 |
| Opetuksen laatu on kohtaamisissa. Sitä määrittää mm. opettajan oma innostuneisuus ja ryhmäkoko. |
EI niin kauan sitten kuntia vertailtiin sen perusteella, kuinka vahvasti ne satsaavat laadukkaaseen opetukseen.
Tänään sanasto on kokonaan toinen. Kunta, jossa on tarjolla tukiopetusta ja kerhotoimintaa ja jonka kouluissa opetusryhmät ovat pieniä, onkin tuhlari. Käänne retoriikassa tapahtui 90-luvun lopulla. Muistan hyvin, kuinka tuolloin luin vantaalaisesta ilmaisjakelulehdestä ensimmäisen kerran termin "puolityhjät luokat". Niinpä.
HESARI esitteli viikonloppuna eräiden kuntien oppilashintoja. Kerava pystyy jutun mukaan järjestämään opetusta jopa 2000 euroa halvemmalla/oppilas kuin Espoo. Vertailu on vaikeaa. Eri kunnissa kustannuksiin lasketaan eri menoeriä. Mutta oppilaskohtainen hinta on Espoossa varmasti korkeampi. Poliitikot ovat meillä halunneet satsata laatuun. Keskeisimpiä laadun tekijöitä on ryhmäkoko. Jos opetusryhmät ovat pieniä, tarvitaan enemmän opettajia ja heille palkkarahoja.
TALOUSTILANNE on ilmeisen tiukka. Niinpä eilinen HS kertoi, että Espoo aikoo leikata (myös) koulujen opetuksesta. Espoon virkamiehet esittävät uutisen mukaan 3,8 miljoonan euron säästöjä (= leikkauksia) suomenkieliseen (toki myös ruotsinkieliseen) perusopetukseen. Jos leikkaukset tehtäisiin kokonaan myöntämällä kouluille vähemmän palkkarahoja kuin tänä vuonna, suunniteltu leikkaus söisi 1,5 %:a käytössä olevista opettajatunneista. Meillä se tarkoittaisi noin 10 oppitunnin katoamista viikossa. Kyllä se kirvelisi. Kymmenen tuntia merkitsisi meillä jo tammikuun alusta alkaen esimerkiksi koko kerhotoiminnan alasajoa ja tukiopetuksen vähentämistä niin, että kuukauden neljästä viikosta sitä olisi tarjolla vain kolmena viikkona. Koska kerhotoimintamme rahoitetaan pääosin Opetushallituksen erillismäärärahoilla, leikkauksia ei kuitenkaan voisi kohdistaa niihin. Tukiopetus puolittuisi.
Mutta jos jutun oikein liuin, leikkauksia tehtäisiin myös muihin menoihin kuin opettajien palkkoihin. Merkittävin leikkauskohde olisi iltapäivätoiminta. Siitä luovuttaisiin kokonaan. Iltapäivätoiminta ei ole kunnille pakollista. Espoo saa ip-toimintaan valtiolta kaksi miljoonaa euroa, ja tukee sitä vuosittain lisäksi 1,5 miljoonalla eurolla. Iltapäivätoiminnan alasajosta vasta poru nousisi. Vanhempien keskuudessa, mutta myös toimintaa järjestävien yrittäjien keskuudessa.
KOULUMIEHEN kannalta leikkauspuheet ovat aina surullinen uutinen. Toki on muistettava, että vastavaa virkamiespuhe on kuultu joka vuosi 90-luvun alusta alkaen. Vanhemmat ovat sitten nousseet kapinaan. Ja marraskuussa poliitikot ovat budjettisopimuksessa luopuneet leikkauksista tai ainakin ohentaneet niitä. Nyt kapinan kärkeen on noussut opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemi (kok), joka ei hyväksy virkamiesten ideoita. Opetuksen laadusta ei tingitä, hänen kerrotaan Hesarin jutussa toistavan.
Lautakunnan puheenjohtaja uskoo, että säästöjä saadaan tehostamalla koulutilojen käyttöä entisestään. Tyhjää tilaa on kuulema ainakin Tapiolan ja Keski-Espoon alueitten kouluissa. Espoossa tilavuokrat ovatkin todella huikeat.
Leikkauspuheet ovat surullisia myös siksi, että vaikka leikkausuhka ei toteutuisi, pelkkä uhka ja epävarmuus syövät opettajien työmotivaatiota. Opetukseen laatu tulee nimenomaan opettajan motivaation kautta. Suomalaiset opettajat tekevät huippuhienoa työtä, ja hinnalla, joka jää alle OECD-maitten keskiarvon.
15 kommenttia:
"Suomalaiset opettajat tekevät huippuhienoa työtä, ja hinnalla, joka jää alle OECD-maitten keskiarvon."
OECD-maissa on muutamia mielenkiintoisia maita kuten Kreikka, Portugali, Turkki, Meksiko, Slovakia ja Chile.
Mahtava vertailuryhmä.
http://www.properuskoulu.net/2010/09/niin-oecdn-keskiarvoa-etta.html
"TALOUSTILANNE on ilmeisen tiukka."
Koskaan Suomessa ei ole ollut niin paljon rahaa ja varallisuutta kuin nyt. Kyse on arvovalinnoista.
Iltapäivätoiminnasta voi hyvin luopuakin. Eka- ja tokaluokkalaiset voivat ihan hyvin viettää koulun jälkeen aikaa kotona ja kavereiden kanssa. Iltapäiväkerhot lisäävät tunne-elämän häiriöitä, kun lapset joutuvat viettämään koulupäivän jälkeen siellä aikaa usein levottomassakin ryhmässä.
Jännä näkemys, nimimerkki Anonyymi.
Joo - ihmiset on manipuloitu kuvittelemaan, että pienet koululaiset eivät muka pystyisi paria tuntia koulun jälkeen olemaan kotona ilman vanhempia. Höpöhöpö. Kumma juttu, miten ihmiset sokeasti uskovat, kun joku omien tarkoitusperiensä takia alkaa syöttää tällaista puppua. Lasten on koulun jälkeen paljon parempi rauhoittua kotona eikä sulloutua rauhattomiin ip-kerhoihin. Ip-kerhot ovat turhia ja liian kalliita.
Omaperäistä pohdintaa, anomyymi.
Voi olla, että suomalaislapset ovat niin itsenäisiä ja vahvoja, etteivät tarvitse aikuisen ohjausta. Ja kiistatta tällaisia lapsia on
Muualla maailmassa lapsia ei sellaisina pidetä. Lapsen jättäminen yksin esim. kolmeksi tunniksi on monessa maassa rikos.
Kun iltapäivätoiminta tässä maassa käynnitettiin, sen perusteluksi esitettiin korrelatiivisia tutkimuksia (professori Lea Pulkkinen), joissa jo muutama päivittäinen ilman aikuista vietetty tunti oli vahvassa yhteydessä syrjäytymiseen liittyviimn riskeihin.
Ehkä meitä huijattiin?
Jos Espoon kaupunki luopuu iltapäivätoiminnasta (mikä olisi hyvin lyhytnäköistä), yksityiset yrittäjät varmasti tarjoaisivat sitä sillä kysyntää on nytkin enemmän kuin ip-hoitopaikkoja. Tuolloin hoidon hinta kuitenkin nousisi reilusti eikä kaikilla perheillä välttämättä olisi siihen varaa.
Itse olen hyvin kiitollinen Auroran koulun laadukkaasta ip-hoidosta, sillä ilman sitä pieni ekaluokkalaiseni joutuisi odottelemaan tyhjässä kodissa jopa 4-5 tuntia ennen kuin me vanhemmat tulemme kotiin. IP-kerhossa on mahdollisuus ohjattuun toimintaan, vapaaseen leikkiin (hyvin tärkeää!) ja läksyjen tekoon sitä varten rauhoitetussa tilassa. Lapseltani olen kuullut siitä vain positiivisia kommentteja.
Kuka tosissaan uskoo tuollaista, että pari yksin vietettyä iltapäivän tuokiota jotenkin liittyisi syrjäytymiseen? Kyllähän se lapsen elämä alkaa sieltä vauvavuosista. Mitä kaikkea ehtiikään elämässä tapahtua ennen ensimmäistäkään koululaisen iltapäivää...
Kaikkiin tutkimuksiin ei pidä hölmösti uskoa. Tutkimuksissakin on usein mojovia virheitä, joita tutkija itse tietenkään ei mainosta.
Anonyymille Kuka uskoi?
Mm. hallitus, eduskunta, Etla, Stakes, Opetusministeriö, Opetushallitus...
Toki syrjäytymiseen vaikuttaa muitakin asioita, joihin on vaikea vaikuttaa. Iltapäivien yksinäisyys on kuitenkin koettu haasteeksi, johon voidaan vastata niin yksinkertaisella asialla kuin rahalla.
Mikäli Espoo luopuu ip-toiminnan rahoittamisesta, se on ensimmäinen kaupunki joka niin tekee. On sitten makuasia näkeekö sen fiksuutena.
Saadaanhan ihmiset uskomaan mitä hyvänsä. Siitä meillä on historiassa monta esimerkkiä. Omaa järkeä kannattaa kuitenkin käyttää. Jos lapsi ei pysty olemaan iltapäivää ekaluokkalaisena yksin tai kavereiden kanssa kotona, jotain on vialla. Ehkä tuollaiset tutkimukset kertovat tutkijan omasta taustasta.
Hyvä Anonyymi!
Kunnioitan oikeuttasi mielipiteeseesi. Valitettavasti en pysty olemaan kanssasi samaa mieltä.
Ehkä olet liian helposti johdateltavissa ja erilaisten tutkijoiden vedätettävissä, jos uskot, että professori ja tutkimus ovat aina uskottavia lähteitä. Niitä on kuule kaikenlaisia professoreja olemassa.
Iltapäiväkerhot palvelevat aikuisten tarpeita enemmän kuin lasten tarpeita. Unohdetaan vain, että ip-kerhot pidentävät pienen lapsen päivää ihan liikaa.
Anonyymille
Voit hyvin olla oikeassa minun suhteeni. Tutkijakoulutuksen saaneena saatan yliarvostaa tieteen periaatteilla hankittua tietoa.
Hutkijakoulutus kai valottaa sitäkin, ettei kaikkia tutkimustuloksia pidä noin vain uskoa.
Anonyymille.
Niinpä niin. Eiköhän tämä teema nyt ole puitu,
Veikkaan, että noin kymmenen vuoden kuluttua näemme ennätysmäärän pahoinvoivia nuoria, joiden lapsuus on pilattu ip-toiminnasta aiheutuneilla liian kuormittavilla työpäivillä. Sitten kysytään, kuka älykääpiö pakotti lapset osallistumaan meluisiin ja stressaaviin kerhoihin koulupäivän jälkeen.
Lähetä kommentti