PIKALUIN aamujumpaksi Soklan kirjaston poistohyllystä ottamani teoksen Peltonen, M. (1969). Johdatusta opetustaitoon. Helsinki: Otava
Luin muistiinpanojeni mukaan kirjasen edellisen kerran viisi vuotta sitten. Oli mukava verrata silloisia merkintöjä nyt tekemiini Asiat, joihin nyt pysähdyin, olivat osin ihan toisia. Ja nyt niitä oli selvästi vähemmän. Ajanhammas oli purrut osaa tekstistä julmasti. Poimin tähän muutaman mukavan sattuman:
MURROSIKÄ
Peltonen esittelee kansalaiskoululaisille tehtyä tutkimusta, jonka mukaan "kansalaiskoulun oppilaiden motivaatio ei ole suotuisa uuden oppimiselle. ... Kuinka päästä vähällä ja mieluimmin lyhytaikaisella ponnistuksella varmimmin suurimpaan tulokseen..." Niinpä.
OPETTAJAN JOHTAJUUS
Opettajan johtajuus on Peltosen mukaan mm. kykyä saada oppilaat toimimaan oppimistarkoituksessa. Johtamisen edellytyksenä on luottamus oppilaiden ja opettajan kesken. Hyvin ajateltu. Opettajan tärkeä tehtävä on kyetä kasvattamaan oppilaissa vastuuta. Yep.
OPISKELUTAITO
Asenteiden osalta tärkeää on, kokeeko oppilas, että opiskelu on tarpeellista, arvostettua ja mahdollista. Hyvin ajateltu. Taidoista esiin nousee mm. taito käyttää opetusta hyväkseen. Kauniisti sanottu. Kyky sopetua opiskeluympäristöön (suhtautua toisiin)...
TUKIOPETUS
Tukiopetus oli kirjan kirjoittamisen aikaan ihan uusi juttu. Peltonen kuvaa sitä moderniksi "laiskanläksysysteemiksi", jonka tarkoituksena on ylimääräisellä opetuksella auttaa lasta selviämään kurssista.
TUTOROPETUS
Tätä ideaahan kannattaisi kehitellä: edistyneempiä oppilaita voitaisiin käyttää paljon systemaattisemmin apuopettajina.
VUOROVAIKUTUS
Peltonen kirjoittaa kuinka semanttinen melu (se, että sanojen merkitys muuttuu matkalla lähettäjältä vastaanottajalle) voi olla syy väärinymmärrykseen. Juui näin on.
Koulun kehitys
PITKÄKSI aikaa pysähdyin sivulla 63 olleen taulukon ääreen. Se kuvaa koulun kehitystä noin 1850-1950. Upea yksinkertaistus, kerta kaikkiaan.
Peltosen napakka kirjanen oli tarkoitettu aloitteleville opettajille, mutta lukeminen kannattaa aina :).
Palautan sen tänään Soklan hyllyyn tuottamaan hyvää mieltä jollekin muullekin.
Luin muistiinpanojeni mukaan kirjasen edellisen kerran viisi vuotta sitten. Oli mukava verrata silloisia merkintöjä nyt tekemiini Asiat, joihin nyt pysähdyin, olivat osin ihan toisia. Ja nyt niitä oli selvästi vähemmän. Ajanhammas oli purrut osaa tekstistä julmasti. Poimin tähän muutaman mukavan sattuman:
KOTITYÖSUUNNITELMA
Mainio käsite (esim. yleiseen tukeen).
MURROSIKÄ
Peltonen esittelee kansalaiskoululaisille tehtyä tutkimusta, jonka mukaan "kansalaiskoulun oppilaiden motivaatio ei ole suotuisa uuden oppimiselle. ... Kuinka päästä vähällä ja mieluimmin lyhytaikaisella ponnistuksella varmimmin suurimpaan tulokseen..." Niinpä.
OPETTAJAN JOHTAJUUS
Opettajan johtajuus on Peltosen mukaan mm. kykyä saada oppilaat toimimaan oppimistarkoituksessa. Johtamisen edellytyksenä on luottamus oppilaiden ja opettajan kesken. Hyvin ajateltu. Opettajan tärkeä tehtävä on kyetä kasvattamaan oppilaissa vastuuta. Yep.
OPISKELUTAITO
Asenteiden osalta tärkeää on, kokeeko oppilas, että opiskelu on tarpeellista, arvostettua ja mahdollista. Hyvin ajateltu. Taidoista esiin nousee mm. taito käyttää opetusta hyväkseen. Kauniisti sanottu. Kyky sopetua opiskeluympäristöön (suhtautua toisiin)...
TUKIOPETUS
Tukiopetus oli kirjan kirjoittamisen aikaan ihan uusi juttu. Peltonen kuvaa sitä moderniksi "laiskanläksysysteemiksi", jonka tarkoituksena on ylimääräisellä opetuksella auttaa lasta selviämään kurssista.
TUTOROPETUS
Tätä ideaahan kannattaisi kehitellä: edistyneempiä oppilaita voitaisiin käyttää paljon systemaattisemmin apuopettajina.
VUOROVAIKUTUS
Peltonen kirjoittaa kuinka semanttinen melu (se, että sanojen merkitys muuttuu matkalla lähettäjältä vastaanottajalle) voi olla syy väärinymmärrykseen. Juui näin on.
Koulun kehitys
Peltosen kirjasta poimittu taulukko koulun kehittymisestä 1850-1950. |
PITKÄKSI aikaa pysähdyin sivulla 63 olleen taulukon ääreen. Se kuvaa koulun kehitystä noin 1850-1950. Upea yksinkertaistus, kerta kaikkiaan.
Peltosen napakka kirjanen oli tarkoitettu aloitteleville opettajille, mutta lukeminen kannattaa aina :).
Palautan sen tänään Soklan hyllyyn tuottamaan hyvää mieltä jollekin muullekin.
1 kommentti:
Tuo taulukko on pysäyttävä. Siinä kiteytyy tuska. Se mitä tehdään nyt uutena oli yhtä uutta 100 vuotta sitten ja myös 50 vuotta sitten. Päädyn ajatukseen: koulumme ydinajatuksessa täytyy olla jotain sellaista, joka estää 3. vaiheeseen siirtymisen.
Tosin koulu kuten kaikki muukin on "monenlaista". Mikä lie oli se iso 80-luvun opettajuustutkimus, jonka tuloksen Kansanen ja/tai Uusikylä kiteytyvät: hyvä opettaja on monenlainen.
Kova on omakin hinku muuttaa "koko koulu" tai jopa koko koulujärjestelmä joksikin toiseksi. Pitäisiköhän vain tehdä itse merkityksellisiä tekoja ja samaan aikaan viisastella niiden kanssa, jotka siihen haluavat ryhtyä.
Meni vähän "off topic"...
Lähetä kommentti