Kirjoja

Kirjoja

tiistaina, heinäkuuta 31, 2007

Oliver Twist. Osa II

KUVA: Netistä lainatussa Twistissa on komea lavastusratkaisu,

TEIN eilen illalla demon Twististä netistä kaappaamillani kuvilla. Niistä välittyy elokuvien värimaailma, ja puvustukseen muutakin. Pidimme JJ:n kanssa lukuharjoituksen salissa kahteen Pekkaan. Teksti tuntui toimivan ja mahtuvan käytössä olevaan tilaan. Musiikille löytyi paikkoja. Parin lukukerran jälkeen päivitän kässärin. Löysimme aika mainion kahden kertojan mallin.

PARANSIMME (koulu)maailma, minä , JJ , Ripa ja Ulla. Ja Ulla keitti hyvät kahvit. Virolainen tehoryhmä siivoisi taloa, ja keittiöremonttikin edistyy. SixMixin Smartboardille täytyi tilata korjaus.

ISTUIN vielä ennen kotiinlähtöä naputtelemaan lukkareita. Kielten tuntien sijoittelussa tuli ongelmia, jotka täytyy ratkoa rauhassa. Sitten sateeseen. Autolla.

maanantaina, heinäkuuta 30, 2007

Oliver Twist. Osa I

KUVA: Vuoden 1922 elokuvaversio Oliver Twististä. Kuva lainattu osoitteesta http://www.leffa-arviot.com/arvostelut/o/oliver_twist/index.html

EILEN ILLALLA sain valmiiksi ensimmäisen version Oliver Twistin koulunäytelmää. Oliver Twisthän on englantilaisen Charles Dickensin vuonna 1838 kirjoittama tarina pienestä orpopojasta. Kirjan pohjalta on tehty useita elokuvia ja musikaalikin.

ALKUPERÄINEN tarina on monipolvinen ja pitkä. Tuntematon nainen synnyttää köyhäintalossa poikalapsen, mutta kuolee ennen kuin ehtii paljastaa henkilöllisyytensä. Vastasyntynyt saa nimekseen Oliver Twist. Häntä säilytetään köyhäintalossa ja orpokodissa. Lopulta hänet huutokaupataan hautausurakoitsija oppipojaksi. Oliver joutuu hankaluuksiin ja karkaa Lontooseen. Siellä hän ajautuu Faginin rosvorjoukkoon opettelemaan taskuvarkaan ammatia. Konnanhommat eivät oikein hyväsydämelliseltä Oliverilta luonnistu, ja hän päätyykin Mr. Brownlowin hoteisiin matkalle kohti parempaa elämää. Mutta ennen onnellista loppua: oma perheen löytymistä, Oliver ehtii sairastaa, joutua kaapatuksi, sekaantua työstään ja haavoittua. Rosvojoukon sisällä on valtataistelua ja väkivaltaa. Pojan kohtaloita ohjailee salaperäinen Mr. Monks, joka osoittautuu Oliverin velipuoleksi. Hänen tavoitteenaan on saada koko perintö itselleen.

Dickensin kirjassa on lähes 400 sivua. BBC:n tekemä tv-versio kestää yli viisi tuntia. Koulunäyttämölle tarinaa on sovitettaessa aika lailla lyhennettävä, ja juonen mutkia yksinkertaistettava. Se vaatii taitoa ja tyylitajua. Kirjan lopun murhat täytyy nekin minusta ratkaista muulla tavalla. Synkän tarinan pimeyttä on pedagogisin perustein hieman hämärrettävä ja iloa ja toivoa kirkastettava. No nyt lukemaan tekstiä ja fundeeramaan, toimisiko se.

sunnuntaina, heinäkuuta 29, 2007

"Rexi on homo ja opettajat hullui" Osa II

KUVA: Elina Nivala & Mikko Saastamoinen (toim.) 2007. Nuorisokasvatuksen teoria – perusteita ja puheenvuoroja Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura ja Kuopion yliopisto.(kuva lainattu Nuorisotutkimusseuran kirjanesittelysivulta).

AINO KONTULAN kirja sai monet ajatukset liikkeelle. Jos oletetaan, että kirja kuvaa ainakin jossain määrin yläkoulun arkea, niin jokin ei nyt toimi. Olemmeko luopuneet varhaiskasvatuksen ja ala-asteen idyllien jälkeen kokonaan kasvatuksesta? Jätämmekö nuoremme toinen toistensa kasvatettaviksi?

TUTKAILIN asiaa taas kerran niin mainiolla googlella. Hakusanalla "murrosikäisten kasvatus" tulee yksi osuma. Hakusanalla nuorisokasvatus jo 540 osumaa, mutta löydän niiden joukosta tasan kaksi tieteellistä julkaisua. Ensimmäinen on Johanna Taskisen historian gradu Suojeluskunta- ja Lotta-Svärd -järjestön nuorisokasvatuksesta vuosina 1928-1944. Toinen on Elina Nivalan ja Mikko Saastamoisen toimittama artikkelikokoelma nuorisokasvatuksen teoriasta. Muut osumat ohjaavat sivuille, joissa seurat, kunnat, kuntien organisaatiot ja seurakunnat kertovat tekemästään nuorisotyöstä. Pari osumaa houkuttelee perehtymään 1930-luvun suomalaiseen puolisotilaalliseen nuorisokasvatukseen.

Nivalan ja Saastamoisen teoksesta syntyy surumielinen kuva. Heidän mukaansa nuorisokasvatus on käsitteenä kummajainen jo vakiintuneiden varhais- ja aikuiskasvatuksen rinnalla. Nuorten kasvattamisen teoreettinen tarkastelu on rajoittunut lähinnä koulun ja opettamisen näkökulmiin. Suomessa ei tutkita kasvatusta tai kasvamista. Suomessa ei ole nuorisokasvatuksen teoriaa.

Nuorisokasvatuksen alue on laaja. Se käsittää koulukasvatuksen ja kotikasvatuksen lisäksi nuorisotyön ja kansalaistoiminnan monet jopa virtuaaliset toimintakentät sekä nuorten vertaisryhmien ja ylipäätään yhteiskunnan kasvattavat vaikutukset. Kuitenkaan nuorisokasvatuksella ei ole asemaa. Eikö nuoruuden pitäisi kiinnostaa kasvattajia ja kasvatuksen tutkijoita? Miksi nuorisokasvattajien sijaan nuorten parissa toimii nuorisoTYÖNTEKIJÖITÄ ja nuorisoTYÖNOHJAAJIA, joiden työn kohteeksi määrittyy nuorisoTYÖ. Miksi heidän toimintaansa kuvataan tekemiseksi tai ohjaamiseksi, ei kasvatukseksi? Edes nuoriso-ohjaajat eivät julistaudu titteleillään kasvattajiksi.

MIHIN kasvatus on katoamassa? Hävetäänkö sitä? Toisaalla netissä Elina Nivala siteeraa Helsingin Sanomien yleisönosastossa 6.3.2007 julkaistua kirjoitusta, jossa nimimerkki Yksinhuoltajaäiti kuvailee käytännön kasvattajien turhautumista tehtävänsä mahdottomuuteen: ”Nuoriso tupakoi, juo, harrastaa seksiä, näyttelee keskisormiaan, haistattelee, rikkoo, sotkee, häiriköi ja lintsaa koulusta kenenkään voimatta asialle mitään -- puhuminen tälle v-kansalle ei auta ja vanha kunnon selkäsauna on lailla kielletty... ”minkälainen yhteiskunta kasvaa näistä lapsijuopoista ja huligaaneista, jotka kaksin käsin kantavat mäyräkoiria ulos kaupasta”.

Nivalan mukaan perusvanhemman kasvatuskeinot loppuvat tähän. Jos nuoret kieltäytyvät ottamasta vastaan aikuisen ohjeita ja neuvoja eivätkä välitä säännöistä, heidän kasvattamisensa muuttuu mahdottomaksi. Onko niin, että nykyehdoilla nuorisoa ei voi kasvattaa, vaikka pitäisi? Elina Nivalan mukaan nuoret eivät halua tulla kasvatetuiksi, sillä postmodrnissa kasvatus on nuoren vapaan tahdon alistamista jonkun muun tahdon alle. Mutta voiko, saako ja pitääkö nuoria silti kasvattaa? Kasvatuksessa on kautta aikojen ollut kyse yhteisön tai yhteiskunnan tulevaisuuden turvaamisesta ohjaamalla kasvavan sukupolven ajattelua ja toimintaa yleisen kehityksen kannalta suotuisaan suuntaan. Perinteinen selkäsaunamalli ja postmoderni yksilön itseohjautuvuusmalli eivät ehkä ole ainoat kasvatusvaihtoehdot?

Tuo julkaisu rakentaa omalta osaltaan teoriapohjaa tukemaan nuorisokasvatuksen nimissä annettavaa (sosiaalipedagogiikan alaan kuuluvaa) yliopistollista koulutusta Kuopion yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Nuorisokasvatuksen maisteriohjelmassa. Hienoa.

MINULLE syntyi kuva, että osaa Kontulan teoksen herättämästä huolesta voitaisiin ratkoa palauttamalla uudelleen kasvatuksen kunnia. Myös yläkoulussa. Projekti ei ole helppo. Mutta monessa suhteessa aika voisi olla kypsä. Viittaan tyässä vaikka kahteen seikkaan: (1) ikäluokkien pienemisen vuoksi meillä ei ole varaa huonosti koulutettuihin ja kasvatettuihin nuoriin. (2) Valtaosa kansalaisista alkaa olla valmia rajojen asettamiseen nuorille. Yli puolet erään kyselyyn vastaajista haluaa jo virallisia kotiintuloaikoja nuorille.

Nyt tarvittaisiin uutta nuorisokasvatusta. Minusta sen pohjana voisivat olla Ed Decin löytämät kolme hyvää periaatetta: (1) selkeät odotukset (rajat), (2) itselle tärkeiden huomio (rakkaus) ja (3) mahdollisuus olla oma toimintansa käynnistäjä (reviiri). Hyviä malleja kannattaisi etsiä esim. partiosta. Kasvatustieteessä pitäisi vakavasti pysähtyä pohtimaan ikakausipedagogiikan arvon palauttamista.
................................................................................

KUVA: KakeFoto / Jorma Hellström

PS. IKÄKAUSISTA tuli mieleen kertoa, että tähän viikonloppuun osui kahdet 60-vuotisjuhlat. Vieressä olevan kuvan iso poika on serkkuni Pentti, joka juhlii merkkipäivää Tanskassa. Toinen päivänsankari oli ikinuori ystävämme Kaija, jonka salassa järjestettuihin yhdistettyyn vuosi- ja hääpäivään saimme osallistua eilen Herttoniemen siirtolapuutarhassa. Niin se aika menee, huokailee kuvan vasemmanpuoleinen pallero hieman isompana.

lauantaina, heinäkuuta 28, 2007

"Rexi on homo ja opettajat hullui!" osa I

KUVA: (Lainattu kustantajan sivulta) Kontula, Aino. 2006. Rexi on homo ja opettajat hullui! Ajatus-Kirjat.

JOITAIN KIRJOJA jotenkin välttelee. Minulle tällainen oli raisiolaisen yläkoulun biologianopettaja "Aino Kontulan"(nimerkki, oikea etunimi on Marjatta) "Rexi on homo ja opettajat hullui!". Ilmestyessään puolitoista vuotta sitten kirja herätti pienen kohun. Tällainenko onkin todellisuus Pisa-tuloksista ylpeilevästä peruskoulusta? Luin kirjan vasta nyt.

Aikanaan kirjoittajaa leimattiin oman pesän likaajaksi. Vaisaaren koulun opettajat huusivat kuorossa etteivät he ole tuollaisia. Ehkä kirjaa ei pidä lukea paljastusteoksena yhden (ihan liian) suuren yläkoulun todellisuudesta. Koulussa on 1000 oppilasta ja 75 opettajaa. Ei kirjoittajakaan niin väitä. Ensisivuilla hän varoittaa: "Se, joka löytää tästä päiväkirjasta itsensä, löytää väärin."

Ehkä kirja pitäisi lukea kannanottona yläasteen maailmaan, niin kirjailija itse Turun Sanomissa toteaa; " Haluan näyttää, mitä murrosikäisten opettaminen on." Se kertoo murrosikäisten käsittämättömältä näyttävästä koulunkäyntikulttuurista. Ja opettajien kummallisista tavoista selvitä päivä ja tunti kerrallaan annetuissa reunaehdoissa. " Yläasteen oppilas ajattelee joka kolmas sekuntti seksiä. Yritän keskittää opetukseni taukipaikkoihin", päähenkilö kirjoittaa.

KIRJAN päähenkilö on biologian opettaja. Hän ei kerro nimeään. Mokistaan huolimatta biologian opettaja välittää aidosti oppilaistaan. Päähenkilö ratkoo jatkuvasti kysymystä siitä, onko hänestä opettajaksi. Talossa on muutama opettaja, joita oppilaat pelkäävät, mutta ei yhtään työstään innostunutta mallia. Opettajat eivät juuri kohtaa toisiaan. Jotenkin ystävänpäivän tienoilla tapahtuva salainen ystävä-leikki kristallisoi heidän vierauttaan. Kokouksissa tehdään vuosi toisensa jälkeen ryhdistäytymoispäätöksiä, joita ei jakseta panna toimeen. periaatteessa opettajat näyttävät uskovan siihen, että auktoriteetin peruspilari on kuri. Mutta heistä ei ole sitä pitämään. Koulunpito on yhtä kissä-ja hiirileikkiä. Opettajat katsovat muualle. " En jaksa rangaista, en ole näkevinäni en kuulevinani."

Rehtori on läsnä kirjassa koko ajan. Hän on kurinpitäjä ja silti oppilaiden puolestapuhuja. Hän saa pidemmän puheenvuoron, kun kirjoittaja kuvaa hänen lähettämäänsä vastinetta paikalliseen lehteen. Lehti on haukkunut hänen kouluaan. Minusta rehtori kirjoittaa taitavan vastineen. :Kukaan kirjassa ei kuitenkaan näytä arvostavan häntä. Hän on "perseestä", toteaa kirjan jatkuvasti vihainen opettaja Honka.

Kirjan koulu toimii joka päivä. Mutta se ei ole oikeasti koulu. Opettajat ovat opettavinaan. Toki biologian opetuksessa vilahtaa portfoliot ja kalojen perkaukset, mutta käsittämättömän vähä-älyisiä tehtäviä oppilaille annetaan. Yläkoulun oppilaat pannaan viikkotolkulla siirtämään kartastosta kaupungin nimiä monisteisiin. Päähenkilö kirjoittaa: " Mukaviahan he ovat. Mutta rasittavia. Ja älykkäitä. Tällä hetkellä en osaa kanavoida heidän uteliaisuuttaan ja älkykkyttään hyödylliseen opiskeluun. Minulla on opettamisvaikeuksia." ja hieman myöhemmin: " Olen jo aavistanut, että se mitä me teemme, ei ole kovin järkevää, mutta en myönnä sitä Vesalle."

Päivänavaukset lähetetään keskustv:lla, ja minusta niissä on rohkeaa otetta. Opettajaikokoukset kestävät tuntikaupalla, eikä kukaan juuri muista mitä niissä päätetään. Ehkä siksikin, että niissä korjataan kokeita.

Oppilaat ovat opiskelevinaan. Oppilaat tulevat kouluun ilman reppuja ja välineitä. He myöhästyvät. He tappelevat. He lähtevät tunnilta omin luvin. Opettajien pitäisi heistä keventää tunteja. He ottavat kontaktia opettajaan omilla ehdoillaan. Opettajat eivät halua katsoa oppilaita silmiin- paitsi tämä biologian opettaja. Hän kirjoittaa kauniisti:"haluan tavoittaa jokaisen silmät ainakin kerran tunnissa... Mitä minä haluan nähdä? Mitä minä näen? Näen kauniita silmiä, kiiltäviä hiuksia, hymy. pilkettä, ystävllisyyttä, ujoutta ja kohtalontoveruuttakin. Näen myös vihaa, väsymystä, kyllästymistä, pilkallisuutta, uhmaa. pelkoa ja surua... haluan oppilailta viestin: Hei, täällä ollaan, elossa ja terveenä, vaikka kovan panssarin sisällä."

Oppilaiden puhetapa on tunkeileva loukkava. " Mitä huora kyttäät!"Opettajille esitetään vaatimuksia ja heiltä vaaditaan perusteluita. Opettajan puheen päälle kerrotaan vitsejä. Päähenkilökin saadaan toistuvasti hermostumaan ja antamaan periksi. Tunneilla pierrään. Opettajille lähetellään nimettömiä viestejä : " Tapa itsesi huora!". " Kohta olet kuollut, huora!" Ovenkahvoja irroitellaan. Opettajia nimitellään ja uhkaillaan. He ovat huoria, kalkkunoita, lehmiä, Opettajien pyöränkumit puhkotaan. Auton lukkoihin työnnetään pikaliimaa. Opettajia lyödään. He eivät tässä kirjassa iske takaisin. He itkevät salaa pulpetin alla. He jäävät sairaslomalle. Yksi opettajista nostaa oppilasta vastaan rikossyyteen.

Oppilaat voivat pahoin. Viisi on tehnyt itsemurhan. Peruskoulu on päähenkilön mukaan tyttöjen koulu. Oppilaita on niin paljon, että kaikkien nimiä ei opi. Päähenkilö on antanut tärkeimmille oppilaille myös lisänimiä "yhdeksännen huonosti käyttäytyvät miehet", "Komea johannes", "tiedemies Antti".

Opettajista ei juuri ole tukea toisilleen. He mököttävät. Opinto-ohjaajat teettävät opettajista suosigalluppeja. Päähenkilö syö "työsuhdeburanaa" ja lopettelee tunteja liian aikaisin (virkavirhe).

Päiväkirjamainen kirjoitustyyli leikkaa opettajan kokonaan irti hänen muusta elämästään. Lukijalle ei selviä, miten hän asuu, onko hänellä perhettä tai mitä hän harrastaa. Hän esiintyy kirjassa yhtä epätodellisenä kuin sivuilla piipahtavat oppilaat. Kuva muista opettajista jää sekin ohuiksi välähdyksiksi.

Kirjan rakenne jää sekin mietityttämään. Päiväkirja alkaa 7.12, ja opettaja pitää sitä kesälomaan saakkaa. Syyslukukauden tapahtumat on kirjoitettu lyhyeen epilogiin. Kukin päivä kuvataan samalla kaavalla: sään kuvailua, pyörämatka kouluun, aamunavaus, oppitunnit ja matka kotiin. Varsinaista juonta ei ole, ellei sellaisena pidä vuoden kiertoa. Kirjan aikana valmistuu koulun remontti. Juuri kukaan kirjan hamoista ei kasva. Yksi opettajista pääsee eläkkeelle. Yksi laihtuu sairaslomalle. Koulun paras oppilas ruhjoutuu toiseksi viimeisenä koulupäivänä pyörällä rekan alle.

Kustantaja kuvaa kirjaa hilpeän hirvittäväksi. Minusta se on rankka kirja. Onneksi se on fiktio. Onhan?



Ks. LISÄÄ

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Raportti+peruskoulusta+käyttää+oppilaiden+kieltä/1135218515545'

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaisaaren_koulu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Kontula

http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2006-01-27,104:7:355013,1:0:0:0:0:0:Pirjo

perjantaina, heinäkuuta 27, 2007

Ensimmäinen työviikko mukavasti pulkassa

TÄNÄÄN pääsin kotiin jo kolmen aikaan. Hyvä työpäivä. Minä, Jukka, JJ ja Tuomo siivosimme TN-salin tunnissa hienoon kuntoon. Pääsevät siivoojat hommiinsa. Juttelimme vielä niitä näitä ja erityisesti utelimme Sarpilan Jukan kuulumisia. Ensi viikolla hänellä alkaa reksin hommat. Juuri ja juuri pystyn tavoittamaan muistista sen innon, jolla itse ekaa reksityöpäivää odotteli. Kesä tuntui kuluvan liian hitaasti. Vanha reksi Olavi Lamberg piti sitten minulle kiinteistön luovutustarkastuksen. Rexin konttori oli tuolloin nykyisen opettajien ATK-huoneen paikalla. Ja samassa pikkuhuoneessa oli myös koulusihteeri Airi Valkonen. Muistaakseni Lamberg oli tehnyt lukkarit. Meitä tuli uusia taloon yhtä aikaa minä, Anna-Liisa, Carita ja Uotilan Maria. Sen muistan, että sijaisia oli paljon. Senkin muistan, kuinka mukavasti talon väki reksinsä otti vastaan. Täytyisi oikein kaivella esiin ekan vuoden oma päiväkirjakalenterini.


LUKKARIPOHJA tuli siis valmiiksi. Tunnit on jaettu alustavasti, ja nyt sitten pudottelemaan niitä lukkariohjelmalle. Kuten näkyy, olemme palkittaneet aikalailla tunteja. Perjantain kakkostunti on koko koululle yhteinen ÄI-tunti, jonka aikan pidetään mm. esityksiä ja yhteislaulutilaisuuksia. 3-4-karhut ja 5-6-karhut tarkoittavat, että niihin paikkoihin laitetaan luokkien Äi-, ma- ja en-tunnit. 5-6-luokilla on yksi tunti viikossa valinnaiskurssiopetusta. Käuytännössä kurssit pidetään kahden tunnin paketeissa joka toinen viikko. Ja kuten näkyy klo 15 alkavat Turvallisen Iltapäivän (TIP) harrastuskerhot.

Tsekkasin, että päitä pitäisi olla riittävästi liikuntoihin ja kieliin. Päivitin flapille viikkopohjat marraskuun loppuun saakka. Apulaisrexi Ullakin piipahti koululla.

Ja sitten Vespalla kotiin.

keskiviikkona, heinäkuuta 25, 2007

Torstai on Toivoa Täynnä

KUVA: Auroran oppilaan tekemä kuva Hölmöläistarinaan
keväältä 2006.

KESKIVIIKOSTA tuli hyvä päivä. Aamupalaveri sujui vielä paremmin kuin osasin ennakoida. ja Milena laati oikein muistion. Siitä on hyvä kerrata, että

1. TIP (turvallinen iltapäivä) on saamassa kulttuuripuolelta parikin kerhoa, jotka alkavat heti syyskuun alusta. Liikuntapuolelta alkaa Sporttis-klubi. Hyvä näin. Ja niiden päälle tulee Sarin ja koulumme opettajien vetämiä kerhoja. Lokakuussa sitten alkaa uusi aalto kerhoja.

2. HÖLMÖLÄIS-konseptia kehiteltiin eteenpäin. Tänään Hannele lähetti jo audienssipyynnön Dolivolle. Yyhteistyötahoiksi ideoimme mm.
- Alueen Koulut, päiväkodit, suomen- ja ruotsinkieliset
- Perinneyhdistys Aurora, asukasyhdistykset, muu mahd. lähialueyhteistyö
- Kirjastot/lastenosasto
- Espoon elävän musiikin yhdistys ELÄMYS
- Espoon kirjailijat; mahdollinen uusi tuotos hölmöläisistä
- muita mahdollisia: Pohjois-Espoon musiikkikoulu, seurakuntaryhmät

Aurorasta syntyy varmaan jo SoxMixII:n voimin Hölmöläisnäytelmä.

Pikku-Aurora saattaa osallistua Hölmöläisiin myös käsittelemällä teemaa omissa kerhoissaan: mukaan tulevat ryhmät: Taiteesta toiseksi, Birgitta Haatajan käsityökerho, kuvataide ja Jäänsärkijät. Pikku- Auroran väki lupasi keskustella Espoon elävän musiikin yhdistyksen kanssa yhteistyöstä. Mahdolisesti hiihtolomaleiri 2008 keväällä voitaisiin pitää teemaan liittyen, musiikkileirinä (esim. sanoituksia hölmöläisistä). Milena kirjasi ylös, että tutkitaan Tantun ja muiden taiteilijoiden mahdollisia hölmöläisaiheita näyttelyiden yms. osalta ja selvitetään ja syvennetään Taiteesta toiseksi- teeman mahdollisuuksia projektissa tutkitaan mahdollisuudet myös kahden PA:n erityisprojektin mukana oloon, esim. eri kulttuuri- ja kielitaustaiset . Eikä unohdeta sitä, että koska hölmöläistarinat elävät myös muissa kulttuureissa,teema saattaisi sopia hyvin myös maahanmuuttajaopetukseen.

Tarkoitus on, että hölmöläisteemaa työstetään erilaisin projektein lukuvuoden aikana kouluilla, päiväkodeissa jne. Projektiryhmälle järjestetään kaksi veso-koulutusta kevään aikana. Hanke huipentuu tapahtumapäivään Espoo 550-juhlavuoden puitteissa, tiistaina 13.5. 2008 (Kukan ja Floran päivä): Tuolloin Hölmöläistapahtumia on eri puolilla Espoota (esim. näyttelyt koululla, teatteri- ja musiikkiesitykset ). Päätapahtuma on Taidetalo Pikku-Aurorassa ja sen ympäristössä. Koko talo on tuolloin käytettävissä. Tapahtuman tiedotukseen panostamalla taataan sen näkyvyys lehdistössä.

Valmistelutyötä riittää. Kirjastojen kokoelmien hölmöläis-materiaalit tulee kartoittaa ja varata projektikäyttöön ennalta. kartoitetaan samalla uudet hölmöläisteokset, hölmöläiskuvittajat, tutkijat ja muut asiantuntijat.

Konkreetisti hankkeen seuraavat poijut ovat: (1) Minä valmistan hankkeen esittelyn rexi-infoon. (2) Hannele järjestää tapaamisen Dolivon kanssa. (3) Syyskuun aikana opettajille ja muille projektia vetäville järjestetään teemaan johdattavat ja teemaa syventävät tilaisuudet (kaksi) (4) 13.9. 2007 klo 16:45 yhteistyökokous projektiin liittyen Taidetalo Pikku-Aurorassa, jonka jälkeen mahdollisuus jäädä klo 18 alkavaan kirjailijatapaamiseen Johanna Venhon kanssa (5) Hannele ja Martti tapaavat Dolivon projektiin liittyen(6) Koulut ja tarhat ilmoittautuvat hankkeeseen. (7) Keväällä pidetään kaksi Vesoa opetajille, joissa on sekä "hölmöläisteoriaa" että ideoita taiteen muuttamiseksi toiseksi.

3. Ja kaupan päälle saimme sambilaislapsiryhmän teatterivierailun koululle.

Muutoinkin asiat edistyivät. Tänään SixMixin kone tuli kuntoon. Siivoilin Ronjan freskoja alas. Tyhjensin sähköpostia ja seiniä. Laittelin viestejä opettajille, joilla on siivous hiukkakesken. Ja Vespa kiisi kivassa kesäsäässä. Jo 500 km ajettu.
...............................................................
PÄIVÄN MARINA: Virasto, tule apuun.

Pieni huoli on :Miten keittiön käy. Rauhallinen on remontin tahti. Kurt Skogille kantelin, että kaksi Smart Boardia on asennettu niin, ettei sähköjohto yllä pistokkeisiin. Saas nähdä saammeko uuden läppärin elokuun alkuun mennessä, kuten keväällä luvattiin. Jokohan puhelinremontti alkaisi olla valmis?

Aurora ja Pikku-Aurora

TÄNÄÄN keskiviikkona etätyöt kotona keskeytyvät jo klo 9. Minulla on tapaaminen taidetalo Pikku-Aurorassa Hannelle Krohnin kanssa. Hannele on ollut aktiivisesti mukana TIP-hankkeessamme, ja tarkoitus on nyt sopia, kuinka taiteen perusopetsta antavat yhdistykset kerhoineen vyöryvät Auroraan. Ja on toinenkin tarkoitus. Olemme ideoineet kevääksi useiden oppilaitosten yhteistä "Hölmöläisjuttua, jossa myös taidetalo olisi mukana.

PIKKU-AURORASTA oli muuten vähällä tulla aikanaaan Auroran filiaali. 90-luvun puolivälissä kaupunki vielä suunnitteli koko Meijerikoulurakennuskompleksin kunnostusta. Tuolta ajalta on toistaiseksi ainoan korjatun rakennuksen nimikin, johon minä taidan olla syyllinen. Tarkoitus oli, että sinne olisi sijoitettu 1-2 alkuopetusluokkaa, joiden ohjelmassa olisi korostunut taidekasvatus. No, tilojen vuoksi näillä luokilla olisi pitänyt olla poikkeuksellisen pieni luokkakoko. Kouluvirasto kuitenkin lopulta vetäytyi hankkeesta, mutta onneksi kulttuuripuoli sai edes tuon yhden rakennuksen korjattua.
...........................................................................

PÄIVÄN MARINA: Pääministeri on kieltänyt ministereitä vastaamasta median mielipidekyselyihin.

KUVA: http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/kuvapankki/kuvakansio/hallitus/01-vanhanen/kuva-1/kuva1.jpg

Viime päivien lehdissä pääministerimme on saatu näyttämään avoimuutta vastustavalta kabinettipoliitikolta. Hän kun on kuulema antanut sähköpostite pysyvän ohjeen ministereille olla osallistumatta median mielipidekyselyihin. Hmmm. Pitäisikö asiaa tarkastella hieman syvemmin? Lehdistöa tituleerattiin jo minun kouluaikanani neljänneksi valtiomahdiksi. Kolme muuta olivat lainsäädäntö-, hallinto- ja tuomiovallat. Median valta piili siinä, että se otti kantaa yhteiskuntaan ja valtion päätöksiin, nosti asiin asioita ja vaikeni toisista.

Parinkymmenessä vuodessa median valta on kasvanut. Media ei enää vain kommentoi poliittista agendaa, vaan se määrittelee sitä . Eikä vain agendaa, vaan tekemillään mielipidekyselyillä päättäjien keskuudessa, se luo mielikuvaa päätöksistäö, ennenkuin mitään on tuotu polittisesti päätettäväksi. Haluaako media jo päätöksentekofoorumiksi?. MInun näkökulmastani pääministeri Vanhanen yrittää puolustaa politiikan oikeutta politiikkaan median valtausyrityksiltä. Ymmärrän politiikan niin, että politiikka on koalitioiden luomista kompromissiratkaisun luomiseksi. Poliittisia päätöksiä ei tehdä mielipide-enemmistöjen varassa, vaan ne syntyvät neuvotteluissa, joissa koalitioon (tässä tapauksessa hallitukseen) kuuluvat sopivat nipusta asioita yhtä aikaa.

Voi olla, että Vanhanen on nyt astunut miinaan. Voi olla, että media kostaa. Muistamme hyvin edellisen epäonnistujan Kalevi Sorsan, joka puhui mm. infokratiasta (tiedotusvallasta) ja mediakiusaajista. Medialla taitaa olla siksi paljon valtaa, että se ei taivu enää vain tiedottamaan lukijoilleen asioista, joihin poliitikot haluavat antaa aiheen. Media haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan. Siihen on muitakin keinoja kuin esitellä omatekoisia päätöksentekotilanteita.

tiistaina, heinäkuuta 24, 2007

Toinen työpäivä takana

NOUSIN klo 6 hommiin. Klo 14 mennessä olin saanut valmiiksi ensimmäisen version tuntien jaosta opettajille. Huomenna täytyy lyödä viikon rakenne lukkoon ja varmistaa tuntiketjut. Näyttää kuitenkin aika hyvältä: Kaikkiin aineisiin löytyi opettaja. Ja kehys riitti nippa nappa. Ehdin vielä kuumentaa päätä kokoamalla aineistoa Pedagogiikka-blogin ehkä vaikeimpaan käsitteeseen "kasvatus". Jatkuu huomenna. Ja keksiä Media-aihekokonaisuuden opetukseen muutaman uuden tehtävän.

SITTEN koululle. Tsekkasin tilat. Elokuun alussa pitäisi alkaa suursiivous, mutta eräin paikoin koulu on vielä mullin mallin.Keittiöremontti on kesken, ja siksi kutosluokkaa ei saada siivouskuntoon. Jumppasali, TN-sali ja AV-huone kaipaavat tavaroiden järjestelyä. Kotiluokat on pääosin toiveiden mukaisessa kunnossa. Muutamalla opettajalla on siistimishommat vähän kesken. Pieni, ystävällinen kesäviesti varmaan auttaa...Piha on hurjassa kunnossa, mutta kiinteistöpuoli säästää työvoimaa ja siistii pihat vasta koulujen alkaessa. Soittelin Fujitsulla, että saisimme kutosten tietokoneen verkkoon.

ILOINEN uutinen. Terveydenhoitajamme Nina saa jatkaa meillä ainakin syyslukukauden. Päivä venyi tänään. TIP-hankkeemme koordinaattori Sari Töllinen oli sopinut tapaamisen klo 16:ksi. Kävimme läpi hankkeen ensimmäisiä tavoitteita. Kotiin klo 18. Mutta onneksi Vespalla.

....................................................
PÄIVÄN MARINA: Uusi opettajien valintatapa ei tuonut lisää miehiä opettajankoulutukseen.

Muistan, kuinka kirjoitin toukokuun 5 pvä kirjoitin innostuneesti, että tänä keväänä valitaan opiskelijat luokanopettajan koulutusohjelmaan uudella tavalla. Aikaisemmin alkukarsinta tehtiin ennenmuuta yo-papereiden perusteella, ja parhaista ylioppilaista sitten kutsuttiin parisataa/koulutuslaitos soveltuvuustestiin. Nyt jokainen korkeakoulukelpoinen hakija sai osallistua ns. VAKAVA-kokeeseen. Koe oli monivalintakoe. Kokeeseen piti lukea erikseen tätä varten painettu, varsin vaikeaselkoinen kirja " Samalla viivalla". Ja kysymykset olivat olleet vaikeita ja niitä oli paljon.

Nyt valinnat on tehty. Hesarin yleisönosastolla kerrotaan, että pieleen meni. Edelleen pääosa valituista on kuulema tyttöjä. En ihmettele. Kirjoittaja syyttää valintaraateja. Minä taas luueln, että kirja ja monivalintakoe oli täsmälleen liian vaikea pojille. Jäädään odottelemaan virallisia kommentteja.

maanantaina, heinäkuuta 23, 2007

Ja nyt töihin

KUVA: ( TV-sarja Columbo); lainattu netistä. Ostin Columbo-tv-sarjan ensimmäisen tuotantokauden. Sen ääreen oli illalla nostalgista nukahtaa.

ENSIMMÄINEN työpäivä kutsuu. Olen aamulla tehnyt hommia kotona. Niihin kuuluu uuden blogin ( Pedagogiikan aakkoset) ensimmäisen lastun "Kasvu" kirjoittaminen. Pysyy pää kunnossa. Blogin osoitteeseen tuli harmittava pieni kirjoitusvirhe: (http://pedaogiikanaakkoset.blogspot.com/). Pysyyhän salaisena:-)

TÄMÄN päivän tavoitteena on laskea suunnittelussa tarvittava "lopullinen" kehys, laadittava työlista ja aloitettava lukkariketjujen teko.

Palataan asiaan illalla.
.....................................................................................................
HUOMENTA. Palaan asiaan vasta nyt tiistai-aamuna. Ensimmäinen työpäivä- niin etuoikeutetun kevyesti kun sen saa rehtori aloittaakin, näytti kuitenkin väsyttävän. Nukuin työpäivän päälle oikein tunnin nokoset. Touhusin ihan ahkerasti. Virkapäätökset nippuun. Kehys laskettiin ( 596,20, mainiota). Työlistan koonta käyntiin. Pitkät pedagogiset keskustelut SixMixII:n vetäjien Ripan ja JJ:n kanssa. Luulen, että löysimme harrastusryhmille nyt toimivamman konseptin, kuin viime vuonna. Vespalähettinä postia. Jne.

sunnuntaina, heinäkuuta 22, 2007

Opettajille koskemattomuussuoja?



UPEA kesäisen kaunis sunnuntai-aamu. Avasin Länsi-Väylän, ja ihan ensimmäisillä sivuilla oli pieni uutinen, jota tekee mieli kommentoida. Sen mukaan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) vaatii opettajillekin koskemattomuuden suojaa.

TUOLLAINEN suoja on tällä hetkellä poliiseilla. Jos poliisiin käy kiinni, syyllistyy virkavallan vastustamiseen. Tänä kesänä on väläytelty vastaavanlaista ruumiillisen koskemattomuuden suojaa myös hoito- ja hoiva-alan ammattilaisille. Ex-luokanopettaja ja rehtori Vahasalo muistuttaa ihan oikein, että missään julkisessa tehtävässä ei pidä joutua väkivallan tai sen uhan kohteeksi.

Opettajat ja erityisesti erityistä tukea tarvitsevien oppilaitten opettajat ja koulunkäyntiavustajat kohtaavat liian usein fyysistä väkivaltaa. Helsingissä raportoidaan vuosittain noin kolme sataa uhka- ja vaaratilannetta, Espoossa hieman vähemmän. Kaikki opettajat eivät eri syistä tee ilmoitusta.

Koskemattomuussuojan säätäminen olisi merkittävä tahdonilmaisu. Ongelmaksi muodostuu, miten säädöstä voitaisiin soveltaa niin, että väkivalta oikeasti vähenisi. Jo nyt väkivalta on laissa kiellettyä. Silti opettajia lyödään ja potkitaan, jos väkivaltaongelmainen lapsi saa raivokohtaukset. Sitä paitsi lapset ovat alaikäisiä, eikä heitä viedä oikeussaleihin. Koskemattomuussuojan lisäksi tarvittaan uutta ja luovaa ajattelua, kuinka tällaisen koskemattomuussuojan rikkoneen lapsen opetus järjestetään. Väkivaltaongelman takana on syy, joka vaatii kuntoutusta ja hoitoa. Kun erityislapset tarvitsevat nimenomaan terveydenhoidon palveluita, on ratkaista millaisessa instituutiossa kuntoutus, hoito ja opetus voitaisiin parhaiten järjestää?

lauantaina, heinäkuuta 21, 2007

Oikeussalissa tavataan

KUVA: lainattu osoitteesta http://www.mbnet.fi/uutiset/index.asp?Uutinen=1262

KOULUISSA sattuvia ikäviä asioita joudutaan yhä useammin ratkomaan oikeussaleissa. Viime viikolla (18.7) STT tiedotti, että 15-vuotias lieksalaispoika saa kunnianloukkaussyytteen Internetiin laitetusta opettaja-videosta. Video oli kuvattu Rauhalan koulun vappujuhlassa, jossa naislehtori esiintyi ja lauloi. Poika laittoi puolitoistaminuuttisen videon ilman opettajan lupaa YouTube-videosivustolle. Filmiin tekijä otsikon videon "Karaoke of mental hospital" eli mielisairaalan karaoke. Julkaisuun ei ollut opettajan lupaa. Opettajan nimi mainittiin videon yhteydessä. Oppilaan mielestä kyseessä oli vain vitsi.

OIKEUSPROSESSIHAN etenee niin, että (1) joku tekee rikosilmoituksen. Tässä tapauksessa opettaja pyysi poliisia tutkimaan, loukkaako hänestä internetissä julkaistu videonpätkä hänen kunniaansa. Oppilas poisti videon Utubesta rehtorn puhuttelun jälkeen ja pyysi anteeksi. Opettajalle tämä ei kuitenkaan riittänyt. On arvioitu, että 650 ihmistä olisi nähnyt videon. Myös minä muistaakseni. (2) seuraavassa vaiheessa poliisi tekee esitutkinnan ja varmistaa, että kyseessä on rikos. Poliisin mielestä video saattoi olla loukkaava. (3) Sitten syyttäjä päättää, syyttääkö hän vai ei. Tässä tapauksessa Nurmeksen kihlakunnansyyttäjä on päättänyt nostaa syytteen nuorena henkilönä tehdystä kunnianloukkauksesta (muttei kuitenkaan törkeästä kunninaloukkauksesta) (4) Sitten oikeus (Nurmeksen käräjäoikeus) käsittelee asiaa, mahdollisesti syyskuussa. Kunnianloukkauksesta on säädetty Rikoslain 9 § :ssä seuraavaa:

" Kunnianloukkaus

Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä."

Oikeus käsittelee asian ja tekee päätöksen: annetaan tuomio, vapautetaan syytteestä tai tuomitaan, mutta jätetään rankaisematta esim. teon vähäisyyden tms. vuoksi.

(5) Oikeudenpäätöksestä voi sitten tietyin edellytyksin valittaa korkeampiin oikeusasteisiin. Koska kyseessä on uuteen tekniikkaan liittyvä ennakkotapaus lopullinen ratkaisu voi viedä vuosia.

NYKYINEN it-tekniikka mahdollistaa monia upeita juttuja. Valitettavasti sen käyttö edellyttää myös vastuunkantoa. Joidenkin on vaikea erottaa leikkiä ja huumoria kiusaamisesta ja loukkaamisesta. Ero on hiuksenhieno: leikki ja huumori tuottaa iloa, kiusaaminen ja loukkaaminen pahaa mieltä.

Kännykällä on mahdollista filmata toisia ja otokset voi helposti laittaa verkkoon. Verkkon laitto edellyttää aina lupaa. Jo nyt U-tubista löytää salaa kouluissa kuvattuja pätkiä, joista kuvatut oppilaat tai opettajat eivät ole ehkä iloissaan. Kuten esim. tästä osoitteesta voi päätellä: http://www.youtube.com/watch?v=eSVWOpmliTo

Kuten muistetaan Opettaja-lehden päätoimittaja piti kännyköitä jo niin suurena ongelmana, että halusi niille kieltoa luokkiin.Italia on kieltänyt tänä vuonna matkapuhelinten käytön kouluissa ensimmäisenä eurooppalaisen maana. Kiellon syynä eivät ole terveysriskit, vaan lukuisat esiin tulleet tapaukset, joissa koululaiset ovat videoineet kännyköillään hyökkäyksiä opettajia ja toisia oppilaita kohtaan.

perjantaina, heinäkuuta 20, 2007

Viimeinen lomapäivä


KUVA: Lainattu netistä.

JEP. Siinä se oli kesäloma. Säiltään surkea viimeinen viikko älköön saako unohtamaan, mitä kaikkea mukavaa lomaan kuitenkin mahtui: dvd-leffoja ja jokin oikein salileffakin, mafiaa, murhakirjoja, mökkivierailuja, Sgt Pippurin 40-v paita tuli perille, Sisiliaa, vespaa, uimarantapäiviä. ystävien tapaamisia.

TÄNÄÄN ryhdistäydyin ja irroitin parvekkeen lukon, joka oli jumissa. On jotenkin miehinen olo. Kotihommista en voi ylpeillä, paitsi että hoitelin kuitenkin taloyhtiön asioita asiallisesti.

ETTÄ hyvillä mielin. Ei herkojärkytyksiä.

MITÄS TULI ITSELLE luvattua ennen lomaa? Että hirmuiden työdrive pysähtyy. Pidin päätöksen. Tai sitten olen vain tullut vanhaksi :-) Koulasiat ovat saaneet olla. Mitä nyt on tullut piipahdettua työpaikalla. Oli rekrytointia, ovien avaamisia ja hälytysten tarkastamista. Laskin, että noin neljän päivän verran. Karhuan ne takaisin. Luokanopettajalehti on lähetetty taittoon. WSOYN:n kansiosta olen työstänyt viimeistä auki olevaa media-osuutta. Fullanin seminaareihin on kerääty viisautta. Ja olen avannut Pedagogiikka-blogin. Mutta muuten ihan rauhallista.

keskiviikkona, heinäkuuta 18, 2007

Lomailun ja työnteon rajatilassa



KUN ei ole vaimo komentamassa ylös, ulos ja lenkille, niin tämäkin keskiviikkoaamu suorastaan sujahti koneen äärellä. Aivot haluavat selvästi asettua työasentoon. Olen nyt pari päivää upottanut itseäni muutosteorian maailmaan. Syytä on, sillä olen luvannut vetää useitakin Fullan-seminaareja syksyllä ja haluan sijottaa hänen mallinsa isompaan viitekehykseen. Mikä hänen ajattelussaan on originaalia, mikä taas laajemmin jaettua viisautta. Niinpä pitkästä aikaa kävin läpi myös omaa väitöskirjaani. Olenko olettanut muutoksen onnistumisen kokemukseen vaikuttavat tekijät liian yksinkertaisesti lineaarisiksi, vai eroavaisivatko tekijät samaan tapaan kuin työtyyväisyydessä voidaan erottaa motivaatioa edistävät ja ns. työhygieniatekijät? Kävin teorialähteeni tarkasti läpi, mutta kyllä samat seikat (toki ulottuvuuden toisissa päissä) näyttävät esiintyvän sekä muutoksen onnistumisen että epäonnistumisen syinä. Jatkan tarkastelua huomenna. Ja jos jotain mielenkiintoista löytyy, teen niiden muuttujien osalta ristiintaulukot empiirisellä aineistolla.

LOMA on tällä viikolla näkynyt pikakäynneissä uimarannoilla vaimon työpäivän päälle. Eilen piipahdimme Haukilahden rannalla. Komea paikka, mutta hieman tuli vilu. Bongasin julkkiksiakin, ainakin Jyrki Hämäläisen. Loma on merkinnyt myös Vespa-ajeluita. Eilen kyysäsin Norppaa ekan kerran. Ja leffoja "kotiteatterissa". Kesän ylivoimainen suosikkini on Silmänkääntäjä.

maanantaina, heinäkuuta 16, 2007

Viimeinen lomaviikko



VÄHIIN käy ennenkuin loppuu. Onneksi sitä sai viime viikonlopulla tavata ystäväperheitä ja oikein kesäsaunoa broidin mökillä lauantaina. Ja pulahtaa pikkujärveen. Ja syödä grillimakkaraa. Ja pelata pingistä. ( yli 500 000 ihmistä on käynyt katsomassa U-tubissa Ketosen ja Myllyrinteen kannanoton pinkiponkiin http://www.youtube.com/watch?v=dDGlgQ8VAVc)

TÄNÄ-AAMUNA vaimo nousi aikaisin töihin, ja omat viisi viimeistä lomapäivää alkoivat. Aamuaurinkoa uhmaten viihdyin läppärin äärellä. Sain päivitettyä pääni perinteisellä tavalla; kävin läpi viimeiset noin sadasta 30 vuoden aikana tehdyistä muistiinpanoista koostuvasta referaattidokumentista.

PÄIVITIN ensi syksyn kalenteria ja virittelin aivoja kohtaamaan seuraavan lukuvuoden haasteita.Ei sitä paljon muuta yhteen päivään mahdu.

sunnuntaina, heinäkuuta 15, 2007

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.7.07

PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA I ehti toimia 11 kuukautta. Lukukertoja oli lähes 18 000. Tammikuun 12.sta päivästä alkaen vaihdoin blogialustaksi bloggerin (Tästä uudesta ei näe kävijämääriä). Niinpä päivitän blogiaiheet alustan mukaan kahdessa ryhmässä.

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1.-15.7.-2007

• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) •Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Aurora 50 v (26.1) • Auroran päivä (10.3) • Blogi (12.1 17.2 22.2) • Comenius-hakemus (26.3) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Edunvalvomta 16.5. • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Heljä Misukka (24.4) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7) • Itsearviointi (13.1 11.4. )• JET (12.5) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3) • Jorma Munne (2.4) • Järvenperän koulu (17.4) • Kantelu (22.1.) • JET (4.2) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2) • Kerhotoiminta (8.7) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3) • Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7) • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Koulu-uutisia (25.6) • Kristina Wikberg (22.4) • Kunniamerkki ( 26.1) • Kööpenhamina (1.5) • Lakko ( 10.7) • Lapsen hinta ( 1.3) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5) • Lukuvuoden arviointi • Luokanopettaja-lehti (30.3) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3) • Lähikoulut (4.2.) • Mamma Mia (31.5) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1.) • Muutosvastustus (5.5 15.7) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7) • Opetushallitus (8.4) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7) •Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5) • Oppitakuu • Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palautevartit (15.5)• Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Perusopetus ( 12.7) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 )• Resurssit ( 8.7) •Retoriikka (19.2) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 ) • Saneeraus (254.1.) • Sari Sarkomaa (16.4) • Jukka Sarpila (8.6) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Säästöt ( 12.7) •Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • Tulevaisuuskasvatus (1.7) •Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 ) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2) • TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Via Dolorosa (4.4. 6.4) •Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • WSOY (28.1) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) • Ympäristöteko ( 24.2)

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

Miten pakkomuutos (epä)onnistuu? Osa II

KUVA: Pasi Valtee, kuva lainattu osoitteesta http://www.tyosuojelurahasto.fi/files/Uutistori/tiedonsilta/2001_2/images/05pieniriesa.jpg

TÄMÄN LASTUN IKONI, Pasi Valtee, on tutkinut työkseen organisaatiomuutoksia, jotka on toteutettu pakolla. Häneltä on ilmestynyt mainio kirja (Valtee, Pasi. 2002. Uhkista mahdollisuuksiksi. Organisaatiomuutosten toteuttaminen työyhteisön haasteena. Raporttisarja 2002.1 Helsinki: Työturvallisuuskeskus). Ahmin sen toissapäivänä. Teos perustuu seitsemästä organisaatiomuutoksesta sairaalamaailmassa saatuihin kokemuksiin. Sairaaloita yhdistettiin, lakkautettiin, uusia yksiköitä perustettiin, toimintaa siirrettiin toiseen sairaalaan jne. valtaapitävien päätöksellä, jolloin henkilöstöllä ei ollut mahdollisuutta olla toteuttamatta tai kyseenalaistaa muutoksia. Muutokset olivat pakkomuutoksia. Ne olivat ulkoa tuotuja organisaatiomuutoksia, joiden taustalla olivat järjestelmätason ulkoiset (ei-sisäiset) tarpeet. Muutokset perustuivat ylemmän järjestelmätason näkökulmaan ja ajattelutapaan.

PAKKOMUUTOKSIIN liittyy tutkimusten mukaan ikäviä asioita. Odotettavissa on sopeutumisvaikeuksia ja toimintahäiriöitä . Henkilöstön työmotivaatio laskee, työelämän ja työn laatu heikkenevät ainakin väliaikaisesti. Joissain tapauksissa esiintyy myös fyysistä oireilua, sairastumisia jopa kuolemantapauksia.

Pakkomuutostakin voi johtaa eri tavoin, tylysti tai elegantisti. Pasi Valtee tekee karkean jaon a) johtokeskeiseen, tiedottavaan strategiaan pohjautuvaan muutoksen johtamismalliin ja b) osallistavaan, yhteisymmärrystä hakevaan johtamismalliin. Edelliseen liittyy jostain syystä tehokkuuden illuusio. Todellisuudessa autoritäärinen sanelujohtaminen tuottaa isoja häiriöitä ja on tässä suhteessa tehotonta. Jälkimmäiseen taas liittyy jostain syystä tehottomuuden illuusio. Valtee- niinkuin lähes jäännöksettä kaikki empiirisesti muutosta tutkineet- suosittelee osallistavaa otetta.

OSA Valteen tutkimista työyhteisöistä selvisi pakkomuutoksesta paremmin kuin muut. Teoksessaan hän esittelee tuollaisessa pakkomuutoksessa onnistumisen edellytyksiä. Olen omin päin ryhmitellyt hänen ajatuksiaan pakkomuutoksen 10 käskyksi.

KÄSKY 1

On ymmärrettävä että muutoksella on tekninen ja inhimillinen puoli. Inhimillinen puoli vaatii huomiosta 9/10.
Muutoksen inhimillisessä puolessa on kysymys muutosherkkyydestä. On otettava huomioon ihmisen suhde muutokseen, ja tunnistettava sitä säätelevät tekijät. Organisaatiomuutos on henkinen sulatusprosessi.

KÄSKY 2

Jokainen muodostaa muutostilanteessa mielikuvia siitä, miten muutos vaikuttaa häneen, työhön, työympäristöön ja suhteisiin esimiehiin. Nämä ennakkokuvat syntyvät jo kun muutoksesta kuullaan ensimmäisen kerran. Tutkimusten mukaan ihmisten tulkinnoista pääosan, jopa 90 % on uhkakuvia, pelkoja ja negatiivisia ennakointeja. 10 % ihmisistä kokee muutoksen positiivisena haasteena. Nämä ennakkokuvat ohjaavat myöhempiä kokemuksia. Uhkia näkevä imee pelkoja vahvistavia kokemuksia. Valtee esittääkin hypoteesin: Muutosviestin tultua yksilön näkökulma pyrkii kapenemaan ja muuttumaan harhaiseksi. Mennyttä idealisoidaan, se ylivaloittuu, tulevaa dramatisoidaan pessimistisesti, se alivalottuu.

KÄSKY 3

Ennakkokuviin on vaikutettava. Ihmiset on saatava hyväksymään muutos ja asennoitumaan siihen myönteisesti. Muutoskielteisyyden perusteet ovat: (1a) muutoksen perusteiden epäily ja (1b) muutosta koskevat uhkakuvat, pelot ja nagatiivisiet ennakoinnit. Niihin on vaikutettava. Epäilyjä on purettava. Uhantunteet on muutettava mahdollisuuden tunteiksi.

KÄSKY 4

On rakennettava luottamusta muutoksen järkevyyteen. ( Muutoksella on oltava objektiivisesti kestävät perusteet, muutoin "näkevää ei pystytä käännyttämään"). Tuodaan muutoksen perusteet lukuisilla tavoilla avoimesti ja tehokkaasti julki ja asetetaan ne vastakkain muiden argumenttien kanssa. On käytävä läpi kaikki muutokseen liittyvät pelot ja uhkakuvat, mutta myös odotukset ja toiveet. Jo uhkakuvien käsittely lieventää niiden uhkaavuutta. Jokaisen on voitava kohdata muutoksen herättämät uhkakuvat ja pelot.



On prosessoitava pelot, uhkakuvat ja negatiiviset ennakoinnit. On erotettava realistiset epärealistisista. Muutos tuo aitoja menetyksiä, jotka on tunnustettava. Henkilöstö voi kokea tällaisina esim. pelon, huolen ja surun hyvin toimivan työyhteisön hajoamisesta (mikä onkin todellinen huoli usein), toiminnan laadun säilymisestä,asiakkaista, työehtojen ja etujen heikkenemisestä, työmäärä kasvusta , oman osaamisen riittämättömyydestä, elämäntyön valumisesta hukkaan, turvallisuuden joutumisesta uhatuksi ja odotettavissa olevista riitelyistä.

KÄSKY 5

On tuettava ja tehtävä näkyväksi positiivisia mahdollisuuksia ja innovointia.




Positiivisetkin odotukset on prosessoitava. On erotettava realistitset epärealistisista,



KÄSKY 6

Muutos on siis luottamuskysymys. Luottamusta rakentaa järjestemätason (päättäjien) ja työyhteisöjen välinen vuorovaikutus. Kohtaamisissa poistetaan epätietoisuutta ja epävarmuutta. Muutoksen tuoma epävarma tulevaisuus on keskeinen pelonkohde. Pelkoa poistaa tieto. tarvitaan foorumeita, joissa saa aineksia pohtia omaa muutossuhdettaan.


KÄSKY 7

Muutosta on konkretisoitava ja tulevaisuutta havainnollistettava suunnitelemalla sitä yhdessä. Henkilöstö on saatava ja otettava mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen, sen tekemiseen. Suunnittelun on oltava realistista. Valteekin on sitä mieltä, että asenteet muuttuvat toiminnassa kokemusten karttuessa. Kun muutospäätös on tehty, eikä toteuttamista voida kyseenalaistaa, on viisasta aloittaa toiminta viivyttelemättä.

KÄSKY 8

Tunteiden merkitys on tunnustettava. Pelkoja voidaan hälventää ja uskoa myönteisiin mahdollisuuksiin virittää tehokkaalla tiedotuksella, henkilöstön osallistumisen ja vaikuttamisen turvaamisella, ihmisten ja heidän tulkintojensa aidolla kohtaamisella ja näitä varmistavalla johtamisella.

Näyttää siltä, että muutosskeptiset perustelevat kantojaan rationaalisesti ja muutosmyönteiset selittävät esiintyvää muutosvastaisuutta asenteellisilla ja emotionaalisilla tekijöillä. Vaarana että muutoksen kannattajat ja vastustajat puhuvat systemaattisesti toistensa ohi. Tarvitaan aitoa keskustelua.Tarvitaan esiin nousseiden käytännön asioiden yhteistoiminnallista suunnittelua.

KÄSKY 9

Muutokseen tyypillinen seuralainen on konflikti, muutos kun muuttaa mm. valtasuhteita ja asemia. Valteen mukaan konflikteja voidaan pitää mieluummin ystävinä kuin vihollisina. Organisaatiomuutoksissa on viisainta tutkia yhdessä ja avoimesti eteen nousevia ongelmia ja etsiä niihin monipuolisen keskustelun kautta osapuolia tyydyttäviä ja perustehtävän toteuttamista parhaiten edesauttavia ratkaisuja. Erityisen arvokasta olisi löytää innovatiivisia ratkaisuja, joissa kenenkään ei tarvitse luopua omista eduistaan.

KÄSKY 10

Esimiehellä on pakkomuutoksen kohtaavassa työyhteisössä tärkeä rooli. Hänen tehtävänään on on välittää kahden maailman (järjestelmän ja yhteisön) erilaiset ajattelutavat toisilleen. Rooli edellyttää tasapainoilua, jotta ei irtaudu liikaa työyhteisön sisäisestä maailmasta tai joudu liikaa sen imuun.

Valteen mukaan muutoksen hallinta ei syvimmältään ole menettelytapojen hallintaa vaan työyhteisön koko elämäntavan kehittämistä kohti muutoskykyisyyttä. Tärkein tutkimustuloksiin sisältyvä viesti on: yhdessä tekemiseen ja keskinäiseen tukemiseen perustuva, joustava, henkilöstön jatkuvaan oppimiseen ja kehittämiseen kannustava, tylöyhteisön keskinäisiä keskustelufoorumeita suosiva ja toiminna laatuun panostava työyhteisö on selvinnyt organsiaatiomuutoksen esiinnostamista haasteista huomattavasti paremmin kuin työyhteisöt, joista tällaiset elämäntavan piirteet puuttuvat. Siinä rakennustyössä esimiehelle riittää haasteita.

lauantaina, heinäkuuta 14, 2007

Miten pakkomuutos (epä)onnistuu? Osa I

KUVA: Pakko. Lainattu osoitteesta http://www.fantascienza.com/cinema/arancia-meccanica/media/cura2.JPG

MUUTOKSENHALLINNAN PROBLEMATIIKKA jaksaa minua kiinnostaa. Juuri tänään pohdin pakkomuutoksia, ts. sellaisia muutoksia, jotka runnotaan organisaation yläkerrasta alas. Lähes kaikki empiiriset tutkimukset osoittavat, että tällaisista muutoksista melkein kaikki epäonnistuvat. Sehän on loogisesti mahdotonta, eikö? Jossain on nyt loogista klappia.

MITÄ meillä on, kun on pakko? Jos on pakko muuttua, se tarkoittaa loogisesti, että ei ole vaihtoehtoa muuttumiselle. Jos organisaatio tai ihminen ei pakkotilanteesta huolimatta muutu, kyseessä ei ole voinut olla aito pakko. Kun puhumme ns. pakkomuutoksista taidammekin tarkoittaa muutoksia, jossa joku yrittää pakottaa toisen muuttumaan, mutta todellisuudessa hänellä ei sittenkään ole siihen riittävästi voimaa ja sitä antavaa valtaa. Epäonnistuva pakkomuutos on epäonnistuva muutokseen pakottamisyritys.

Jotta voin käyttää pakkoa, minulla on oltava valtaa johonkin toiseen nähden siinä määrin, että saan hänet tekemään jotakin, jota hän ei muuten tekisi ja jotain sellaista, joka on hänen omien etujensa vastaista. Pakon käyttäminen tarkoittaa, ettei toiselle jää vaihtoehtoa. Pakko on toisen autonomian nollatila. Pakko on alistumista toisen tahtoon, tottelemista ilman omaa tahtoa. Pakko on konflliktin ratkaisemista yksinomaan minun ehdoillani toisen ehdoista piittaamatta. Pakko on vapaaehtoisuuden vastakohta. Pakotettuna ihminen toimii epävapaasti. Hänellä ei ole mistä valita.

Pakottamisessa käytetään voimaa. Saavutan oman tavoitteeni toisen kieltäytymisestä huolimatta riistämällä toiselta valinnan mahdollisuuden totella vai ei. Pakko edellyttää loogisesti, että minulla on tällainen voima. Voimankäytön ääritapaus on väkivalta. Pakottaa voi myös uhkaamalla voimankäytöllä. Don Corleonen tapaan voi tehdä tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Vieraalle on tällöin annettava näyttö omasta vallasta esim. järjestämällä oman hevosen pää sänkyyn. Toisen alistuminen varmistetaan uhkaamalla häntä voimankäytöllä tilanteessa. Pakottaminen on vallankäyttöä, ylivallan käyttöä.

Pakkotilanne voi olla sitä objektiivisesti tai subjektiivisesti. Esim. kuolema on objektiivinen pakko. Syöminen on sitä.On myös asioita, joissa minun on omasta mielestäni pakko, vaikka muiden mielestä tilanne ei olekaan. Näin voi olla alkoholistilla ryypyn suhteen.

MIELENKIINTOINEN käsite tämä pakko. Surffaamalla netissä löytyi vain yksi määritelmä. Pakkohoitoa käsittelevällä sivulla Matti Ollikainen kirjoitti, että "Pakolla tarkoitetaan kaikkia sellaisia toimintatapoja, joilla rajoitetaan toisen henkilön oman tahdon, valinnanmahdollisuuksien, oikeuksien ja arvojen toteutumista." Hmm. Minusta määritelmä on löysä. Jotta olisi pakko pitääkin olla täysin pakko. Minusta pakko on dikotomia. Joka on pakko tai ei ole.

ELI ALKUUN: Jos siis tarkasteltavana on pakkomuutos, se ei voi epäonnistua, se toteutuu. Voi kuitenkin käydä niin, että muutos toteutuu kaikkea muuta sellaisena kuin kuviteltiin. Muutos voi muuttua matkalla. Muutos voi aiheuttaa yllättäviä muita seurauksia. Muutokselle voi tulla kova hinta, kun pakotetuksi itsensä kokevat pyristelevät (turhaan) vastaan. Toimintaan tulee häiriöitä. Pakotettujen motivaatio romahtaa. Jos muutoksen perusteissa on virheitä, muutoksella tavoiteltuja hyötyjä ei lainkaan saavuta. Uusi järjestelmä ei toimikaan. Tällaisia asioita varmaan tarkoitetaan, kun kerrotaan, että pakkomuutos epäonnistuu. Meidän on siis määriteltävä, mitä onnistumisen tarkoittaa. Onnistuminen on subjektiivinen kokemus lopputilanteen arvosta verrattuna alkutilanteen arvoon. Siihen vaikuttaa sekä muutoksen tavoitteiden toteutuminen että muut muutoksesta aiheutuneiksi tulkitut seuraukset.

torstaina, heinäkuuta 12, 2007

Perusopetus kärsii yhä säästöistä

KUVA: Ritva Jakku-Sihvonen, kuva lainattu osoitteesta www.helsinki.fi/ vokke/Kuvia_061106.htm.

AAMULLA aurinko muuten alkoi taas paistaa. Symbolisesti kesälomalaista lämmitti Opetushallituksen uuden II-tason johtajan: laatujohtaja, dosentti Ritva Jakku-Sihvosen vieraskynän kirjoitus. Suosittelen sen leikkaamista talteen. Vain harvoin tämän tason hallintoihminen uskaltautuu rohkeasti kritisoimaan poliittisia päättäjiä.

Kolumnin voisi tiivistää seuraavasti: Perusopetus kärsii siitä, että poliittiset päättäjät jatkavat 1990-luvun laman aikana aloitettua säästöjä huolimatta siitä, että tilanne on muuttunut. Säästövaihde on jäänyt päälle myös vakavaraisissa kunnissa. Valtion tuottavuusohjelma runtelee myös opettajankoulutusta.

Jakku-Sihvonen kertaa peruskoulun 1970- ja 1980-lukujen rakentamistyötä. Peruskoulua rakennettiin toimivilla säädöksillä, hyvillä hallintopalveluilla ja yliopistotasoisen opettajankoulutuksen uusilla linjauksilla. Opetuksen kehittäminen perustui tutkittuun tietoon. Kouluissa tehtävää kokeilua ja tutkimusta tuettiin. Opetushallinnon tehtäviin haluaville järjestettiin kasvatusalan asiantuntijakoulutusta. Opettajia tuettiin täydennyskoulutuksella. Maahan luotiin ohjaavien opettajien järjestelmä. Opinto-ohjauksen ja oppilashuollon tarpeisiin koulutettiin erikoishenkilöstöä. Lastentarhanopettajakoulutus siirrettiin yliopistoihin, jotta pienten lasten päivähoidon laatu saataisiin vastaamaan lasten yksilöllisiä kasvatuksellisia tarpeita.

1990-luvulla laman iskettyä purettiin opetusta tukevaa hallintoa tavalla, josta perusopetus ei ole monella paikkakunnalla vieläkään toipunut. Säädösten antamalla luvalla on lakkautettu koulutoimenjohtajan virkoja ja supistettu tukipalveluita. Päätösten valmistelu on heikentynyt. Tukiopetusta ei kaikkialla anneta. Opetuksessa käytetään vanhentunutta oppimateriaalia. Kouluja on homeessa. On valittu väärä linjaus, joka antaa kunnille mahdollisuuden kohdentaa säästöt nimenomaan yleissivistävään opetukseen.

Jakku-Sihvonen muistuttaa kolumninsa päätteeksi, että muissa maissa on samaan aikaan osoitettu merkittäviä lisävoimavaroja perusopetuksen kehittämiseen. Monelle taholle perusopetuksesta on tullut Suomessa pakkopalvelu, jonka kehittämista ohjaa minimoitu kustannustavoite ilman laatuvaatimuksia !!! Tästä asenteesta on päästävä irti. Riittävät hallinto- ja tukipalvelut on turvattava. Kouluihin tarvitaan asialliset työolot.

Upeaa. Tämä lastu kannattaa päättää kysymykseen: What is Your Number! Kuinka paljon veroja pitäisi maksaa, jotta Suomessa saisi asialliset julkiset palvelut?

keskiviikkona, heinäkuuta 11, 2007

Kesäiloja



MINÄ ja pikkubroidi oltiin lapsina pesismeihiä, joten monet jalkapallon hienoudet jäi oppimatta. Kaikki lapsemme ovatkin sitten pelanneet jalkapalloa. Santtu ja Jonten ja Riitan Nikke pelaavat yhä. Heinäkuun alun HelsinkiCup on siksi todella rakas kesätapahtuma. Tänä vuonna ehdin seuraamaan Nikken Käpan matsia Siltamäkeen klo 19.30. Tasapeli. Nikke juoksi, syötti ja sijoittui oikein hyvin. Viereisellä kentällä pelasi Lepa ja Ripan ja Jukan Erno oli mahtava puolustaja. Missä muuten makkara maistuu paremmalta?



HEINÄKUU on harmi kyllä kääntynyt sateiseksi. Silloin on suuri vaara jäädä tutkijanluolaan naputtamaan konetta vuorokaudet ympäri. Parhaillaan käyn taas kerran läpi vanhoja referaattidokumenttejani syksyn luentoja varten. Niinpä oli oikein hyvä, että vaimo vei minut tänään taidenäyttelyyn ("Oi maamme" + Duane Hanso) ja leffaan ( Ocean 13), sen jälkeen syömään pizaa ja vielä tutustumaan Kampin tavarataloihin.

Duane hansonin ihmisviestokset olivat niin aitoja niin aitoja. Ja niin surullisia. Ks. http://www.taidemuseo.fi/suomi/tennispalatsi/ohjelma/hanson.html

Kampissaoli oikein kuin ulkomailla. Komeaa ja massiivista. Jotenkin sitä tulee kuitenkin ikävä entisaikojen lähimaitokauppoja ja oikeita lihakauppoja.

Kuva: Jorma Hellström

TÄMÄN kesän suuri ilon aihe on Vespa. Olen ajellut pian 250 km. Eilen oikein opin säätämään uuden avaimen käynnistyksenestolaitteeseen. Jontelta sain lainaksi toisen kypärän. Ehkä joku tulee pian kyytiin.

tiistaina, heinäkuuta 10, 2007

Menevätkö opettajat syksyllä lakkoon? Osa I

KUVA: Opettajat lakossa 1984. Kuva lainattu netistä osoitteesta http://www.tkukoulu.fi/~ullvuori/lyseo/84lakko6.jpg

TÄMÄN aamun Hesari kirjoittaa pääkirjoituksessaan, että kuntien sopimusneuvottelut ovat valmiiksi solmussa. Kuntien talous ei kuulema kestä edes nyt tehtyjen työehtosopimusten tasoisia korotuksia. Ja kuntapuolen työntekijöille ei edes se taso riitä.

Vaikka en nyt ole missään sisäpiireissä, veikkaan, että ensi syksynä työntekijäpuolella on kova ja aito tahto korjata palkkatasoaan. Hoitajat tietävät, että heillä on Kokoomuksen lupaus ja kansan tuki. Opettajat ja heistä erityisesti luokanopettajat ovat koulutustasoonsa nähden vielä enemmän kuopassa. Nuoren luokanopettajien palkkataso on alle suomalaisten keskipalkan. Sitä on akateemisesti koulutetun ja kansainvälisesti huippuopettajan maineen hankkineen ammattikunnan kestämätöntä sulattaa.

ENSI SYKSYNÄ opetusalan virkaehtosopimus on katkolla lokakuun 1. pstä alkaen. Draamaan varmaan kuuluu, että lakkovaroitus annetaan, ja sitten lakkoa siirretään muutama viikko. Jollei työnantajanpuolen tarjous ole riittävän korkea, nyt jos koska lakko on todennäköinen. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin lakko sijoittuisi vuosikalenteriin niin, että opettajille tärkeiden kesälomien vuoksi periksi ei tarvitse antaa heti muutaman viikon kuluttua.

Lääkäreillä oli muutama vuosi sitten upeasti toteutettu lakko. Heillä oli koko ajan porukkaa työssä rahoittamassa lakkoa. Opettajat pannaan varmasti työsulkuun, ja sitten kaikki koulut ovat kiinni. Jos samaan aikaan ovat myös päiväkotien ja sairaaloiden ovet kiinni, lakko tuntuu ja sattuu. Työnantaja luonnollisesti haluaa pitkän lakon. Näin se saa ilmaiseksi säästöön palkkarahoja tulevia korotuksia varten. Edellinen lakko oli keväällä 1984. Se kesti vain pari viikkoa.

MITÄ TAPAHTUU, jos koulut ovat lakossa? Pääosa kouluista on kiinni. Opetusta saatetaan järjestää yksittäisissä luokissa. Lapsille tarjotaan ehkä koululounas? Lapset ovat kotona, ja vanhemmat joutuvat järjestämään varsinkin pienille oppilaille hoidon. Isommat oppilaat riemuitsevat ylimääräisestä lomastaan. Pian kuitenkin kaikki alkavat kaivata normaalia koulua.
Opettajat ovat lakossa, eivät opeta eivätkä saa palkkaa. Ammattijärjestö neuvottelee pankkien kanssa erityissopimukset, jotta opettajaperheet selviävät taloudellisista velvoitteistaan. Suomeksi se tarkoittaa velanottoa.

REHTOREIDEN asema lakossa on vielä auki. On huhuttu, että virkarehtorit määrätään töihin hoitamaan koulua ja järjestämään opetusta niillä voimilla, jotka ovat lakon ulkopuolella.

KUKAAN ei toivo lakkoa. Sen välttämiseksi olisi tärkeä kysyä millä verotuksen tasolla suomalaisille pystytään takaamaan peruspalvelut niin, että julkisen puolen ammattilaisilla on oikeudenmukainen palkka. Jokainen muistaa, kuinka erilainen tilanne oli vaikkapa 80-luvun lopulla. Oppilailla oli kirjat. Lääkäriin pääsi ja hän puhui suomea. Suomi on tänään rikkaampi kuin koskaan. Moni olisi valmis maksamaan jopa enemmän veroja, jos palvelujen taso saataisiin paremmalle tasolle. Keskustelu tästä olisi äärimmäisen tärkeää! What is your number? Kuka osaisi kertoa.

sunnuntaina, heinäkuuta 08, 2007

Mihin seuraavat viisi vuotta vievät perusopetusta?

KUVA: Auroran kesäkerholaisia. Kerhon organisoi Koti & Koulu ry.

SUOMALAINEN KOULUTUSPOLITIIKKA on pitkäjänteistä ja suunniteltua. Opetusministeriö on muutama viikko sitten (29.6.2007) julkaissut ensimmäisen luonnoksen "Koulutus ja tutkimus 2007–2012"- kehittämissuunnitelmaa. Tapana on, että Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi tällaisen kesun. Siinä hahmotellaan hallitusohjelman pohjalta, mitä seuraavina vuosina koulutuksen ja tutkimuksen alalla tulee tapahtumaan. Linja on varsin vakaa. Perusopetus rakentuu edelleen yhtenäisen perusopetuksen ja kunnan koulujen varaan. Tasa-arvo on yhä johtava arvo. Ehkä siinä on lähinnä vahvistunut yksityiskoulujen asema. Minulle syntyy kuva, että taloudellista kasvua palveleva ns. välineellisen sivistyksen uusliberalistinen ihanne voi Kesussa entistä paremmin.

LUIN luonnoksen 46 sivua, ja poimin sieltä talteen muutamia ajatuksia (jäsennys on omatekoinen).


1. TULEVAISUUS
KUVA: Tinanvalanta. Lainattu netistä.

Kesussa kuvaillaan yhteiskunnallisen kehityksen trendejä. (1) Globalisaatio nähdään mahdollisuutena sekä kansallisen että kansainvälisen hyvinvoinnin edistämisessä. (2) Talouskasvun luotetaan jatkuvan vahvana (6 %). (3) Muutos tunnistetaan: (3a) kansallinen elinkeinorakenne muuttuu, oikeastaan vain kauppa ja palvelut kasvavat. (3b) Työ ja ammatit jatkavat muuttumista. Työhön tarvitaan lisää joustoa. Suorittavan työn osuus vähenee. (3c) Samaan aikaan ikärakenteestakin johtuen haasteeksi nousee osaavan työvoiman riittävyys. Nuoret eivät riitä korvaamaan eläkkeelle siirtyviä. Siksi koulutusvalinnat on saatava osumaan tarpeeseen. Osaamisen tulee olla laaja-alaista ja siirrettävää. (4) Myös kulttuurimme muuttuu. Maahanmuuton lisääntyminen vaikuttaa kulttuuriimme. Samaan aikaan minä-maailma (itsekkyys) voimistuu. (5) Samoin väestön jakautuminen menestyjiin ja syrjäytyjiin.

EHKÄ yllättäen Kesussa ei erityisesti havaita ympäristökysymyksen (esim. ilmastonmuutoksen) merkitystä muutosvoimana.


2. KOULUTUKSEN MERKITYS

Kesu uskoo koulutukseen. Hallitusohjelman mukaisesti koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena siten, että se vastaa globaaliin haasteeseen ja väestö- ja ammattirakenteen muutokseen. Koulutuksen arvoissa ylikorostustuu hyöty ja työelämän tarpeet. Sivistyksestä ja itseksi kasvusta koulutuksen funktiona ei juuri puhuta. "Koulutusjärjestelmän on tuettava uuden työn syntyä Suomeen ja tarjottava väestölle ja elinkeinoelämälle valmiuksia sopeutua globalisaation aiheuttamiin muutoksiin". Kovin on pragmaattista.

Muutos koskee annettavaa koulutusta. (1) Oppilasmäärät ovat pienenemässä. Peruskouluikäisten määrä on kesun mukaan jo alkanut merkittävästi vähentyä ja toiselle asteelle siirtyvien ikäluokkien määrä kääntyy laskuun suunnitelmakauden lopulla. Kesussa arvioidaan, että vuonna 2012 peruskoululaisia on 30 000 vähemmän kuin nyt. Jos luokkakoko on 30, niin se tarkoittaa 1000 luokkaa. Ja jos koulussa on 12 luokkaa niin se tarkoittaa, että meillä viiden vuoden kuluttua 83 "ylimääräisestä" koulua.

Mielenkiintoisesti kesussa arvioidaan, että vuonna 2025 Suomessa olisi jälleen sama määrä oppilaita kuin nyt. Siis kun nyt lakkautetaan kouluja, 17 vuoden kuluttua koulutiloista on taas pula. HUH!. Mutta mistä vuoden 2025 oppilasmäärä voidaan tietää? Eiväthän nuo lapset ole vielä syntyneetkään!!

Oppilasmäärän notkahdus on erityisen ongelmallinen, koska kehitys on alueellisesti epätasaista. Onko todella niin, että muuttoliikkelle ei kannata tehdä mitään? Vaikka tietotekniikka tarjoaisi jo nyt huimat mahdollisuudet tehdä töitä paikasta riippumatta.


3. KOULUTUKSEN TAVOITTEET

Kesun mukaan hallitus turvaa (1) tasapuoliset mahdollisuudet (2) laadukkaaseen koulutukseen. Tavoitteena on (3) väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Uskomattoman komea tavoite, kun tiedämme, että Suomi panostaa koulutukseen alle OECD-keskiarvon.

Erikseen todetaan, että "on erityisen tärkeää huolehtia perusopetuksen laadusta" ja että " kehittämissuunnitelmakaudella erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen laadun kehittäminen". Hmmm. Katsotaanpa hieman myöhemmin, mitä perusopetukselle luvataan.


4. KUINKA KORKEA LAATU TEHDÄÄN KOULUTUKSEEN ?

KESUSTA voi poimia keinoja, joilla korkeaa laatua rakennetaan.

1. Laadukas esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus edellyttää sen mukaan (1a) ammattitaitoista ja (1b) monipuolista opetusta ja (1c) ohjausta sekä (1d) turvallista oppimisympäristöä.

(1a) Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee kesun mukaan varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan (1a1) opettajankoulutuksen riittävyydestä ja (1a2) parannetaan opettajien työolosuhteita. Samoin parannetaan (1a3) opetushenkilöstön mahdollisuuksia johdonmukaiseen osaamisen kehittämiseen. Palkkauksesta tai työehdoista ei puhuta mitään.

2. Vähenevä oppilasmäärä täytyy saada tehokkaammin ulos koulutuksesta, näin tekstiä tulkitsen. Keskeyttämisiä vähennetään opinto-ohjauksella. Tavoitteena on koulutusaikojen lyhentäminen. Maahanmuuttajien lahjakkuusreservit halutaan täysimääräisesti käyttöön. Siksi heidän kielenopetuksensa on pantava kuntoon. Maahanmuuttajia tarvitaan myös opettajiksi.


5. MITÄ KONKREETTIA ON ODOTETTAVISSA PERUSOPETUKSEEN?

Peruslinjauksissa on vain vähän muutoksia.

1. Näyttäisi siltä, että nyt ei olla toteuttamassa hötkymuutoksia. Voimassa olevat opetussuunnitelman perusteet tehtiin vuosina 2001-2006. Nyt niiden toimivuus selvitetään. Suunnitelmakaudella ei tule uutta opsia, joskin valmistelut aloitetaan.
" Käynnistetään valmistelevat toimet koulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelmien perusteiden uudistamiseksi. Uutena käsitteenä esiin nousee monikultttuurisuustaidot . "Ihmis- ja lastenoikeudet, viestintätaidot, suvaitsevaisuus- ja demokratia- kasvatus sekä vähemmistöihin liittyvät asiat ovat olennainen osa monikulttuurisuustaitojen kehittämistä". Kesun mukaan " monikulttuurisuustaitojen sisältöalue sisällytetään osaksi esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteita". Käytännössä ehkä opsin aihekokonaisuuksiin tulee joitain muutoksia, niin veikkaan.

2. Tavoitteista lisää painoarvoa näyttävät saavan sukupuolten välinen tasa-arvo, ja tällä kertaa poikien eduksi. Naisten ja miesten koulutustaso eroaa varsin huomattavasti naisten eduksi nuoremmissa ikäryhmissä. Siihen halutaan puuttua. . Nyt " edistetään sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista kaikilla koulutusasteilla. " Mm. opettajankoulutukseen lisätään sukupuolitietoisuutta. Feministit taitavat saada kyllä sätkyn.

3. Tärkeä tavoite on myös kansainvälisyys. Kesun mukaan tavoitteena on lisätä koulujen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja liikkuvuutta sekä parantaa koulutuksen laatua. Kieltenopetusta korostetaan: "Kansainvälisen osaamisen perustekijä on hyvä ja monipuolinen kielitaito, jonka perusta luodaan perusopetuksessa". Myönteistä on, että eurooppalaisiin kouluopetuksen yhteistyöhankkeisiin Comenius-ohjelman kautta osallistuvien koulujen ja oppilaitosten määrää nostetaan 500 hankkeeseen.

Kesussa luvataan suunnata toimenpiteitä koulujen kieliohjelmien monipuolistamiseksi ja kieltenopetuksen laadun kehittämiseksi. "Kehitetään kielten osaamiseen ja opetukseen soveltuvia oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä, työtapoja, oppimateriaaleja ja välineitä". "Toisen kotimaisen kielen opetusta kehitetään valtioneuvoston tekemien päätösten mukaisesti. Toisen kotimaisen kielen opiskelun, oppimateriaalien ja menetelmien kehittämistä jatketaan maamme kaksikielisyyden ja molempien kansalliskielten osaamisen vahvistamiseksi".

4. Tavoitteena on turvata kaikille maahanmuuttajaoppilaille riittävä tuki ja edellytykset perusopinnoissa menestymiselle ja kotoutumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan.

5. Perusopetuksessa tavoitteeksi asetetaan (5a) ryhmäkokojen pieneneminen (5b) ja tuki- ja (5c) erityisopetuksen vahvistaminen.

(5a) Opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin voidaan kesun mukaan vaikuttaa tehokkaasti varmistamalla riittävän pienet opetusryhmät, joissa opettajalla on aikaa jokaiselle oppilaalle. Pienessä opetusryhmässä voidaan helpommin puuttua kiusaamiseen, auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia, toteuttaa monipuolisia opetusmenetelmiä, pitää yhteyttä huoltajiin ja ehkäistä koulupudokkuutta. Pienemmät opetusryhmät mahdollistavat varhaisen puuttumisen oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin, opetus- ja työmuotojen monipuolistamisen, innovatiivisten ja luovien oppimisympäristöjen kehittämisen sekä oppilaiden erilaisen lahjakkuuden huomioonottamisen.

Mielenkiinnolla sitä jää odottamaan, kuinka ja kuinka pieniksi ryhmäkoot aiotaan pienentää. Yksi konkreetti keinokin mainitaan: Ryhmäkokojen kehityksen seuranta otetaan osaksi säännöllistä tietojenkeruuta.

KUVA: Lainattu netistä.

6. Oppiaineista erikseen nostetaan esille kielten lisäksi matemaattis-luonnontieteelliset aineet. "Koko ikäluokalla tulee olla tietoyhteiskunnan arjessa tarvittavat tekniset valmiudet ja riittävän monella nuorella halu ja taidot kehittää tekniikkaa eteenpäin". Keinosto on tosin oudon kapea: "Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen tulee tukea nykyistä paremmin matematiikan hyödyllisuuden oivaltamista".

7. Luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta luvataan edistää varhaiskasvatuksesta alkaen. Taito- ja taideaineiden opetuksen lisääminen aiotaan kuitenkin tehdä vain kannustamalla " kuntia lisäämään taide- ja taitoaineiden opetustuntimääriä ja tarjoamaan niitä myös valinnaisaineena". (Hallitusohjelmassa puhuttiin myös tuntijaon muutoksista).

8. Kesun mukaan "Ympäristökasvatuksen asemaa vahvistetaan". Kuinka?



9. Oikeutta erityisopetukseen pidetään edelleen tärkeänä. Erityisoppilaiden määrän kasvu huolestuttaa. "Kunnissa yhä suurempi osa perusopetuksen oppilaista on määritelty erityisoppilaiksi. Erityisoppilaiden määrät vaihtelevat kunnittain ja alueittain huomattavasti. Yhtenä syynä ovat erilaiset hallinnolliset menettelytavat ja siirtopäätösten kriteerit". Mutta löytyykö näistä ratkaisua: (9a) Valtion erityiskoulujen ja koulukotien asema ja tehtävät selvitetään. (9b) Tehostetaan toimenpiteitä lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämiseksi perusopetuslain edellyttämällä tavalla. (9c) Esi- ja perusopetuksen kattavan opetusministeriön erityisopetuksen strategiatyön pohjalta valmistellaan tarvittavat lainsäädännön muutokset, (9d) Kehitetään erityisopetuksen hallinnollisia menettelyjä sekä (9e) opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. (9f) Kohdennetaan toimenpiteitä tukemaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja (9g) opetusjärjestelyiden kehittämistä.

10. Oppilaarvioinnin puutteita aiotaan korjata. "Perusopetuksen päättöarvioinnissa oppilaan arvosana ei aina vastaa hänen todellista osaamistasoaan eikä arvostelu aina ole yhdenmukaista koulujen välillä".

KUVA: Iltapäivätoimintaa Etelä-Sipoon koulussa.

11. Aamu- ja iltapäivätoiminta ei ilmeisesti laajene 3. luokkalaisiin. Kesun mukaan "ryhdytään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kaikilla pienillä koululaisilla on mahdollisuus saada aamu- ja iltapäivätoimintapaikka. Arvioidaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuutta ja toiminnan laatua. Arvioinnissa selvitetään, miksi toiminta ei ole aiemmin asetettujen tavoitteiden laajuista. Lisäksi selvitetään, miten avustusjärjestelmä, kilpailuttaminen ja sopimusten määräaikaisuus vaikuttavat kolmannen sektorin mahdollisuuksiin järjestää toimintaa sekä sitä, millaisin toimenpitein kolmannen sektorin mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseen voidaan parantaa. Arviointi toteutetaan vuonna 2008.

12. Koululaisten kerhotoimintaa monipuolistetaan. Lyhyesti todettu. Kuinkahan se tehdään?

13. Tieto- ja viestintätekniikka ei ainakaan katoa. "Hyödynnetään teknologian, tieto-ja viestintätekniikan ja digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia opetuksessa". "Vuorovaikutteiset web-palvelut ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa. Vastuullinen sosiaalinen webin käyttö vaati kehittynyttä medialukutaitoa ja -kasvatusta.
Suunnataan toimenpiteitä mediakasvatusta ja -lukutaitoa edistävien materiaalien ja toimintamallien kehittämiseksi koulujen ja oppilaitosten käyttöön".

14. Terveyskasvatus ohitetaan varsin lyhyesti: "Tuetaan toimenpiteitä, joiden avulla kavennetaan lasten ja nuorten terveyseroja ja edistetään terveitä elintapoja". Terveystieto kun oli SDP:n Maija Raskin pyramidi.

15. Syrjäytymiseen ja peruskoulun jälkeisestä opiskelusta poisjättäytymiseen halutaan puuttua. "Kehitetään perusopetuksen toimintamuotoja vastaamaan nykyistä paremmin nuorten yksilöllisiä tarpeita siten, että opiskelumenetelmät ja nuorille tarjottava tuki edesauttavat perusopetuksen loppuunsaattamista ja toisen asteen koulutukseen siirtymistä. Laajennetaan Joustavan perusopetuksen (Jopo) -toiminta kattamaan myös perusopetuksen seitsemännen vuosiluokan oppilaat sekä vakiinnutetaan toimintamuoto osaksi perusopetuksen yläluokkien toimintaa vuosien 2009–2011 aikana. "

16. Kesun mukaan "Suunnataan toimenpiteitä oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseksi sekä
vakiinnuttamiseksi osaksi lasten ja nuorten palvelujärjestelmää". "Turvataan opetus-, oppilashuolto- ja opinto-ohjauksen palveluiden korkea laatu ja ammattihenkilöstön saatavuus". "Oppilashuollon ja opetuksen järjestämisen edellyttämien tukipalvelujen saatavuudessa ja laadussa on havaittu puutteita ja oppilashuollollisen työn painopiste on ollut liiaksi korjaavassa toiminnassa. "Oppilashuollollisen työn painopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. ""Oppilashuolto ja tuki- ja ohjauspalvelut turvataan koko maassa kaikille niitä tarvitseville lapsille ja nuorille lainsäädännön edellyttämällä tavalla."

17. Suunnataan toimenpiteitä oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseksi. Kuinka? "Luodaan edellytyksiä monipuoliselle opetuksen laadun kehittämistä tukevalle oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä koskevalle tutkimukselle".

"Kohdennetaan toimenpiteitä koulujen piha-alueiden hyödyntämiseksi pedagogisesti toimivina oppimisympäristöinä. " Mitä?
Homekouluista ei ole mainintakaan!

18. Kesussa luvataan lisätä oppilaiden osallistumismahdollisuuksia. " Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaiset lapset ja nuoret kokevat vaikutusmahdollisuutensa koulussa vähäisiksi. Koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden vahvistamista koulutyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät rakenteet vakiinnutetaan osaksi koulujen ja oppilaitosten toimintamuotoja".

19. Kodin ja koulun yhteistyö jatkunee, vaikka teksti on outo: "Vakiinnutetaan koulujen ja lähiympäristön välisen yhteistyön menetelmiä luontevaksi osaksi koulutyötä".

20. Mahdollisesti vanhempien oikeudet valita lapsensa koulu lisääntyvät. Kesussa todetaan, että "perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu ja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Monipuoliset kunnalliset ja yksityiset koulut tarjoavat perheille mahdollisuuden valita lapselleen sopiva opetus." ja " Yksityisten koulujen roolina on omalta osaltaan vahvistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän moniarvoisuutta sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen rooli kouluvalinnassa".

21. Koulujen lakkauttaminen tullee jatkumaan. " Lasten vähentyessä kouluverkko harvenee edelleen. Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan opetus- ja koulutuspalveluiden järjestäminen siten, että opetuksen korkea laatu ja monipuolinen palvelutarjonta pystytään turvaamaan kaikille lainsäädännön edellyttämällä tavalla." Esi- ja perusopetus turvataan lähipalveluna. Ratkaisua haasteeseen ei esitetä.

22. Kuntauuudistusta tuetaan tekstissä: "Madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen". Kenelläpä olisi mitään tätä vastaan? Ehkä niillä kunnilla, jotka satsaavat naapureitaan enemmän koulunpitoon.

23.Varhaiskasvatuksen hallintoa selvitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa. "Vahvistetaan yhteistyön rakenteita varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen välillä".

24. Myös koulutuksen arviointia tehostetaan. "Perusopetuksen laadun seurannan välineitä kehitetään ... valtakunnallisen ja paikallisen päätöksenteon tarpeisiin". Arviointitehtävä ulkoistettaneen Opetushallitukselta ulkopuolisille tahoille. "Koulutuksen ulkopuolista arviointitoimintaa selkeytetään. Opetushallituksen rooli koulutuksen arvioinnissa ratkaistaan Opetushallituksen asemaa ja tehtäviä koskevan selvitysmiehen arvion pohjalta. Koulutuksen ulkopuolisen arviointitoiminnan vaikuttavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta lisätään. Opetusministeriö laatii määräajoin kansallisen arviointisuunnitelman.
Koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin painopisteinä ovat koulutuksen vaikuttavuus, laatu, tehokkuus ja taloudellisuus. Erityisenä seurannan kohteena ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset."

24. Resurssejakin luvataan. Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat luvataan " käyttää koulutuksen laadun
kehittämiseen, tavoitteena perusopetuksen opetusryhmien pienentäminen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen koulutuksen laadun parantamiseksi ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi". Niin lupasi edellinenkin hallitus. Mutta söi sanansa.

Ongelmallisena voidaan tässä suhteessa pitää päätöstä uudistaa valtionosuusjärjestelmä vuoden 2010 alusta, koska tuolloin hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään- ja päättäjien voi olla entistä vaikeampaa nähdä, kuinka paljon perusopetukseen on edes ajateltu käytettäväksi. Virheitä pyritään pehmentämään arvioimalla "valtionosuusuudistuksesta aiheutuvat tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää" ja tekemällä "tarvittavat muutokset toiminnalliseen lainsäädäntöön". Kesun mukaan huolehditaan siitä, että kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan uudistuksessa riittävästi huomioon ja että yksityisten oppilaitosten toimintaedellytykset turvataan. "Varmistetaan erityisopetuksen, sairaalaopetuksen javammaisten lasten opetuksen, koulukotien ja huostaan otettujen lasten opetuksen rahoitus."


6. OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS

Kesussa pohditaan kiitettävästi täydennyskoulutuksen tärkeyttä. "Oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on opettajan oikeus ja velvollisuus. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta vastaa ensisijaisesti työnantaja. Opetushenkilöstön pedagogisista ja muista kelpoisuuden tuottavista opinnoista vastaa valtio. Valtio rahoittaa myös koulutuspoliittisesti merkittävää täydennyskoulutusta."

Opettajille aiotaan nyt taata oikeus saada täydennyskoulutusta. "Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamista parantavaa täydennyskoulutusta. Uudistus valmistellaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja työmarkkinaosapuolten kanssa siten, että se voidaan ottaa huomioon valtion vuoden 2009 talousarviossa." Siis rahaa on luvassa?

"Opettajien täydennyskoulutuksen suunnitelmallisuutta ja alueellista täydennyskoulutusyhteistyötä edistetään. Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen voimavaroja lisätään. (Hieno juttu). Tarjonnassa painottuvat työyhteisökohtainen koulutus (erinomainen linjaus) ja oppilaitosten kehittämistyön monipuolinen tuki. Voimavaroja kohdennetaan myös täydennyskoulutuksen ja oppilaitosten kehittämistyön valtakunnallisten ja alueellisten verkostojen toimintaan."

KUVA Rehtorin ja rehtorikouluttajan näkökulmasta on lupaavaa, että myös "Oppilaitosjohdon koulutusta kehitetään".

"Laadun ja vaikuttavuuden arviointi liitetään osaksi täydennyskoulutuksen seurantaa. Opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta kohdennetaan koulutukseen, joka luo valmiuksia osallistuvien, aktiivisten ja toiminnallisten työtapojen sekä erilaisten oppimisympäristöjen käyttöönottamiseen, parantaa opetushenkilöstön valmiuksia kohdata erilaisia oppijoita,
kehittää monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tarvittava valmiuksia ja maahanmuuttajien opetusta, kehittää verkko-opetustaitoja.

Opetushallinnon tehtäviä ja täydennyskoulutusta toteuttavien organisaatioiden työnjakoa opetustoimen henkilöstökoulutuksessa täsmennetään ja selkiytetään kesun mukaan. Opetusalan koulutuskeskuksen (OPEKO) asema ja tehtävät uudistetaan niin, että se toimii jatkossa korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien alueellisissa yhteistyöverkostoissa (Mitähän sekin tarkoittaa, varsinkin kun...) keskuksen tukiraha poistuu vuoteen 2011 mennessä. Opetusministeriö perustaa opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan valtakunnallisten kehittämistoimien koordinoimiseksi."