Kirjoja

Kirjoja

tiistaina, elokuuta 23, 2011

Millaisen kuvan opetuksesta perusopetuslaki antaa?

OLEN usein pohtinut koulutuspoliittisen ohjauksen gappeja, kuiluja. Eräs kuilu saattaa olla  juristisen lainsäädäänön ja pedagogisen opetussuunitelmatekstin välillä. Onko meillä yhtenäinen käsitys siitä, mitä hyvä opetus on? Aamupalaksi avasin Finlexin ja lähdin lukemaan kuin muukalainen lakitekstiä. Millainen kuva  opetuksesta piirtyy eduskunnan  hyväksymistä pykälistä?

Velvollisuusajattelu

Jo pykälässä 1 nousee esiin "oppivelvollisuus". Oppilaasta puhutaan oppivelvollisena (samoin 4§:ssä)  Mielenkiintoinen avaus. Oppivelvollisuudesta on vielä kokonaan oma pykälä 25 ja sen suorittamisesta pykälä 26. "Oppivelvollisen on suoritettava... tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot."  Pedagogisessa puheessa velvollisuuksista ei yleensä näin puhuta.  Huomiota kiinnttää myös se: ovatko vain tiedot ovat tärkeitä?

Samassa pykälässä määrätään opetuksen järjestäjä seuraamaan oppilaiden poissaoloja ja muistutetaan huoltajan velvollisuudesta valvoa oppivelvollisen edistymistä. "Jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon" (45§). Tällainen oppilaaseen ja kotiin kohdistuva konktrollin ilmasto  ei  siirry pedagogisiin teksteihin.

Oppilaan velvollisuuksista on oma pykälä 35. Sen mukaan "oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti."

Pykälässä 31 nostetaan esiin kurinpitorangaistukset.  Pykälässä 36 käsitellään rangaistuksia. "Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon ...  " Mielenkiintoista.  Kohtuuton häiritsevä käytös oikeuttaa siihen, että oppilaalta evätään oikeus osallistua opetukseen, ja luokasta poistamiseen saadaan käyttää välttämättömiä voimakeinoja.

Uutta ja vanhaa pedagogiikka pykälissä

Pykälän kaksi tavoitteet ovat luonnollisesti samat kuin opsissa.  Pykälä kolmessa korostuu  koulun velvollisuus ottaa oppilaat yksilöinä huomioon ja olla yhteistyössä kotien kanssa. Pykälä 15 käsittelee opetussuunnitelman laadintaa: siinä ei ole mainintaa kotien asemasta prosessissa.

Pykälässä 11 kuvataan opetuksen sisältöjä. Laki on kiinnostunut oppiaineista ja oppilaan ohjauksesta. Pedagogiset tekstit eheyttämisestä, aineita yhdistävistä teemoista. Pykälässä 14 puhutaan kuinka opetukseen varattu aika tulee jakaa; oppiaineiden ja aineryhmien kesken.

Pykälässä 16 määrätään oppilaalle oikeus saada tukiopetusta, erityisopetusta sekä tehostettua tukea. Tuen asiakirjojen laadintaan on otettava oppilas ja kodit mukaan. 17 §:ssa määrätään oikeus erityiseen tukeen.

Nyt siis  pykälät puhuvat oppilaasta oppilaana.  Pykälässä 22 kuvataan oppilaan arviointia.
"Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin." Kannustavuus tuo lakiin lämpöä.

Pykälässä 24 puhutaan oppilaan työmäärästä. "Perusopetuksessa oppilaan työmäärä saa olla enintään sellainen, että hänelle koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin." Kotitehtävät ovat siis lainsuojaamia. Lapsen odotetaankin käyttävän aikaa niihin. " Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään"(36§).Varsinaisissa pedagogisissa teksteissä ei juuri pohdita enää läksyjä.

Opetuksen laatu?

Entä millaista laatua opetukselta vaaditaan lakitekstissä? Tavoitteilla on ilman muuta kriteerin funktio. Pykälässä 29 korostuu  oppimisympäristön turvallisuus ( jatkuu pedagogisissa teksteissä). Samassa pykälässä nostetaan järjestyssäännöt keinoksi pitää yllä järjestystä.  Pykälään 30 on kirjattu, että "opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä."  Oikeuksiin kuuluu myös oppilashuolto (31§).

Laatua on opetuksen opetussuunnitelman mukaisuus  ja riittävä tuki.  Jäänne menneiltä ajoilta lienee ajatus siitä, että opetusta saadaan. Pedagogisissa teksteissä opetus ei ole 50 vuoteen ollut antamista ja saamista, se on irtiottamista. Tekstin taustalla on ajatus oppilaasta objektina ei subjektina. Laatua on se, että opetusryhmät ovat sen kokoiset, että tavoitteet voidaan saavuttaa.  Laatua on ohjattu koululounas (31§). Laatua on arkaluonteisten asioiden salassapito  oppilashuoltotyössä.

Pykälässä 31 määrätään oppikirjat maksuttomiksi. Oppikirjoilla on siis lainsuoja. Pedagogisissa teksteissä niistä halutaan usein eroon.

Yhteenvetoa

LYHYT ekskursio perusopetuslakiin pakottaa käymään samalla lailla perusopetusasetuksen kimppuun.  Juristinen kuva perusopetuksesta kantaa minusta jäänteitä aivan toisenlaisesta pedagogisesta ajattelusta, kuin  millaisena 2000-luku opetuksen näkee. Punaisena lankana kulkee velvollisuus, sen täyttäminen ja täyttämisen laiminlyömisen sanktiot.

Oppilas on juristisessa tekstissä objekti. Opetus on antamista ja saamista. Opiskelu on tehtävien tekemistä. Opetus perustuu oppiaineisiin. Oppikirjoilla on lainsuoja. Oleellista on suorittaa oppimäärä. Oppilaat ovat oppivelvollisia. Heidän on osallistuttava opetukseen ja tehtävä tehtävät. Tehtäviä tulee myös kotiin. Oppilaiden on noudatettava järjestystä. Sekä tehtävien että järjestyksen rikkominen on sanktioitua. Lakitekstissä puhutaan kurista, kurinpitorangaistuksista. Jopa voimakeinoja saadaan käyttää.

1 kommentti:

enkeliporsas kirjoitti...

Aivan upea kuva! Splendid!