Johdatus opetusteknologiaan- kuollut kirja?

Renko, M. & Piippo, T. (1974). Johdatus
opetusteknologiaan. Jyväskylä: Gummerus.

SOKLAN kirjaston poistohyllystä löysin tämänkin tutun kirjan: Johdatus opetusteknologiaan. Kirja oli uunituore, kun minä aloitin opettajaopinnot. Tietokoneet olivat tuolloin isoja huoneita, mutta usko tekniikan ja opetuskoneiden voittokulkuun oli hurja.  Elettiin muutoinkin aikaa, jolloin rationaali suunnittelu oli iso juttu.

Opetusteknologiasta odotettiin uutta tieteenalaa. Se kuvaisi ja tutkisi, kuinka opetusta suunnitellaan järjestelmällisesti eri osasista koostuvana järjestelmänä. Niinikään se jäsentäisi opetettavaa tietoa tavoitteista lähtien sopiviksi palasiksi ja rakentaisi loogisia polkuja opetusohjelmien teolle.

Kirja on tarkasti kirjoitettu, "tiivisti", kuten kirjoittajat itse johdannossa sanovat. Fonttikin on paikoin niin pientä, että lukemiseen täytyy tarkasti keskittyä. Riviväli on liian ahdas. Lukijan silmät tahtovat uupua.

Sivuilla on useita opetusteknologian ihailemia vuokaavioita, joissa kuvataan nuolilla, miten mikäkin opetuksen tekijä vaikuttaa mihinkin.  Oppilaskin kuvataan oppimisjärjestelmänä. Pääosin pienellä präntätyt kaaviot ovat nykysilmin hieman  liikuttavia.

Julmaa sanoa, mutta tämä teos taitaa kuulua niihin, jotka kuuluvatkin hiukka alle 40 -vuotiaina kirjojen hautasmaalle. Googlella sain sille hieman alle 200 osumaa. Jokseenkin kaikki veivät kirjakauppoihin. Löysin muutaman  nettiartikkelin, jossa kirja oli lähdeluettelossa. Niin me unohdumme kaikki.

Mutta joitain sattumia teksistä kuitenkin löysin.  Laitan  niitä tähän muistiin. Sitten sanon kirjalle hyvästi.

BLOOM (1971): 2 OPSIN MALLI
Oppilaille opetetaan kahdenlaista opetussuunnitelmaa. Toinen on ulkoinen, näkyvä, toinen sisäinen, ei-näkyvä, se opettaa oppilaalle, millainen hän on verrattuna toisiin oppilaisiin, se voi opettaa, mikä on hänen paikkansa  ihmisten, ideoitten ja toimintojen maailmassa. Edellisen hän pystyy helpommin unohtamaan.

CARROL (1963): KOULUOPPIMISEN MALLI
Oppilas onnistuu tehtävän oppimisessa siinä määrin kuin hän käyttää oppimiseen sen aikamäärän, jonka hän tehtävään tarvitsee.

Oppimisen määrä = f oppilaan oppimiseen käyttämä aika/oppilaan oppimiseen tarvitsema aika.

Opiskelusitkeys on (1) valmius käyttää tiettyyn tehtävään aikaa yli tavanomaisen määrän, (2) valmius kestää epämukavuutta ja (3) valmius kestää epäonnistumiset.

KOULUTUKSEN YKSILÖINTI
Minusta tämä on hyvä käsite. Koulutus voi olla yksilöityä tai yksilöimätöntä monella ulottuvuudella. Kirjassa näitä olivat: tavoitteet, opetus (kaikille samaa), työtehtävät, työtapa (kuka johtaa), työtahti, arviointi (edellytysten mukaan),  arvosanojen antaminen.

OPETUKSEN TEHOKKUUS
Opetuksen tehokkuus = oppimistulokset : käytetty aika.   (tuotokset:panokset)

OPETUS
Tekijät pohtivat kasvatuksen ja opetuksen käsitteiden suhdetta.  ".. osa  kasvatuksesta on niin intenssivistä, että siitä voidaan käyttää nimeä opetus." Hauskasti ajateltu.

OPPIMISTEHTÄVÄ
Etäistavoitteet - lähtötaso = oppimistehtävä.

PALAUTE
Palaute eli takaisinkytkentä, - syöttö, feedback liittyy työskentelyn ohjaukseen.

Kirjoittajista

Kirjoittajat eivät ole minulle tuttuja kuin niminä. Manu Rengosta tuli professori, ja myös Otavan oppikirjapäällikkö ja kouluosaston johtaja.  Netistä löytyy komea muotokuva hänestä. Hänen nimensä on myös yhdistetty Vapaan koulutuksen säätiöön, joka yritti kampittaa peruskoulua.  

Teuvo Piippoja löytyy netistä ainakin kaksi. Toinen jatkoi ainakin 2000-luvulla  kieltenopetuksen tutkimista Jyväskylässä, toinen on hitsaaja ja poliitikko.