppitunti, ja lapset ja opettajat lähtevät lomille. Hyvää tekee.

Tällaisissa taitekohdissa on  oikea aika pysähtyä hetkeksi ja katsoa taaksepäin. Mitä on saatu aikaan? Onko suunta oikea?

MONEEN voi olla tosi tyytyväinen. (1) Johtokunnan monivuotinen työ liikenneturvallisuuden edistämiseksi on lopulta tuottanut tulosta. Uusi parkkipaikka sai asfalttipinnan eilen, ja syyloman jälkeen saattoliikenne tulee opettaa poistumaan sen kautta. (2) Henkilökunnan, rehtorin, johtokunnan ja Koti ja  koulu ry:n sitkeä työ koulun sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on otettu vakavasti ja korjaustyöt ovat oikeasti alkaneet.

Korjaustyöt on aloitettu 5b-luokasta. Työt jatkuvat pui-

sessä lisäsivessä useita viikkoja.

(3) Jos joku arvostaa medianäkyvyyttä, niin sitä on tänä syksynä saatu. Erityisen mukavaa, että olemme saaneet näkyä myönteisissä, iloisissa merkeissä. (4) Olemme myös edistyneet itse itsellemme asettamissamme tavoitteissa. Olemme yhdessä pohtineet rakentavaan vuorovaikutukseen liittyviä seikkoja, laatineet työn suunnittelua helpottavan vuosikellon, käynnistäneet toden teolla uuden tukiajattelun jalkauttamisen jne. (5) Asioiden valmistelussa on lisätty kaikkien kuulemista, ja otettu käyttöön työryhmärakenne. (6) Tiimien toimintaan on raivattu tilaa pedagogiselle keskustelulle. Tiimeittäin on pohdittu mm. aihekokonaisuuksien toteuttamista ja keinoja lisätä kaikkeen opetukseen lisää iloa ja kannustavuutta.  (7) Olemme hoitaneet syyskuulle kasautuneen mittavan asiakirjatyön. (8) Kokonaisbudjettiin siirtyminen on lisännyt lukuvuoden työn suunnitteluun vaikeuskertoimia, mutta nyt on suunnitelmat palkkarahojen suuntaamisesta tehty, ja niillä mennään. Liikkumavaraa jäi lopulta kohtuullisesti. (9) Suomi2- opetuksen järjestäminen ei ole ollut ihan helppo asia, mutta tänä syksynä hoidamme tämän erityisesti maahanmuuttaja- ja kaksikieliperheille tarkoitetun suomen kielen  opetkuksen ehkä fiksummin kuin koskaan. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen. (10) Koulukone käy nyt kaikilla pytyillä, kun myös varsin mittava kerhopaketimme on nyt avattu. (11) Oppilasparlamentin jäsenet on valittu, ja parlamentti kokoontuu tänään ensimmäiseen istuntoonsa.

Opettaja-asuntolan edessä pitkään jatkuneet rakennustyöt

alkavat päättyä. Saattoliikenne saadaan turvallisemmaksi.

Samalla saamme myös reilusti lisää parkkipaikkoja.

(12) Ehkä yksi kaikkein tärkeimmistä syksyn edistysaskelista liittyy  koulun peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeeseen. Hankkeen ensimmäinen vaihe: ns. tilaohjelma alkaa valmistua. Jos oikein hyvin käy, se lyödään lukkoon suomenkielisessä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa vielä tämän syksyn aikana. Sen jälkeen hanke nytkähtäisi komeasti eteenpäin.

SYYSLOMALLA on rexilläkin aikaa vetää hieman happea, ja hoitaa alta pois pöydälle kasaantuneita paperihommia. Näin toivon. Ja sitten alkaakin nousu kohti joulua.

Tosi siisti torstai

Parakin käytävät kiiltävät niin että. Huo-
minen aikaa tuunata pääkoulu.

HIMASSA. Pitkä päivä. Seminaarin jälkeen koululle hiomaan lukkareita. On tämä aika taiteilua. Nyt kun on kokonaisbudjetti, pitää uskaltaa käyttää kaikki sen mahdollisuudet hyväksi. Omin päin, omilla kaavoilla mennään. Tavoitteena saada joka euro Lippajärven lasten hyväksi.

Nyt on käyty sekä luokat että opettajat läpi. Oravannahkakauppaa vaihto- ja luovutustunneista on vielä käytävä. Mutta meillä on siihen hyvää aikaa: kaksi luokanopettajaviikkoa.

Kiersin talon. Aina ystävällinen Risto Nikkari oli tuonut meille jostain hylätyt tosi upeat opettajanpöydät, ja näin viisi opettajaamme tulee iloiseksi.

Parakin lattiat ovat ienossa kunnossa, pääkoulussa riittää siistijöillä vielä hommia. Mutta onhan tässä kokonainen päivä vielä aikaa.

Koulusihteerimme Riitta  ja koulunkäyntiavustajamme Pirjo olivat ahkeroineet upeasti. Maanantaiksi on valmiina 30 opetussuunnitelmakansiota ja saman verran kokouskansioita. Huomenna (ollaan realisteja sunnuntaina) pudotan niihin vielä viimeiset liuskat, mm. Auroran opettajien abc:n. Sain siihen hyviä vinkkejä Päivänkehrän koulun rexiltä.

KIVA päivä. Hyväntuulisia uutisia ja ihmisiä.

Koulukasvatuksen keinojen kartta 1.1 ja vähän muuta

HIENO päivä eilen.  Koulusihteeri oli tsekannut budjettitilanteen. Simppelillä kaavalla 7,5 * (koko vuoden budjetti): 12,5 löytyy summa, joka olisi saanut mennä. Kun sitä vertaa todellisuudessa maksettuihin palkkoihin, näkee, jääkö rahaa yli vai onko kiristettävä vyötä (maksettava syksyllä kevään velka).

Meille jäi kevätlukukauden palkoista yli rahaa noin 15 700 euroa. Sillä voidaan ostaa lisää oppitunteja oppilaille. Yhden oppitunnin hinta on kuluineen noin 40 euroa. ja koko lukuvuoden osalta noin 1600 euroa.  Rahalla saa siis esimerkiksi yhdeksän tukiopetustuntia eri luokille lukuvuoden ajaksi.

Ihan  näin helposti se ei kuitenkaan mene: "Ylimääräisille" oppitunneille ei ole rahaa keväällä, koska silloin on uusi budjettivuosi, eikä säästyvää rahaa saa siirtää vuoden vaihteen yli. Marraskuussa on siksi tehtävä etunojassa hankintoja tietyllä summalla (7,5/12,5 * ylijäämä), jotta hankintojen määrärahoista voidaan taas siirtää vastaava summa keväällä palkkoihin.

Paneuduimme Jokirannan Jukan  kanssa Tuntemattoman Opettajan roolihahmojen mielenmaisemiin varsin perinpohjin. Nyt pitäisi löytää hieman rekvisiittaa: sotilastakki, -lakki, rähinäremmi...

KLO 12.30 sitten Ruusutorppaan, josta kymmenkunta Etelä-Pohjanmaan rexiä haki vauhtia uuteen lukuvuoteen kaksipäiväisen bussiretkensä päätteeksi. Joukkuetta johti ex-kirkkojärveläinen Pauli Anttila.

Syksyn ensimmäinen luento

Ruusutorpan koulun rehtori Aaro Partanen esitteli omaa kouluaan. On se mielenkiintoinen, oikea tulevaisuuden koulu: 640 ,  3-18-vuotiasta lasta. Talo käytössä lähes 24 tuntia vuorokaudessa. 80 % oppilaista puhuu Suomea, loput 20 %  30:ä  kieltä. Talossa on monenlaista erityistä. Johtavana ideana on opetusjärjestelyiden joustavuus, ennen muuta erityisopetuksen ja yleisopetuksen voimavarojen yhdistäminen mm. pariopettajuudella. Aaroa kuunnellessa saa aina vaan lisää vakuutusta sille että tulevaisuuden koulun opettajuus on ihan toista. Työstä selviää parhaiten kun murretaan yksinopettamisen periaate ja otetaan toinen opettaja kaveriksi. Kun talossa on paljon erilaista, on myös paljon soviteltavaa. Ruusutorpassa ollaan pitkällä sovittelun menetelmissä.

AURORAN koulua pääkoulunaan pitävä  Sari Karjalainen kertoi sitten vieraille omasta toimenkuvastaan kaupunkitasoisena erityisopettajana ja Espoon tavasta organisoida tukea uuden opsin palveluhengessä. Espoo on näissä asioissa aika majakka!

Omassa vartissani latasin vieraisiin uskoa ja toivoa ja innostusta uuteen lukuvuoteen koulukasvatuksen keinojen kartan pohjalta. Vieraat kertoivat, millaisia haasteita he opettajillaan tunnistavat,  ja minä yritin osoittaa, että opettajuuden pääongelma on se, että olemme eksyneet kartalla. Meidän pitäisi kääntää päätä ja tunnistaa opetuksen koordinaatit.

Olemme antaneet opettajuuden  ohentua, kasvatuksen  hohdon himmetä. Jos jatkamme siihen suuntaan, opettajan upea professio jatkaa vapaata pudotusta pelkäksi duuniksi. Kun ydin katoaa, opettajuus latistuu ja leviää. Opettaja tekee kaikkea, mitä muut eivät tee, ja yhä vähemmän sitä, mihin opettajaa oikeasti tarvitaan: kasvattamaan opetuksellaan lapsia, jotka ovat yksilöitä mutta samalla yhteisönsä rakentavia jäseniä, persoonia. Kasvu on aste asteelta sen ymmärtämistä, että totteleminen, oman tahdon alistaminen järjelle,  on oikeaa vapautta,  vapaaehtoista  pakkoa.

Näenkö oikein. Olemmeko eri syistä ahtautuneet kasvatuksen keinojen kartalla muutaman ruutuun. Alammeko kokonaan väärästä ruudusta? Väsymmekö, kun emme enää kysy isoja asioita? Jos me emme jaksa, miten  lapsetkaan. Koulunkäynnistä tulee kaljakelluntaa.

Kasvatuksen ydin on tahdon hallinta. Älkäämme unohtako suomalaista upeaa pedagogiikkaa. Älkäämme hukatko jotain hyvin ainutlaatuista.

TYÖPÄIVÄN päätteeksi söimme vielä lounaan vieraitten kanssa.

Tänään laskettiin rahoja

PÄIVÄN tärkein tehtävä oli laskea rahatilanne koulusihteerin kanssa. Kun oikein ruutua tuijotti, näki, että vaikka palkkasimme huhti-toukokuussa kaksikin lisäopettajaa, budjettitilanne on hyvä. Tammi-toukokuusta jää  selvää ylijäämää ensi syksyn tunteihin.

Soitin talouspäällikölle. Näin on. Suomeksi se tarkoittaa, että kokonaisbudjetin kaava ja eräät muut seikat tuottavat meille syyslukukauden ajalle mukavan määrään lisätunteja/ viikko. Todella hieno juttu.

MUUTOIN päivä meni siivotessa,  kuton olen uhonnut- ja jälki myös näkyi. Tein ensi lukuvuoden mapit, ja heitin turhat paperit paperilaatikkoon (ja salassapidettäväy silppuriin). Pöydän  pintaa alkoi jo näkyä.

Huonompaa tuuria oli viranhaussa. Päteviä ja hyviä hakijoita karkaa toisiin kouluihin.

PS. Kutsuin Sorsan Osmon kanssa mopedisti-, skootteristi- ja moottoripyöräilijärexit historian ensimmäiseen rexien kokoontumisajoon ensi perjantaina. Meitä on pian puolenkymmentä ajalemassa raikkaassa ilmassa Tapiolasta Soutustadionin kahvilaan ja takaisin. Enemmänkin ehkä olisi, mutta osa on jo reissuissa ja ainakin yhdellä mopo vielä osina.

Toimelias torstai

EKOAY:n puheenjohtaja Heli Siberg veti hyvähenkisen

päättäjäillan. 

EILINEN keskiviikko oli pitkästä aikaa perinteinen juoksupäivä. Töitä ja kokouksia ihan iltaan saakka.  Oppimiskeskuksemme oli järjestänyt Ryhmäintegraatiokoulutuksen, jossa kuultiin mm. Martinkallion koulun kokemuksia ensimmäisestä yläkouluvuodesta. Hyvä sessio, niin kuulin.

Kelpo-rehtorit

PKS-kelpokoulujen rehtorit kokoontuivat  Vaakunan yläkertaan (ei siis minnekään Torniin) vaihtamaan kokemuksia tähän astisesta.  Paikalla oli 60 % hieman yli 20:sta pilottikoulusta. Lounaan yhteydessä kuultiin  kolme ns. viiden minuutin alustusta ja käytiin niiden pohjalta keskustelua. Rehtorit olivat pääosin hyvin tyytyväisiä projektiin, ja vierailupäivät oli koettu kouluissa myönteisesti.  

Ensi lukuvuoteen kuuluu elokuinen luentopäivä, syksyn vierailupäivät ja joulun alla 7.-8.12 Kelpo-messut. Wanhassa Satamassa kuullaan luentoja ja  esitellään hyviä käytänteitä kahden päivän ajan. Espoolaisrexit kokoontuvat kesäkuussa suunnittelemaan toimintaa tarkemmin.

Pilottikoulujen opettajia oli kuultu, ja luvassa on myös suunnitteluaikaa, erityisesti mielenkiintoiselta kuulostaneisiin syventäviin vierailuihin.

Päättäjätapaaminen

EKOAY oli kutsunut uusiin komeisiin tiloihinsa sekä sukon päälliköitä että tärkeitä poliittisia päättäjiä. Virkamiehiä edusti  opetustoimenjohtaja ja hallintopäällikkö. Poliitikoista paikalla olivat Marjo Matikka ja Jasminiitta Lumme.  Luottamuksellisissa keskusteluissa käsiteltiin rehtorijaoston taloustilannetta, kokonaisbudjettikyselyä, henkilökohtaisia lisiä, kokonaistyöaikaa ja mm. keinoja, joilla voitaisiin vahvistaa koulujen johtamista. Vieraiden kanssa maittavaa iltapalaa nautti kymmenkunta ay-aktiivia.

Ruusunen

Illalla ajoin siestalla kuvatut uudet Ruususen otokset iMovielle. Siunattu Sarpila näytti minulle kuinka käyttää bluescreen-ominaisuutta iMoviessa. Pakko vielä kokeilla.

Tästä päivästä

ENTÄ tämä torstai? Aamupäivä saattaa olla aika hektinen.  Kehittämiskeskustelut jatkuvat tahtiin 1/päivä. Maanantain ops-osuutta valmistellaan. Aluerexikokous ja rexi-info painavat päälle klo 12 alkaen. Jää taas johtoryhmä vähän "heitteille". (O)Saavat laittaa loppulukuvuoden kalenterin kuntoon ja kommentoida Kunta10- koontaani.

Tiivis Tiistai

Eilen maanantainavietimme Siestan päätteeksi iloisen

hetken. Peräti 10 vuotta meillä ollut aitoshuoltajamme 

Kristiina oli täyttämyt vuosia ja  lauloimme yhdessä 

"Koskaan et muuttua saa". 

AAMULLA editoin eiliset Ruususen otokset. "Valmiina" alkaa olla noin 13 minuuttia leffaa.

TÄMÄN päivän iso juttu on   täyttää koulunkäyntiavustuspalveluiden lisäresurssihakemus.  Olemme koonneet opettajilta tietoa eri luokkien ja oppilaitten avustustarpeesta. Nyt on OHR:n täytettävä jokaisesta oppilaasta, jolla haemme lisää apua, oma lomake. Minä kirjoitan vielä saatteeksi yhtenevetokirjeen. Nippu lähtee sitten huomisaamuna sisäpostissa Sukoon. Päätöksiä voimme odottaa kuulema 20.5. Pitkä odotus.

POP-rahaa tulossa Auroraan?

TOIVOTAAN, että tänään tulisi kouluille myös päätökset POP-rahasta. Opetushallitus on jakanut kunnille rahaa opetusryhmien pienentämiseksi. Espoo on saanut tietyn summan, ja se jaetaan kouluille niille luokille, joissa on "liikaa" oppilaita. Viime keväänä saimme 17,7 tuntia /viikko tähän tarkoitukseen.  Lisäresussi vaikuttaa siihen, kuinka monta opettajaa voimme palkata ns. resurssiopettajiksi (luokassa yhtä aikaa kaksi opettajaa).

Ensi lukuvuoden kerhot

Toinen tärkeä päätös, jota odotellaan on päätös opetushallituksen myöntämästä kerhotoiminnan elvytysrahasta. Viime keväänä saimme rahaa 8300 euroa- enemmän kuin muut koulut TIP-hankkeemme perinteen vuoksi. Niillä, koulun omilla (maksamme itse noin 240 kerhotuntia vuoden aikana)  ja Koti & koulu ry:n rahoilla saatoimme  luoda melkoisen kerhotarjottimen, veikkaanpa että yhden Espoon melkoisimmista.  Tällä hetkellä meillä on keskimäärin 12 kerhotuntia viikossa, pääosa siestoilla, osa iltapäivisin. Ensi lukuvuotta varten  odottelen selvästi pienempää summaa, ehkä 3000 euroa. Kun yhden kerhotunnin kulut ovat noin 30 euroa, lisärahalla saisi tällöin 100 kerhotuntia joka olisi  noin 3 kerhotuntia/viikko.  Tässä blogissa olevista mainoksista  tulleet tuloja noin 300 euroa. Sillä saadaan 10 kerho kertaa. Kerhotuntien osalta edessä on  kuitenkin väkisin harvennusta.

Talous- ja strategiaseminaari

Lagstadin koulu, kuva lainassa koulun nettisivuilta.

TÄNÄÄN Espoon rehtorit on kutsuttu kokopäivän seminaariin. Teemana ovat talous ja strategia. Koulut saanevat tehtäväksi laatia oman tuloskorttinsa, niin veikkaan. Viimeisenä ohjelmassa on  kaava, jolla resurssit lasketaan ensi syyslukukauden osalta.

Seminaari alkaa aamukahveilla klo 8.30-9.00 ja päättyy klo 16. Luvassa perinteiseen tapaan realiaikaisia raportteja seminaarin kohokohdista.

RAPORTTI 1 klo 10.15

Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen avasi strategia-käsitettä:  Strategia on johtava ajatus, punainen lanka. Tuloskortti tulee. Koulu saa ottaa käyttöön, tämä asia pannaan kuntoon koulun rahoilla. Vielä auki, jatkuuko EFQM-jatkuu Efacafina? Siihen integroidaan laatukriteerit?

Rehtorit kokosivat sitten evääksi keskeisiä muutoksiä  toimintaympäristössä, jotka tulisi ottaa huomioon seuraavassa strategiassa. Mm.
 * ylisukupolvinen syrjäytyminen, köyhtyminen, pahoinvointi..
*  huonosti voivia lapsia
* varhaisen puuttumisen malli
* vanhemmuuden tukeminen
* opettajilta vaaditaan paljon, opettajia pitäisi valmentaa kohtaamaan vanhempia.
* rehtorin työn kiire, pois läsnäolemisesta.
* kieli-kulttuuriryhmät
* liikelaitostaminen: harmaan alueen työt. Kiinteistön hoitajien tehtävät.
* kokonaisbudjetti.
* opetussuunnitelmauudistus
* TVT/ Frontter/TVT- kehityksen mukana/tabletit?
* Kesua tehdään.

RAPORTTI 2.  seuraavana aamuna klo 7.20


Seminaarin seuraava kokonaisuus käsittelu talousasioita. Espoolaisoppilas maksaa tänä vuonna T n. 6800 e (ruotsinkielisissä kouluissa noin  5900 €( heillä ei ole erityisoppilaita mamuja  jne.). Lukiolainen maksaa noin  4900 €. Näissä summissa on mukana hallinto, opetus ja  oppilashuolto.

Jos tarkastellaan vain opetusta, Helsinki näyttää käyttävän pk-seudulla eniten rahaa oppilaisiin.

Helsinki:  4848 €, Espoo:  4815 € ja Vantaa 3709 €. 

Jos mukaan otetaan kaikki kulut, oppilashinta on perusopetuksessa Espoossa  8540 €,  (9450 € ruotsinkieliset), suomenkielinen lukiolainen 7021 € ja  ruotsinkielinen lukiolainen 7800.

Kuinka budjetissa pysyttiin 2010?

Opetustoimenjohtaja esitteli tuoreet tiedot. Niiden mukaan  peruskoulun puolella  käytettiin yht. 99,3% henkilöstömenoista. Suko itse meni hieman yli (102,9 %). Syynä oli muutos, jonka mukaan ATK-konehankintoja ei enää kirjattu investoinneiksi). Lukio käytti 97,3 % rahoistaan.  Ruokailu ylitti hieman
(101,3 %). Pahasti yli menivät iltapäivätoiminnan avustukset (149,1 %).

Entä koulut?

Pian L-levyllä on rehtorien luettavissa tiedot koulujen pysymisestä budjetissa.

• 85 % kouluista pysyi budjetissa (myös Aurora)
• 5 % kouluista ylitti yli 2 %
• 20 % alitti budjettinsa yli 2%

Tähän liittyen EKOAY:n rehtorijaoston puheenjohtaja Paavo Kokkala kertoi, että ensi viikolla toteutetaan uusi kysely kokonaisbudjetista.

Johtamisesta

Seuraavan teemana oli johtaminen. Opetustoimenjohtaja ja päälliköt käyttivät kukin puheenvuoron.

(1) Johtaminen kansainvälistyy Espoossa.  Yhteistyö Kanadan Yorkin kanssa syvenee. Yorkia kiinnostaa meikäläinen oppilashuolto, esi- ja alkuopetus, oppimisen tukeminen ja  koulurakentaminen
Etelä-Tapiolan koulusta on lähdössä oppilasdelegaatio Kanadaan. Suunnitteilla on pienen rehtoridelegaation lähettäminen vuosittain Quest-seminaariin.

(2) Pedagogisen johtamisen merkitys tulee kasvamaan. Rehtorin on kysyttävä: Mitä johdat, kun johdat koulua. Opetuspäällikön vastaus oli: Rehtori johtaa oppimista.Vain  se tekee koulusta koulun. Jollei sitä ole koulu on vain työpaikka.  Rehtorin tehtävä on saada tavoitteet henkilökunnan toiminnaksi. Kanadassa keinot ovat seuraavat:

1. Vähemmän tavoitteita, keskitytään syvennytään 

2. kehitetään opetushenkilökunnan ammatillista osaamista ja ammatillista.

3. arvioidaan edistymistä. Data. 

4. jaettu ja koordinoitu johtajuus 

5. tarvittaessa periksiantamaton väliintulotaktiikka.Koulu otetaan konktrolliin.

(3) Yhtenä ideana on rakentaa johtamisen tueksi  tietoon perustuva ohjausjärjestelmä. kanadasta poimittu idea toimii seuraavasti:
1. Määritellään taidot, joita oppilaat tarvitsevat. Vain muutama taito. Osaaminen jaetaan tasoihin 1-2-3-4
2. Määritellään, mitä taitoja opettajat tarvitsevat, jotta oppilaat pääsevät tavoitteisiin (edistyvät tasoissa)
3. Määritellään, miten me johtajina voimme edistää sitä, että opettajat oppivat ne tavat, joilla oppilaat kehittyvät.
4. Määritellään, kuinka opettajat sitoutetaan  uusiin käytänteisiin
5. Määritellään, kuinka oppilaat sitoutetaan  uusiin käytäteisiin
6. Seurataan, mitä  vaikutuksia uudella toiminnalla on.

(3) Johtamistavan on muututtava. Nyt edessä oleva iso muutos ei  toteudu komentamalla. Tavoite: Kaikki oppivat yltävät parhaimpaansa. "Tulee vaikeaa,  jos opettaja/rehtori haluaa, että maailman pysähtyy vuoteen 2003". Uutta johtamista kuvaavat

• yhdessä oppiminen
• yhdessä suunnitelu
• yhdessä opettaminen

Rehtorin on  tuotettava uudenlainen toimintakulttuuri, josta syntyy professionaalinen
oppiva yhteisö.

(4) Opettajuuden on muututtava. Ei riitä, että osaa itse opettaa hyvin. On otettava vastuuta muidenkin opettamisesta. Kouluihin muodotetaan PLC-ryhmiä (professionaalisesti oppiva yhteisö. Ideana on, että sopivin jaksoin pysähdytään kootun datan äärelle.  Tulokset käydään läpi ensi itse ja sitten yhdessä toisten opettajien kanssa. Ovatko oppilaat edistyneet? Miten voitaisiin tukea juuri Lasse, joka on putomassa tasolta 2 tasolle 1?  Kuinka luokan käytänteitä kannattaisi muuttaa? Tehdään suunnitelma. Seuraavassa jaksossa toteutetaan sitä ja katsotaan mikä toimi. mikä ei.

PLC:n idea on  reflektiivisesä kehässä, jossa opettajat arviovat ensin omaansa sitten toistensa työtä tavoitteena oppimisen parantamiseen.

(5) Huomio työnteon edellytyksiin. Hallintopäällikkö nosti Pekka Järvisen hyvän työyhteisön pilareista seuraavia johtamishaasteita:

• Perustehtävä kirkkaaksi: Poliittinen ops tulee olla myös oppilaan tasolla toteutunut ops- myös aineenopettajien roolin on muututtava.
• Työntekoa tukeva organisaatio: Rehtorin on varmistettava opettajien osaaminen. Rehtorin on taattava oppilaiden osallistaminen.
• Työntekoa palveleva johtaminen: Erma suositteli vaatimalla johtamista. 
• Selkeät töiden järjestelyt: Tietyn ajan oppilas/opettajat kestävät epävarmuutta.
• Yhteiset pelisäännät: Huomio ilmapiiriin/kulttuuriin. Sen pitäisi olla oppimis- ei suorituskeskeinen.
• Yhteistyö- ja vuorovaikutuksen laatu: Tärkeää; emme  enää toimi yksittäisenä opettajana. Oppilaita pitäå puhutella kohteliaasti, vaikka tämä onkin mokannut.
• Toiminnan  jatkuva arviointi:  Oikeiden asioiden arviointi motivoi.  Laatukriteerit vievät  fokusta oikeaan suuntaan.

Espoon strategiamalli

Iltapäivällä Kristiina Erkkilä johdattelu rehtoteita tuloskortin maailmaan. BSC:n taustalla  on
halu tehostaa strategista johtamista.  Tuloskortissa on neljä osaa, kullakin on on oma päämäärä, Tulostavoitteen asettaa Espoon strategiakielessä valtuusto, muut tasot asettavat tavoitteita. Nämä tavoitteet tulisi asettaa vuoropuhelussa, jossa ylempi taso viestii strategiaa, ja alempi antaa ylemmälle syötteitä.

Syksyn 2010 resurssien laskentamalli 

Espoossa kokonaisbudjetin taustalla on Juha Nurmen kehittelemä kaava, jolla resurssit lasketaan. Koska jatkossa ei ole enää integroituja oppilaita (vaan tehostetun tuen oppilaita), on jotenkin ratkaistava, miten tuki rahoitetaan. Ensi syksynä koulut saavat rahaa syksyn 2010 integroitujen määrän verran. Asteittain tästä luovutaan, ja alueen sosioekonominen tila tulee sen tilalle.

Starttiluokista osa muuttuu esi-ykkös-luokiksi. Tällaiset luokat tulevat neljään kouluun. Perinteisiä startteja muodostenaa  sitten tarpeen mukaan.

Koulut saavat kaavan käyttöönsä viikolla 10. Siihen sitten pudotetaan oppilastiedot 20.9.2011 mukaan.

Laitoshuoltajistamme latinalaisittain

Laitoshuoltajamme Kristiina ja

Maire

EILEN eteni pitkän harppauksen 6ac:n projekti tehdä video laitoshuoltajistamme. Musiikkitunnilla sävelsimme yhdessä biisin, jonka tyylilajiksi tuli äänestysten jälleen lattari-musa. Pärjäämme kolmella soinnulla C-F - G, joten säestyksen opettelu ei ole ylivoimaista.

Teimme yhdessä myös kahden säkeistön sanat, ja  sitten oppilaat jatkoivat riimittelyä. JJ kokosi vielä tekstiryhmän muokkaamaan aihioista uusia säkeistöjä.

Ensi viikolla pääsemme varmaan jo sovittamaan ja harjoittelemaan kappaletta.

Eilisen ikävät asiat liittyivät vaiheeksi määrärahojen seuraantaan.  Kuinka tämä voi olla näin hankalaa! Yhdessä yössä saldon heittävät 90 000 euroa. Sinne tänne.

Tämän torstain touhuja

Klo 9.50 meillä on info opettajille. Ja kello 11.45 alkaa johtoryhmän kokous, jossa "nuijitaan" kalenteri kuntoon sillä tiedolla, mitä nyt on käytettävissä. Myös talvisäännöt tsekataan.

Itse joudun juoksemaan klo 12:ksi Kirkkojärven koululle alueen rehtorien kokoukseen ja sieltä klo 14 alkavaan rexi-infoon. Samalla juodaan Satu Hellstenin läksiäiskahvit.  Satua tulee ikävä. Laitan muistioita kokouksesta myöhemmin. Nyt konttorille.

Kokouksessa

Klo 14.30

VALTUUSTO-
TALOLTA terveisiä. Opetustoimenjohtaja kertoi talousterveisiä. Aukkoa on vielä. Tuija Lindstedt selvitteli määräraha"sotkuja". Opetuspäällikköt kertoivat ops-uudistuksesta. Hallintopäällikkö avasi uusia ohjeita mm. majoituksesta, vahtimestaripalveluista  ja tupakointikiellosta.

Joka koululle tulee ensi kesänä  kyltit/tarrat, joissa tupakointi kielletään. Koulu on myös huolehdittava, että kieltotaulut pysyvät.

TILAISUUDEN päätteeksi kukitettiin eläkkeelle lähtevä Satu Hellsten. Myös espoolaisrehtorit halusivat muistaa häntä.  Suko tarjosi vielä hyvät kakkukahvit.

Satu oli yksi minun rehtoriurani kouluviraston neljästä betonijalasta. Muut kolme ovat olleet Marjo Tuoriniemi,  Marjatta Hannonen ja jo edesmennyt Liisa Huokuna. Hienoja naisia jokainen.

Viisi (työ)päivää kouluun!

VIISI päivää kouluun. Itsearviointitaportti on hoidettu perille. Koulusihteeri  tarkasti tilit eilen viimeisen kerran tänä vuonna.  Rahaa on vielä jäämässä. Viimeiset, välttämättömät ostokset on tehtävä tänään, jos ne aikoo tehdä.  Keräilin eilen joitain ideoita.

Päivän työlistalla on edelleen Espoon opsin lukemista, mappien siivousta ja parin lomakkeen täyttö. Kevään kalenterin hahmottelu jatkukoon sekin. Ja Saiturin Joulun- "leffan" editointi.

Saiturin Joulu- taltiointi

JATKOIN eilen illalla Saiturin Joulu- esityksistä työn alla olevan koosteen editointia. I-miehityksen esityksestä syntyi varttitunnin kokonaisuus, johon olen oikein tyytyväinen. Tarkoitus on tehdä vielä toinen kokonaisuus, jossa näkyisi kaikkien kolmen ensimmäisen miehityksen esiintyjiä (Nelosmiehityksen esitystä en päässyt kuvaamaan, koska akku loppu). Tästä koosteesta tulee vähän pidempi.

Olin luvannut viedä Saiturin Joulu- esitysten opettajien kuvaamat  nauhat  ReelOneen kopioitaviksi.   Valitettavasti nauhoissa on vakavia teknisiä ongelmia, joita olen yrittänyt ratkoa yhdessä nauhat kuvanneiden opettajien kanssa. Suomeksi: Rec-valosta huolimatta nauhoille ei ole tarttunut yhtään mitään. Ei yhdestäkään esityksestä.  Kamerassa on voinut olla vakava toimintahäiriö, joka ei ole antanut itsestään merkkiä. On myös mahdollista, että minulle on toimitettu väärät nauhat.  Mutta tämä selviää vasta, kun opettajat palaavat töihin.

Tosi tylsä tilanne, kun Koti ja Koulu ry on suurella vaivalla ottanut tilaukset vastaan ja kerännyt rahatkin. Pohdimme nyt puheenjohtajan kanssa, miten on fiksuinta toimia. Aikaahan on.

Harrastuspuolella

SIVIILIPUOLELLEKIN on jäänyt  enemmän aikaa, kuin koulun ollessa käynnissä. Olen palannut työstämään kirjaprojektia 100 suurta kasvattajaa.

Juuri nyt perehdyn ajanlaskumme alkuaikojen kasvattajiin Jeesus- Paavali- Augustinus... Tämä ketju yltää  uskonpuhdistuksen kautta aina 1800-luvulle saakka, ja ohentuneena  myös 1900-luvulle. Lainasin kirjastosta nipun kristinuskon  historiasta kertovia teoksia. Uskomatonta, kuinka uusilta monet asiat tämänikäisestä voivat tuntua.

Keski-ja Pohjois-Espoon rehtorit pohtimassa alueen asioita

Tallinnan Heurekan nimi on Ahhaa! Sen 4D-leffa oli
lysti kokemus

ESPOO on jaettu aluesiin. Kunkin alueen rehtoreiden nokkamiehenä on oma aluerehtori. Keski-ja Pohjois-Espoon alueen rehtorit kokoontuivat perjantaina pohtimaan Ossi Airaskorven johdolla yhdessä alueen ajankohtaisia asioita. Samalla nähtiin tovi Itämerta ja Tallinnan kaupunkia.

Isoja asioita oli kaksi: kokemukset kokonaisbudjetista ja lautakunnan esittämä toive pyrkiä yhtenäistämään lukuvuoden työ- ja loma-aikoja koulujen omien lauantaityöpäivien ja niitä vastaavien vapaapäivien osalta.

Kokonaisbudjetista

Espoolaiskoulut ovat juuri saaneet tiedot budjettitilanteestaan. Omalla alueellamme pienillä alakouluilla  näyttää rahaa  jääneet vähemmän vapaaksi, kuin mitä vapaaksi jätetystä kehyksestä olisi olettanut jäävän. Outoa. Rahatilanne on erittäin kireä myös monella yläkoululla. Erityisesti monen koulun yhteisten opettajien palkkoja ei ole ehkä osattu jakaa oikien koulujen kesken. Mitä suurempi alakoulu on, sitä varmemmin  rahaa näyttää jäävän. Yhtenäisillä kouluilla on myös kohtuullinen  tilanne, ehkä juuri alakoululuokkien vuoksi.

Työ- ja loma-ajoista

Perheillä on usein lapsia eri kouluissa. Kun kouluilla on eri aikaan lauanantaityöpäiviä ja niitä vastaavia vapaapäivä, kaikki eivät riemuitse. Ongelmia on myös usean koulun yhteisillä opettajilla. Toisaalta kouluilla on kalenteriin vakiintuneita  ideoita  omille lauantaipäiville. Monella ne ovat nimenomaan yhteistyöpäiviä kotien kanssa (kuten meillä Auroran päivä). Niistä ei haluttaisi luopua. Sen sijaan olisi varmaan helpompaa löytää yksimielisyyttä siitä, mihin korvaavat vapaat sijoitetaan.  Kun katsoo lukuvuoden 2011-12 kalenteria, mahdollisia paikkoja ovat esim.

• syysloman yhteyteen (syysloma on to-pe 13.- 14.10)
• ma 5.12 (itsenäisyyspäivän loma on ti 6.12.2011
• vappuaatto ma 30.5. (vappupäivä on tiistaina 1.5.2012)
• helatorstain (17.5. 2012) jälkeinen perjantai 18.5. 2012

Muutenkin oli oikein hyödyllistä vaihtaa ajatuksia kollegojen kanssa. Siihen on usein liian vähän aikaa. Eckerön aamiainen oli tuttuun tapaan maukas. Paluumatkan Siljan Buffet oli hyvää kouluruokatasoa :-) Ja niiden välissä Tallinna oli paikallaan, tällä kertaa hieman viileänä.

Oikein hyvä uutinen

JUURI ennenkuin suljin konttorilla  tietokoneen, tuli viesti, että opettajien tuloksellisuuspalkkio maksetaan Espoossa kahden miljoonan euron lisämäärärahasta, joka tuloutetaan koulujen budjettiin- eikä esim. koulun tukiopetukseen varaamista rahoista.  Tosi hyvä juttu. Kannatti laittaa emaileja liikenteeseen.

Ks. aikaisempi lastu 

Hyvä opetus maksaa!

Opetuksen laatu on  kohtaamisissa. Sitä määrittää mm.
opettajan oma innostuneisuus ja ryhmäkoko.

EI niin kauan sitten kuntia vertailtiin sen perusteella, kuinka vahvasti  ne satsaavat  laadukkaaseen opetukseen.

Tänään sanasto on kokonaan toinen. Kunta, jossa on tarjolla tukiopetusta ja kerhotoimintaa ja jonka kouluissa opetusryhmät ovat pieniä, onkin tuhlari. Käänne retoriikassa tapahtui 90-luvun lopulla. Muistan hyvin, kuinka tuolloin luin vantaalaisesta ilmaisjakelulehdestä ensimmäisen kerran termin "puolityhjät luokat". Niinpä.

HESARI esitteli viikonloppuna eräiden kuntien oppilashintoja. Kerava pystyy jutun mukaan järjestämään opetusta jopa 2000 euroa halvemmalla/oppilas  kuin Espoo. Vertailu on vaikeaa. Eri kunnissa kustannuksiin lasketaan eri menoeriä. Mutta oppilaskohtainen hinta on Espoossa varmasti korkeampi. Poliitikot ovat  meillä halunneet satsata laatuun. Keskeisimpiä laadun tekijöitä on ryhmäkoko. Jos opetusryhmät ovat pieniä, tarvitaan enemmän opettajia ja heille palkkarahoja.

TALOUSTILANNE on ilmeisen tiukka. Niinpä eilinen HS kertoi, että  Espoo aikoo leikata (myös) koulujen opetuksesta.  Espoon virkamiehet esittävät uutisen mukaan  3,8 miljoonan euron säästöjä (= leikkauksia) suomenkieliseen (toki myös ruotsinkieliseen) perusopetukseen. Jos leikkaukset tehtäisiin kokonaan myöntämällä kouluille vähemmän palkkarahoja kuin tänä vuonna,  suunniteltu leikkaus söisi  1,5 %:a käytössä olevista opettajatunneista. Meillä se tarkoittaisi noin 10 oppitunnin katoamista  viikossa. Kyllä se kirvelisi.  Kymmenen tuntia merkitsisi  meillä  jo tammikuun alusta alkaen esimerkiksi  koko kerhotoiminnan alasajoa ja  tukiopetuksen vähentämistä niin, että kuukauden neljästä viikosta sitä olisi tarjolla vain kolmena viikkona.  Koska kerhotoimintamme rahoitetaan pääosin Opetushallituksen erillismäärärahoilla, leikkauksia ei kuitenkaan voisi kohdistaa niihin. Tukiopetus puolittuisi.

Mutta jos jutun oikein liuin, leikkauksia tehtäisiin myös  muihin menoihin kuin opettajien palkkoihin. Merkittävin leikkauskohde  olisi iltapäivätoiminta. Siitä luovuttaisiin kokonaan. Iltapäivätoiminta ei ole kunnille pakollista.  Espoo  saa ip-toimintaan valtiolta kaksi miljoonaa euroa, ja tukee  sitä vuosittain lisäksi 1,5 miljoonalla eurolla. Iltapäivätoiminnan alasajosta vasta  poru nousisi. Vanhempien keskuudessa, mutta myös toimintaa järjestävien yrittäjien keskuudessa.

KOULUMIEHEN kannalta leikkauspuheet ovat aina surullinen uutinen. Toki on muistettava, että vastavaa virkamiespuhe on kuultu joka vuosi 90-luvun alusta alkaen. Vanhemmat ovat sitten nousseet kapinaan. Ja marraskuussa poliitikot ovat budjettisopimuksessa  luopuneet leikkauksista tai ainakin ohentaneet niitä.  Nyt kapinan kärkeen on noussut opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemi (kok), joka  ei hyväksy virkamiesten ideoita. Opetuksen laadusta ei tingitä, hänen kerrotaan Hesarin jutussa toistavan.

Lautakunnan puheenjohtaja uskoo, että säästöjä saadaan tehostamalla koulutilojen käyttöä entisestään. Tyhjää tilaa on kuulema ainakin Tapiolan ja Keski-Espoon alueitten kouluissa. Espoossa tilavuokrat ovatkin todella huikeat.

Leikkauspuheet ovat surullisia myös siksi, että vaikka leikkausuhka ei toteutuisi, pelkkä uhka ja epävarmuus syövät opettajien työmotivaatiota. Opetukseen laatu tulee nimenomaan opettajan motivaation kautta. Suomalaiset opettajat tekevät huippuhienoa työtä, ja  hinnalla, joka jää alle OECD-maitten keskiarvon.

Kokonaisbudjettivastuu kuormittaa eettisesti

TEIMME rehtorijaostossa kyselyn rehtoreille (ja heidän kauttaan koulusihteereille) puolen vuoden aikana kertyneistä kokemuksista kokonaisbudjetista. Tulokset tullaan esittelemään oikeassa marssijärjestyksessä EKOAY:n hallitukselle, viraston väelle ja myös poliittisille päättäjille. Joten en nyt  saa tässä kertoa tulosten yksityiskohtia. Yleisen linjan silti totean: kokonaisbudjettiin siirtyminen on lisännyt huolestuttavasti rehtorien ja koulusihteerien sekä työmäärää että henkistä kuormittuneisuutta.

HENKINEN kuormittuneisuus voi syntyä vastuuta tunnollisesti kantaville mm. vaikeuksista seurata todellista rahatilannetta. Luulen, että monella sitä voi aiheuttaa myös budjetin hallintaan liityvät, eettiset ristiriidat. Otetaan esimerkki:

Rehtoreilla on pian mahdollisuus ehdottaa palkankorotuksia ehdot täyttäville opettajilleen. Monen opettajan palkka on pieni. Nyt olisi siis mahdollista edistää hyvää. Mutta kokonaisbudjettiin sisältyykin hankaluus: tuohon  korotukseen ei (näin on kerrottu) tule koululle lisärahaa. Jos siis opettajani A saisi 300 euron palkankorotuksen kuussa, minun tulisi vastaavasti leikata 10 tuki- tai kerhotuntia nykytasosta joka kuussa tästä eteenpäin. Kumpi on kampi?

Otetaan toinen esimerkki.

Kouluille  on budjetoitu noin  2,7 % sijaisrahaa opettajille.  Aurorassa on 24 opettajaa ja syyslukukaudessa noin 90 työpäivää.  Raha riittää 58 sijaispäivään. Se tarkoittaa keskimäärin 3,5 sijaispäivää/viikko. Entä kun raha loppuu? Otetaanko sijainen? Yhden sijaispäivän rahoittamiseksi, pitäisi jättää noin 4 tuki- tai kerhotuntia pitämättä. Määrätäänkö opettaja hoitamaan toista luokkaa 30 % oto-korvauksella? Kumpi on kampi?

Otetaan kolmas esimerkki.

Koulunkäyntiavustajille ei ole tietääkseni ainakaan toistaiseksi budjetoitu lainkaan sijaisrahoja syksylle. Kun sijainen palkataan Seuresta yhdeksi koulupäiväksi, palaa samalla mahdollisuus kolmeen kerho- tai tukituntiin. Mutta eihän vammaisia oppilaita voi jättää ilman avustajaa? Kumpi on kampi?

RAHATILANTEEN kiristyessä ja kustannustehokkuuden noustessa rajattoman yksivaltiaan asemaan arvomaailmassamme, rehtori joutuu siis  tekemään kuormittavia, eettisiä  ratkaisuja. Aikaisemmin tällaisia asioita ei tarvinnut pohtia. Sijaisrahat tulivat takuuvarmasti (joskin avustajien osalta ei aina). Kerho- ja tukitunnit oli turvattu. Onneksi on saanut olla tuolloin reksinä.

Rexi-infossa tuloksellisuuserä

Marja-Liisa Heikkilä  puhui rehtoreille Lagstadin
koulun auditoriossa.

TULOKSELLISUUSERÄ tulee nyt.


Palkkapäällikkö Marja-Liisa Heikkilä kertoi, että jakoon on tulossa  1.9. alkaen 0,7 % suuruinen järjestelyerä. Nyt kouluilta pyydetään ehdotuksia pysyviksi henkilökohtaiseksi lisiksi . Erän  suuruus on  5-8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, jopa enemmän.

Rehtori voi ehdottaa palkittaviksi  ao. hankkeissa hyvin pärjänneet,  aktivointuneet ja motivoituneet henkilöt:

1. kokonaisbudjettikokeiluun osallistuneet pilottikoulut
2. moduloitu opetusjärjestelmä (oppimiskeskukset?)
3. kelpo-toiminta
4. vihreä lippu ja muu kestävä kehitys
5. sähköinen asiointi
6. oppilaiden osallisuutta parannettu
7. turvaohjeet
8. valmistavan ja  esiopetuksen yhteistyö (maahanmuuttajat)
9. jatkuva parantamisen malli.

Sukolle on tähän tarkoitukseen varattu 51 000 €.  Epäselväksi jäi, kuussa vai koko loppuvuoden aikana. No, kouluille on tulossa ensi viikolla ohjeet ja lomake. Erän tulee olla maksussa marraskuussa.  Esitykset on tehtävä syyskuun loppuun mennessä.

Mitä tämä voisi tarkoittaa Auroran koululle?  Minä pohdin seuraavaa: Meitä (siis Auroran opettajia)  leikkaavat lähinnä hankkeet 2, 3, 6, 7 ja  9. Rehtorin tulisi siis ehdottaa noin  100- 500 euron (oma arvioni) kuukausipalkan korotusta. Yksi läpimennyt ehdokas tarvitsee siis syksyn aikana 400- 1200 euroa.  Jos  sukossa rahaa on tuo ym.  summaa kuussa/loppuvuoden aikana, ja kouluja on sata, niin karkeasti kukin koulu voisi saada läpi joko 2000 tai 510 euroa. Siis karkeasti  1/2 -5 opettaja koulua.

Muita infon asioita

Kaisu Toivonen esitteli rahatilannetta. Budjettiesityksessä sukon osuus 247  miljoonaa euroa.  Ongelma: kuinka tuolla rahalla hoidetaan ensi vuosi. Nyt tiedossa olevat menopaineet (mm. palkankorotukset ja oppilasmäärän kasvu) luovat tarpeen kattaa 3,8 miljoona euroa.

Palveluverkkoasia tullee lautakuntaan lokakuussa.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja toi terveisiä talousseminaarista. Marika Niemi haluaa puuttua sisäisiin vuokriin sopimuksilla ja tilojen käytön tehostamisella.

Kiinteistönhoito kärsii sekin rahapulasta. Se kohdistuu kunnossapitoon ja siivoukseen. Siivouksen mitoitusta tarkistetaa. Talonmiehet keskittyvät  kiinteistönhoitoon (ei käyttäjäpalveluihin).  Kiireellisiä hätätöitä tehdään ja vuosiohjelmaan merkittyjä toimia. Muusta tulee lasku. Ovet ja portit avataan ja suljetaan.

OPPILASHUOLLON  asioista kertoi hallintopäällikkö. Kaikkiin nousseisiin kysymyksiin ei vielä ole vastauksia. Opetuspäälliköltä tulee vielä kirjallinen ohje. OHR:lle tulossa yhteinen lakikoulutus.

• Laki ei tunne oppilashuoltoryhmää
• Rehtori johtaa OHR:ää. On oltava läsnä. Jos on pois, niin sijaisjärjestely. Kaikessa oppilastyössä ei.
• Sihteeri voi vaihtua. Koulusihteeri ei voi olla sihteerinä.
• Muistioiden tallentaminen. 10 vuotta koulussa. 
• Ohr-toiminnasta tiedotettava kaikilla mahdollisilla tavoilla.
• Huoltajalle pitää aina etukäteen ilmoittaa, että ohr käsittelee yksittäisen oppilaan asioita (mm. vakava tilanne). Akuuteissa tilanteissa ei ehdi etukäteen.  Onko OHR-kokous ja neuvottelu mennyt sekaisin?   
• Huom! Kiva-koulu ristiriitainen.
• Kirjaamisvelvoite. Tietojen luovutus.

Lopuksi kuultiin kestävästä kehityksestä Villa Elfvikistä.