R.I.P. Ilse Sundelin

Ilse Sundelin koulu-

kuvassa 90-luvun

lopulla.

AURORAN koulun pitkäaikainen emäntä Ilse Sundelin on nukkunut pois kesän aikana.

Ilse oli talossa töissä jo,  kun minä tulin. Hän ehti vastata kasvavan  alakoulun keittiöstä myös edeltäjieni Olavi Lambergin ja Raija Karvisen aikana. Noloa, etten osaa sanoa, ulottuiko Ilsen työura vielä Pentti Jormanaisenkin kaudelle.

Aurorassa tehtiin ruoka itse, ja Ilse  oli hyvä  sitä tekemään. Hän hoiti  timmisti hommat, vaikka keittiön välineistö oli siihen aikaan varsin vaatimatonta. Ilse oli myös vahva persoona. Hän antoi välillä oppilaille, opettajille ja rehtorillekin kyytiä. Keittiö ja ruokasali olivat Ilsen valtakuntaa. Mutta vastapainoksi hänen kasvoillaan oli iso hymy ja huulilla hersyvä nauru.  Pitkäaikaisena työkaverina hänellä oli Sinikka. He olivat kuin paita ja peppu.

ILSEN äidinkieli oli ruotsi, mutta hän puhui mainiosti  suomea. Syksyllä  2002  Ilse siirtyi  ruokapalveluesimieheksi Karamalmenin ruotsinkieliseen kouluun, josta hän jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten.

Ilsen muonissa lihoin toistakymmentä kiloa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Veikkaan, että Ilse ehti tehdä noin 1 200 000 ruoka-annosta lippajärveläislapsille. llse liittyy myös yhä jatkuvan Auroran päivän tempauksen perinteeseen. Ensimmäisen Auroran päivän ideoivat  tietääkseni emäntä Ilse ja  rehtori Raita yhdessä 80-luvun alussa.

Nuku hyvin, Ilse.