SAIN perjantaina tosi mielenkiintoisen luentopyynnön. Oulun yliopisto kouluttaa alueen rehtoreita laatukriteereihin ja kaipaa koulutukseen ikäänkuin täydennykseksi osuutta "mitä on pedagoginen laatu". Huikea haaste. Mahdollisuus haastaa yleistä laatuajattelua pedagogiikan ehdoilla.
Nousinkin reippaana poikana kuuden pintaan kokoamaan aineistoa. On tuota kysymystä tullut vuosien varrella pohdittua, enkä ole ollenkaan ainoa. Ihan oikeatkin tutkijat ovat siitä kirjoittaneet. Onneksi.
Periaatteessa opetuksen laatua voi lähestyä didaktiikasta käsin hyvin simppelistä tai sitten laajemmin, opetuksen käsitteen kautta.
Simppeli vastaus pedagogiseen laatuun on: toteutunut opetussuunnitelma. Yksi didaktiikan doktriineita on, ettei ole universaalisti hyvää opetusta. Opetussuunnitelma muodostaa aina hyvänä pidetyn rajat. Simppelikin vastaus osoittautuu hyvin mutkikkaaksi, koska opetussuunnitelma ei ihan yksinkertaisesti tiivisty.
Laajemmin tarkasteltuna palaamme suomalaisen pedagogiikan opetuskäsitteseen. Mitkä ovat tuon tapahtuman fundamentaaliset elementit? Mitä (laatua) niiltä edellytetään, että opetukseksi kutsuttu on oikeasti opetusta?
TOINEN tämän viikonlopun työasia on valmistautuminen perjantaiseen vuosilomapäivään, jonka vietän totuttuun tapaan koulutustehtävissä. Minulla on ilo ohjata Helsingin yliopiston Palmenian rehtorikurssilaisten kehittämishankkeita. Kurssilaiset ovat kovaa A-luokkaa. Mukana ihan tuttujakin, mm. Jordmanin Mikko- kurssikaverini oppilaitosjohdon kouluttajaohjelmasta ja yksi maan johtava TVT-rexi, Esa Kukkasniemi. Koulutuspäivän avaukseen päivitän kaksi luentoa: pedagogisesta johtamisesta ja kehittämishankkeen ideasta.
KOLMAS homma on siirtää loput Pro Peruskoulu-kansanedustajaehdokkaiden esseet Luokanopettajalehden avaamaan vaaliblogiin.
Ja ihan vähän täytyy tehdä oikeitakin töitä valmistautumalla tiistain ops-kouluttajatiimimme suunnittelusessioon.
1 kommentti:
Kiitos kunniasta. Kiva nähdä perjantaina.
t. Esa
Lähetä kommentti