Opettajien työaika ei riitä- ratkaisuksi kokonaistyöaika?

AURORASSA ja monessa muussa koulussa tunnistetaan, että opettajien nykyinen työaikajärjestelmä on yksi merkittävä osasyy opettajien kuormittumiseen. Opettajille on tullut lisää työtehtäviä, eikä nykyisin työhön varattu aika yksinkertaisesti riitä.

Opettajien työaika nyt

Opettajien työaika on määritelty perinjuurin toisin kuin pääosalla muista ihmisistä. Tavallisilla ihmisillä työaika tarkoittaa työhön käytettävää aika /aikaa, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Yleensä se on  julkisella puolella 38 1/4  tuntia viikossa.

Opettajien työaika on paljon mutkikkaampi. Opettajalla on
- (1) Opetusvelvollisuustyöaika. Esim. luokanopettaja opettaa 24 tuntia viikossa. Hänen on oltava työpaikalla 24* 60 min.  Varsinaista opetusta on 45 minuttia tunnista. 15 minuuttia on välituntia, joka on työaikaa. Se ei siis ole lepoaikaa. Viiden oppitunnin päivässä opettajalla on siis velvollisuus olla työpaikalla 5 * 60 minuuttia.
- Opetuksen valmistelu ja jälkityöt ovat ns. luottoaikaa. Tiukasti ottaen tunteja ja materiaaleja ei siis ole tarkoitus  valmistella eikä kokeita korjata  esim. välitunneilla vaan ne tulee tehdä tuon 5*60 minuutin ulkopuolella. Laskennallisesti luottotyöaikaa on 30 minuttua/tunti. Näin viiden oppitunnin päivän pituus on 5 tuntia + 2,5 tuntia luottoaikaa, eli 7,5 tuntia.
- (2) Muut virkatehtävät. Tämän lisäksi opettajilla on 3 tuntia viikossa ns. YT-aikaa, siis 3* 38 * 60 min aikaa tehdä koulun yhteisiä asioita ja pitää mm. yhteyttä koteihin.
- Lisäksi osalle opettajista maksetaan erillinen tuntikorvaus eräistä  erikseen korvattavista vastuutehtävistä kuten ATK-laitteiden kunnossapidosta tai kirjastonhoidosta.  Kun ottaa tuon tehtävän vastaan, työ on tehtävä vaikka siihen kuluu enemmän aikaa, kuin mitä siitä maksetaan (esim. ATK meidämn kokoisessa koulussa 1.5 tuntia/viikko.
- Kerho- ja tukitunneista on voinut laskuttaa erikseen.
- lisäksi vuositasolla opettajilla on kolme * kuuden tunnin velvoite osallistua ns. Vesokoulutukseen (tai koulun lukuvuoden suunnittelupäivään jne,)
- Lisäksi opettajan kuuluu tehdä kaikki virkaan kuuluvat muut tehtävät ilman erillistä korvausta (näitä ovat esim. oppimissuunnitelmien teko, palaverit huoltajien kanssa...)

Mikä toimii, mikä ei?

Koulutyö on ratkaisevasti muuttunut. Kouluille on määrätty huomattavasti sellaisia tehtäviä, joihin ei ole työaikaa. Tällaisia tehtäviä on mm. opetussuunnitelmatyö, koulun itsearviointityö, vanhempainvartit, oppiashuollon vaatima työ , neuvottelut, ja monenlaisten asiakirjojen laadinta mm. erityisopetusta koskevan lainsäädännön nyt muuttuessa. Lisäksi opettajille näyttää siirtyvän  monenlaisia vastuutehtäviä, siistimistä, koristelua ja myös kalustoon ja sen hoitoon liittyviä tehtäviä. Koulujen tulee tehdä vaativia suunnitelmia mm. turvallisuuden takaamiseksi, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi jne.

Kolme YT-tuntia kuluu suurimmalta osalta opettajia koko ajan ihan perustehtäviin.  Opettajilla siis joudutaan teettämään piilotyötä, työtä, johon ei ole työaikaa. Asialle pitäisi tehdä jotain.

Olisiko kokonaistyöaika ratkaisu?

Jo vuosien ajan on puhuttu opettajien siirtymisestä kokonaistyöaikaan. Käsite on epävakaa, mutta yhteistä erilaisille määritelmille on tavoite, että opettaja saisi palkallista työaikaa kaikkeen siihen, mitä hänen odotetaan tekevän. Kokonaistyöaika ei tarkoita toimistotyöaikaa 8-16, vaikka opettajat joissain maissa tällaisessa järjestelmässä ovatkin.

Itse olisin kannattamassa kokonaistyöaikamallia, jossa olisi seuraavat piirteet
(1) Kullekin opettajalle laaditaan yhdessä hänen kanssaan henkilökohtainen toimenkuva. Toimenkuvassa on mahdollista vaihtaa opetusvelvollisuutta muuhun työhön Vessin mukaisesti vaihtosuhteella 1: 1,5. (Perusteena on että tuossa työssä ei ole opetuksen valmistautumiseen jne. laskettavaa luottoaikaa).
(2) Toimenkuvan yhteydessä määritellään myös kolmen YT-tunnin käyttö.  Toimenkuvaan voidaan myös lisätä muuta työtä ostamalla siihen lisätyöaikaa em. tavalla,
(3) Opettajalla säilyy edelleen luottoaika opetukseen liittyvissä asioissa.
(4) Kaikille luokanopettajille varattaisiin viikottain erillinen vastaanottoaika (puhelinaika). Aurorassa tämä edellyttäisi noin 15 tunnin varaamista koulun budjetista (2 %). Tuo aika voisi olla kaikille opettajille yhteinen (jos puhelimia riittää) tai räätälöity jokaiselle erikseen.
(5) Lähtökohtana olisi aluksi koulun normaalibudjetti nykyisellä kaavalla laskettuna. Esim. Aurorassa se on noin 1,4 miljoonaa vuodessa. Vuoden 2010 kokemusten perusteella pystyisimme lisäämään oleellisesti joustavuutta ja ulottamaan  merkittävästi  palkallista työaikaa nyt "talkoilla" tehtävään työhön ilman, että se maksaisi kunnalle yhtään  enempää.
(6) Kyseessä ei ole hattutemppu. Kokonaistyöaika rahoitettaisiin rationalisoimalla ns. tuntikehyksen käyttöä ja suunnittelemalla opetusryhmien koot eri aineissa huolellisesti  tarkoituksenmukaisiksi.

Jos kokonaistyöajasta päätetään käynnistää pilotointi, oletan, että Auroran koulu olisi viivana ilmoittautumassa mukaan. Pilotointi edellyttää kuitenkin hyvää mallia pohjustavaa työajan seurantaa, hankkeen ennakkosuunnittelua, talouden seurannan saattamista riittävälle laatutasolle ja riskianalyysiä.

Idean saamaa kritiikkiä

Kritiikki on arvokasta. Tällaisin kommentteja kokonaistyöaika on mm.  naamakirjassa herättänyt:

• MALLISTA: Työaikakokeilun tulee olla sellainen, että se on monistettavissa kaikkiin kuntiin. Tämä ei ole.
• ISO MUUTOS. Muutos vaatisi kovasti rohkeutta; oppitunnit palkkauksen perusteena on syöpynyt selkäytimiin mutta ei lähimainkaan vastaa tämän päivän opettajan työtä. Muutosvastarintaa silti varmasti olisi.
• Toinen vaikeus, mikä lastussakin oli mainittu, on se, että koulun arkea pitäsi osata/rohjeta muuttaa ehkä radikaalistikin - tarkoitan opetusjärjestelyjä mm. ryhmien joustavampaa muodostamista ym.
• LISÄÄ JOUSTAVUUTTA. Jos siis kokeilisimme kokonaistyöaikaa sillä yksinkertaisella mallilla, jota blogissa tavoittelen, voisi opettajka vaihtaa oppitunteja esim. ops.työhön suhteessa 1:1,5. Opettaja palkka ei tässä esimerkissä nousisi, mutta ops-työ saataisiin palkallisejn työajan piirii ja hänen tuntimääränsä vähenisi. En millään ymmärrä, miten tämä olisi huono ratkaisu. Jos hän taas haluaa pitää kaikki tuntinsa, ops-työstä maksettaisiin ylitöinä.Nyt ops-työstä ei makseta. En siis halua lisätä opettajien työmäärää, vaan vähentää sitä ja sattaa asteittain kaikki työ työajan ja palkamaksun piiriin. Tämä edellyttää, että koulun budjetti on kunnollinen. 
• PELKKÄ JOUSTAVUUS EI RIITÄ. Tuota, tuota ... siis haluat että työn sisältöä voi muuttaa. Ok. Mutta mistä saat tunneille pitäjät. Mallissasi ei ollut luovutettujen tuntien pitäjää suunniteltuna ? Eli jos joku luopuu jonkun on otettava tunnit. Eikö vain. Opetushan on järjestettävä. Ryhmäkoot jne eivät riitä tähän. 
• Eli ainut kauppatavara on heille YT-aika. Jotenka jotta joku saa opv-huojennusta ja muuta työtä jonkun on myytävä vastineeksi yt-aikaansa pidettäviin tunteihin ?? Eli tolpillaan olo luokassa lisääntyy.  
• Mitä lisäarvoa on siinä, että tehdään samat työt kuin ennenkin "joustavoitetusti"??? Toiset tekevät enemmän kuin ennen, toiset vähemmän kuin ennen? Keskimäärin 1 prosentin lisäbudjetoinnilla. Ei kelpaa!!!!! Joustavuus onnistuu opv-järjestelmässäkin, ehkä paremminkin.
• Minusta veljet tuijottaa sormea, kun pitäisi tuijottaa kuuta. Pitää katsoa. paljonko opettajan palkka nousee, ja mitä työtä hän tekee työajallaan. Näyttää olevan tosi vaikea teema.
• TARVITAAN LISÄÄ RAHAA. Ainut keino on että kokonaistyöajan aikaansaamiseksi on lisättävä rahaa (pakollista ja luottotyöaikaa ja maksettava siitä ) jota voi sitten jaotella tilanteen mukaan. Tämä maksaa ja tätä ei voi tehdä nykyisillä budjeteilla...vai kuinka.
• Entisenä ay-miehenä en oikein löytänyt punaista lankaa ...
• Budjetista jäi sinulle ... mutta miten ensivuonna kun valtion pienryhmäjakoon ei rahoja ole? Ne olivat vain tälle vuodelle. 
• Edelleen kyllä löysät otetaan ja siirretään vaikkapa yläkouluille joilta varastettiin roppakaupalla. Eli mallisi rahoitus ei kestä jatkossa ... valitettavasti. Jostain on saatava ylimääräiset rahat jotta uudistus toimisi.
• Alan kallistua takaisin sille kannalle että nykysysteemi toimii, kunhan saa tehdä työnsä rauhassa eikä reksit hätistele hännillä liikaa :-)
• HELSINGIN KOKEILU. Oisko niistä taannoisista Helsingin kokonaistyöajan kokeiluista joitain tuloksia nähtävillä jossain? (Taisivat silloin väsähtää kaikenaikaiseen minuuttien kirjamiseen.)
• Kruunuhaan kokeilun lisäarvo oli opettajille enemmän kuin 1% vaikka palkkapottia ei kasvatettua sen enempää. Lisäarvo perustui toimenkuvien joustavoittamiseen. (Tuo prosentti ei kuitenkaan riitä!)
• Kun se palkka ei näissä kokeiluissa ole noussut, niin ei ole noussut. Esim. Kruunuhaassa kävi monille päinvastoin: OV-Tes olisi tuottanut paremmat ansiot.
• Kokeilla kannattaa, jos resursseja on luvassa. Lisääntyneestä sitoutuneisuudesta työpaikkaan tulee seurata lisää palkkaa. Merkittävästi enemmin kuin 1%. Kokeiluja eri malleista kuitenkin tarvitaan.
• Edelliset kokeilut eivät olleet mitenkään rohkaisevia. Yleensä on käynyt niin, että kokeiluissa annetaan resursseja enemmän kuin homma sitten myöhemmin lanseeraataan. Näin kävi aikoinaan mm. tuntikehyskokeiluissa. Kokeilukouluille annettiin kaikenmaailman resurssitunteja, kun homma lähti yleisesti käyntiin, resuresseja vähennettiin alkuperäisestä.  
• Myös nykyjärjestelmällä saadaan kaikki työ palkan piiriin, jos asia työnantajia kiinnostaa. Kruunuhaan kokeilu, jossa lisättiin 1 % palkkapottiin asian hoitamiseksi kokonaistyöaikamallilla, oli loppujen lopuksi aika irvokasta opettajia kohtaan.
• KUNNON EHTOJA EI TULE. Kunnon ehdoilla, mutta niitä on työnantajilta turha odottaa. Eiköhän anneta olla koko homman, kun kunnollista tarjousta on aivan turha odottaa.
• KOKEILUJA TARVITAAN. Kokeiluja pitäisi jatkaa. Se edellyttäisi oikeaa halua ja resurssointeja myös työnantajalta. Ja tietenkin toimivaa yhteistyötä. Viritystä on jossain myös tiedossani asian suuntaan.
• JO TERMI ON HUONO. Itse puhun mieluummin kokonaispalkkauksesta kuin kokonaistyöajasta.
• 15 % LISÄÄ RAHAA. Tunnit jää pitämättä, jos aletaan maksaa kuten visioit. Nimittäin sillä 1 % ei paljoa OPS-työtä tehdä. Tai ryhmäkoot suurenee jne. Tämä juttu on jauhettu jo niin moneen kertaan ja nähty, että kun ei toimi, ei toimi. Varsinkaan niukan talouden aikana. Itselleni kelpaa tuollainen kokeilu sanotaan +15 % budjetoinnilla, ei + 1:llä.
• TÖIDEN TASAISEMPI JAKAMINEN. Olisi hyvä juttu. Tuntuu, että nykyisellään toiset opettajat paahtavat 10-tuntisia työpäiviä tehden välillä laiskempien kollegojensa töitä, jotka kenties tekevät vain 5-7-tuntisia päiviä samalla liksalla. Jospa me kaikki tekisimme töitä vaikkapa sen 8 tuntia, niin ei tarvitsisi marista ja mankua sitä, että jotkut ei tee kunnolla töitään, ja toiset uurastaa itsensä uuvuksiin...
• HIOSTUSTA. Jouduin kohtaamaan asian kymmenen vuotta sitten, kun menin yksityiseen kouluun. Teimme kokonaistyöaikaa kyselemättä, mutta saimme palkan vain opetusvelvollisuuden mukaan. Käynnistyi työaikalakiin perustuva keskustelu, voitimme taisteluksi päätyneen tilanteen. Oma kantani on EI, ellei palkka nouse huimasti.Opettaja ei leiju työmaalla, vuorovaikutus on 100% , olipa se 24 tai 38 h /vko.
• VAATII ESIMIESTAITOJA. Kysehän on siitä, että liian monessa tapauksessa työantajat haluaisivat kontrolloida työntekijöiden ajankäyttöä yhä tarkemmin. Kokonaistyöaika vaatii hyviä esimiestaitoja - niin hyviä, että se voi olla monelle esimiehelle liikaa. Hyvissä käsissä se taas voisi kunnon rahoituksella olla hyvä järjestelmä.
• OPETTAJAT TEKEVÄT JO NYT LIIKAA TÖITÄ. Haikailu kokonaistyöajasta perustuu lähes poikkeuksetta oletukseen, että puute opettajatyövoimasta korjaantuisi kokonaistyöaikaan mentäessä. Eihän se korjaudu, koska opettajat tekevät laskennallisesti jo saman verran työtä:
• OPETTAJAN VAPAUS SUPISTUU. Jos luokanopettajalla on opv 24 ja se muutetaan yleistyöajaksi 1,5 kertoimella ja lisätään siihen 3 yt-tuntia, saadaan 39 tuntia työtä viikossa. Siitä tulee 1482 tuntia vuodessa. Siihen vesot, 18 tuntia ja nykyiset ylitunnit, ollaan 1600 tunnin kokonaisuudessa. Samat työntekijät, sama työ, mutta eri järjestelmä, missä työnantajan määräysvalta on lisääntynyt ja opettajan oma määräysvalta kaventunut. 
• SEURANTA VAIKEAA. Työajan seuraaminen vuoden tasoittumisajalla on vaativaa. Jos esimiehen ja opettajan kesken työajan seuranta ei toimi, vuosityöaika on täynnä ennen lukuvuoden loppua.
• MIELUUMMIN...Minun neuvo on se , että tehkää vähemmän töitä
• Ensinnäkään kaikkea ei ole pakko tehdä ja sen mitä on pakko tehdä voi tehdä toisella tavalla. Pois ruikutus ja tilalle oman elämän hallinta.