Yhteinen vastuu oppimisesta

Iltapäivän paneelissa: Juha Karvonen, Kari Kinnunen, Eero Väätäinen
ja Riitta-Leena Reinikainen  Paneelin juontajana toimi professori
Kauko Hämäläinen.

TERVEISIÄ Helsingistä. Siltavuorenpenger kympissä oli  eilen  hyörinää, kun pääkaupunki-seudun opettajia perehdytettiin yhteiseen vastuuseen oppimisesta. Itse ehdin paikalle iltapäiväksi. Sain vetää oman pajani kaikille yhteisestä koulusta vammaisen lapsen näkökulmasta. Pajassa oli 12 fiksua ihmistä, pääasiassa erityisihmisiä.

KAHVIN jälkeen  professori  Kauko Hämäläinen analyseerasi suomalaista täydennyskoulutusta- jota hän piti yhtenä Pisa-menestyksemme salaisuutena. Suomi on täydennyskoulutuksessa aivan omalla tasollaan. Sitä on tarjolla opettajilla huikeasti. Valtio sastaa sihhen 21 miljoonaa! Yli 85  % opettajista osallsituu siihen vuosittain, joskin osallistumisaktiivisuus myös kasaantuu. Keskimäärin suomalainen opettaja osallistuu 6,5 täydennyskoulutuspäivään vuodessa. Optimi olisi 10.  Hämäläinen suositteli uuden oppimista. Sillä voi hidastaa vanhenemista.

PANEELIN teemana oli tulevaisuuden koulu vuonna 2020- sen haasteet. Rakenne oli selkeä. Kullakin oli ensin 5 minuutin alustus. Siten pariporinaa yleisössä. Kysymyksiä. Ja lopuksi yhden minuutin loppupuheenvuoro, Toimi.

Seuraavista ajatuksista otin kopin:

• Suomesta tavoitellaan maailman osaavinta kansaa. Me osaamme, muutta uutta opittava
• Yhteiskunnassa on monia haasteita, joihin on pakko satsata. Yksi näistä on syrjäytyvät perheet
• Koulun tulisi voida olla vanhemmille asiantuntija kasvatuskumppani, joka auttaa koteja kasvatuskongelmissa
• On opittava kohtaamaan erilaisuus. On opeteltava uusia tapoja toimia ja luovuttava segregaatiosta.
• Uudet koulut ovat pääsääntöisesti yhtenäiskouluja, palvelukeskuksia
• Kouluun tarvitaan uudenlaisia ammattilaisia, mm. sosiaaliosaajia.
• Koulun tehtävä muuttuu ja ei muutu. Ikuista on sivistys, sosialisaatio ja pätevöittäminen
• Uhkakuvana on se, että peruskoulun rinnalle syntyy yksityiskoulujen verkko. Se on johtanut kaikkialla polarisaatioon
• On pohdittava johtamista. Pystyykö kunta ohjaamaan kouluja? Onko se tärkeää?  Miten ohjata koulujen tulkintoja muutoksista? Miten kunnissa johdetaan? Syntyykö kouluihin yhteisöllisyys, js kunta käskee? Entä luokkiin, jos rehtori käskee?
• Vanhempia haluttiin enemmän mukaan suunnittelemaan ja kehittämään koulua.
• TVT on otettava käyttööön. Tarvitaan koneita. Tarvitaan sähköisiä oppimateriaaleja.
• On huoldehdittava hyvinvoinnista.
• On säilytettävä luottamuksen kulttuuri. Koulun on saatava kodit luottamaan itseensä ja siihen, että tämä koulu on hyvä heidän lapselleen.

OPI JA KASVA -MESSUT 7.-8.12.2011 

Pääkaupunkiseudun kuntien perusopetus sekä tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto järjestävät  seuraavan yhteisen tapahtuman: 

Opi ja kasva -messut.  joulukuussa.


Muutenkin mukavaa

AAMULLA ehdin raataa vain tovin koululla. Mutta saimme opettajille jaettavat kokouskansiot aika hyvään vaiheeseen. Jokaisella on nyt printattuna koko ops, ja toiseen kansioon tulee muuta tärkeää paperiasiaa. Lisäksi koulusihteeri kuorittaa jokaiselle opettajalle tärkeät oppilastiedot.

ILLALLA ajelin koululle takomaan  lukkareita. Perusduuni on nyt tehty. Jokaisen luokan jokaiselle oppitunnille on nyt opettaja. Tänä iltana jatkuu  hionta. Ovat nimittäin päivittämässä Kurre-ohjelman perjanaina, ja pelkään että Kurre6-versio katoaa siinä yhteydessä kovalevyltä. 

Uusia oppilaita näyttää tulevan yhä. Hyvä niin.