Talous- ja strategiaseminaari

Lagstadin koulu, kuva lainassa koulun nettisivuilta.

TÄNÄÄN Espoon rehtorit on kutsuttu kokopäivän seminaariin. Teemana ovat talous ja strategia. Koulut saanevat tehtäväksi laatia oman tuloskorttinsa, niin veikkaan. Viimeisenä ohjelmassa on  kaava, jolla resurssit lasketaan ensi syyslukukauden osalta.

Seminaari alkaa aamukahveilla klo 8.30-9.00 ja päättyy klo 16. Luvassa perinteiseen tapaan realiaikaisia raportteja seminaarin kohokohdista.

RAPORTTI 1 klo 10.15

Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen avasi strategia-käsitettä:  Strategia on johtava ajatus, punainen lanka. Tuloskortti tulee. Koulu saa ottaa käyttöön, tämä asia pannaan kuntoon koulun rahoilla. Vielä auki, jatkuuko EFQM-jatkuu Efacafina? Siihen integroidaan laatukriteerit?

Rehtorit kokosivat sitten evääksi keskeisiä muutoksiä  toimintaympäristössä, jotka tulisi ottaa huomioon seuraavassa strategiassa. Mm.
 * ylisukupolvinen syrjäytyminen, köyhtyminen, pahoinvointi..
*  huonosti voivia lapsia
* varhaisen puuttumisen malli
* vanhemmuuden tukeminen
* opettajilta vaaditaan paljon, opettajia pitäisi valmentaa kohtaamaan vanhempia.
* rehtorin työn kiire, pois läsnäolemisesta.
* kieli-kulttuuriryhmät
* liikelaitostaminen: harmaan alueen työt. Kiinteistön hoitajien tehtävät.
* kokonaisbudjetti.
* opetussuunnitelmauudistus
* TVT/ Frontter/TVT- kehityksen mukana/tabletit?
* Kesua tehdään.

RAPORTTI 2.  seuraavana aamuna klo 7.20


Seminaarin seuraava kokonaisuus käsittelu talousasioita. Espoolaisoppilas maksaa tänä vuonna T n. 6800 e (ruotsinkielisissä kouluissa noin  5900 €( heillä ei ole erityisoppilaita mamuja  jne.). Lukiolainen maksaa noin  4900 €. Näissä summissa on mukana hallinto, opetus ja  oppilashuolto.

Jos tarkastellaan vain opetusta, Helsinki näyttää käyttävän pk-seudulla eniten rahaa oppilaisiin.

Helsinki:  4848 €, Espoo:  4815 € ja Vantaa 3709 €. 

Jos mukaan otetaan kaikki kulut, oppilashinta on perusopetuksessa Espoossa  8540 €,  (9450 € ruotsinkieliset), suomenkielinen lukiolainen 7021 € ja  ruotsinkielinen lukiolainen 7800.

Kuinka budjetissa pysyttiin 2010?

Opetustoimenjohtaja esitteli tuoreet tiedot. Niiden mukaan  peruskoulun puolella  käytettiin yht. 99,3% henkilöstömenoista. Suko itse meni hieman yli (102,9 %). Syynä oli muutos, jonka mukaan ATK-konehankintoja ei enää kirjattu investoinneiksi). Lukio käytti 97,3 % rahoistaan.  Ruokailu ylitti hieman
(101,3 %). Pahasti yli menivät iltapäivätoiminnan avustukset (149,1 %).

Entä koulut?

Pian L-levyllä on rehtorien luettavissa tiedot koulujen pysymisestä budjetissa.

• 85 % kouluista pysyi budjetissa (myös Aurora)
• 5 % kouluista ylitti yli 2 %
• 20 % alitti budjettinsa yli 2%

Tähän liittyen EKOAY:n rehtorijaoston puheenjohtaja Paavo Kokkala kertoi, että ensi viikolla toteutetaan uusi kysely kokonaisbudjetista.

Johtamisesta

Seuraavan teemana oli johtaminen. Opetustoimenjohtaja ja päälliköt käyttivät kukin puheenvuoron.

(1) Johtaminen kansainvälistyy Espoossa.  Yhteistyö Kanadan Yorkin kanssa syvenee. Yorkia kiinnostaa meikäläinen oppilashuolto, esi- ja alkuopetus, oppimisen tukeminen ja  koulurakentaminen
Etelä-Tapiolan koulusta on lähdössä oppilasdelegaatio Kanadaan. Suunnitteilla on pienen rehtoridelegaation lähettäminen vuosittain Quest-seminaariin.

(2) Pedagogisen johtamisen merkitys tulee kasvamaan. Rehtorin on kysyttävä: Mitä johdat, kun johdat koulua. Opetuspäällikön vastaus oli: Rehtori johtaa oppimista.Vain  se tekee koulusta koulun. Jollei sitä ole koulu on vain työpaikka.  Rehtorin tehtävä on saada tavoitteet henkilökunnan toiminnaksi. Kanadassa keinot ovat seuraavat:

1. Vähemmän tavoitteita, keskitytään syvennytään 

2. kehitetään opetushenkilökunnan ammatillista osaamista ja ammatillista.

3. arvioidaan edistymistä. Data. 

4. jaettu ja koordinoitu johtajuus 

5. tarvittaessa periksiantamaton väliintulotaktiikka.Koulu otetaan konktrolliin.

(3) Yhtenä ideana on rakentaa johtamisen tueksi  tietoon perustuva ohjausjärjestelmä. kanadasta poimittu idea toimii seuraavasti:
1. Määritellään taidot, joita oppilaat tarvitsevat. Vain muutama taito. Osaaminen jaetaan tasoihin 1-2-3-4
2. Määritellään, mitä taitoja opettajat tarvitsevat, jotta oppilaat pääsevät tavoitteisiin (edistyvät tasoissa)
3. Määritellään, miten me johtajina voimme edistää sitä, että opettajat oppivat ne tavat, joilla oppilaat kehittyvät.
4. Määritellään, kuinka opettajat sitoutetaan  uusiin käytänteisiin
5. Määritellään, kuinka oppilaat sitoutetaan  uusiin käytäteisiin
6. Seurataan, mitä  vaikutuksia uudella toiminnalla on.

(3) Johtamistavan on muututtava. Nyt edessä oleva iso muutos ei  toteudu komentamalla. Tavoite: Kaikki oppivat yltävät parhaimpaansa. "Tulee vaikeaa,  jos opettaja/rehtori haluaa, että maailman pysähtyy vuoteen 2003". Uutta johtamista kuvaavat

• yhdessä oppiminen
• yhdessä suunnitelu
• yhdessä opettaminen

Rehtorin on  tuotettava uudenlainen toimintakulttuuri, josta syntyy professionaalinen
oppiva yhteisö.

(4) Opettajuuden on muututtava. Ei riitä, että osaa itse opettaa hyvin. On otettava vastuuta muidenkin opettamisesta. Kouluihin muodotetaan PLC-ryhmiä (professionaalisesti oppiva yhteisö. Ideana on, että sopivin jaksoin pysähdytään kootun datan äärelle.  Tulokset käydään läpi ensi itse ja sitten yhdessä toisten opettajien kanssa. Ovatko oppilaat edistyneet? Miten voitaisiin tukea juuri Lasse, joka on putomassa tasolta 2 tasolle 1?  Kuinka luokan käytänteitä kannattaisi muuttaa? Tehdään suunnitelma. Seuraavassa jaksossa toteutetaan sitä ja katsotaan mikä toimi. mikä ei.

PLC:n idea on  reflektiivisesä kehässä, jossa opettajat arviovat ensin omaansa sitten toistensa työtä tavoitteena oppimisen parantamiseen.

(5) Huomio työnteon edellytyksiin. Hallintopäällikkö nosti Pekka Järvisen hyvän työyhteisön pilareista seuraavia johtamishaasteita:

• Perustehtävä kirkkaaksi: Poliittinen ops tulee olla myös oppilaan tasolla toteutunut ops- myös aineenopettajien roolin on muututtava.
• Työntekoa tukeva organisaatio: Rehtorin on varmistettava opettajien osaaminen. Rehtorin on taattava oppilaiden osallistaminen.
• Työntekoa palveleva johtaminen: Erma suositteli vaatimalla johtamista. 
• Selkeät töiden järjestelyt: Tietyn ajan oppilas/opettajat kestävät epävarmuutta.
• Yhteiset pelisäännät: Huomio ilmapiiriin/kulttuuriin. Sen pitäisi olla oppimis- ei suorituskeskeinen.
• Yhteistyö- ja vuorovaikutuksen laatu: Tärkeää; emme  enää toimi yksittäisenä opettajana. Oppilaita pitäå puhutella kohteliaasti, vaikka tämä onkin mokannut.
• Toiminnan  jatkuva arviointi:  Oikeiden asioiden arviointi motivoi.  Laatukriteerit vievät  fokusta oikeaan suuntaan.

Espoon strategiamalli

Iltapäivällä Kristiina Erkkilä johdattelu rehtoteita tuloskortin maailmaan. BSC:n taustalla  on
halu tehostaa strategista johtamista.  Tuloskortissa on neljä osaa, kullakin on on oma päämäärä, Tulostavoitteen asettaa Espoon strategiakielessä valtuusto, muut tasot asettavat tavoitteita. Nämä tavoitteet tulisi asettaa vuoropuhelussa, jossa ylempi taso viestii strategiaa, ja alempi antaa ylemmälle syötteitä.

Syksyn 2010 resurssien laskentamalli 

Espoossa kokonaisbudjetin taustalla on Juha Nurmen kehittelemä kaava, jolla resurssit lasketaan. Koska jatkossa ei ole enää integroituja oppilaita (vaan tehostetun tuen oppilaita), on jotenkin ratkaistava, miten tuki rahoitetaan. Ensi syksynä koulut saavat rahaa syksyn 2010 integroitujen määrän verran. Asteittain tästä luovutaan, ja alueen sosioekonominen tila tulee sen tilalle.

Starttiluokista osa muuttuu esi-ykkös-luokiksi. Tällaiset luokat tulevat neljään kouluun. Perinteisiä startteja muodostenaa  sitten tarpeen mukaan.

Koulut saavat kaavan käyttöönsä viikolla 10. Siihen sitten pudotetaan oppilastiedot 20.9.2011 mukaan.