Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, helmikuuta 29, 2012

Yöksi kotiin

Vein kukat ja kynttilän  sekä meidän  lämpimät 
ajatuksemme Kiteen siunauskappelinhautausmaalle, 
jonne Hyvärisen Juha on haudattu
PITKÄN PÄIVÄN ilta. Aamulla iPhone soi klo 5.30. Taksi oli pihalla klo 6.10 ja Martti junassa klo 7.12.

Junamatka sujui hyvin, venyikin vain 25 minuuttia. Matkalukemisena oli Steinerista kirjoitettu elämänkerta.  Hmmm. Palaan.

Värrin Kyösti oli Kiteen asemalla vastassa. Ehdimme katsastaa Kiteen lukion upeat tilat (oikea studio mm!) ja syödä maittavan lukiolounaan.

Sitten syöksyimme muutoksen maailmaan. Paikalla oli  20 alan ihmistä.  Kolmessa tunnissa ehdittin pohtia monia tosi tärkeitä asioita.

Tähän yhteen kuvaan tiivistin kaikien, mitä toivoin porukan muutoksesta oppivan.


Värri vei sitten minut ystävällisesti kukkakaupan kautta  hautasmaalle, jonne Juha on haudattu. Hautakivet olivat kauniin valkoisen lumen peitossa. Sytytin kynttilän sopivalla paikalla. Punaiset pikkukukat hehkuivat. Ehdimme vielä syömään päivällisen ravintola Kiteen Hovissa. Ainoina asiakkaina.

HELSINGIN juna oli aikataulussa. Lappeenranta on jo ohitettu. Perillä Helsingissä noin klo 23.08  ja ehkä jo tänään kotona.

PS. Klo 22.50 yöpuku päällä.

tiistaina, helmikuuta 28, 2012

Mukava alkuviikko- ja nyt päivän tauolle

KUVA on otettu rexin omalla iPhone4s- puhelimella. Varsin terävä, eikö.
Kuvassa tokaluokkalaiset pitävät Liisa-opettajan johdolla ja Joni-opetta-
jan kitaran säestyksellä päivänavausta kansalliseepoksestamme
Kalevalasta. Avaus oli oikei söpö.
MAANANTAI ja tiistai pulkassa. Lunta riitti, ja talonmiehet uurastivat toisen traktorinsakin rikki. Kinosten päälle kiipeäminen kiellettiin - kuten kaikki muukin kiva, kuten oppilaat asian ilmaisivat.

Viikon tauon jälkeen koulukone hyrähti mukavasti käyntiin.  Oppilashuoltoryhmäkin piti kokouksen, ja lista oli leppoinen.

Laadin koko henkilökunnalle aikataulun kehittämiskeskusteluihin. Niissä maaliskuu hurahtaakin :-) Tämän kokoisessa koulussa kun rehtorilla on yli 30 alaista, joille kuuluu oikeus vuosittaiseen kahdenkeskiseen keskusteluun.

Virkavaaliasiat etenivät taas nytkäyksen. Tarkistin virkoihin ja varalle esitettyjen paperit, ja loppusuoralla on vielä 6-7 hyvää hakijaa. Yksi finalisti otti mieluummin vastaan viran toisesta espoolaiskoulusta. Yksi voi vielä tehdä samoin. Mutta listalle jää vielä riittävästi nimiä.

Opettajilta vaaditaan nykyään rikosrekisteriote. Tänään törmäsin  ensimmäisen kerran tilanteeseen, että yhdelle hakijoistamme ei suostuttu sellaista lähettämään. Ei siksi, että hän olisi rötöstellyt, vaan siksi. että viranomaisilla on kuulema liian vähän työvoimaa. Hei C´mon, Hämeenlinna. Noin ei voi toimia. Soitin sinne ja omalle esimiehelleni. Asia hoidetaan.

Iloisia ja ikäviä  asioita


Auroran uusi monistuskone hohtaa.
Jo kahteen päivään mahtuu paljon iloisia asioita. Johanna-opettaja on löytänyt nopeasti paikkansa. Molemmat mammalomalaisemme ovat saaneet omat  prinssit ja prinsessat. Paljon onnea! Koululle tuotiin tänään ihan uusi leasing-monistuskone. Vihdoinkin, sellainen maanantaikappale edellinen oli.  Vinskiäkin ehdittiin jo vatuloida.

Porukkaa on kipeänä, lapsia ja aikuisia. Se on kurjaa. Moni on ollut kipeänä jo talvilomaviikonkin. Sitkeää flunssaa. Ja vähän vakavampiakin juttuja.

Budjetin kanssa tulisi harmaita hiuksia, jolleivat ne jo olisi. Siksi kummallisia   luvut ovat.  Meillä ja monella muulla koululla. Mutta maltetaan.

Sisäilmakorjaukset jatkuvat. Puusiiven ilmanvaihtokanavia puhdistetaan joka ilta klo 16-20. Mittauksia tullaan tekemään kahteen kivikoulun luokkaan, ja olemme pyytäneet paikalle väkeä myös tutkailemaan kouluterveydenhoitajan tilaa, jossa seinässä on iso halkeama. Vanha Aurora-parka alkaa hajota käsiin.

HUOMENNA olen siis vuosilomalla. Talosta vastaa apulaisrehtori. Torstaina taas rivissä.

Johdatus opetusteknologiaan- kuollut kirja?

Renko, M. & Piippo, T. (1974). Johdatus
opetusteknologiaan. Jyväskylä: Gummerus.
SOKLAN kirjaston poistohyllystä löysin tämänkin tutun kirjan: Johdatus opetusteknologiaan. Kirja oli uunituore, kun minä aloitin opettajaopinnot. Tietokoneet olivat tuolloin isoja huoneita, mutta usko tekniikan ja opetuskoneiden voittokulkuun oli hurja.  Elettiin muutoinkin aikaa, jolloin rationaali suunnittelu oli iso juttu.

Opetusteknologiasta odotettiin uutta tieteenalaa. Se kuvaisi ja tutkisi, kuinka opetusta suunnitellaan järjestelmällisesti eri osasista koostuvana järjestelmänä. Niinikään se jäsentäisi opetettavaa tietoa tavoitteista lähtien sopiviksi palasiksi ja rakentaisi loogisia polkuja opetusohjelmien teolle.

Kirja on tarkasti kirjoitettu, "tiivisti", kuten kirjoittajat itse johdannossa sanovat. Fonttikin on paikoin niin pientä, että lukemiseen täytyy tarkasti keskittyä. Riviväli on liian ahdas. Lukijan silmät tahtovat uupua.

Sivuilla on useita opetusteknologian ihailemia vuokaavioita, joissa kuvataan nuolilla, miten mikäkin opetuksen tekijä vaikuttaa mihinkin.  Oppilaskin kuvataan oppimisjärjestelmänä. Pääosin pienellä präntätyt kaaviot ovat nykysilmin hieman  liikuttavia.

Julmaa sanoa, mutta tämä teos taitaa kuulua niihin, jotka kuuluvatkin hiukka alle 40 -vuotiaina kirjojen hautasmaalle. Googlella sain sille hieman alle 200 osumaa. Jokseenkin kaikki veivät kirjakauppoihin. Löysin muutaman  nettiartikkelin, jossa kirja oli lähdeluettelossa. Niin me unohdumme kaikki.

Mutta joitain sattumia teksistä kuitenkin löysin.  Laitan  niitä tähän muistiin. Sitten sanon kirjalle hyvästi.

BLOOM (1971): 2 OPSIN MALLI
Oppilaille opetetaan kahdenlaista opetussuunnitelmaa. Toinen on ulkoinen, näkyvä, toinen sisäinen, ei-näkyvä, se opettaa oppilaalle, millainen hän on verrattuna toisiin oppilaisiin, se voi opettaa, mikä on hänen paikkansa  ihmisten, ideoitten ja toimintojen maailmassa. Edellisen hän pystyy helpommin unohtamaan.

CARROL (1963): KOULUOPPIMISEN MALLI
Oppilas onnistuu tehtävän oppimisessa siinä määrin kuin hän käyttää oppimiseen sen aikamäärän, jonka hän tehtävään tarvitsee.

Oppimisen määrä = f oppilaan oppimiseen käyttämä aika/oppilaan oppimiseen tarvitsema aika.

Opiskelusitkeys on (1) valmius käyttää tiettyyn tehtävään aikaa yli tavanomaisen määrän, (2) valmius kestää epämukavuutta ja (3) valmius kestää epäonnistumiset.

KOULUTUKSEN YKSILÖINTI
Minusta tämä on hyvä käsite. Koulutus voi olla yksilöityä tai yksilöimätöntä monella ulottuvuudella. Kirjassa näitä olivat: tavoitteet, opetus (kaikille samaa), työtehtävät, työtapa (kuka johtaa), työtahti, arviointi (edellytysten mukaan),  arvosanojen antaminen.

OPETUKSEN TEHOKKUUS
Opetuksen tehokkuus = oppimistulokset : käytetty aika.   (tuotokset:panokset)

OPETUS
Tekijät pohtivat kasvatuksen ja opetuksen käsitteiden suhdetta.  ".. osa  kasvatuksesta on niin intenssivistä, että siitä voidaan käyttää nimeä opetus." Hauskasti ajateltu.

OPPIMISTEHTÄVÄ
Etäistavoitteet - lähtötaso = oppimistehtävä.

PALAUTE
Palaute eli takaisinkytkentä, - syöttö, feedback liittyy työskentelyn ohjaukseen.

Kirjoittajista

Kirjoittajat eivät ole minulle tuttuja kuin niminä. Manu Rengosta tuli professori, ja myös Otavan oppikirjapäällikkö ja kouluosaston johtaja.  Netistä löytyy komea muotokuva hänestä. Hänen nimensä on myös yhdistetty Vapaan koulutuksen säätiöön, joka yritti kampittaa peruskoulua.  

Teuvo Piippoja löytyy netistä ainakin kaksi. Toinen jatkoi ainakin 2000-luvulla  kieltenopetuksen tutkimista Jyväskylässä, toinen on hitsaaja ja poliitikko. 

maanantaina, helmikuuta 27, 2012

Tervetuloa taas kouluun!

KOULU KUTSUU TAAS!  Toivotavasti kaikilla on ollut antoisa loma ja energiaa on ladattu akkuihin.

Koko lukuvuodessa on  tällä kertaa 188 koulupäivää. Kevään osuus on Aurorassa 98 työpäivää (Meillä on yksi oma lauantaityöpäivä - Auroran päivä).

Alkutalven jakson 30 päivää on jo hoidettu kanta. Jäljellä on siis 68. Nyt alkavassa lopputalven jaksossa on siinäkin 30 työpäivää.  Sitten tulee pieni katko: pääsiäisloma. Pääsiäisen jälleen on vielä 38 koulupäivää kesään;  tuossa jaksossa on kaksi päivän mittaista pikkulomaa: vappu (1.5.) ja helatorstai (17.5). Viimeinen koulupäivä on viikon 22 lauantai 2.6.

KOULUVÄELLE nyt alkaa haastava  jakso: Alamme elää yhtä aikaa kolmea aikaa:  (1) Katsomme taaksepäin. Lukuvuoden itsearviointi alkaa sekä koulun tasolla että henkilökohtaisella. Vuosittaiset kehittämiskeskustelut painottuvat maaliskuulle. (2) Katsomme eteenpäin. Seuraavan lukuvuoden tärkeät päätökset tehdään: tuunnammeko opsia? Ketkä saavat avoinna olevat virat? Kuinka monta ekaluokkaa tulee? Kuinka monen opettajan palkkoihin rahat riittävät? Mitä luokkia yhdistetään? Mitä oppikirjoja ja muita tarvikkeita tilataan? (3) Ja menneen ja tulevan välissä pitäisi  elää ihan kulloista hetkeäkin.

sunnuntaina, helmikuuta 26, 2012

Muutos ja sen johtaminen

Ensimmäinen kansidia 100 dia paketista. Taustakuvana on ilmakuva
Kiteeltä 1960-luvulla. Se löytyi netistä. 
TÄSSÄ onkin vierähtänyt jo tovi, kun on viimeksi päässyt puhumaan muutosteoriaa. Kyllä sitä saikin juosta vuosina 2004- 2010. Viime aikoina teemat ovat olleet toiset.

Mutta nyt tuli kutsu Kiteelle. Sielläpäin maata - kuten  muuallakin - kipuillaan monessa koulussa edessä olevien isojen muutosten kanssa.

Kurssikaverini  oppilaitosjohdon kouluttajaohjelmasta 2003-2005 Kyösti Värri pyysi  Kiteelle alkavan viikon keskiviikkona ja kun esimieheni antoi luvan pitää vuosilomaa, niin  tulenhan minä.

Ei ollut pelkästään haittaa siitä, että muutosteemaan on syntynyt  etäisyyttä.  Päivitin diat aika perinpohjin. Edelleen niitä on liikaa kolmeen tuntiin: lähes 100. Muutosta koskevaan teoriaan ei tarvinnut koskea. Tutkijoiden käsitykset hyvästä, kestävästä muutosotteesta ovat kaikkialla aika yhtenäväiset- ja jokseenkin päinvastaiset kuin se tapa, millä käytännössä muutoksia läpirunnotaan :-)

Kalenterissa on varaus toisellekin muutossessiolle parin viikon päässä.

PS. Toivon, että aikataulussa  perillä on sen verran reikää, että ehtisin viedä talviset kukat Hyvärisen Juhan  haudalle.

lauantaina, helmikuuta 25, 2012

Työryhmän esitys perusopetuksen tavoitteiksi

TUNTIJAKOTYÖRYHMÄ laati myös esityksen perusopetuksen valtakunnallisiksi tavoitteksi. Seuraavassa muutama ensihuomio kursiivilla. Punaisella vertailua nyt voimassa olevaan asetukseen 2001/1435.

2 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan
jäsenyyteen

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen.
Edelleen siis tavoitteena ihmisen ihmistäminen. Hienoa.
Opetuksella ja kasvatuksella edistetään elämän, ihmisoikeuksien ja luonnon kunnioittamista ...
Kasvatus nousee nätisti esiin.  
... sekä tuetaan oppilaiden kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi.
Tuttua, priima tavaraa...
Tavoitteena on oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen...
Tärkeä asia. Hyvä että hyvinvointi nousee esiin.
..sekä kasvua hyviin tapoihin.
Hyvä, että mukana.
Opetus ja kasvatus tukevat oppilaiden kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen sekä yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta.
Tuttua, priima tavaraa. (Ennen vanhaan tässä kohdassa olisi ollut rauhantahtoisuus jne.)
Opetuksella tuetaan oppilaan kasvua aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi, luodaan edellytyksiä toimia
demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistetään kestävää kehitystä.
Tuttua, priima tavaraa. Kestävä kehitys jää muuten  aika pienelle maininnalle.
2 §:stä jätetty pois
- oman ja toisten työn arvostaminen
- kriittisyys ympäristöä kohtaan.
- vastuullisuuteen kasvattaminen


3 § Tarpeelliset tiedot ja taidot

Opetuksen tavoitteena on oppilaan laajan yleissivistyksen muodostuminen...
Tärkeää, että sivistystä korostetaan. Laajuus on laatua tässä.
...maailmankuvan avartuminen ja syveneminen. Tämä edellyttää ihmisten tarpeiden ja tunteiden,
kulttuurin, taiteiden ja kirjallisuuden, ympäristön ja luonnon, historian ja yhteiskunnan perusteiden, uskontojen ja elämänkatsomusten sekä talouden ja teknologian tuntemusta.
Alkuosa kohottavaa. Talous ja teknologia nostettu nyt arvokkaampien joukkoon :-) Sivistystä käytännöllistetään piirun verran.
Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien ja taiteiden eri aloilta.
Tärkeää, että jokaisen oikeutta taiteeseen korostetaan.  Oikein elämyksiä luvataan.
Opetuksessa vahvistetaan oppilaiden ajattelun (taitoja)..
Tavoite ei ole uusi, mutta haastava. Ohjaa puhumaan ja puhumaan.
... oppimaan oppimisen (taitoja)...
Tavoite ei ole uusi, sitä on ajettu ainakin koko peruskoulun ajan (puhuttiin formaaleista ja materiaalisista tavoitteista jo 60-luvulla). Mutta tärkeä juttu. Opetellaan puhumaan opiskelusta.
vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitoja ..
Tavoite ei ole uusi, mutta on tärkeä. Tukee draamaa :-)
sekä motivaatiota.
Hienoa. Opetus on sytyttämistä. 
Opetuksen tulee edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia...
On jo tavoitteena edellä. Tärkeää ehkä kannattaa toistaa.
... turvallisuutta ja arjenhallintaa...
Tärkeää. Arjenhallinta taitaa olla ihan uusi juttu.
sekä kehittää niihin liittyviä valmiuksia.
Hyvä muistaa, että taitoja ei vain vaadita vaan myös harjoitetaan (motivaatiotakin)
Tavoitteena on, että oppilaille kehittyy äidinkielen monipuolinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä.
Hyvä tavoite. Kuinkas maahanmuuttajat? Tuntijaossakaan ei ole mukana maahanmuuttajien oman kielen opetusta.
Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattisluonnontieteellisen ajattelun ja soveltamisen
perusteita sekä talous- ja kuluttajataitoja.
Ajatteluntaidoista nostetaan erikseen esiin luonnontieteellinen ja prakiset taidot.
Opetuksen tulee tukea taiteen, käsityön ja liikunnan taitojen kehittymistä...
Taide onkin  siis taitoaine? Esteettistä ajattelua ei kehitetä? Hmmm. Tukee draamaa.
sekä oppilaiden kasvua luovuuteen.
Tuttua priimaa. Tulee Draamaa. 
Lisäksi opetuksen tavoitteena on kehittää aktiiviseen kansalaisvaikuttamiseen ja yhteiskunnalliseen
toimintaan (liittyviä tietoja ja taitoja)...
OK. Sopii aikaan.
... eettiseen ajattelu- ja toimintakykyyn (liittyviä tietoja ja taitoja)...
OK. Eettinen ajattelu tuleesiis tässä kohtaa. 
 sekä kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tietoja ja taitoja.
OK. Sopii aikaan.
Muulla kuin äidinkielellä toteutettavassa opetuksessa oppilaille annetaan lisäksi opetuksessa
käytettävään kieleen ja siihen liittyvään kulttuuriin perustuvia erityisiä tietoja, taitoja ja valmiuksia.
OK. Siis koskee kielikylpyjä. 
Opetuksen järjestämisluvan mukaan erityiseen maailmankatsomukseen perustuvassa opetuksessa painotetaan opetuksen perusteena olevia arvoja ja erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa käytetään asianomaiseen kasvatusjärjestelmään kuuluvia pedagogisia ratkaisuja. Toiminta, kasvatus ja opetus eivät voi kuitenkaan olla ristiriidassa perusopetukselle asetettujen
yleisten opetus- ja kasvatustavoitteiden kanssa. Opetus ei voi sitouttaa kyseiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopillisen järjestelmän taustalla olevaan arvo- ja kasvatusfilosofiseen näkemykseen.
Siis kristillisissä kouluissa saa olla avoimesti kristillisiä arvoja. Näinkö saavat luvan rukoiluun jne.?

4 § Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa...
Hyvä. Koko koulun elämänpiiri ymmärretään kasvattavaksi.
... tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. 
OK. Aktiivisuuden vaatimus on ehkä uutta.
Kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa..
OK. Ei uutta.
...siten, että jokainen oppilas saa opetusta, ohjausta ja tukea ikäkausi ja muut edellytykset huomioonottaen..
OK. Ei uutta.
ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.
OK. Ei uutta.
Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon sukupuolten väliset kasvun ja kehityksen erot.
OK. Uutta "erityisesti".  Huomio siis poikiin?
Oppilashuollon tulee edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia ja siten
turvata hyvän kasvun ja oppimisen sekä koulunkäynnin edellytykset.
OK. Mutta vaatimus on kova "tulee".
Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua..
Hyvä. Sekä yksilö että yhteisö ymmärretään kasvaviksi.
...oppimista ja vuorovaikutusta.
Hyvä: sekä kasvu että oppiminen mainittu. Vuoovaikutus nostettu esiin. 
Toiminnassa edistetään hyvää työrauhaa ja oppimisympäristön turvallisuutta.
Työrauha nostettu oikeasti esiin. Hyvä. Ja turvallisuus tietysti. 
Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen
ja tukitoimien oikea-aikaiseen kohdentumiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Hyvä. Korostetaan tätä "erityisesti".
Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan
Hyvä. Tärkeää että kriittisyys nostetaan esiin. Omatoimisuus ok. 
ja sitä edellyttävän tieto- ja viestintäteknologian käyttöön.
Ok. Mutta lauseessa on jokin logiikka, jota en ymmärrä. TVT:tä ei siis saisi käyttää kuin omatoimisesti ja kriittisesti?
Opetuksessa vahvistetaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä jatko-opintoihin sekä halua koko elämän kestävään oppimiseen.
Hyvä. Tärkeää. Herbartista alkaen.
Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa.
Hyvä. Tärkeää. Herbartista alkaen. 

4 § pääosin tuttua. Oppilashuolto uutta. Työrauha ja turvallisuus uutta.

Ihanneihminen?

Millainen on siis tämän työryhmän tavoitteenasettelun mukainen perusopetuksen kasvatusihanne/ihanneihminen? Käytän vanhaa jakoa tiedot- taidot-asenteet

Ihanneihmisen tiedot
* laaja yleissivistys
* avara ja syventynyt maailmankuva
* tuntee ihmisten tarpeita,  tunteiden,  kulttuurin, taiteiden ja kirjallisuuden, ympäristön ja luonnon, historian ja yhteiskunnan perusteita, uskontoja ja elämänkatsomuksia sekä taloutta  ja teknologiaa. 

Ihanneihmisen taidot
* taito ajatella yleensä ja erityisesti matemaattisluonnontieteellisesti ja eettisesti.
* osaa hankkia tietoa omatoimisesti  ja kriittisesti
* osaa käyttää tieto - ja viestintätekniikkaa
* osaa soveltaa matematiikkaa
* omaa  talous- ja kuluttajataitoja
* hallitsee  äidinkielen monipuolisesti
* pystyy vuorovaikutukseen  myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä.
* taito oppia oppimaan
*omaa  taiteen taitoja
* omaa käsityön taitoja 
* omaa liikunnan taitoja.
* vuorovaikutuksen ja yhteistyön taidot
* kauniit tavat
* demokratiataidot
* kestävän kehityksen taidot
* hallitsee arkea
* osaa jäsentää ja  hyödyntää oppimaansa.

Ihanneihmisen asenteet
* eettisyys
* kunnioittaa elämää, ihmisoikeuksia ja luontoa, erilaisuutta, yhteistyötä,  eri ihmisryhmiä, kansoja  ja kulttuureja 
* luottaa ja kokee turvallisuutta
* aktiivinen yhteiskunnan jäsen
* haluaa oppia koko elämänsä ajan.

Kokonaiskuva
* ihmiseksi kasvanut
* tasapainoinen
* fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terve
* hyvinvoiva
* luova 
* terve itsetunto
* yhteiskunnan eettsesti vastuukykyiseen jäsenyyteen kasvanut
* kokeneisuus mm. taiteellisissa elämyksissä.
* on aktiivinen aktiivinen kansalaisvaikuttaja  ja yhteiskunnallinen toimija.
* toimii eettisesti
* omaa edellytykset  jatko-opintoihin
  
SUMMA  SUMMARUM 

Mitään ei ole vaikea niellä. Ihan nätti kokonaisuus. Kirjoitusvirheitä on jäänyt. Klassisista päämääristä onnellisuus kai on  sijoitettu terveyteen, hyvinvointiin ja tasapainoisuuteen :-).

Ulottuvuudella yleisivistys hyödyllisyys, olen havaitsevinani siirtymää hyödyn suuntaan. Tavoitteenasettelussa mainitaan  usein  terveys, turvallisuus, arjenhallinta, talous, teknologia jne.  puhtaan yleissivistyksen rinnalla.

Ulottuvuudella oikeudet ja velvollisuudet korostuvat ehkä edellä mainitut. Asetustekstissä ei liikaa nosteta esiin, että jokaisen pitäisi hankkia ammatti, vastata perheestään ja hoitaa kansalaisvelvollisuudet. Se kuitataan eettisesti vastuukykyisellä yhteiskunnan jäsenyydellä. Työelämäntaidot (jollei se sisälly aktiivisen kansalaisen ideaan) tai esim. sellaiset tavoitteet kuin rehellisyys, vastuullisuus, isänmaallisuus, ahkeruus eivät ole muodissa?

Mukana on edelleen ikäkaudenmukaisuuden idea. Hyvä. Samoin hyvää on sukupuolten eron esiinnostaminen, mutta entä yksilöiden erot? Yksilöllisyys ja omaleimainen persoona  kuitataan lyhyesti velvollisuudella opettaa, ohjata ja tukea jokaista lasta ja tukea yksilön kasvua.  Erilaisuutta opetellaan kunnioittamaan, mutta sitä ei tueta?

Ajatteluntaitoja kehitetään, muilla muttei uskonnollisella  eikä esteettisellä osa-aluella. Lisäisin listaan pedagogisen ajattelun.

Perusopetuksen yhtenäisyydestä ei puhuta. Ei myöskään sisältöjen eheyttämisestä.

perjantaina, helmikuuta 24, 2012

Uusi tuntijako Aurorassa- mitä se merkitsisi?

HUOM! Lisäys 25.2.12. Työryhmän tuntijakotaulukossa oli virhe (ks. edellinen lastu), jonka vuoksi alaluokilla ei olekaan aihekokonaisuustuntia.  3-6-luokilla olisi liikkumavaraa yhteensä 7  tuntia (4  niistä taito- ja taideaineiden sisällä).

"KOEPONNISTIN" tuntijakoesityksen uudelleen ym. syystä 25.2. Miten uusi tuntijako vaikuttaisi Auroran koulun tuntijakoon?Pudotin  excell-taulukkoon tunnit, ja eipä paljon liikkumavaraa jäänyt.  Jos tällä mennään, muutokset ovat seuraavat:

(1) Oppilaiden päivä lyhenee 1-luokalla, viidennellä ja kuudennella luokalla tunnin (Espoo on antanut opetusta yli minimien).  Ei hyvä
(2) Äidinkielen tuntimäärä olisi ennallaan, 3-6-luokilla tuntimääärät keskenään vaihtuisivat.
(3) Englannin tuntimäärä lisääntyisi 3. luokalla yhdellä tunnilla. OK
(4) Espoossa matematiikan tuntimäärä putoaisi 2 tuntia.  Ei hyvä
(5) Ypiin kuuluvien aineiden  tuntimäärä laskisi 1:llä tunnilla.  Ei hyvä
(6) Historian tuntimäärä kasvaisi 1 tunnilla. OK
(7) Taito- ja taideaineiden yhteismäärä putoaisi 3 tuntia (44>41) Ei hyvä
(8) Musiikin tuntimäärä putoaisi kahdella, käsityön tuntimäärä putoais yhdellä (3.lk) Ei hyvä
(9) Käsityön tuntimäärä säilyisi ennallaan, 3-6-:lta siirrettäisiin 1 t alkuopetukseen. HMMM
(10) Liikuntaa tulisi yksi tunti  lisää (ekalle).  HMMM
(11) Taito- ja taideaineissa olisi liikkumatilaa 1 tunti kaikilla luokilla 3-6.  Niillä voitaisiin  paikata 3. luokan käsityön leikkaus, ja pehmentää musiikin tuntimäärän pudotusta.  Tai jatkaa luokan painotusta (jos valinnaisuus ei ulotu oppilastasolle- riippuu opsista).
(12) Lisäksi liikkumatilaa jäisi yhteensä kolme  tuntia. Oma valintamme oppilaanohjaus saattaisi säilyä. OK

BLOGIN oikeassa reunassa on  gallup.  Onko uusi tuntijako edistys parannus vai ei?

Tuntijakotyöryhmä jätti esityksensä!

Korjaus 25.2. -12 klo 9.43 Virhe selvisi. Työryhmän esityksessä taulukko on  kahdessa eri
muodossa. Asetustekstin yhteydessä olevasta versioista ( s. 56) on  poistettu 1-6-luokilta aihekokonaisuustunti, joka on sivulla 30.



PERUSKOULUUN  halutaan lisää taide- ja taitoaineiden, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja yhteiskuntaopin opetusta. Sllaisia muutoksia halusi  peruskoulun tuntijakoa pohtinut työryhmä, joka jätti juuri  esityksensä opetusministeri Jukka Gustafssonille. Työryhmä  noudatti näköjään tiukasti   hallitusohjelman tahtoa. Sen  mukaan tuntijaon uudistuksen tavoitteena oli  vahvistaa taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä.

Tuntijakotaulukko (s. 30, virheellinen)












HUOM! Lisäys 24.2. -12  klo 8. Taulukossa näyttäisi olevan virhe. Myös alakouluun on sijoitettu 1 tunti aihekokonaisuuksille.  Kuitenkin aihekokonaisuustuntien määrä näyttäisi olevan yhteensä 1-9 luokilla 1.

Tsekkasin samalla liikkumavaran:
- 1-2-luokilla tuntimäärä tulee täyteen (19-20).  Ei  liikkumatilaa. 
- 3-6-luokilla tulee palkeista 84 tuntia. Katto on 95:ssä.  Kun sinne pudotetaan 4 tuntia t+t-valinnaisia + 4 tuntia historiaa,  jää kunnan tasolla ratkaistavaa pudottaa sinne 1 valinnaisaine tai se aihekokonaisuusaika (jota ei pitäisi kai olla) tai lisätä 1 tunti johonkin aineeseen.

Nämä ymmärrän esityksen pääkohdiksi:

(1)  uudistus toteutetaan nykyisen vuosiviikkotuntimäärän puitteissa. Alakoulussa koulupäivä ei siis pitene- paitsi toka- ja kuutosluokalla (ei kuitenkaam esim. Espoossa). Vastaavasti päivä lyhenee 7- ja 8-luokilla.
(2) Liikkumatilaa jää varsin vähän  kunnille. Jolleivat lisää tuntimäärää. Katkoskohdat on nyt sijoitettu perinteisesti.
(3) Perusopetukseen ei esitetä uusia oppiaineita (mutta valinnaisaineena esim. draama on mahdollinen)
(4) Oppiaineiden keskinäisen kisan opetusajasta voittajia ovat  taide- ja taitoaineet (= liikunta +1)  äidinkieli ja kirjallisuus (+1)  ja  yhteiskuntaoppi  (+1).  Yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan alkamaan perusopetuksen vuosiluokilta 5–6. Näin historian osuus palaa vanhaan 2-2:een.
(5) Taito- ja taideaineita opetetaan yläkoulussa ainakin kaksi tuntia kutakin. (Kotitaloutta kuitenkin vain kolme). Liikuntaan tulee peruskoulun aikana 1 tunti lisää.  Se korostuu alakoulussa. Alakoulussa tunteja voisi olla esim. 2-3 * 2-2-2-3. Tuntimäärä siis kasvaisi meillä.
(6) Itse tiedotteessa sitä ei sanota, mutta A1-kielen tuntimäärä kasvaa alakoulussa yhdellä.
(7) Kieliohjelmia monipuolistetaan suuntaamalla A2-kielen ja B2-kielen opetuksen järjestämiseen kohdennettua valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella halutaan järjestää vähemmän opiskeltujen vieraiden kielten kuten saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja kiinan opetusta.
(8) A2-kielen tuntimäärä kuitenkin vähenee 12:sta 10:een koko peruskoulun aikana.
(9) Tuntijakon sisältyy valinnaisia aineita- jo alakoulussa 4 vvt.  Yhteensä valinnaisuus putoaa 13:sta 9:een. Valinnaisena aineena voitaisiin opettaa perusopetukseen soveltuvia ja tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä opetussuunnitelmassaan määrää. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikka, monen eri oppiaineen alueelle kuuluva draama ja taloustiedon opetus sekä kansalaistaitoja vahvistava opetus. Lisäksi opetuksen järjestäjällä olisi mahdollista kohdentaa valinnaisten aineiden opetukseen lisätunteja, kuten jo nykyisellään enemmistö opetuksen järjestäjistä tekee.
(10) Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen varattaisiin sekä 1-6 että 7.–9. vuosiluokilla 1 vuosiviikkotunti. 
(11) Ympäristöoppia ehdotetaan opetettavaksi perusopetuksen 1.-6. vuosiluokilla biologiasta, maantiedosta, fysiikasta, kemiasta ja terveystiedosta koostuvana kokonaisuutena, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Siis yhdeksi "aineeksi".

Hieno uutinen oli, että opetusministeri  lähettää esityksen  "nopealle lausuntokierrokselle". Tuntijakoa koskeva asetusmuutos on tarkoitus antaa vielä tämän kevään aikana.

Valtakunnalliset tavoitteet

Konkreetin tuntijaon lisäksi, työryhmä esitti perusopetukselle tavoitteet.  Näitä ovat (1) Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, (2) Tarpeelliset tiedot ja taidot (ajattelun taidot korostuvat). (3) Koulutuksellisen tasa-arvon ja elinikäisen oppimisen edistäminen. Pikaluvulla en löytänyt niistä mitään sisällöllisesti vallan uutta.

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/02/tuntijako_tiedote.html?lang=fi

Viikkojen 9 ja 10 ohjelma

VIIKKO 9

Tervetuloa, Johanna, töihin! Ja muutkin taas lomalta töihin. Muutamalla opettajalla on viikon alussa sijainen. 

COMING SOON:  Maaliskuu tulee.  Kehittämiskeskustelut alkavat, lomake esitellään maanantaina. Rehtori lähettää esityksen virkoihin valittavista hallintopäällikölle.Maaliskuun aikana valmistellaan myös ekaluokkalaisten oppilaaksiotto ja saadaan päätökset viroista ja ns. tuntikehyskaavasta. 

Maanantai 27.2.

YT klo 8-9 Ulla ja Julian luokassa. Listalla  mm. työryhmien kuulumiset * Liikuntapäivä*  Aurorapäivä *  Uuden koulurakennuksen tilanne  * Kokonaisbudjetti helmikuun alussa (palkat) * Vinski-leffa -   aikataulua- Kehittämiskeskustelulomake.  Oppituntien jälkeen kokoontuvat  tiimit klo 13.30-14.30. Aiheina mm. tiimien tehtävät, tiimisopimuksen idea (alkuopetus ja 3-4-tiimi yhdessä aluksi) kehittämiskeskustelu lomake - ok? Seuraava teemakuukausi (Ihmiseksi kasvu). Rehtori klo 15 Opetushallituksessa käymässä.

Tiistai 28.2.

Kalevalanpäivän avaus ( 2. luokat) klo 10. OHR klo 13.30- 15.00. Virkoihin ja varalle esitettyjen on jätetävä rehtorille oikeaksi todistetut paperinsa. 

Keskiviikko 29.2.

Avustajien info klo 10 peruttu. Martti vuosilomalla.

Torstai  1.3.

Postipalaveri klo 9.45.  Johtoryhmän kokous klo 12.   

Perjantai 2.3.

Talviliikunta SIIRTYY ensi viikolle.  Katsomusainetunnit PIDETÄÄN.   Viimeinen päivä, jolloin virkavaaliesitys on tehtävä hallintopäällikölle ja eRekryyn.

VIIKKO 10

Talvi alkaa taittua?  Ollaan jo maaliskuussa.

Maanantai  5.3.

YT klo 8-9  Ullan ja Julian luokassa  (Aiheina mm.  tiimien ehdotukset *  Vinski-elokuvan työnjakoa * Aurorapäivä ).  Klo 10 päivänavaus: Kuukauden teema: Ihmisenä kasvu. Oppituntien jälkeen kokoontuvat  työryhmät klo 13.30-14.30. Kehittämiskeskustelut alkavat.

Tiistai 6.3

OHR klo 13.30- 15.  Kehittämiskeskusteluja.

Keskiviikko 7.3.

Avustajien info klo 10 PERUTTU.   Espoon rehtorit koulutuksessa keskiviikon ja torstain.   Rehtorin vastuut apulaisrehtorilla. Todennäköisesti teatterisparraus-veso iltapäivällä peruutetaan.
Torstai  8.3.

Postipalaveri klo 9.50. Tsekataan Auroran päivän ohjelma Ulla johdolla. Johtoryhmän kokous klo 12 peruttu. Espoon rehtorit koulutuksessa keskiviikon ja torstain. Apulaisrehtori hoitaa rehtorin tehtäviä.

Perjantai 9.3.

Talviliikuntapäivä Oittaalla. Bussikyydit. 1-2 lähtö klo 8.30, 3-4 klo 9.30 ja 5-6 klo 10.30.  Ruokailu siellä. Paluu  1-2 klo 12.45, 3-4 13.30 ja 5-6 14.15. Ei katsomusainetunteja. Rehtori puhumassa kokonaisvaltaisesta tuesta opiskelijoille klo 13.45-

Lauantai 10.3. HUOM! KOULUPÄIVÄ 

Auroran päivän tempaus. Koulupäivä n. klo 9.30 - 13. Koululounas. Monipuolista ohjelmaa. Tarkemmat ajat reissuvihkoissa ja Wilmassa.

torstaina, helmikuuta 23, 2012

Tuokiokuva koulusta 21.2. 2024

Tulevaisuuden koulun fantasiointi on jämähtänyt laitepoh-
jaiseksi. Tässä  lastussa ei. (Kuva lainassa netistä
Green Chameleon-sivulta).
Narraatio

KOMEA  talvipäivä. 8. -luokkien ohjaustiimi  saa seiskajakson ohjelman valmiiksi. Suunnitteluviikko on käytetty fiksusti. Miten sitä ennen selviksi, kun ei ollut näitä viikkoja?

Seuraavan neljän viikon aikana  luokka-aste sukeltaa Euroopan historiaan. Taitotavoitteet on määritelty  yleisesti ja kullekin osaamistasolle.  Keskusaineina ovat suomi, yhteiskuntaoppi ja historia. Ykköstaito  on lähderitiikki. Siksi materiaaliin on upotettu tahallaan miinoja (myös virheitä).

Tehtävävalikkoon haluttiin  edellisen jakson oppilaspalautteen perusteella  vielä haastavampia osaamisnäyttöideoita. Monelta oppilaalla puuttuu vielä muotoilunäyttö. Tässä jaksossa se olisi luontevaa. Vaikka patsaina.

- Olen aika  huolissani Rubertista, psykologi Rita nostaa esiin. Jos hän valitsee taas 6-tason ryhmän, hän sulkee itse ovet akatemialeirille pääsystä. Ja se olisi tosi tyhmää. Hän ei ole kutosen poika.

Larille,  Rubertin omaopettajalle ongelma on  tosi tuttu.
- Entä, jos minä otan Rubertin omaan ryhmääni. Mun vastuulla on tämän jakson dokumentointi ja reflektio. Rubert saa toimia  oikeana  kätenäni. Hän tarvitsee nyt sitä.  Sen uskoa täytyy tankata. Mutta näinhän tämä homma toimii. Rubertin on itse asetettava tasonsa, haluaa isä tai me mitä vaan. Ei se vastuu ja sitoituminen muuten rakennu.

Ekillä on pitkä kokemus erityisluokista 2000-luvulta, jolloin niitä syntyi kuin sieniä sateella. Hän couchasi Ripaa ja  Jukkaa koko edellisen jakson.
- Ne pojat ei enää tarvitse mua, muuta  kuin että katon vähän päältä ja silitän. Ajattelin, että mä voisin nyt mennä Larin ryhmään quest stariksi ja tuijottaa pöytien  dynamiikkaa. Teen intervention, jos osun sopivasti kriisiin. Jos pojilla tulee häikkää, niin koputatte. Eiks niin?

Eki oli kova niska. Monissa öljyissä keitetty. Kun jollain alkoi keittää liikaa, Eki  näki sen ennenkuin mitään tapahtu. Se otti sitten kaverin ja puhui ja puhui. Kuunteli ja kuunteli. Joskus  oli pakko laskea tasoa. Mutta ei montaa kertaa. Kaikki sen oppilaat sai todistuksen.

Muutoin ryhmät alkoivat olla valmiita. Luokka-asteenoppilaat oli jaettu kymmeneen pöytään. Suuri osa  pöydistä ei ollut tehnyt aikaisemmin töitä yhdessä. Mutta nyt oli aika tehdä. Niinpä  eka viikko varataan koheesion lataamiseen. Aikuisten työnjako oli myös klaari. Jakson vastaava Mari kertasi työnjakoa.

- Omaopettajat ottaa kukin kaksi pöytää ja sanallistaa eka viikon tavoitteet. Pöydillä on viikko aikaa tunnistaa oma kapasiteettinsa. Työtapana yrityksen perustaminen. OK? Lari dokumentoi ja ryhmäyttää oman reflektioporukan.  Eka tsekking pidetään heti maanantaina. Katsotaan clipsit ja tunnistetaan ryhmävaihe ja tehdään korjauksia jos on pakko.   Muut ohjaajat, te menette tukemaan 6- ja 7-tasojen pöytiä. Jos ne saadaan toimimaan, ne voivat nostaa vaatimustasoaan varsinaisessa projektissa. Kerratkaa yrityskansio, ettette ole ihan tyhmiä.
- Ja perjantaina on sitten pöytien näytöt valmiina. Käytetään samaa mittaria ryhmän arvioinnissa kuin jaksolla kolme. Päähuomio vahvuuksien tunnistamiseen ja oman  itse myyntiin. Minä esittelen sitten alustavasti kolmen seuraavan viikon tarjottimen ja pysäkit.  Ehtivät viikonlopun aikana funtsia.
- Ja hei, torstaiksi saamme vieraan. Tuomo Lähdeniemi FountainParkista tulee kertomaan oman yrittäjänarraationsa.

Ohjaustiimiä otti päähän, ettei katsomusaineita saatu tähän jaksoon mukaan. Suuri vallankumous olisi tarjonnut monta herkkua: ilmiannot, giljotiini, sodat. No nyt mennään ilman uskontoja. Pääsiäinen syö ison loven uskonnona  aikaresurssista.

Tavoitteet on kaikille selvät, samoin ydinaines.
- Ja syventäviä osia syntyy varmaan tokan viikon yhteissuunnitelussa. Kaarle ja Kaarlo ovat just aloittaneet roolipelikerhon Tapiolassa, he varmaan haluaisivat luoda 5-10 hahmon pelin. Se menee yli vaatimustason, mutta kuittavat sillä sitten draamajakson. Riikka on kanssa jo viime jaksolla sanonut haluavansa suorittaa miniranskan.

Ohjaustiimiläiset nyökyttivät päätä. Hyvä tästä tulee. Projektin päätös osuu juuri pääsiäisen alle. Lippajärven monitoimitila on varattu katselmukselle.

Maiccu muistaa:
- 5c:n Anton joutuu olemaan kaksi jakson ekaviikkoa matkoilla. Hänelle on lähetetty oma korvaava tehtävä. Antonin oma opettaja Raija ottaa näytön vastaan, eiks je.
- Anton kuittaa samalla englannin seiska-jakson. Isän kanssa neuvoteltiin pitkään tasosta. Anton ottaa kutostason, kun haluaa ottaa löysemmin. Hän tekee peda-tubeen kolme clipsiä Pariisista, kun on nyt siellä. Haastattelut englanniksi, Maiccu lisää.

10-tason pöytään ei ollut   viime jaksolla tungosta. Oppilaita kai pelotti tehtävävalikon vaativuus.
- OK, olen vähän samaa mieltä. Puolen tunnin musikaali oli  viritetty yläkanttiin, mutta samalla heillä oli mahdollisuus kuitata musiikin 6-9 jaksot. Ja sitä paitsi Janne tuli jelppaamaan nuotinnoksessa. Ja kaikki sävelsivät oman  jutun.

Hyrinää.  Kunnes Mari muistuttaa:
- Jokainen meistä toimittaa omat osaamistavoitteensa Larille ennen viikonloppua.

Murinaa.
- Hei, c´mon. Ei ole noin vaikeaa, Mari kuittaa.  Katso nauhalta, mikä ei toiminut kutos-jaksossa. Sanallistaminen jäi meiltä kaikilta ohueksi. Se on nyt tämän jakson yhteinen juttu. Puhutaan. Puhutaan. Mutta kannustus oli just sitä mitä sovittiin.

Tiimillä on vielä perjantai aikaa.  Edellisen jakson portfoliot on ainakin kuudelta oppilaalta tsekkaamatta.

Mikko oli ollut jo pitkään hiljaa. Se oli varmaan väsynyt. Kutosjaksoon oli ahdettu liikaa ainesta, ja kun kaksi maikkaa sairastu, se joutui vastuuohjaajana tekemään tosi pitkää päivää. No se ottaa sitten kasi-jaksolla vastaavasti vapaata.

- Saan huomenna valmiiksi kutosjakson loppuyhteenvedon, Mikko avaa.  Sorry. Venyi. Lukekaa se ennen maanantain kick-offia. Sen verran voin sanoa, että kuusi oppilasta ei pysynyt tasollaan. Mutta vastaavasti kymmenen ylitti. Niillä on nyt bonusta pankissa.
- Ja se mistä voi olla tosi ylpeä oli lasten vertaispalaute. Ei yhtään vinoilua. Tytöillä, erityisesti  Sarilla ja Marilla oli älyttömän upea analyysi niiden tokan viikon mahalaskusta. Ja hyvä korjausidea.

Pieni selitys

Millaista voisi olla  2020-luvun personoitu opetus? Opetus, jossa opetustapahtuman elementtejä  muovataan oppilaslähtöisesti eikä päinvastoin.  Opetus, jossa tavoitteellisesti vahvistetaan
oppilaiden sekä henkilökohtaista että kollektiivista opiskelukapasitteettia, taitoja ja tahoa ottaa vastuuta omasta oppimisesta ja kasvusta. Opetusta, joka ei anna periksi murrosiän edutainmentille.  Opetusta, jossa  tavoitteisuus ja  merkityksellisyys on laatua. Opetusta, jossa didaktinen juoni kulkisi polkua: tavoitteet -järjestelyt-aines - arviointi. Opetusta, joka olisi toiminnallista.  Opetusta, jossa olisi selvästi ydintavoitteet ja ydinsisällöt. Opetusta, jossa opiskelu ei pääty muistamiseen vaan  näyttöön siitä, että oikeasti osaa. Opetusta, jossa ohjaus ja tuki ovat luonteva osa syseemiä. Opetusta, jossa oppilasjoukosta muovataan   maailmaa tavotteellisesti ymmärtämään pyrkivä  ja siinä menestymisen taitoja haltuunottava tutkiva ryhmä. Opetusta, josta vastaisi yhdessä omaa ammattitaitoon kehittävä ohjaustiimi.

Mitä tämä edellyttäisi?

Keinoja olisivat:
(1) Tavoitteiden selkeyttäminen, karsiminen ja personointi.  Tavoitteisto ilmaistaan opittavina  taitoina. Oppilaiden pedagogista ajattelua vahvisteta tavoitepuheella, yhteissuunnittelulla ja yhteisarvioinnilla.
(2) Oppiaineksen jäsentäminen ja personointi. Erotetaan ydin- ja  lisä-/syventävä/soveltava aines. Luodaan eri ainesalueita yhdistäviä ja eheyttäviä  oppimiskokonaisuuksia.
(3) Menetelmä-, materiaali- ja välinevalikon rikastaminen ja  personointi.  Rikastetaan koulujen ja opettajien keinovalikkoajattelua. Lisätään oppilaiden mahdollisuutta valita tavat, joilla uusi  oppiaines otetaan haltuun/uudet taidot opitaan.
(4) Arvoinnin jämäköittäminen, pilkkominen ja personointi. Synkronisoidaan tavoitteet ja arviointi. Lisätään oppilaiden mahdollisuutta valita tavat, joilla he voivat antaa näytön osaamisestaan. Sähköinen opintokirja.
(5) Siirtyminen yksinopettamisesta yhdessä opettamiseen. Kehitetään esim. edelleen 7-9 luokilla ikäluokan opettajamallia (vrt. Mankkaa).
(6) Vahvistetaan kuratorista toimintaa. Jaetaan oppilaat tutor-tyyppisiin ryhmiin, joilla kullakin on oma tutor-opettaja. Varataan tälle vahvistetulle oppilaanohjaukselle riittävä aikaresurssi.
(7) Jalkautetaan laaja-alaiset erityisopettajat ja  moniammatillinen oppilashuolto tukemaan  oppilasjoukon opetuksen personointia. Kevennetään oppilashuollon paperityötä.
(8) Luodaan sähköinen oppimisen ja kasvun portfolio, joja on samalla oppilaan oma dynaaminen opetussuunnitelma. Kytketään kodin ja koulun yhteistyötä oman lapsen opetussuunnitelmaprosessiin.
(9) Muovataan pilottiryhmien  työaikajärjestelyt vastaamaan uuden menetelmän vaatimuksia.

Voisiko se olla tällaista?

Välitilinteonaika

Lumenpudottajia Auroran koulun katolla keskiviikkona. Hyvä. Jääpuikot
alkoivat olla jo varsin pelottavia. Nyt ei ollut työkaluina kirveitä, vain
kolat.
REXIN  kevennetty työviikko lyhenee hyvää vauhtia. Suunnitelmista ei eilisen mennessä ollut toteutunut lainkaan kaikki.  Tilanne aamulla seuraava (vihreä on hoidettu, punainen = njet)

(1) Oppilashuollon muistiot tulee saattaa ajan tasalle.  NJET
(2) Virkavaaleihin liittyy dokumentointityötä mm. eRekry-ohjelmaan NJET
(3) Vinski-leffan kuvausideoita tulee alkaa koota. Sovittu perjantaiksi
(4) Toivottavasti koulun määrärahat tulevat pian näkyviin QW-ohjelmaan, jotta voisimme sihteerin kanssa tsekata, missä mennään. NJET   (Tähän en oikeaa pääse vaikuttamaan) 
(5) Konttorilla on taas tyhjennettävä kansioita ja silputtava papereita.
(6) Muutaman  opettajien tuntimääriä on tasattava. NJET
(7) Alueellinen kasvattajaverkosto on kutsuttava koolle.
(8) Oppimiskeskuksemme ops-sivut on päivitettävä.
(9) Kouluravintolan ilmastoinnin puhdistustyöt on paapottava NJET  (Mutta asiasta olen tiedottanut eteenpäin)
(10) samoin lumen pudotus koulun katolta. (Ks. kuva)
(11) Omat vuosiloma-asiat tulisi varmistaa. 
(12) Yhteenveto oppimiskeskuksen työrauha-infosta täytyy lähettää valmiiksi NJET
(13) Opetuspäällikön kanssa on ideoita tapaamistamme Opetushallituksen Irmeli Halisen kanssa.  Laadin tänä aamuna koonnan omista ajatuksistani. Ja tapaan päällikön klo 9.

"Hoitosuhde" siis tällä hetkellä 6-7.

keskiviikkona, helmikuuta 22, 2012

Johdatusta opetustaitoon

PIKALUIN aamujumpaksi Soklan kirjaston poistohyllystä ottamani teoksen Peltonen, M. (1969).  Johdatusta opetustaitoon. Helsinki: Otava

Luin muistiinpanojeni mukaan kirjasen edellisen kerran viisi vuotta sitten. Oli mukava verrata silloisia merkintöjä nyt tekemiini Asiat, joihin nyt pysähdyin, olivat osin ihan  toisia. Ja nyt niitä oli selvästi vähemmän.  Ajanhammas oli purrut  osaa  tekstistä julmasti. Poimin tähän muutaman mukavan sattuman:

KOTITYÖSUUNNITELMA
Mainio käsite (esim. yleiseen tukeen).

MURROSIKÄ
Peltonen esittelee kansalaiskoululaisille tehtyä tutkimusta, jonka mukaan "kansalaiskoulun oppilaiden motivaatio ei ole  suotuisa uuden oppimiselle. ... Kuinka päästä vähällä ja mieluimmin lyhytaikaisella ponnistuksella varmimmin suurimpaan tulokseen..." Niinpä.

OPETTAJAN JOHTAJUUS
Opettajan johtajuus on  Peltosen mukaan mm. kykyä saada oppilaat toimimaan oppimistarkoituksessa. Johtamisen edellytyksenä on luottamus oppilaiden ja opettajan kesken. Hyvin ajateltu. Opettajan tärkeä tehtävä on kyetä kasvattamaan oppilaissa vastuuta. Yep.

OPISKELUTAITO
Asenteiden osalta tärkeää on, kokeeko oppilas, että  opiskelu on tarpeellista, arvostettua ja mahdollista. Hyvin ajateltu.  Taidoista esiin nousee mm. taito käyttää opetusta hyväkseen. Kauniisti sanottu. Kyky sopetua opiskeluympäristöön (suhtautua toisiin)...

TUKIOPETUS
Tukiopetus oli kirjan kirjoittamisen aikaan  ihan uusi juttu. Peltonen kuvaa sitä moderniksi "laiskanläksysysteemiksi",  jonka tarkoituksena on ylimääräisellä opetuksella auttaa lasta selviämään kurssista.

TUTOROPETUS
Tätä ideaahan  kannattaisi kehitellä: edistyneempiä oppilaita voitaisiin käyttää paljon systemaattisemmin apuopettajina.

VUOROVAIKUTUS
Peltonen kirjoittaa kuinka semanttinen melu (se, että sanojen merkitys muuttuu matkalla lähettäjältä vastaanottajalle) voi olla syy väärinymmärrykseen. Juui näin on.

Koulun kehitys 

Peltosen kirjasta poimittu taulukko koulun kehittymisestä 1850-1950.

PITKÄKSI aikaa pysähdyin sivulla 63 olleen taulukon ääreen. Se kuvaa  koulun kehitystä noin 1850-1950. Upea yksinkertaistus, kerta kaikkiaan.

Peltosen napakka kirjanen oli tarkoitettu aloitteleville opettajille,  mutta lukeminen kannattaa aina :).

Palautan sen tänään  Soklan hyllyyn tuottamaan hyvää mieltä  jollekin muullekin.

tiistaina, helmikuuta 21, 2012

Teiniliitto perusti vapaan kokeilukoulun vuonna 1969. Perustiko?

Pamfletissa on noin 170 sivua. Sen kaksi
kiinnostavinta alkulukua on kirjoittanut tuolloin
18-vuotian abi, aikuistuttuaan professori Yrjö Engeström
SOKLAN kirjaston poistojen joukossa oli huikean vaikeasti löydettävä teos:

Taanila, H. (toim). (1967). Kouludemokratia. Teinien tavoitteet demokratian tuomiseksi kouluun; mielipiteitä, ehdotuksia, ohjelmia ja mallisääntöjä. Hyvä tietää 17. Helsinki: Tammi.

OI sitä 60-luvun ihanaa, positiivista henkeä! (Olin   siis itse tuolloin 13-vuotias).  Presidenttinä oli Kekkonen. Pääministerinä Rafael Paasio. Kreikan kuningas pakeni maasta. Rauno Aaltonen voitti Monte Carlon rallin.  Kuuden päivän sota. Beatleseita julkaistiin LP Kersantti Pippuri. Che Quevara teloitettiin. Maailman ensimmäinen sydämensiirto. Asematunneli avattiin. Mauno Koivisto siirtyi Suomen Pankkiin.

TEINILIITTO  oli vasta julkaissut oman ehdotuksensa siitä, millainen koulunuudistus Suomessa tulisi toteuttaa. Ehdotuksessa   nousee  kauniisti esiin  60-luvulla renessanssin kokeneen 1900-luvun alun lapsikeskeisen uuden koulun  ihanteet. Poimin niitä tähän aakkosjärjestykseen.

DEMOKRATIA
Kouluun osallistumisväylät: luokka- ja oppiainekonferenssit, luokkakokous, oppilaskunta, oppilasneuvosto ja kouluneuvosto.

HARRASTUSTOIMINTA
Erillään  koulunkäynnistä. Lupa poliittiselle toiminnalle. Tilat oppilaiden käyttöön.

JOHTAVAT PERIATTEET
  • Opiskeluhakun herättäminen
  • Rajoittamattoman kasvun periaate. Vapaus. "Me emme voi vapauttaa ihmistä, ellemme vapauta lasta!"  Keinoina ei opsia. Ei pakonomaisuus.  Oppilaalla oikeus olla oppimatta. Oikeus lähteä ja olla pois koulusta.
  • Ei tekokiihokkeille (ulkoiselle motivoinnille:arvosanat, kokeet). Motivaation tulee olla spontaania. Mahdollisuus tyydyttää omaa kehittymishaluaan.
  • Yksilöllisyys. keinoina mm. tasoryhmät.  Yksilöllistämisen tukena intensiivivinen oppilastarkkailu, testit, neuvottelut. Avainasemassa opintojen ohjaaja.
  • Yhteistyö ei kilpailu. Kilpailu itsensä kanssa.
KASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄ
Yksilön itsenäisyyden suojaaminen ja kypsymismahdollisuuksien takaaminen. Onnellisuus,

KODIT
Kodit kyvyttömiä kasvattamaan. Tarvitaan perheterapiaa.

KOULUJÄRJESTELMÄN RAKENNE
1. Lastentarha 2,5 - 3 v (mm. sukupuoliasiat vapaita, ei rangaistuksia)
2. Varsinainen peruskoulu 6-8-vuotiaasta,  kestää 8-9 vuotta. Luonne yleissivistävä.
3. Yleinen lukio 2-4- vuotta. (Koko ikäluokan lukio). Opiskelija valitse itse. Ei yo-tutkintoa. Lukuisia sisäoppilaitoksina toimivia lukiota.

KOULUKASVATUS
Nykyinen koulukasvatus  on mielenterveyden haitta. Pelko.  Frustraatiot. Aggressiivisuus. Tasapainottomuus. "Koko nykyisen opetusjärjestelmän periaate on mielenterveyden kannalta kiero."

KOULUN KEHITTÄMINEN
Tarvitaan paljon suunnittelua ja tutkimusta.
Uusi koulu ei ole aikuisten maailman pienoismalli.

LUOKALLE JÄÄMINEN
Ei jätetä

LUOKKA
Ei pysyviä, syntymävuoden mukaan määrittyviä luokkia.

LUOVUUS
Tilaa luovalle itseilmaisulle ja tieteellisluonteuselle toiminnalle

MENETELMÄT
Oppilaat etsimään lähdeaineistoa. Tutkielmia, aineita, esitelmiä, taideteoksia, projekteja.
Tarvitaan tilaa leikille (leikki-ikä voi jatkua 16-18 vuoteen),  vapaalle seurustelulle ja luovalle toiminnalle. Yhteistoimintaa.

OPETTAJAT
Ei tarvita muodollista pätevyyttä.
Pois auktoriteetti.

OPPILASHUOLTO
Koulussa psykologi (testaa persoonallisuuden rakenteen kehitystä),  terveyssisar (kokopäivätoiminen) ja koulupsykiatri (antaa terapiaa)
Opintojen ohjaaja /50-100 lasta.

OPPIMÄÄRÄ
Ei vähimmäisvaatimuksia.
Ei pakollisia aineita

RANGAISTUKSET
Ei rangaistuksia.

REHTORI
Rehtorista hallintomies (talousjohtaja, henkilökunnan päällikkö, koulukiinteistön isännöitsija).  Uusi virka kouluihin opintojohtaja.

OPETUKSEN SUUNNITTELU
Oppilaat mukaan.

OPETUSSUUNITELMA
Opetus ei rakennu mihinkään kaavamaiseen opetussuunnitelmaan, vaan oppilaat saavat toteuttaa omia oppimishalujaan.
Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma ohjelma. Havintoja, testejä, neuvotteluja

TASA-ARVO
Ei linjajakoa liian aikaisin
Kaikkille yhteinen koulu os.

TAVOITTEET
Ei hyväksytä ylhäältä annettuja vaatimuksia siitä, millaisia kansalaisia lapsista halutaan kasvavan. Ylhäältä annetut tavoitteet johtavat virheellisen kohdeajatteluun. Koulu ei tunne tulevaisuuden yhteiskuntaa. Koulusuunnitelijoilla ei ole oikeutta tehdä pysyviä valintoja tulevien sukupolvien puolesta. "Me emme halua sitä totaalista diktatuuria joka sisältyy nykyiseen kasvatus- ja opetusjärjestelmäämme: edelliset sukupolvet pakottavat seuraavien sukupolvien jäsenet käyttäytymään niin kuin he itsekin ovat käyttäytyneet."
(Kuitenkin toisessa kohtaa kirjaa: itsenäinen, sosiaalinen, tasapainoinen).

TEINIKUNTA
Ei tarvita enää uudessä koulussa.

TODISTUKSET
Ei numeroarvostelua.

TEHTÄVÄT
Yksilöllisiä. Omatoimisesti tehtäviä.

TIETO
Tieto ei ole itsetarkoitus, se on väline. Tiedon tulisi hahmottua eläväksi kokonaisnäkemykseksi.

YHTEISÖLLISYYS
Ei vain omaa etua. Autetaan toisia.

YLIOPPILASTUTKINTO
Poistetaan.

Ks. Ylen arkistosta juttu "Teiniliitto perustaa kokeilukoulun"
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/teiniliitto_perustaa_kokeilukoulun_1366.html#media=1372

PS. Lastun otsikko. Perustettiinko tällainen koulu? Ylen mukaan kyllä. Mitään muuta todistetta ei ole. Ehkä tämä: http://www.kolumbus.fi/pakilan.lastenpaikka/

Hyvällä mielellä

KUVA: Kari Kinnunen. Hymy on
herkässä kunhn muistaa pukeutua
sään mukaan.
OIKEIN mukavasti  on viikko 8 alkanut. Lumityöt tarjoavat ilmaisen mahdollisuuden hyötyliikuntaan heti aamutuimaan :-)

Maanantaista

Maanantain avasin varovaisesti. Tein aamun töitä etänä, ja  piipahdin keskipäivällä koululla. Hiljaista on. Koulusihteeri ja yksi avustajista ahkeroi. Talonmiehemme Kari oli ajanut läpi yön trakorilla lunta.

Miten kauniin viestin virkapostiin olivatkaan Pasi Sahlbergin opiskelijat vierailustaan kirjoittaneet. Laitan sen tänne, kun pyysivät välittämään terveiset:
"To all staff and students at Aurora school
I would like to thank you on behalf of all of the students from Pasi Sahlberg's University group, who visited the school on Thursday 16th February. I am sure that I can speak for everyone in the group when I say that the visit to the school was inspirational and unforgettable. The school gave me insight of what can be achieved in a school setting, the number of activities that you have available for the
children to get involved with was astounding (something that I have never seen in England). Every student and member of staff that we met was welcoming and friendly. 
Thank you once again for allowing us to visit your school, it was a fantastic opportunity that I will not forget.
Kind regards, Natalie Roddis."

Esimieheltäni, hallintopäälliköltä tuli myönteinen viesti huhti-toukokuun taitteen vuosiloma-anomukseen. Kaksi kuukautta ja risat ja kohti Elviksen Gracelandia!

ILTAPÄIVÄLLÄ tapasin Helsingissä  emeritus-professori Matti Meren Soklan kahvilassa.  Haastattelin häntä  herbartilaisesta tahdikkuuden käsitteestä.  Päivän saldoon mahtuu myös Luokanopettajan Päiväkirjan  2012-13 lähteminen painoon.  Se projekti siinä.  Saldoon mahtui myös tekstien tuottaminen suurista kasvattajista.  Sain tällä kertaa vaihtaa ajatuksia  Freiren, Freinetin, Illichin, Millerin ja Ramus´n kanssa. Vielä 1-2  nippua, ja sitten alkaa tekstien työstämisen toinen kierros. Ja neuvottelut kustantajan kanssa.

Tiistaista

Varhaisaamiaiseksi huhtikuun Luokanopettaja-lehden tuupparin hiontaa. Ajoissa tulleet jutut on nyt lähetetty taittajalle. Osa juttutarjokkaista  oli pakko palauttaa kirjoittajille lyhennettäväksi.  Lyhyen jutun kirjottaminen on taitolaji.

Tiistain ohjelmaan olen sopinut parikin tapaamista. Tapaan ensin japanilaisen, juuri meillä vierailleen opiskelijan ja sitten FountainParkin viskaalin.  Edellinen kuuluu ryhmään, joka haluaisia tulla kouluille esitelemään omaa maataan kestävän kehityksen näkökulmasta. Toinen taas ryhmään, jolla on  meneillään useita tosi  merkittäviä  kasvatusalan hankkeita.

Iltapäivä on varattu konttori siivoamiselle. Toivottavasti  ilmanvaihdon puhdistystyöt ovat käynnissä. EI OLLUT. Nyyh.

maanantaina, helmikuuta 20, 2012

Ops-apua opettajille

TÄMÄN maanantai-aamun pienenä työnäytteenä on  uusi blogi:  Ops apua opettajille.

Ideoita opettajilta opettajille

Olen pudottanut  sinne opettajiemme Raija Herralan ja Sirpa Wassin sekä Wanhassa Satamassa että tammikuun ops-vesoissa osastoltamme kokoamat opettajien vinkit opettajille, jotka ottavat käyttöön uutta opetussuunnitelmaa - siis sen päivitettyjä ideoita.

Ideat on blogissa kootu neljään ryhmään, ja niihin pääsee kätevästi  sisältö-lastun linkeistä.

Bloggerin tämä blogimalli  on dynaaminen. Jokainen kävijä voi muovata sen ulkonäköä  haluamakseen klikkaamalla yläpalkista painikkeita kuten classic ja mosaic.

Ideapaketteja voi  mielellään  kommentoida.

sunnuntaina, helmikuuta 19, 2012

Erkki Lahdes ja peruskoulun opetusoppi (osa2)

OLIPA hellyttävä lukukokemus. Lahdeksen (1969) opetusoppi kuljettaa lukijansa yli 40 vuoden taakse, aikaan, jossa peruskoulu oli vielä  unelma. Moni tuolloin vielä aihiona ollut asia on nyt  toteutunut. Moni odottaa sopivaa aikaa. Moni asian kannattaisi kaivaa esiin.


Kirja palautti myös mieleen mukavasti, millaista koulunpito tuolloin oli.  Itse olin finninaamainen murkku Tossun poikakoulussa,  keskikoulun viidennellä luokalla. Julkaisuvuoden tärkeitä tapahtumia oli se, että sain kesällä -69 Tunturi Sport-mopon ja kävin rippileirillä Ahvenanmaalla. Syksyllä alkoi lukio ja muutaman vuoden aktiivinen seurakuntanuorivaihe.

PURAN Lahdeksn kirjan pohjalta syntyneitä  ajatuksia vielä parissa lastussa. Tässä toisessa osassa keskityn Lahdeksen ideaan opetuksen didaktisesta kokonaiskäsittelystä, joka on hyvinkin esiinkaivamisen arvoinen.

Heti alkuun on sanottava, että Lahdeksen opetusopissa opetustilanteet ymmärretään  laajasti, ei vain oppituntien muodostamaksi sarjaksi. Sekin on syytä sanoa, ettei Lahdes aja mitään, kahlitsevaa tunnista toiseen toteutettavaa kaavaa. Silti se, miten sitä, mitä  oppitunneilla tehdään,  jäsennetään, on minusta tosi tärkeää. Lahdes rakentaa  tosi fiksusti siltaa toisaalta oppimisen eri vaiheiden (niinkuin se 60-luvulla ymmärrettiin) toisaalta tunnin rakenneosien ja eri käytänteiden välille.  Seuraavassa on seassa  myös omaa ajatteluani (Niissä taas on jälkiä myös Lahdeksen 1970-luvun "uudesta opetusopista").

Kokonaiskäsittelyn ideasta

Kokonaiskäsittelyllä tarkoitetaan mallia, jossa opetus koostuu eri vaiheista, jotka kukin keskittyvät johonkin oppimisen kannalta tärkeään vaiheeseen. Eri teoreetikot antavat vaiheille omia nimiä. Vaiheiden määrä niinikään vaihtelee.  Näkemykset siitä, mitkä ovat oppimisen oleelliset vaiheet eivät ole vakiintuneet. Seuraava on oma omaa synteesiäni Lahdeksen teoksen pohjalta.
  • (I) Valmistautuminen opetustilanteeseen (nouseminen oppimisen tilaan MH)
  • (II) Omaksumisprosessi, jossa on seuraavia vaiheita a) Havaintojen tekeminen, havaintojen ja muutoin saadun informaation  vastaanottaminen b) Aikaisemmin opitun mieleenpalauttaminen d) (Varsinainen ajatteluvaihe alkaa, eli kokemusten reflektointi:  ) Informaation jäsentäminen suhteessa aiemmin opittuun e) Syventäminen: Informaation nyansointi ja  jäsentäminen  käsitteiksi ja periaatteisi jne.  Jonkinlainen tiivistys esim. kokoavaksi viisaudeksi: "Rikos ei kannata".
  • (III) Harjaantumi-ja soveltamisprosessissa  on seuraava vaiheita: a) (Tähtäävät muistamiseen) Opittavien asioiden harjoittelu, harjaantuminen ja kertaaminen b) (Tähtäväät ongelmien ratkaisemiseen, luovuuteen jne.) Opittujen taitojen soveltaminen ja käyttäminen. 
  • (IV) Oman oppimisen, edistymisen arvioiminen kriittisesti. (Ehkä jopa opetetun aineksen virheiden huomaaminen, vrt. Yrjö Engeström).

Opetustilannesarjan rakenneosat ja käytänteet

Lahdes esittelee erilaisia käytänteitä, joita on syntynyt kunkin oppimisvaiheen tukemiseen. Seuraavassa on seassa myös omia ajatuksiani.

  • (I) Valmistautuminen: Mielenkiinnon herättäminen ja suuntaaminen.  Motivointi (sisäinen ja ulkoinen; ainakin minimimotivaatiotason virittäminen; kasvavien omat tarpeet). Tavoitteisuuden herääminen (Kansanen)
  • KEINOVALIKKOA: Formatiivinen koe.  Instruktio. Tavoitteen kertominen. Valmistava keskustelu.  (Yhteissuunnittelu - ei Lahdeksella)
  • (II) Omaksumisprosessi:  Uuden aineksen valtaus". Ns. uuden läksyn valmistaminen. "Uuden esitys"; " Tavoitteena siis havaitseminen, muistiin painaminen, ymmärtäminen...Sisällön didaktinen jäsentäminen. 
  • KEINOVALIKKOA:  Demonstraatio. Diagnostinen koe. Havaintoesineet. Havaitsemisharjoitukset.   Jaksottaminen.  Kehittävä kysely. Kirjalliset työohjeet (oppilas itse hankkimaan tietoa).  Kokoaminen. Koortin nelivaihe-metodi (1. opettaja näyttää ja selostaa. 2.  Opettaja näyttää oppilas selostaa. 3. Oppilas suorittaa ja selostaa. 4. Oppilas harjoittelee omin päin.). Kuvat. Kyselytuokio vaikeissa asioissa. Kysymys ajattelua liikkeelle panevana voimana.  Lisää kertausta niille (esim. taululle), jotka tarvitsevat (muut menevät eteenpäin). Lyhyet, vaikeutuvat tehtävät. Muistiinpanot. Opettajajohtoiset tavat sopivat  tähän osaan ja harjaantumiseen, ei niinkään soveltamiseen.  Opettajan kiitos. Opetusvälineet. (Varo ettei välineestä tule itsetarkoitusta; mieti tehonlisäys).  Opiskelutekniikka.  Oppikirjan työstäminen: alleviivaukset,  jaksottelut, integointi toisiin ainesiin, omat kysymykset. Sammuttaminen. Taulutyö (Lahdes esittelee ns. havaintoiseinäksi kehitetyn luokkataulun). Tekstin luenta.   Tiivistäminen.  Vahvistaminen.  Vaihtelun merkitys (motivaation ylläpitäminen).  Yhteiset runkotehtävät kaikille.  Yksilöivät lisätehtävät (esim. luokan sisäisissä tasoryhmissä). 
  • (III) Harjaantumis- ja soveltamisprosessi:  Tavoitteena muistaminen,  ongelmien ratkaiseminen, luovuus, testaaminen, luova oma ajattelu, (oma tietäminen MH), ylioppiminen, (toimiminen MH)
  • KEINOVALIKKOA: Drillit. Eritasoisia tehtäviä. Eriyttäminen. Esimerkit. Kirjalliset tehtävät.  Kotitehtävät,  vapaahtoiset ja valinnaiset. Lisäaikaa läksyillä. Luokan sisäiset tasoryhmät. Luovat tehtävät. Oma työtempo.  Opetuskeskustelut. Oppilaiden itse keksimät tehtävät.  Ryhmäkeskustelupiirit.  Tehtäväkortit. Tukiopetus. Työkirjat. Yksilöiminen (laajuus, syvyys, teoreettisuus). 
  • (IV) Oman oppimisen, edistymisen arvioiminen kriittisesti: Kontrolli. Opettajadiagnoosi (onko oppi mennyt perille)  ja oppilasdiagnoosi (kuinka oppilas edistynyt). Onnistuminen motivoi.
  • KEINOVALIKKOA:  Arvosteluryhmän käyttö (tarkkailee ryhmätyötä).  Ehdot. Juhlat.  Kaksi arvosanaa: sijanti luokassa, ja oma parantaminen. Koevastausten analysointi. Kokeet (vaikeutuvat tehtävät). Kokeiden arvostelu. Luokallejättäminen. Läksynkuulustelu. Numerotodistukset. Näyttelyt. Oman työn tuloksen tarkastelu. Palaute. Prognostinen koe. Selosteet (sanallinen todistus). 
AINAKIN minulle teki hyvää kerrata näitä asioita. Auroran tämän lukuvuoden kehittämistavoitteiden joukossa on puhua yhteisesti hyvästä opetuksesta ja mm. läksyistä. Lahdeksen kirja voisi olla tähän hyvä sytyke.