Uusi Aurora: 52 teesiä

Järvenpään lukion rakennuksessa on tehty komea irtiotto vanhasta

ajattelusta. Kuva lainattu netistä.

TÄNÄÄN (vihdoin) alkaa konkreetisti  Uuden Auroran suunnittelu. Klo 12 edustan käyttäjää kokouksessa, jossa ovat paikalla mm. opetustoimenjohtaja, varhaiskasvatuksen johtaja, hankkeelle palkattu arkkitehti ja suunnitellijavoimaa.

Nyt siis suunnitellaan koulua, jossa opiskellaan vielä  vuonna 2075. Tiloja suunniteltaessa tulisi etunojassa ottaa huomioon tulevaisuuden koulua koskeva kehitystyö. Kaikkien ratkaisujen  uudessa koulussa tulisi tukea opiskelua. Arkkitehdin olisi hyvä  keskustella myös  jonkin kasvatustieteilijän kanssa rakennusratkaisuista ja ottaa huomioon se, mitä tiedetään opiskelua edistävistä rakennusratkaisuista.

52 teesiä

Kokosin ns. tilaohjelmaa vaten  52 teesiä jo viime kesänä (jolloin oli kuulema kauhea kiire :-). Niiden  laadintaan sainapua omista kesälomistaan piittaamattomilta koulumme opettajilta, johtokunnan jäseniltä ja oppilaiden perheiltä. Lisäksi vinkkejä antoivat rakennushankkeiden kanssa aiemmin uurastaneet rehtorit Espoosta ja Vihdistä sekä  maankuulu IT-alan asiantuntija. Auroran uuden koulun tilasuunnittelussa  käyttäjän kannalta tärkeimmät asiat  esitän  seuraavasti:

RIITTÄVÄSTI KOTILUOKKIA

(1) Tilojen on riitettävä kaikille alueen alakouluikäisille lapsille. Kotiluokkia on siksi oltava riittävästi. Muu alueellinen ja kaupunkitason palvelu tulee sen jälkeen. Aurorassa on tällä hetkellä 16 porria oman  alueen lapsia.

(2) (Koulun yhteyteen ollaan rakentamassa toisessa vaiheessa myös tilat päiväkodille. Kesällä oli puhe kahdesta ryhmästä, nyt kuudesta)...Esiopetustilojen tulisi olla muunneltavat, tasoja ja avohyllyjä on oltava riittävästi ja niiden on oltava matalia. Esiopetustilassa ei voi olla roikkuvia valoja.

TILOJEN JA RAKENNUKSEN MONIKÄYTTÖISYYS, JOUSTAVUUS JA LOGISTISUUS

(3) Koulun tilojen  ja sen piha-alueen  tulisi olla alueen asukkaiden. lasten, nuorten ja aikuisten  käytössä monitoimintakeskuksena. Tiloilta tämä edellyttää  joustavuutta ja moneen käyttöön sopivuutta. Voisiko talossa olla saatavilla muitakin kunnan palveluita? Kirjastopalvelua?

(4) Tämä edellyttää paljon myös valvonta- ja turvallisuusratkaisuilta. Rakennuksen tulisi olla esteetön, turvallinen.

(5) Ääniympäristön tulisi olla mahdollisimman miellyttävä: sellaiset materiaalit, jotka takaavat hyvän akustiikan ja toisaalta myös estävät hälyäänien kantautumista ja suojelevat kuuloa (esim. ruokalan meteliä voidaan hillitä hyvillä pintamateriaaleilla ja kalusteilla) ja edistävät oppimista. Tämä on haaste isoissa avoimissa tiloissa.

(6) Suunnittelussa tulisi värimaailma perustella ja ajatella psykologisesti. Värit vaikuttavat opiskeluun. Eri tiloja voidaan jakaa ja tunnelmoittaa väreillä (esim signaaleina, mikä aktivoi mikä rauhoittaa).  Seinäpinnoissa tulee välttää kirkasta punaista, oranssia ja keltaista migreenin laukaisuvaikutuksen vuoksi.

(7) Valaistus ei ole  vain työvalo, vaan valo myös luo tunnelmia.  Valot eivät saa olla kirkkaita halogeeneja migreenin laukaisuvaikutuksen vuoksi.

(8) Tilojen suunnittelussa ei tulisi hukata neliöitä. Käytäviä tulisi voida käyttää myös opetuksessa hyväksi. Käytävien tulisi olla riittävän leveitä. Niillä tulisi olla tilaa vitriineille.

(9) Siivous ja kiinteistöhoito tarvitseva asianmukaiset tilat.

(10) (Kouluun ollaan sijoittamassa kolme erityisluokkaa) Erillisten erityisluokkien (eristysluokkien)  sijasta Espoossa tulisi pyrkiä koulun sisäisiin pienryhmiin.  Espoon erityisopetuksen suunnitelmien mukaan meidän vastuualueemme on kehitysvammaisten ryhmäintegraatio ja starttiluokka. Toivomme niiden jatkuvan. Vammaisten lasten osalta esteettömyys on tärkeää. Ryhmäintegraatio hyötyisi hieman suuremmasta luokkakoosta esim. 60 m2. Eritysluokissa on hyviä kokemuksia ratkaisusta, jossa isossa luokkahuoneesa, jossa kaikki opiskelrvat samaan aikaan on keskellä oli pieni"lasitettu" huone jossa voi  tehdä töitä muutaman oppilaan tai kahdestaa ja sitten kolmas huone pienryhmän opiskeluun jossa opettaisi toinen opettaja. Olleelista on joustava mahdollisuus opettaa kulloinkin tukea tarvitsevia.

(11) Pienten oppilaitten iltapäivätoiminta tarvitsisi omat sille suunnitellut tilansa. Se tarvitsee myös omat henkilöstötilansa ja säilytystilansa. Opetus jatkuu vielä koulun tiloissa, kun iltapäivätoiminta alkaa, alkuopetuksessakin ainakin tunnin. Jos ruokala on monikäyttötilana, sitä tarvitaan opiskeluun. Iltapäiväkerholla tulisi olla oma sisäänkäynti, jotta lapset kokisivat siirtyvänsä koulusta ip-hoitoon.

(12) (Uuden tiedon mukaan nuorisotoimi ei ole tulossa hankkeeseen mukaan). Kannatan ajatusta nuorisotoimen tilojen sijoittamisesta koulun yhteyteen- kunhan mukana tulee myös henkilökuntaa. Kouluravintolan yhteyteen voisi mainiosti rakentaa tiloja nuorten käyttöön. Nuorisotila  voisi olla omalla sisäänkäynnillä varustettu.

(13) Kaikkiaan tilojen sijoittelussa pitäisi pyrkiä logistiikassa kodinomaisuuteen. Tilat tulisi sijoittaa niin, että siirtymät ovat lyhyitä. Opettajienhuone ei saisi olla pitkän käytävän päässä ovisummerien takana oppilaiden tavoittamattomissa. Sellainen luo laitosmaisuutta eikä yhteisöllisyyttä.

(14) Rakennuksen sisällä ja ulkona tulee logistiikka ottaa vakavasti. Tavaroita tulee sisälle paljon,  eikä   pääovi ole tähän sopiva. On harkittava  ajoreitit, lastauslaiturit, käytävät.

(15) Pintamateriaaleissa olisi otettava huomioon kaksi kouluelämän perusseikkaa. Puhdistettavuus: Siivousnormi (-käytäntö?) on muodostunut sellaiseksi, että pinnat pinttyvät herkästi likaisiksi ja pölyä kerääviksi. Äänekkyys: Äänen absorboimiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Huonekalujen jalkojen ja lattiapinnan kontakti on suunniteltava melua vähentäväksi.

PERUSIDEANA SOLUT, JOISSA ON MONENKOKOISIA TILOJA

(16) Solurakennelmat, joissa pienestä aulatilasta avautuu ovet erikokoisiin tiloihin, ovat tulevaisuuden koulun ratkaisuja.  Solurakenne 3 - 5 luokkaa samassa solussa on  ehkä toimivin malli. Tällä ratkaisulla tuetaan luokkien välistä yhteistyötä, mutta tila ei ole niin suuri, että siitä syntyisi ei kenenkään maa, josta kukaan ei huolehdi. Tärkeää on eri kokoisten luokkatilojen sijoittaminen samaan soluun. Luokat sijaitsisivat aulan laidoilla. Ilmeisesti lasiseinät luokkiin eivät ole turvallisia. Tällaiset ikkunat on usein pakko päällystää jollain, jotta luokassa voi tehdä häiriöherkkien oppilaiden kanssa töitä.  Solu koostuisi siis aulasta, erikokoisista luokkatiloista ja niiden välissä olevista erikokoisista sopeista.  Aulaan voisi olla oma sisääntulo. Soluihin tarvittaisiin omat pienryhmätilat, joissa hoituvat luokan ulkopuolinen erityisopetus, tukiopetus ja ryhmätyöt. Soluissa pitäisi olla myös opettajien työskentelytilat lukittavine kiinteine kaappeineen ja yhteyksineen.

(17) Alaluokkien eteisissä olisi oltava keino kuivat kenkiä jne. Iso ongelma ovat naulakkotilat. Mm. täiongelmien vuoksi olisi hyvä löytää ratkaisu, jossa jokaisella oppilaalla olisi oma lokerikko.  Naulakkoja on oltava alusta alkaen riittävästi.

(18) Opetusryhmän käytössä olevan tilan  neliömäärän tulisi joustaa. Luokkien välisiä seiniä tulisi voida helposti avata ja  siirtää jossei päivittäin niin ainakin lukukausittain.  Luokan viihtyisyyden kannalta on tärkeää, että yksi seinä on yhteydessä ulkotilaan ja päivän valo tulee tilaan tietystä suunnasta. Luokassa tarvitaan ehjää seinäpintaa erilaisen materiaalin taustaksi. Lasiseinät, joista on esimerkiksi suora näkyvyys soluun on useissa paikoissa myöhemmin peitetty verhoin. Yleinen ilmavuus ei saisi häiritä oppimiseen keskittymistä. Taulupintaa tarvitaan: sekä sähköista, että tavallista. On olennaista, että alakoulun luokassa on toimiva vesipiste ja sen yhteydessä kylliksi märkien tarvikkeiden laskutilaa. Luokkatiloissa olisi hyvä olla syvennys oppilaiden atk-pistettä varten, jos oppilaille ei voida hankkia kannettavia tabletteja. Ainakin yksi puhdas, rikkomaton seinä jokaisessa luokassa olisi esteettisyyden ja sisustamisen kannalta tärkeää. Hyllystöjen ja kaapistojen olisi hyvä olla siirreltäviä (ei välttämättä liikuteltavia) erilaisten oppimisympäristöjen luomisen mahdollistamiseksi opettajan vaihtaessa luokkaa.

(19) Tulevaisuuden opetus on joustavia ryhmiä ja usean opettajan tiimityötä.   Luokkatilan  tulee  antaa mahdollisuus pariopettajuuteen, siksi tarvitaan isoa tilaa jopa 50:lle oppilaalle.  Ihanteena olisi muunneltavat luokat, helposti liikuteltavat kalusteet, luokkahuoneet, joita voi yhdistää ja erottaa.  Isoissa luokissa voisi olla monikäyttöinen "soppi" ;  siis 2-3 hengen ikkunalla luokkaan päin varustettu hiljainen tila tai muita ”verätäytymistiloja.

(20) Kotiluokkien välissä voisi olla pientiloja keskittymiseen ja tavaroiden säilytykseen. Näihin pientiloihin tulisi olla ikkuna luokasta (luokasta poistetun valvonta, tuntia keskeyttävän kurkistus ym. tilanteet).  

(21) Jollei muunneltavuus ole mahdollista, voisiko ajatella, että ainakin 2- 3 luokkatilaa olisi selkeästi suurempiä kuin standardi. Nykyiset 78 m2:n tilat ovat osoittautuneet upeiksi.

 (22) Luokissa olevien tasojen, kaapistojen, valko- ym. taulujen, vesipisteiden sekä sähköpistokkeiden sijoittelu on suunniteltava huolellisesti käyttäjien kanssa.

PÄÄAULA, SALI, AUDITORIO, NÄYTTÖMÖ, RAVINTOLA JA KIRJASTO

(23) Pääaula olisi kaunis, mutta samalla  avoin työskentelytila (myös tietokoneet). Jos talossa on  kerroksia, yläkertaan  veisi tosi leveät rappuset. ne toimisivat amphina,  jolloin aulassa voidaan pitää esityksiä ja päivänavauksia. Kirjahyllyt olisivat pyörillä, jolloin ne  saadaan esitysten tieltä pois. Oven läbeisyydessä tulisi olla valvontatila vahtimestarille ja iltakäytönvalvojalle. Käytäville ja auloihin tarvitaan runsaasti  näyttely- ja vitriintilaa.

(24) Uusissa rakennuksissa pitäisi panostaa esittävän taiteen ja liikunnan erottamiseen omiin tiloihinsa. Auditoriomuoto on katsomona ehdoton, jotta pikkuoppilaat näkisivät esitettävän. Monipuolinen ja monimuotinen liikuntatila  pukeutumistiloineen on eri asia ja sillä on omat vaatimuksensa.

(25) Pääaulaa ja liikuntasalia voisi yhdistää näyttämö, jota voitaisiin käyttää kumpaankin suuntaan.  Näyttämö voisi toimia samalla tanssisalina jumppatunnin aikana... Mustat pinnat kuten teatterissa, peilit sivuverhojen takana.

AINELUOKAT

(26) Aineluokkia tarvitaan ainakin liikuntaan (sali), tekniseen työhön ja tekstiilityöhön, musiikkiin,  kuvataiteeseen ja  fysiikka-kemiaan (laboratorio).  Aineluokat tarvitaan, jotta opetusta voidaan antaa opetussuunnitelman mukaisesti sekä ajantasaisia työturvallisuussääntöjä noudattaen. 16 porrin koulussa ei riitä yhteinen musiikki-kuvataideluokka. Yksin musiikkia opetetaan meillä  tänä lukuvuonna 27 t viikossa.

(27) Liikuntasalin tulisi olla riittävän suuri, jaettavissa ainakin kahteen osaan. Se tulisi muuntua helposti konsertti-/teatteri-/elokuvasaliksi. Liikuntasaliin tarvitaan  riittävän kokoinen  välineiden säilytystila (mm. palloille erilliset vaunut). Tilan ovien tulisi olla niin leveät, että mattovaunut saadaan ulos.     Voisiko tilassa olla peilit jumppaamista varten? Tällöin tarvitaan jokin suojamekanismi.   Varaston seinille koukkuja  vanteita jne. varten.  Liikuntasalin yhteydessä tulee iltakäytölle olla oma, erillinen varastonsa. Saliin korkeudeltaan säädettävät koripallotekoneet ja   entopalloverkon kiinnikkeet. Teatterivalolaitteisto otettava huomioon  ja sen ohjaustila. Juhla- Liikuntasalissa tulisi olla helposti käytettävä katsomorakennelma

(28) Pukuhuoneet ja suihkut tarvitaan sekä opettajille että oppilaille. Liikuntatilojen yhteydessä oppilaiden ja henkilökunnan suihkutilojen lisäksi tulisi olla vähintään yksi erillinen suihkutila muslimioppilaita varten. Myös oppilaiden suihkutilojen tulisi olla  riittävän intiimit, että niihin olisi mukava mennä hikisen liikuntatunnin jälkeen.

(29) Tarvitaan  siis erillinen musiikkiluokka ja bändikämppä (siis kummallakin omat tilansa) ja näille omat varastotilansa. Jos mahdollista  bändikämpässä voisi olla kaksi erillistä tilaa ja välissä äänitarkkaamo. näin kaksi bändiä voi harjoitella yhtä aikaa valvottuna. Bändikämpässä tulisi olla mahdollisuus myös pienen pienelle yleisölle. Luokkatilan tulisi yhdistää siirtoseinällä muuhun tilaan/varastoon, jolloin soittimet (rummut, vahvistimet ym. ) saavat olla esillä, mutta se saa myös piiloon.

(30) Hyvät säilytystilat tulisi olla kaikelle; soittimille, ulko- ja sisäliikuntavälineille, teatteripukuille. Varastojen yhteismäärää voisi ajatella esimerkiksi siten, että jokaisella oppiaineella olisi oma ainekohtainen varastonsa. Sen lisäksi tarvitaan suurempia varastotiloja ns. yhteisvarastokäyttöön esimerkiksi tiimien määrä. Aineopetuksen luokissa on tietysti lukolliset varastotilat oppiaineen tarpeisiin. Varastoissa tulisi olla kiinteä käytännöllinen hylly- ja kaappikalustus valmiina.

(31) Tekstiililuokan tulee olla riittävän iso, jotta sinne mahtuvat isot työpöydät. Ne mahdollistaisivat myös erilaiset kokoukset tekstiililuokassa. Tilaan tarvitaan  myös  kunnon vesipisteet. Isot pöydät  mahdollistaisivat myös kuvis-tekstiili-integroinnin esim. valinnaiskurssit.  Tilaa tarvitaan oppilaiden töiden säilyttämiselle. Varastotilaa tarvitaan kangasrullille, kankaille, pikkutavaralaatikoille. Tilaan tarvitaan hyvät valot, sovituspeileikä ja silitystila eriksen. Altaita tarvitaan kankaisen värjäykseen ja kiinteitä tikkuja värjättyjen lankavyyhtien roikottamiseen. Värjäystilan lattia-ja seinämateraalit tulee harkita.

(32) Teknisen työn luokan olisi oltava riittävän suuri ja turvamääräysten mukainen.

(33) Kuvataidetta varten olisi hyvä olla oma tilansa (projektien, töiden kuivumisen ja luokkarajoja ylittävän yhteistoiminnallisuuden vuoksi) sekä riittävän suuri yhteisvarasto.

 (34) Fysiikka-kemia-luokassa tulee olla mahdollisuus tehdä kokeita. Lisäksi tarvitaan lukittavaa tilaa laitteille.

(35) Kysymys ATK-luokasta on vaikea. Sitä tarvitaan niinkauan kunnes oppilailla on henkilölkohtainen tabletti tai vastaava.

HALLINNON  JA OPPILASHUOLLON TILAT

(36) Hallinnon tiloja tarvitaan. Säädökset edellyttävät asiakirjojen arkistointia, ja monet asiakirjat ovat salassapidettäviä. Siksi tarvitaan lukittavaa arkistotilaa-myös ela-opettajien tiloihin.

(37) Rehtorin työhuone saisi olla niin suuri, että siinä voidaan järjestää tapaamisia ja neuvotteluja. Siihen tulisi saada  esitystekniikkaa.

(38) Koulusihteerin tilan tulisi olla riittävän iso. Sen yhteyteen tarvitaan arkistotilaa. Ehkä kassakaappikin,

(39) Ela-opettajat tarvitsevat työtilat. Meillä on heitä ensi lukuvuonna 3-4. Jokainen heistä tarvitsee työpisteen.  Yhteen tiloista voisi tulla kiinteä peili puheopetusta varten.

(40) Opettajat tarvitsevat työtiloja. Oma luokka ei riitä, koska se ei suinkaan aina ole vapaana (esim. iltapäivätoiminta). Työtilojen pitäisi sijoittaa logistisesti viisaasti.

(41) Tarvitaan  yhteinen opettajienhuone, kahvihuone, johon todella mahtuu koko henkilökunta kokouksiin.  Sinne tarvitaan esitystekniikkaa. Lisäksi jokaiselle tarvitaan jokin henkilokohtainen paikka omien tavaroiden ja materiaalien säilytykselle sekä jonkinlainen hiljainen nurkka, jossa voi olla rauhassa. Opettajienhuoneen yhteydessä voisi olla myös erillisiä neuvottelutiloja, joissa erilaisia palavereja voisi taukojenkin aikana pitää. Osa palavereista käsittelee oppilasasioita eikä niitä voida käydä avoimessa tilassa. Ainakin yhden tilan tulisi olla äänieristetty.

(42) Oppilashuolto tarvitsee tiloja; terveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi ja koulukuraattori. Kouluterveydenhuollon tiloina tulisi olla terveydenhoitajan- ja lääkärin vastaanottohuoneet, lepotila oppilaille, wc ja odotustila. Toisaalta on suositeltavaa, että oppilashuollon työntekijöiden tilat olisivat samassa yhteydessä. Toisaalta on toivottu, että ELA-tilat tulisi sijoittaa tasaisesti eri puolille koulua. Tämä asia on vielä meillä auki. OHR tarvitsee kokoustilan, jola on mahdollisimman hyvin äänieristetty.
(Turvallisuussyistä varapoistumistiet)

(43) Tarvitaan riittävät  sosiaalitilat koko henkilökunnalle:  pukuhuone, jossa omat kaapit ja suihku. Usein sosiaaliset tilat eivät uusissakaan kouluissa täytä työsuojelunormistoja.  Opettajille saisi olla omia suihkutiloja opettajanhuoneen läheisyydessä. Pyöräilevät opettajat kaipaavat näitä. Säilytystilaa pitää myös olla riittävästi.

OPPILAIDEN TILAT

(44) Huomiota tulisi kiinnittää siihen, että vessat eivät haisisi. Voikohan tähän vaikuttaa pintamateriaaleilla?

(45) Alusta asti olisi mietittävä, missä oppilaat viettävät taukonsa. Uudet säädökset korostavat oppilaskuntatoimintaa. Voisiko oppilaskunnalla olla oma tila, jonka lapset saisivat sisustaa. Tilaa voisi käyttää myös juhlien kahviona jne.

PIHA

(46) Pihatila tulisi suunnitella huolellisesti  monipuoliseksi, viihtyisäksi  ja kestäväksi. Myös piha-alueen opetuskäyttöön on kiinnitettävä huomiota. Tarvitaan kiinteitä pöytäryhmiä sekä lava tai syvennys luokan kokoontumista varten.  Tarvitaan  riittävät ja avarat liikuntatilat (esim. iso kenttä ja pieni kenttä/ 2 pientä kenttää). Ulos tarvittaisiin hiekkalaatikoita ja isojen lasten kiipeilytelineitä ja riittävästi keinuja  Viereiseen metsikköön voisi laajentaa seikkailumaaston. Oppilaat joutuvat olemaan ulkona myös huonoilla ilmoilla, joten sadekatoksia tulisi vakavasti pohtia. Oppilaat tulevat usein kouluun pyörillä. Oppilaiden pyörien säilytykseen on varattava järkevät telineet ja niitä on oltava riittävästi. Koulupiha tulisi suunnitella pedagogisesti ja samalla niin, että tilan turvallinen valvonta on  mahdollista.

(47) Ulkoliikuntavälineitä varten tarvitaan tila sekä koulun välineille että oppilaiden tuomille sesonkivälineille (sukset viikoksi kouluun jne.)

(48) Olisi upeaa, jos henkilökunnan polkupyörille ja vaikka skoottereille olisi oma katettu ja lukittu säilytystila. Näin aikuiset voisivat huoletta säilyttää pyöriään erillään lasten pyöristä.

TEKNIIKKA

(49) Uusin mahdollinen tietotekniikka tulisi ottaa käyttöön. Osaan tiloista tulisi laittaa joko kiinteät tai liikkuvat hyvät webkamerat, jolloin saadaan tilaisuudet ja oppitunnit tallennettua ja käytettyä uudelleen omilta läppäreiltä. Aulojen infoTV-järjestelmään tulisi päästä  kaikilta koneilta  liittymään webpalveluun, jolla uploudataan kuvat, kalvot, pdf:t yms yhdelle tai kaikille telkkareille. Pian käyttöön tulevalla tekniikalla on mahdollistaa yhdistää luokat, opetus ja oppilaat muiden koulujen ja maiden kanssa. Asiantuntijoita maailmalta, oppilaiden matkakertomukset livenä...

(50) Tekniikan mm. ilmanvaihdon tulee riittää takuuvarmasti. Tulevaisuuden koulussa ei hypitä ulkona 45 minuutin välien. Olen saanut ohjeita kokeneimmilta koulunrakentajilta, ettei tulisi hyväksyä lämpö- ja CO2 antureita luokan ovenpieleen (mihin ne aina laitetaan). Ilma sekoittuu tällöin käytäväilman kanssa ja ilmanvaihto on mitä on. Luokkien ovia pidetään iusein auki.  IV-suunnittelija luulee, että ovet ovat kiinni...

(51) Jos henkilökunnalle ei saada  virkäkännyköitä, pitäisi tilat varustaa sisäpuhelinjärjestelmällä. Tämä helpottaa ja rauhoittaa henkilöstön liikkumista talossa.

VÄESTöNSUOJA

(52) Pitäisikö koululla olla myös  väestönsuoja? Sinne ei voida  sijoittaa mitään, jonka kanssa esim. pienet oviaukot ovat ongelma.