Kosti Helimäki R.I.P.

Kosti Helimäen kuva Hesarin sivuilta lainattuna.  

HESARISSA oli vasta uutinen, että sosiaalineuvos Kosti Helimäki on kuollut syntymäkunnassaan Virroilla 26.10. 2012. Kuollessaan Helimäki oli 80-vuotias.

MINÄ tutustuin Helimäkeen, kun olin nuori vastavalmistunut  luokanopettaja. Marssimme  kurssitoverini Jorma J. Ahosen ja lapsuuden ystäväni Juhani Ihanuksen kanssa Annankadun komeaan Raittiuskasvatusliiton huoneistoon ja myimme Kostille idean "Tuomo Kuono ja Tupaa "- diashowsta. Pakettiin kuului parikymmentä nukkediaa (nuket tekivät Juha ja Krista Syrjälä)  ja kuulokuva musiikkeineen kaikkineen. Kosti näytti vihreää valoa. Materiaali oli valmis vuonna 1980,  ja siitä alkoi pitkä yhteistyömme erilaisten terveyskasvatusmateriaalien parissa. Sain olla mukana kirjoittamassa tuolloin vielä tuotettuja raittiuskirjoitustehtäviä ja yhä monessa suhteessa idealtaan moderneja kerhomateriaaleja. Osaan  liittyi oikein VHS-videomateriaaliakin. Viimeiset yhteistyöprojektimme ajoittuivat 1990-luvun puoliväliin.

Helimäki oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Hesarin mukaan hän väsyi 70-luvulla  mustavalkoisina pitämiinsä raittiuskilpakirjoitusten aineistoihin ja ryhtyi Irma-vaimonsa komennuksesta  tekemään  itse parempia. Helimäestä kasvoikin mainio järjestöihminen. Raittiuskasvatusliitosta tuli hänen aikanaan Nuorisokasvatusliitto, joka sittemmin tosiasiallisesti sulautui Terveys ry:een. Helimäki rakensi verkostoja jo ennenkuin niistä edes puhuttiin. Ansioistaan Tasavallan Presidentti myönsi hänelle sosiaalineuvoksen arvonimen.

Kosti Helimäki oli taitava ihmisten johtaja. Hän osasi kannustaa ja innostaa - myös minua. Helimäki oli oman isäni ikäluokkaa. Oli helppo ottaa sellaiselta oppia. Jossain keskustelussa hän harmitteli uranvalintaansa ja pohti, olisiko elämä ollut toisenlaista, jos hän olisi hakeutunut liike-elämän palvelukseen. Ehkä.  Kykyjä hänellä varmasti olisi ollut. Mutta Kosti halusi edistää hyvää maailmassa. Loppuun asti.

Olen hyvin kiitollinen upeista mahdollisuuksista opetella oppimateriaalin tekoa  ja niistä syvällisistä viisauksista, joita hän  yhteistyökumppaneilleen jakoi. Konkreetisti Kostin vaikutus näkyy yhä  omassa kirjahyllyssäni TimeSystem-kalentereiden rivistönä. Tosin hänellä ne olivat paremmin suorassa.

Muistan elävästi, kun kerran jo hieman varttuneempana, saavuin myöhässä johonkin kokoukseen, ja Kostia kiinnosti, millä autolla tulin. Minulla oli tuolloin vanhahko valkoinen 1980-luvun alun Mersu. Kosti sanoi:
- Mitäpä muuta nuori mies voi toivoa kuin valkoisen Mersun.

Osui ja upposi. Juuri näin ihmisiä johdetaan! Kosti kirjoitti minulle myös komean suosituskirjeen, kun hain vuonna 1989 Auroran koulun rehtoriksi. Olin siitä hyvin ylpeä.

Kiitos, Kosti, että sain  tehdä tovin kanssasi yhteistä matkaa. Kepeät mullat!

Ks. http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/5208/kosti-helimäki

R.I.P. Rafael Tapaninen

Rehtori Rafael Tapaninen 1990- luvun lopulla otetussa
espoolaisrehtorien yhteiskuvassa. Kuvaa on työstetty
Camera+-ohjelmalla.

RAFAEL Tapaninen kuvasi itse itseään joskus "myöhään kukkivaksi", "late blooming". Hän teki monet asiat hieman vanhempana kuin muut.

Minulla oli ilo kohdata Rafu ensimmäisen kerran 80-luvulla ollessani töissä OKL:lla jossain opiskelijatapahtumassa. Rafu oli juuri aloittanut opinnot luokanopettajaksi - ja vuonna 1947 syntyneenä hän oli monia opettajiaan vanhempi - mm. minua.

Merkittävän pappis-suvun jälkeläinen oli ehtinyt opiskella teologiaa pitkään ennenkuin päätyi opettajaksi. Hän oli myös toiminut erityisopettajana pitkään ennenkuin aloitti opettajaopinnot.   Luokanopettajaa Rafusta ei tullut.  Hän erikoistui jotain oikotietä pitkin erityisopettajaksi, ja muistelen, ettei hän suorittanut luokanopettajan tutkintoa loppuun.

Rafu oli  minulle  monessa viisas aikuinen.  Hänellä oli mm. vankka ja omaperäinen näkemys siitä, mitä erityisopetus on. " Erityisopettajan uraa ei valita, erityisopetus valitsee opettajansa", hän filosofeerasi.

EHKÄ pisimmän työrupeaman Rafu teki Merisaappaan koulussa, joka oli  Espoossa aivan erikoinen koulu. Oppilaina oli mitä suurimmassa syjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka kävivät päivän Rafun koulua, ja muun osan vuorokautta he olivat viereisessä hoitolaitoksessa. Merisaapas oli pieni koulu. Usein vain kymmenkunta oppilasta ja pari opettajaa. Kävin jostain syystä tutustumassa kouluun 90-luvulla pienen oppilasryhmän kanssa, ja tunnelma oli aivan omanlaisensa. Iso, turvallinen, hitaanoloinen opettaja loi kouluun kiireettömän ja välittävän ilmapiirin. Oppilaat arvostivat silmin nähden opettajaansa. Ihan helppo työkaveri hän ei kuulema ollut. Niinkuin ei moni mukaan iso persoona.

REHTORISEMINAAREISSA Rafu sen sijaan oli iltaisin hauska ja pidetty seuramies. Juttuja riitti. Hän oli monella tavalla iso mies, ja legendojen mukaan myös hyvin omaehtoinen. Paras tarina, joka Rafusta kulkee, liittyy hänen itse itselleen määräämiin vapaapäiviin. Oman loman perusteena olivat "pitämättömät sairauslomat". Rexikokouksissa hän käytti rohkeita puheenvuoroja oman koulunsa puolesta. Ja aina kravatti kaulassa.

Rafun viimeisiä työvuosia sävyttivät terveysongelmat, joiden kanssa hän itse näytti eläneen sovussa. Rafu jäi eläkkeelle keväällä vuonna 2006. Hän sai elää vapaaherrana vain kuusi vuotta, kunnes hänelle varattu aika tuli täyteen. Hän olisi ansainnut enemmän. Rafun  siunaustilaisuus on aivan muutaman päivän kuluttua.

Oli hienoa tuntea, Sinut, Martti Alfred Rafael Tapaninen. Kepeät mullat.

Shortly in English
Rafael Tapaninen was a legendary headmaster of a special school in Espoo (Merisaappaan koulu) for children with extra strong needs for support. Rafael  was born in 1947. He was supposed tobe a priest, but the plans changed. He became a very supportive special teacher and a big person.  Rafael  retired in 2006, and died too soon,  only  a few days ago.  It was a great priviledge to know You, Rafu. Rest in Peace.

Hyviä ja ei niin hyviä uutisia

Videoclipsi: vs. sivitysjohtaja  Sampo Suihko

esittäytyi rexeille

TORSTAI oli oikein tärkeä päivä ensi lukuvuoden työn suunnittelun kannalta. Illalla kokoontui suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta, ja sen listalla oli tärkeitä Auroraakin koskevia päätöksiä: ennen muuta tulevien ekaluokkalaisten määrä. Saamme ottaa 61 ekaluokkalaista, siis kolme luokallista.

KLO 12 alkoi Keski- ja Pohjois-Espoon rehtorien aluekokous, ja kokoustamista jatkettiin klo 14 Valtuustotalon rexi-infossa. Jaettavana oli sekä hyviä että ei niin hyviä uutisia. 

Hyviä uutisia

• Espoo on saanut jälleen rahaa opetusryhmien pienentämiseen, nyt 2,3 miljoonaa. Tällä kertaa lisärahaa saivat myös yläkoulut. Koulujen saama lisätuntimäärä oli 10-24. Aurora sai 16 tuntia (tänä lukuvuonna 17). Lisärahan ehto on, ettei kunta leikkaa tuntikehystä. Rahojen menettäminen voi kuitenkin olla vaarassa (ks. ei niin hyviä uutisia).
• Käsityön opetukseen on ilmestynyt uusi, kuulema hyvä työsuojeluopas.
• Avustajaresussin myöntämisperusteet eivät muutu. Suomeksi se tarkoittaa, että oppilashuoltoryhmien on hyvä varautua kokoamaan lisäresurssien haussa tarvittavia papereita.
• Espoo on mukana YK:n yliopiston kestävän kehityksen verkostossa (RCE). 
• Espoo odottaa saavansa vielä ns. kerhorahaa. Päätöksiä ei ole kuitenkaan tullut.

Ei niin hyviä uutisia

• Tuore lakiuudistus tähtää siihen, että erityisluokalla opiskelevien oppilaitten määrä pienenisi. Yllättäen Espoossa  erityisluokkien tarve jatkaa kuitenki kasvua.  Muutos, jossa ns. integroitujen  oppilaiden (nykyään  tehostetun tuen oppilaiden)  opetuksen järjestämiseen ei enää myönnetä aikaisempaan tapaan lisämäärärahaa, saattaa olla yksi syy. Yhden uuden erityisluokan kustannukset ovat 100 000 euroa vuodessa.  Kaupunki on päätymässä ratkaisuun, jossa koulu, josta oppilas lähetetään kesken vuoden erityisluokalla, lähettää oppilaan repussa myös 1/8 tarvittavasta rahasta.
• Espoo siirtyy jo syksyllä Opitista Frontteriin. Syyslukukausi on siirtymäaikaa. Ilmeisesti opettajien sähköpostitunnukset myös vaihtuvat. Opitin eri aineisiin laaditut materiaalit menetetään, mutta tilalle on tulossa muiden kustantajien materiaaleja. Siitä, kuka maksaa jatkossa materiaalit (kunta vai koulut), ei ollut puhetta.
• Sähköisellä puolella on vilkasta muutosta. Henkilökunnan intra Essi katoaa, ja tilalle tulee Sharepoint. Virkavapausanomukset jne. tehdään uudella Henkalla syksystä alkaen.
• Iltapäivän vakavin keskustelu käytiin taloustilanteesta. Opetustoimenjohtajan vastuulla olevassa budjetissa on hänestä riippumattomista syistä miljoonien aukko. 
• Suuri  joukko rehtoreita on huomannut vastaavan aukon koulujen budjeteissaan. Jostain  syystä ensimmäistä kertaa kokonaisbudjetin käyttöönoton jälkeen koululle taidolla laaditun  ja lasketun tuntikehyksen  ja koululle myönnetyn euromäärän välillä on kasvava kuilu. Jotain on tapahtunut vuodenvaihteessa. Tämä kuilu on huolestuttava, koska se tarkoittaa, että koulusta riippumattomista syistä palkkarahat ylittyvät koko kevään ajan. Koska budjetissa on pysyttävä, koulu joutuu leikkaamaan syksyllä saamaansa tuntimäärää eikä voi käyttää sitä kokonaan, koska tuntikehykseen ei ole riittävästi rahaa. Jos taas koulut leikkaavat tuntikehystä menetetään myös POP-raha. 
• Aurorassa aukko kehyksen ja palkkarahojen välillä on kolmen kuukauden osalta noin 27 000 euroa. Jos tilanne jatkuu tällaisena (joka on siis pahin mahdollinen vaihtoehto), olemme elokuun alussa lähes 70 000 euroa pakkasella  noin 1,4 miljoonan budjetista. Kun yhden oppitunnin hinta on vuodessa noin 2200 euroa, niin meidän olisi leikattava karkeasti 32 tuntia käytössämme olevasta noin 600:sta viikkotunnusta yksin tästä syystä. Mutta koska säästö pitää tehdä puolessa vuodessa, leikkaus olisikin syksyn ajan noin 60 tuntia. Keväällä tätä leikkausta ei olisi, vaan silloin käytössä oli 32 tuntia lisää esim. erikseen laskutettaviin tunteihin (tukiopetus).
• Jos siis aukon kasvu jatkuu, meidän olisi lisäksi varauduttava siihen, että sama aukon repeäminen jatkuu myös syksyllä. Näin meidän olisi jätettävä käyttämättä lisäksi  noin 30 tuntia.  Näin leikkaustarve olisi syksyn aikana  yhteensä 92  tuntia kehyskaavan tuottamasta 600:sta viikkotunnista. Leikkaus olisi syksyn osalta 15 %, ja kevään osalta 5 %.  Pahimpina lamavuosina 90-luvulla, leikkaukset olivat suuruusluokkaa 2-3 %. Leikkaus vastaa 3-4 opettajan työpanosta.

RAHA-asiaa on luvattu selvitellä. Lautakunta käsittelee sitä huhtikuun kokouksessa. Lautakunnalla on omaa rahaa vielä 1,5 miljoonaa ja se  voi  esittää, että  valtuusto paikkaisi puuttuvan aukon. Lopullisesti päätöksen tekee valtuusto toukokuussa. Kaikkiaan espoolaisoppilaan hinta opetuksen, hallinnon ja oppilashuollon osalta on tällä hetkellä 5925 euroa.  Kun mukaan otetaan kaikki menot, hinta on 8661 euroa.

MEIDÄN on Aurorassa pakko odottaa toukokuun alkuun, jotta nähdään, jatkuuko aukon kasvu. Jos kasbvu pysähtyy kokonaan, maailma on valoisampi. On jopa mahdollista, että syntynyt velka supistuu esim. ns. Kela-korvausten vuoksi. Aukko voi myös  kasvaa jatkossa hitaammin.

Tilanne on kuitenkin sellainen, että vaihtoehtoa tokaluokkien yhdistämiselle kahdeksi kolmosluokaksi ei ole. Ei raha- muttei myöskään luokkatilasyistä. Joudumme lisäksi lykkäämään useiden määräaikaisten opettajien tehtävien hakuunlaittoa.

Ja jos valtuusto myöntää lisärahaa, tilanne voi jälleen kerran muuttua. Elämme mielenkiintoisia aikoja. 

Sampo Suihko sivistysjohtajaksi

ESPOON kaupunginhallitus on juuri valinnut sivistystoimenjohtajan sijaiseksi  Aulis Pitkälän virkavapauden ajaksi FM Sampo Suihkon (kok.). Suihko on toiminut viime vuodet Omniassa kuntayhtymän johtajana. Sitä ennen hän oli pitkään sivistystoimessa kehittämisjohtajana.

Olen ollut Sampo-fani jo lapsesta alkaen. Sampo pelasi pesistä muistaakseni Puna-Mustissa pari ikäluokkaa vanhemmissa. Minä harrastelin TMP:ssä. Liikunnan lisäksi Sampo on musiikkimiehiä; hän laulaa "Köyhät ritarit"-kvartetissa.  Poikamainen Sampo on saavuttanut viime elokuussa 6o vuoden iän.

Suihko asuu Vantaalla.

Pasi Sahlberg Lo-liiton vieraana Educassa

DOSENTTI Pasi Sahberg  on  Luokanopettajaliiton  vieraana Educan opettajan olohuoneessa lauantaina 28.1. 2012 klo 11-11.30. Maailmalla suomalaista peruskoulua huikealla  menestyksellä mm. teoksellaan "Finnish lessons" markkinoinut Sahlberg avaa  omaa  näkemystään suomalaisen koulun tulevaisuuden haasteista ja kommentoi Luokanopettajaliiton uunituoretta koulutuspoliittista ohjelmaa "Tulevaisuuden hyvä koulu".

Sahberg on luvannut olla hetken aikaa  tavattavissa session jälkeen. Nopeimmilla on  mahdollisuus saada hänen teoksensa nimikirjoituksella varustettuna.

Finnish Lessons-teoksesta enemmän esim.
http://www.finnishlessons.com/
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2011/12/finnish-lessons-mita-suomesta-voi-oppia.html

Toimittaja Sari Aviv kuvaajineen Aurorassa

Kuvausryhmä  haastattelemassa luokanopettaja Sirpa 

Wassia. Keskellä Sari Aviv.

DAN Rather Reports on kuuluisa jenkki-tv-ohjelma New Yorkissa. Ohjelman yksi toimittajista Sari Aviv vieraili tänään Aurorassa  tekemässä juttua suomalaisen koulun kummallisuuksista.

Kuvausryhmä tuli koululle heti aamutuimaan. He halusivat panna  purkkiin kokonaisen suomalaiskoulun koulupäivän.  Ja mehän katoimme  heille sellaisen:

- Heti aamulla henkilökunnan YT-istunto.
- Sitten rexin haastattelu ja
- opettaja Kia Sjöman-Jokisen luokan ypi-tunti, jossa SmartBoard herätti ihastusta.
- Klo 10 pidettiin salissa lokakuun yhteinen päivänavaus teemalla "kansainvälisyys ja kulttuurikasvatus." 6a:n oppilaat soittivat itsesäveltämänsä upean afrikkalaisen kappaleen, rexi piti lyhyen puheen ja koko koulu lauloi yhdessä teemanmukaisia lauluja opettajien bändin säestyksellä. Komeaa, vaikka itse sanonkin.
- Sitten esittelimme koulumme tukitoimista Ulla Maija Jutilan ja Pirjo Liljan  SiniMix-ryhmää.
- Seuraavaksi taltioitiin Ulla Hämäläisen ja Julia Uotilan 3ab-luokan musiikkituntia. Kuvausryhmä halusi näyttää katsojilleen  suomalaisen koulun erikoisuuden: rehtorin joka opettaa. Muualla maailmassa rexi on vain pomo.
- Hannu Kivistön turvallisuustuokio 4c-luokalle TN-luokassa ihastutti vieraita;
- samoin käytäväpäivystysjärjestelmämme.
- Puhumattakaan Kaitsun ja Arjan taikomasta maukkasta koululounaasta.
- Siestalla sydämiä vei Jukka Jokirannan vetämä pantomiimi-harjoitus ja
- Risto Schirayn bändikerhon tyttöjen upea esitys.
- Siestan jälkeen kuvattiin vielä erityisopettaja Hanna Haapamäkeä työssään opettamassa  ässiä ja ärriä sekä
- Sirpa Wassin 4b-luokan tuntia.
- Oppituntien jo loputtua, kuvausryhmä vieraili vielä aineopettajatiimin kokouksessa ja
- haastatteli päätteeksi rehtoria.
- Pisteenä i:n päälle oli vielä kuvaus kansliassa.

YMMÄRSIN niin, että amerikkalaiset ystävämme olivat syvästi hämillään näkemästään. Suomalaisen koulun opetusohjelma on huikean laaja. Koulussa voi myös harrastaa- ei vain valmistautua testeihin. Toimittaja ei oikein voinut ymmärtää, kuinka suomalaiset voivat luottaa siihen, että  opettajat opettavat hyvin (kun ei ole testejä eikä tarkastajia). Selitin heille, että meillä oletetaan, että hyvän opettajan opetus on hyvää. Siksi fokus on siinä, että opettajankoulutukseen saadaan ikäluokan parhaat ja heille tarjotaan huippukoulutus.  Kontrolli ei ole meillä se juttu.

Vieraat näyttivät vaikuttuneilta. Toimittaja kysyi lopuksi minulta, miksi luulen, että Cimon johtaja Pasi Sahlberg halusi ohjata tämän kuvausryhmän juuri meille. Ehkä olen tehnyt jotain pahaa Pasille, lohkaisin. Vakavasti: Luulen, että siksi, että huomio ei kiinnity upeisiin puitteisiin (joita monella koululla on tarjota) vaan opettajien ja oppilaiden perheenomaiseen välittävään kasvatussuhteeseen, joka minusta on se juttu.

Muutospohdintaa pitkän viikonlopun kunniaksi

1a- ja starttiluokassa aloitettiin ART-tunnit. Opettajina Leila ja Marja.
Fiksu uudistus.

PITKÄ viikonloppu teki hyvää. Katkos ja ihan muut jutut auttavat usein ottamaan etäisyyttä siihen, mitä tekee.

Syyskuu on nyt voitettu kanta, ja kuten olen aikaisemmin marissut, se oli liian täynnä erilaisia työtehtäviä. Koska olen marissut siitä - enkä ainoana- jo pitkään, oletan, että asiaintila oikeasti muuttuu. On siis muutoksia, joita oikein odottaa: Parannuksia.

OLIN vuosilomapäiväni Kuopioissa. Itä-Suomen yliopisto on järjestänyt nuorille rehtoreille koulutusohjelman, jossa minun vastuullani oli puhua Muutoksen arkkitehtuurista ja muutosvastarinnasta. Muutosteema on minulle läheinen. Tein siitä kauan sitten väitöskirjani, ja olen saanut sen jälkeen perehtyä jopa teoreetikot henkilökohtaisesti tapaamalla mm. Michael Fullanin ja Andy Hargreavesin muutosteorioihin.

Lähes kaikilla muutosta ja reformeja tutkineilla on varsin sama näky siitä, kuinka reformit tulisi toteuttaa: Oikea vastaus on  humaanisti ihmisten tahdissa ja kaikki mukaan suunnitteluun ottaen. Harmi, että oikeassa elämässä reformit tehdään yleensä tasan nurinperin: pakottamalla, ylhäältä alas, ihmisten osaaminen ja itsekunnioitus laiminlyöden. Huomasin, että omien muutosluentojeni humaani ydin on kestävä, olen vain hieman hionut niitä. Muutos voi olla myös sellaista, kaizenia.

PIDIN Kuopiossa neljä tuntia luentoa pötköön. Osallistujat olivat aktiivisia  ja ystävällisiä. Uskon, että tavoitimme  yhdessä muutosilmiöstä paljon  oleellista.

Sain jakaa heille vuonna 2007 yhdessä Markku Pelkosen kanssa tekemämme "Muutoksen lokikirjan", josta olen edelleen tosi ylpeä.

Avaan luennoilla usein muutosteemaa paitsi teorioista käsin, myös kuvaamalla  casena Auroran koululla  vuodesta 1989 alkaen tapahtuneita asioita: kerron ideoista, jotka yhä elävät ja niistä, jotka  ovat sammuneet.  Ideoista, joita on kehitelty, korjattu ja paranneltu. Yhden palikan muuttaminen tuo usein odottamattomia häiriöitä, jotka vaativat korjausliikkeitä. Muutos on systeeminen, ja se on prosessi, kuten Pasi Sahlberg on korostanut. Oleellisinta on, että muutoksen ajovoimana   on energisoiva moraalinen imperatiivi: arvokas syy toteuttaa muutos.  Koulumaailmassa sen tulisi aina olla pedagogisen hyvinvoinnin kasvu,  oppiminen niin, että samalla hyvä olo lisääntyy.

HYPPÄSIN aamulla taksiin klo 5.55. Finnair vei ja toi turvallisesti. Takaisin kotona olin jo  klo 15. On maailma oikeasti pienentynyt.  Olisikohan kivaa olla  keikkaa heittävä konsultti?

Hetken huilailun jälkeen  nousin omaan autoon, ja nokka kohti Helsinkiä.  Nuorempi poikani muutti nuorikkonsa kanssa yhteen Leppävaaran komeaan Sello-taloon. Pesimme vanhan asunnon lattiat ja ikkunat. Minäkin apupoikana, mutta äitinsä tietysti oikeana työmyyränä. Kodin vaihto on iso juttu.

Uutta Leppävaaraa

SITÄ oikein pysähtyi. Kaikki kolme lasta ovat maailmalla. Niin se menee.

JO edesmennyt filosofi Martti Lindqvist  kirjoitti, että ihmiset voidaan työyhteisöissään jakaa kolmeen ryhmään: niihin, jotka tulevat, niihin, jotka ovat ja niihin, jotka ovat lähdössä. Tänään ollaan - aiheesta - huolissaan niistä, jotka ovat tulossa. Heitä on kunnolla perehdytettävä.  Se on tärkeää. Mutta entä se toinen nivel: siirtyminen niiden joukkoon, jotka ovat lähdössä. Mentorointi tarjoaa mahdollisuuden siirtää omaa osaamista uudelle polvelle. Mutta miten auttaa työstä luopujaa itseään?  Valitettavasti joudun jakamaan professori Juha Siltalan ajatuksen kurjistuvasta työelämästä useiden tuttujen osalta. Jo varsin keski-ikäiset ihmiset lähtisivät eläkkeelle heti, jos pääsisi. Muutos voi olla kurjistumista, olojen  pahenemista. Surullista.

EHKÄ PARAS  nuoruuden kaverini Rauno Haapaniemi kertoi juuri naamakirjassa, että 1.10 oli hänen ensimmäinen eläkepäivänsä.  Oli kuulema erilainen päivä. Aloitimme yhdessä opettajauran vuonna 1977.  Kiitävi aika, laulettiin ennen. Siinä se oli? Näinkö nopeasti?

KUULUN siis - haluan tai en - niihin, jotka ovat lähdössä. Vakituisen työelämän perälauta näkyy jo. Auroran koulun edessä oleva  saneeraus vielä  korostaa asiaa.  Mihin vaiheeseen olisi fiksua ajoittaa väistämätön rehtorin vaihto? Jos saneeraus alkaa 2013, se päättyisi vuonna 2015. Jos katsoo ihan kalenteria, rexi vaihtuisi keskellä remonttia. Täytyy maistella asiaa.

Muutos on aina luopumista itselle arvokkaasta. Siihen kuuluu kipua. Vasta kun uskaltaa lähteä, voi kiinnittyä uuteen. Muutos on 90 prosenttisesti tunnejuttu. 10 % on ratiota.

TYÖSTIN lauantaina seuraavan Luokanopettaja-lehden tekstejä. Numerossa 4/11 on mukana professori Juhani Hytösen artikkeli lapsi- ja oppimiskeskeisen kasvatusideologian katveista. Artikkeli pohjautuu hänen jäähyväisluentoonsa. Siinä hän tiivistää komeasti näkemyksensä, jonka pohjalta hän on julkaissut sekä 90- että 2000-luvuilla tärkeät  kirjat. Niin se OKL tyhjenee yksi kerrallaan niistä upeista vaikuttajista, joiden kanssa on saanut tehdä monenlaista yhteistyötä.

MUUTOKSEEN liittyvä haikeus, jota  varmaan tästä lastusta aistii, ei ohentunut, kun ajelin eilen illalla Ravintolalaiva Wäiskiin. Siellä  oli yksityistilaisuus. Kettutien Nuorisotalon pomo, Wilma Paltila jäi eläkkeelle. Kettiksen monen vuosikymmenen nuoret olivat järjestäneet hänelle yllätysbileet. Monesta syystä  en voinut viipyä pitkään, mutta kokemus oli pysäyttävä. Mukana oli jo alkuillasta entisiä nuoria, joille minä  ja Paltilan Pekan perustimme 1970-luvun lopussa nuorisoteatterin. Oli  häkellyttävää kuulla, millainen merkitys noilla touhuilla oli niihin osallistuneille ollut. Tuli tarve kaivautua uudelleen noihin vuosiin, etsiä mm. se 24- vuotias Martti. 

TÄLLAINEN  monologi  pitkän viikonlopun kunniaksi. Nyt on aika suunnata katse taas eteenpäin. Edessä on huikea ja tärkeä työviikko. 

R.I.P. Ilse Sundelin

Ilse Sundelin koulu-

kuvassa 90-luvun

lopulla.

AURORAN koulun pitkäaikainen emäntä Ilse Sundelin on nukkunut pois kesän aikana.

Ilse oli talossa töissä jo,  kun minä tulin. Hän ehti vastata kasvavan  alakoulun keittiöstä myös edeltäjieni Olavi Lambergin ja Raija Karvisen aikana. Noloa, etten osaa sanoa, ulottuiko Ilsen työura vielä Pentti Jormanaisenkin kaudelle.

Aurorassa tehtiin ruoka itse, ja Ilse  oli hyvä  sitä tekemään. Hän hoiti  timmisti hommat, vaikka keittiön välineistö oli siihen aikaan varsin vaatimatonta. Ilse oli myös vahva persoona. Hän antoi välillä oppilaille, opettajille ja rehtorillekin kyytiä. Keittiö ja ruokasali olivat Ilsen valtakuntaa. Mutta vastapainoksi hänen kasvoillaan oli iso hymy ja huulilla hersyvä nauru.  Pitkäaikaisena työkaverina hänellä oli Sinikka. He olivat kuin paita ja peppu.

ILSEN äidinkieli oli ruotsi, mutta hän puhui mainiosti  suomea. Syksyllä  2002  Ilse siirtyi  ruokapalveluesimieheksi Karamalmenin ruotsinkieliseen kouluun, josta hän jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten.

Ilsen muonissa lihoin toistakymmentä kiloa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Veikkaan, että Ilse ehti tehdä noin 1 200 000 ruoka-annosta lippajärveläislapsille. llse liittyy myös yhä jatkuvan Auroran päivän tempauksen perinteeseen. Ensimmäisen Auroran päivän ideoivat  tietääkseni emäntä Ilse ja  rehtori Raita yhdessä 80-luvun alussa.

Nuku hyvin, Ilse.

Auroran ts-lehtori vuodeksi kouluttamaan opettajia

KARAMZININ  ja Auroran koulujen yhteiselle tekstiilityön lehtorille Nina O. Mattilalle on myönnetty ensi lukuvuodeksi  virkavapaata. Hänet on pyydetty hoitamaan tekstiilityön didaktiikan lehtoraattia  Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselle lukuvuoden 2011-12 ajaksi. Onneksi olkoon.  Mahtava kokemus edessä!

Tekstiilityötä opettavat Aurorassa ensi lukuvuoden ajan omien luokanopettajiemme lisäksi Järvenperän koulun TS-lehtori Katri Ruokolainen ja Ninan sijainen  Katri Hulkkonen.

Tervetuloa Katri ja Katri!

Auroraan neljäs erityisopettaja

Eeva-Liisa Bonet harrastaa myös liikuntaa. Kuva lainassa

Opettaja-lehden nettisivuilta.

AURORAN koulu panostaa ensi lukuvuonna huikeasti tukitoimiin. Kun laskennallisesti meidän kokoisessa koulussa ela-opetusta tulisi olla tarjolla 32 tuntia viikossa, meillä sitä tulee olemaan ainakin 76 tuntia, siis 2,5-kertainen määrä. Näin pyrimme vastaamaan muuttuneen lainsäädännön uusiin vaatimukseen järjestää viivytyksettä riittävä tuki kaikille sitä tarvitseville.

Kouluun on palkattu peräti neljä erityisen tuen osaajaa, laaja-alaista erityisopettajaa: Hanna Haapamäki, Pia Mäki-Kokkila, Sari Karjalainen (maanantaisin) ja uutena juuri palkattuna opettajana Eeva-Liisa Bonet. Eeva-Liisa tulee meille Helsingistä.  Tervetuloa Team-Auroraan.

Uusi opetusministeri

HALLITUS on nimitetty ja salkut jaettu. Neljän vuoden jälkeen opetusministeriksi palaa demari, nyt 64-vuotias Jukka Gustafsson Tampereelta. Lehtitietojen mukaan ehkä kahdeksi vuodeksi.

En ole päässyt lukemaan hallitusohjelmaa, mutta OAJ:n tiedotteen perusteella uusi opetusministeri pannaan ajamaan ennen muuta leikkauksia. Edessä on lähes 300 miljoonan euron säästöt  vuosittai mm. ammattikorkeakoulutuksesta ja yliopistoista. Huh.

Hyvänä OAJ pitää sitä, että perusopetusta aiotaan jatkossakin kehittää mm. panostamalla ryhmäkokojen pienentämiseen, opintojen ohjaukseen ja koulujen kerhotoimintaan. Ryhmäkokojen sääntelyn tarve on päätetty selvittää. Varhaiskasvatus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoitolaki uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi. Myönteistä on myös panostaminen opettajankoulutukseen. Myös opettajien täydennyskoulutukseen ja työolosuhteisiin kiinnitetään huomiota.

OAJ ei puutu lausunnossaan kuntien valtionavustusten leikkauksiin. Vaikka Espoolle sillä ei juurikaan ole merkitystä, monelle muulle kunnalle on.

Iltapäivätoimintapaikat tulossa hakuun

Espoon lakisääteisen iltapäivätoiminnan hakuaika alkaa 26.4.2011



Hakuaika Espoon lakisääteiseen iltapäivätoimintaan on 26.4.-5.5.2011. Iltapäivätoimintaa tarjotaan  1.- ja 2.-luokkalaisille sekä muilla luokka-asteilla oleville erityistä tukea tarvitseville oppilaille.  Iltapäivätoiminta on ohjattua vapaa-ajan toimintaa.

Auroran koululla - kuten koko Espoossa-   lakisääteinen koululaisten iltapäivätoiminta perustuu ns. kumppanuusperiaatteeseen; toiminnan palveluntuottajina toimivat yksityiset yritykset, yhdistykset sekä yhteisöt. Aurorassa toimintaa järjestää Beanet oy- Espoo Hauskat Iltapäiväkerhot.


Iltapäivätoiminnan valintaperusteet

Lakisääteiseen koululaisten iltapäivätoimintapalveluihin ei ole subjektiivista oikeutta kuten päivähoitopalveluihin. Paikat täytetään seuraavassa järjestyksessä.

1. 1. vuosiluokan oppilaat (kokoaikainen ip-toiminta 120 €kk ja osa.-aikainen (klo 15:een saakka; 60 €)
2. oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös (ns. integroidut oppilaat)
3. kokoaikaisia iltapäivätoimintapalveluja tarvitsevat 2. luokan oppilaat
4. 2. vuosiluokan oppilaat, jotka tarvitsevat iltapäivätoimintapalveluja kehityksensä, kasvunsa ja sosiaalisten taitojensa vuoksi
5. 2. vuosiluokan oppilaat, jotka tarvitsevat iltapäivätoimintapalveluja turvallisuutensa tueksi ja koulumatkan pituuden vuoksi,
6. osa-aikaista iltapäivätoimintapalvelua tarvitsevat 2. luokan oppilaat.

Oa-aikaista iltapäivätoimintapalvelua tarvitsevat 2. luokan oppilaat siis saavat paikan, vain jos niitä jää vapaaksi. Päätökset on luvattu 20.5. mennessä.

Espoossa on myös iltapäivätoiminnan järjestäjiä, jotka eivät kuulu lakisääteiseen iltapäivätoimintaan, esimerkiksi asukaspuistot, joihin ilmoittaudutaan eri tavalla. Lisätietoa löytyy kaupungin verkkosivuilta http://www.espoo.fi/iltapaivatoiminta

Lisätietoja:

vs. vastuualuepäällikkö Johanna Kauppi, puh. (09) 8165 2018, johanna.kauppi (at) espoo.fi
toimistosihteeri Tuija Hagstedt, puh. (09) 8165 2019, tuija.s.hagstedt (at) espoo.fi

Viidesluokkalaisille tehdyn kyselyn tulokset julkaistu

Oppilaat ja huoltajat ja arvioivat viime syksynä pääkaupunkiseudun kouluja: Koulut koettiin turvallisiksi ja oppilaiden kykyihin luotetttiin

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten 5. -luokkaisille ja heidän huoltajilleen tehtiin viime syksynä palvelukykykysely, jolla selvitettiin vastaajien käsitystä peruskoulujen palvelukyvystä ja mahdollisista kehitystarpeista. Kysely lähetettiin kaikille huoltajille ja heitä pyydettiin vastaamaan siihen yhdessä lapsensa kanssa. Vastausprosentti oli 37 ja se vaihteli eri kunnissa 33 ja 55 %:n välillä.

Kyselyssä kerättiin palautetta oppilaiden arvioinnista, oppilashuollon toimivuudesta, oppimateriaaleista, koulun toimintakulttuurista, työtavoista ja oppimisympäristöistä sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä koulun turvallisuudesta, koulukiusaamisesta ja oikeudenmukaisuudesta koulussa.

Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen koulutuksen arviointisuunnitelmaan. Seuraava kysely toteutetaan ensi syksynä ja silloin vastaajaryhmänä ovat toisluokkalaiset ja heidän huoltajansa. Kyselyn toteutti FCG Oy.


Tuloksia

Pääkaupunkiseudun viidesluokkalaiset ja heidän huoltajansa kokevat, että koulussa on turvallista ja oppilaiden kykyihin luotetaan - toisaalta tietotekniikan opetuskäytössä näyttäisi olevan kehittämistä kuten myös siinä, että tyttöjen ja poikien väliset erot koulussa huomioitaisiin paremmin.

Kyselyn perusteella koulujen palvelukykyyn oltiin yleisesti ottaen kovin tyytyväisiä. Vastausten mukaan viidesluokkalaisista 98 %:lla on vähintään yksi kaveri koulussa ja mahdollisuus päästä kouluun turvallisen matkan päässä kotoa toteutui 94 %:lla. Lapset kokevat olonsa koulussa turvalliseksi, heidän kykyihinsä luotetaan ja heitä tuetaan aktiivisuuteen omassa oppimisessaan. Lisäksi lapset selviytyvät kotitehtävistä yleensä kohtuullisessa ajassa ja neljä viidestä koki, että koulunkäynti on kivaa.

Kehittämishaasteita


Eniten kehitettävää löytyi tietotekniikan käytössä opetuksen tukena sekä koulujen tietoteknisessä varustelussa. Näiden kysymysten osalta sekä kuntien että yksittäisten koulujen välillä oli merkittäviä eroja. Kaikissa kunnissa nämä onkin nostettu kehittämiskohteeksi jo aiemmin, eli tulokset eivät olleet yllätyksellisiä. Toisaalta näidenkin vastausten osalta keskiarvo oli hyvällä tasolla eli 3,7 ja 4, kun maksimipistemäärä oli 5.

Kehittämiskohteeksi nousee myös huoltajien ja oppilaiden osallistaminen. Tavoitteena on saada huoltajat mukaan yhteiseen keskusteluun koulun tavoitteista ja toimintatavoista. Oppilaiden osallistaminen koulun toimintakulttuurin luomiseen on keskeinen tavoite kaikissa kunnissa ja myös tässä on vielä tehtävää. Osallistamisen eteen on vireillä monia eri hankkeita ja projekteja ja keskiarvo oppilasten osalta oli 3,8 ja huoltajien osalta 4,1 viidestä, joten kokonaisuutena asia on melko hyvin hoidossa.

Kyselyssä tyttöjä ja poikia koskevat vastaukset poikkesivat toistaan eräissä asioissa. Vajaa kolmannes ei osannut kysymykseen vastata, mutta 15 % vastaajista koki, että tyttöjen ja poikien erilaisuutta ei oteta riittävästi huomioon opetuksessa ja erityisesti poikien vanhemmat olivat sitä mieltä. Tytöt pitivät koulunkäynnistä jonkin verran enemmän kuin pojat ja tyttöjen osalta yhdessä työskentely ja toisien tukeminen näytti toteutuvan jonkin verran paremmin.

Espoon  tulokset

Espoon omat tulokset olivat korkealla tasolla, sillä kyselyn perusteella kaikkien kysymysten keskiarvo oli 4,04 5-portaisella asteikolla (1= heikoin, 5 paras). Espoossa keskimääräistä paremmin muihin PKS-kuntiin verrattuna toteutui koulujen oppimisympäristöjen toimivuus. Espoolaiset olivat muita vertailukuntia tyytyväisempiä tietotekniseen varustukseen, tietotekniikan käyttämiseen oppimisen tukena ja oppimateriaaleihin. Myös mahdollisuudet saada kouluterveydenhoitajan palveluja koettiin paremmiksi kuin PKS-kunnissa keskimäärin. Lisäksi vastaajat olivat vertailukuntia tyytyväisempiä siihen, että kouluissa ei kiusaamista suvaita.

Espoolaiset kokivat lapsen mahdollisuudet päästä muuhun kuin lähikouluun heikommiksi kuin vertailukunnissa. Jonkin verran kehitettävää löytyi myös koulun ja kodin yhteistyöstä, jossa parannettavaa olisi yhteistyön käytänteissä ja vuorovaikutuksessa. Espoolaiset olivat myös hieman vertailukuntia tyytymättömämpiä siihen, miten huoltajat saavat tietoa lapsen oppiainevalinnoista. Myös tyytyväisyys mahdollisuuteen saada tukiopetusta oli hieman alempi kuin muissa PKS-kunnissa.


Auroran koulun tulokset

Koulut ja kaupungit ovat saaneet omat tuloksensa kehittämistyönsä tueksi. Tulokset käsitellään kouluilla yhdessä henkilöstön ja huoltajien kanssa. Kysely toteutettiin Wilma-järjestelmän kautta.  Auroran viidesluokkalaisten vanhemmilta saatiin vastauksia 7 kpl.  Koska vastausprosentti jäi alle 16 %:iin, meille ei ole  toimitettu  koulukohtaisia tuloksia.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Juha Nurmi, 09 8165 2033, juha.nurmi (at) espoo.fi

Auroran koululla avautuu useita opettajan paikkoja

Auroran koulun oppilaita

(Myllykylän kansakoulu)

1950-luvun lopulla.

Täydennetty 18.4. klo 15.

AURORAN koululla avautuu tämän kevään aikana puoli tusinaa määräaikaisia opettajan paikkaa ensi lukuvuodeksi. Oppilasmäärämme on viime vuosina kasvanut ja opettajiamme on myös virkavapaalla.

Osassa näistä tehtävistä palkka maksetaan heinäkuun 2012 loppuun saakka, osassa pesti kestää  koulusta riippumattomista syistä lyhyempään. 

Tehtävät tulevat hakuun huhti-toukokuun aikana sitä mukaa, kun  edellytykset aukipanolle täyttyvät - ensimmäiset jo viikon 16 aikana.

Olen tänään (maanantaina) lähettänyt eREkryyn kaksi työpaikkailmoitusta:

• (3-411-11) on luokanopettajan hoitovapaasijaisuus ajalle 1.8.2011 - 3.6.2012.
• (3-412-11) on luokanopettajan perhevapaasijaisuus ajalle 1.8.2011- 19.2.2012.

Molemmat tehtävät tullevat hakuun keskiviikkona 20.4. Espoon kaupungin sivuilla olevan "Avoimet työpaikat"-linkin kautta: https://www.tyonhaku.espoo.fi/


Hakuaika on näihin- kuten muihinkin-  kaksi viikkoa. Osa hakijoista kutsutaan ensin ns. virtuaaliseen haastatteluun. Varsinaiseen haastatteluun, johon kuuluu ns. miniopetustuokio, kutsutaan vähintään kolme parasta hakijaa kutakin avautuvaa tehtävää kohti.

Valinnan kriteerit

Opettajien valinnan on oltava säädösten mukainen. On reilua, että koulukohtaisen liikkumavaran kriteerit ovat etukäteen selvillä. Aurorassa valintakriteerit ovat tänä keväänä seuraavat:

Etsimme opettajaa, jolla on halua, taitoa ja näyttöja seuraavista kyvyistä:

(1) kyky opettaa erilaisia oppilaita innostavin, monipuolisin menetelmin, oppimisen iloa varjellen ja sytyttäen.

(2) erikseen kyky opettaa tarvittaessa seuraavia oppiaineita myös muille luokille:

• A1- englanti
• A2- ruotsi
• Musiikki
• Liikunta
• Käsityo (TN /TS)

(3) kyky johtaa luokkaa ryhmänä ja rakentaa sinne iloinen, tavoitteellisen ja kaikista huoltapitävän työskentelyn ilmapiiri ja luokkahenki.

(4) kyky rakentaa  kasvatuskumppanuuden edellyttämää luottamusta  oman luokan lasten vanhempien keskuuteen.

(5) kyky toimia joustavasti ja rakentavasti moniammatillisessa kouluyhteisössä  ja omassa tiimissä sekä valmius etsiä ja kokeilla yhdessä uusia ratkaisuja esiin nouseviin haasteisiin.

(6) kyky kantaa omalta osaltaan vastuuta kouluntason yhteisistä työtehtävistä - erityisenä plussana TVT-tehtävistä - sekä työyhteisön hyvinvoinnista.

(7) kyky tarvittaessa ohjata kerhotoimintaa.

(8) kyky tarvittaessa kouluttaa muiden koulujen opettajia ja opastaa vierailijoita (Aurora on oppimiskeskus ja Kelpo- hankkeen pilottikoulu).

Lisäksi valinnassa otetaan huomioon  hakijoiden
(9) arvioidut edellytykset onnistua omassa opettajantyössään nimenomaan Auroran koulun opetussuunnitelman ja toimintakulttuurin asettamissa reunaehdoissa sekä

(10) muut sellaiset tekijät, joiden katsotaan voivan vahvistaa Auroran kouluyhteisön kollektiivista osaamista.

Kaikki hakuuntulevat tehtävät loytyvät netistä,  Espoon kaupungin sivuilla olevan "Avoimet työpaikat"-linkin kautta: https://www.tyonhaku.espoo.fi/

Lisätietoja rehtori Martti Hellström
045 111 8156

R.I.P. Auroran koulun rehtori Olavi Lamberg

Olavi Lamberg ei tehnyt itsestään numeroa. 
Niinpä hän näyttää onnistuneen varsin hyvin 
välttämään myös kameraa. 
Netistä löytyi yksi kuva vuodelta 1958: 
siinä rehtori Lamberg (toinen vasemmalta)
 on nuori opettaja.

HÄVETTÄÄ, että on jäänyt nostamatta esiin, että edeltäjäni rehtori Olavi Lamberg on siirtynyt täältä ikuisuuteen. Olavin poismenosta on jo pian kolme kuukautta.

OLAVI ehti olla Aurorassa rehtorina 1982-1989, siis seitsemän vuotta. Hänen aikanaan koulu toimi tosi ahtaasti. Vaikka pihalle oli saatu kaksi punaista parakkia ja lisäsiipi, koulusn tiloihin majoitettiin mm. Karamzinin kouluun myöhemmin siirtyneitä oppilaita. Korkeimmillaan oppilasmäärä oli lkv 1984-85: 432!

1980-luvulla koulussa oli kova, ammattitaitoinen opettajatiimi. Talossa teki töitä mm. Kari Heikkilä, Juha Hyvärinen, Ulla Hämäläinen, Ulla Maija Jutila, Raita Karvinen, Seija Konsti, Anna-Liisa Korhonen, Ritva Korhonen, Kaija Kuivanen, Ulla Kujala-Pöntinen, Marketta Lehto, Leena Lindgren, Liisa Mattila, Osmo Sorsa, Maarit Tyrjy, Teresia Volotinen...Tuohon aikaan Auroralla oli myös oma talokohtainen talonmies: legendaarinen Pauli Puranen, jota Lamberg minulle kehui kovasti.

Rehtori ja hänen osa-aikainen sihteerinsä Airi Valkonen hallinnoivat nykyisessä opettajien ATK-kopissa. Monella opettajalla oli tapana kävella rehtorin kanslian poikki opettajien huoneeseen (nykyiseen työtilaan). Tuohon aikaan lukujärjestys suunniteltiin palikoilla ja budjetti ruutupaperille. Ei ollut tietokoneita eikä faxejakaan.

OLAVI oli leppoisa, hötkyilemätön rexi, minulle on kerrottu. Hän oli kouluttautunut luokanopettajaksi ja erityisopettajaksi.

Nykyään yhtenä hyvän rehtorin tunnusmerkkinä pidetään sitä, että alaisista tulee rehtoreita. Tässäkin suhteessa Lamberg onnistui. Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäviä ovat hoitaneet ainakin Kari Heikkilä, Ulla Hämäläinen ja Osmo Sorsa. Kari on nykyään oman työnsä ohella oppilaitosjohdon kouluttaja.

Minulla itselläni ei ollut iloa työskennellä Olavin kanssa yhtä aikaa. Sen sijaan kutsuimme usein häntä koulun juhliin, ja usein Olavi ehtikin ja toi herrasmiehenä kukkia yhdessä vaimonsa Anna-Ester Liimatainen-Lambergin kanssa.

Kiitos vielä tärkeästä työstä lippajärveläislasten hyväksi.

Lepää rauhassa.

Team Aurora 2010-11 alkaa olla koossa

KUVA: Tervetuloa taloon ja 4b:n opettajaksi, Sirpa Juvonen.

KESKIVIIKKONA oli viimeinen virkahaastattelu, ja 4b:n uudeksi opettajaksi Esan siirtyessä Mikkeliin palkattiin kokenut luokanopettaja Sirpa Juvonen. Hän on viimeksi ollut töissä Keski-Espoon koulussa.

NYT sitten opettajakaarti onkin valmis. 1,5 koulunkäyntiavustajan paikan täyttäminen jää elokuulle.

KUVA: Kesäkerhossa oli tänään uusi ilonaihe

PÄIVÄN oikein iloinen uutinen oli, että meillä monta upeaa lukuvuotta koulunkäyntiavustajana ja TIP-ohjaajana ollut Jatta Heikkinen on valittu Joensuuhun opettajankoulutuslaitokselle. Onnea ja nyyh. Tulee ikävä.

Harri Merilahti R.I.P

KUVA: Harri Merilahti (vas), Remu Aaltonen ja Albert Järvinen. (Ks. tästä linkistä)

TÖRMÄSIN netissä muuta hakiessani suru- uutiseen. Legendaarinen basisti ja studiomies Harri Merilahti on kuollut - jo lokakuussa 2009. Taas meni koulukaveri.

Merilahti kävi kanssani yhtä aikaa keskikoulua Tossussa. Musiikinopettajamme Vuokko Vuolanne antoi soitosta kiinnostuneiden poikien harjoitella musiikkiluokissa. Minäkin osuin joskus paikalle. Harri oli jo pikkupoikana uskomaton kitaristi. Silmät meillä muilla pyöri, kun hän soitti sapelitanssia tms. Harri valitsi muusikon uran, ja soitti lähes kaikkien bändeissä ja levyillä- mm. Remun kanssa. Koulut jäivät.

TOSSUSTA tuli paljon muitakin soittomiehiä- mm. Tuomari Nurmio ja nyttemmin oikein oopperalaulajan uran tehnyt Raimo Sirkiä. (Sanon miehiä, koska Tossu oli poikakoulu). Vuokolla oli siihen varmaan osansa. Hän sai yöt isänsä tanssiorkesterissa soittaneen Sirkiän tuomaan hanurinsa koulun juhliin. Monta kertaa.

TULKOON nyt tässä erityisesti Vuokko mainittua, koska aina opettajat eivät ymmärrää kannustaa tai edes tunnistaa oppilaittensa lahjakkuutta. Pasi Sahlberg kertoi minulle tänään, että samalla liverpoolilaisella musiikinopettajalla oli oppilainaan sekä Paul McCartney että George Harrison. Kummankaan lahjakkuutta hän ei edes huomannut! Vuokko Vuolanne oli omalla vaatimattomalla tavallaan toista maata.

HARRIN basso on vaiennut. Kepeät mullat- kuten muusikkojen fanit surunsa nykyään ilmaisevat.

Opettaja Anna-Liisa Kurjen viimeinen työpäivä

LUOKANOPETTAJA Anna-Liisa Kurjella oli tänään viimeinen työpäivä. Huomenna hän on vapaaherratar.

Julia Uotila oli taidolla organisoinut päivän ohjelman, johon kuului mm. kotoa nouto vaaleanpunaisella Cadillacilla, salissa pidetty pieni juhlahetki jossa Anna-Liisa sai Aino-tossut ja piti koskettavan kiitospuheen, kakkukahvit, seppele, hierontaa, Ripan ja Markun ja Ripan ja Katrin kaunista soittoa ja tietysti myös puhetta. Ja paljon naurua.

Kiitos, Anna-Liisa, upeista 20 työvuodesta Lippajärven lasten hyväksi!

Muuten ihan hurja päivä

ESPOOSSA on nyt voimassa sijaiskielto pääosalle opettajia ja koulunkäyntiavustajia. Tänään seitsemän ihmistä oli pois, joten säpinää sisäisissä järjestelyissä riitti. Huomenna poissa on mahdollisesti vielä kolme enemmän (mutta ainakin kahdelle saa ottaa sijainen). Nyt jos koska kodeilta toivotaan ymmärrystä.

Tätä ymmärrystä kävin pyytämässä myös Koti & Koulu-ry:n kokouksessa illalla. Onneksi meillä on vanhemmat, jotka tukevat koulua tällaisissa tilanteissa.

PS. Joko blogin laskuri on seonnut, tai sitten jotain muuta outoa on liikkeellä. Yhdessä vuorokaudessa sivuja on ladattu 496 kertaa! En muista mitään vastaavaa.

Totinen torstai

ulossa totinen torstai

EILINEN työpäivä venyi oikein vanhaan malliin. Kolme tärkeää kokousta, ja lounaan ehdin syödä klo 19 jälkeen. Sanoisin päivästä, että suolaa ja sokeria.

Jo toinen TIPin avustajista on jättäytynyt työstä liian pienen tuntimäärän vuoksi. Ohjausryhmä kokoontuu maanantaina, ja vaikka kaupungissa on sijaistenottamiskielto, Tipissä on voitava toimia toisin.

OPINMÄKI

KUVA: Valtuustotalon ruokala täyttyi tulevaisuuden ideoista.

Klo 13-16 kokoontui toistakymmentä asiantuntijaa kouluista, opetushallinnosta, keskushallinnosta, museosta, kulttuurista, päiväkodeista, konsernin esikunnasta, KULPsista, liikunnasta, työväenopistosta ja vapaasta sivistyksestä pohtimaan suunnittella olevan tulevaisuuden koulun: Opinmäen pedagogista konseptia. Tilaisuutta veti kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, ja fasilitaattoreina olivat professori Leena Krokfors ja tutkija Jarkko Mylläri Helsingin yliopiston Soklasta.

Opinmäki on osa Soklan InnoSchool-projektia, jolle on saatu miljoonaa euroa. Siinä tulevaisuuden koulua hahmotetaan arkkitehtuurin, busines managementin, kasvatustieteen ja mediakasvatuksen näkökulmista.

Krokforsin mukaan tavoitteena on saada formaali kasvatus ja informaali oppiminen vuoropuheluun.
- Koulun on otettava huomioon, että oppimista tapahtuu kaikkialla. InnoSchool-hanke haastaa koulua ottamaan informaalit elementit käyttöön.

Kokeilussa on käytetty tietotekniikkaa, jonka avulla lapset itse tuottavat tietoa ja lasten toimijuus muuttuu. Nykytekniikalla on mahdollisuus seurata, kuinka oppilaat konkreetisti rakentavat tietoa (kuinka käsitekarta syntyvät), ja kuinka oppiminen leviää oppilaalta toiselle.
- Virtuaalisissa ympäristöissä oppiminen muuttuu. Asioita ei enää opita opettajan välityksellä, samaa kaikille yhtä aikaa. Opettajan tehtävä muuttuu. Hänen tehtävänsä on mm. opettaa lähdekritiikkia (ja etiikkaa), Krokfors opasti

Meitä rehtoreita paikalla oli kaksi: Leppävaaran lukion Ismo Kjäldman ja minä.

JAKAUDUIMME työryhmiin, ja ryhdyimme ideoimaan c-map-tools-työkalulla. Minut oli istutettu oppimisympäristö-ryhmään.
Iloinnen istunto, ja aktiivinen ryhmä. Palasi viime vuoden keväänä harjoiteltu c-map mieleen. Seuraava istunto on maanantaina 24.8.

KOKO-YHDISTYKSEN KESKUSTELUTILAISUUS

PALJON VAKAVAMPI tunnelma oli sitten Kamreerintien tornitalon 12. kerroksessa klo 16-18 pidetyssä keskustelutilaisuudessa, jonka teemana olivat koulusäästöt. Paikalla oli toimialan ja sukon johtoa, vanhempainyhdistysten ja johtokuntien yhteistyöelinten edustajia, Ekoayn:n puheenjohtaja ja poliitikkoja niin valtakunnan kuin Espoon tasoilta. Minä olin paikalla rehtorina. Parituntinen tilaisuus oli tärkeä ja keskustelut avoimia, räväköitä ja luottamuksellisia. Joten sen enempää ei siitä. Rehtorit kuulevat uutisia tänään.

JA NYT REHTORISEMINAARIIN

Nyt sitten pakkaamaan työlaukut ja valmistautumaan lukuvuoden aloitusseminaariin, joka pidetään Meripuistossa. Perinteisesti jo aamiainen on ollut odottamisen arvoinen.

Toivasen Tapio 50 v

KUVA: Tämä kuva on tehty iWorks09-ohjelmalla, josta olen tosi innoissani.

KYLLÄ teki hienoa saada pitää vapaa lauantai. Työmatka Hollantiin peruuntui, ja kalenteriin jäi levon menevä aukko.

Päivän kruunasi pitkäaikaisen, tärkeän ystävän merkkipäivä. Oli hienoa saada viettää iltaa Tapsan, hänen perheensä ja ystäviensä kanssa.