Jeesus Nasaretilaisesta ei ole autenttista kuvaa. Tämä kuva on kohutuista Torinon käärinliinoista. |
OLEN viiden viimeisen vuoden ajan yrittänyt koota järjestelmälliseen muotoon kaiken, mitä olen oppinut opetuksesta ja kasvatuksesta. Työn tuloksena on syntynyt kaksi julkaisua: Vuonna 2008 julkaistu "100 sanaa opetuksesta" ja lokakuussa ilmestyvä "100 sanaa kasvatuksesta".
Päivitetty 29.9.2010
Jeesus Nasaretilainen
Trilogian kolmas osa tulee esittelemään 100 suurta kasvattajaa. Yksi heistä on kiistatta Jeesus Nasaretilainen. Wikipediasta (ja muualtakin netistä) poimin seuraavia ajatuksia:
Yleistä Jeesuksesta
- Jeesuksen oletetaan eläneen 7- 2 eKr- 26 jKr. juutalaisten pääsiäisen aikaan.
- Mahdollisesti Jeesus oli isätön. Naimaton hän oli hyvin todennäköisesti.
- Jeesus oli ilmeisesti lahjakas lapsi. 12-vuotiaana Jeesus oli jo hämmästynyt opettajia temppelissä ymmärryksillään ja vastauksillaan (Luukas 2: 46-47).
- Ammatiltaan Jeesus oli rakentaja, kuten kasvattajaisänsä Joosef.
- Jeesuksella oli ilmeisesti sisaruksia.
Jeesuksen koulunkäynti
- On mahdollista, että Jeesuskin oli käynyt ns. synagogakoulua- jota pidetään yhtenä vanhimmisrta yhä toimivista koulumuodoista. Sellainen on saattanut toimia jo 500 eKr.
- Opetusvelvollisuus tuli juutalaisten keskuudessa yleiseksi noin 75 eKr., jolloin isoihin kaupunkeihin tuli koulut. Kouluun tultiin 6-7 vuoden iässä. Synagogaa on kuvattu kirjanoppineiden korkeakoulun ja alkeiskoulun äidiksi. Opettajat olivat lainopettajia, mutta heillä oli myös maallinen ammatti.
- Jo tuohon aikaan juutalaisyhteiskunnassa lasten tehtävänä oli oppia laki (613 käskyä) ja sen tulkinnat (kirjoitettu ja suullinen toora).
- Opettelu tapahtui mm. yhteen ääneen lukemalla ja laulamalla. Muistisääntöjä osattiin käyttää. Myös väittelyllä oli iso merkitys. Tekstit opeteltiin ulkoa.
- Opiskelu oli osa uskonnonharjoittamista.
- Juutalainen ihanneihminen rukoilee, on laupea ja harjoittaa lähimmäisenrakkautta.
- Päävastuu pojan kasvatuksesta Mooseksen ohjeiden mukaan oli isällä.
Jeesus opettajan ja kasvattajana
- Jeesus vaihtoi ammattia noin 30 vuotiaana. Rakentajasta tuli kiihkomielinen saarnaaja (aikuiskasvattaja).
- Hän oli kuljeksiva opettaja, jota innosti erityisesti alkuvaiheessa galilealaisia, elämästä syrjäytyviä ihmisiä.
- Jeesus opetti ulkona mutta myös ihmisten kodeissa ja joskus myös synagogassa.
- Saarnaajaan uraa kesti noin kaksi vuotta.
- Jeesus ei itse kirjoittanut opetuksiaan muistiin.
- Vanhimmat muistiinpanot ovat vuosikymmeniä Jeesuksen kuoleman jälkeen. Niitä ovat kirjoittanet hänen oppilaansa (opetuslapsensa)
- Jeesuksella oli poikkeuksellisen vahva usko oikeutukseensa kasvattaa (kasvatustahto). Hän ei vedonnut muihin auktoriteetteihin kuin itseensä ja Jumalaan. Hän piti itseään Jumalan poikana, joka ei kumoa lakia vaan toteuttaa sen (Matteus 5:17).
- Myös hänen kasvatustietonsa ja - tietoisuutensa oli poikkeuksellisen voimakas. Hän oli oivaltanut sellaista, mitä muidenkin pitäisi oivaltaa. Jeesus uskoi vahvasti omaan kasvatusnäkemykseensä. Hän antoi seuraajilleen velvoittavan ns. lähetyskäskyn.
Jeesuksen kasvatusoppi
- Kasvattajana Jeesus esitteli radikaalin kasvatuspäämäärän: Ihanneihminen irtisanoutui maallisesta menestyksestä ja tavoitteli menestystä kuoleman jälkeisessä elämässä. Jeesus uskoi maallisen ajan loppuvan. Jumalan valtakunta tulisi toteutumaan hyvin pian.
- Jeesuksen kasvatusopissa keskeinen elementti on parannuksen tekeminen.
- Ihanneihminen sitoutui ehdottomaan rakkauteen Jumalaansa ja lähimmäisiään - jopa vihollistaan kohtaan. Ihanneihminen antoi anteeksi. Hän oli nöyrä. Hän käänsi toisen posken. Hän ei tavoitellut rikkautta. Hän ei luokitellut ihmisiä (Laupias samarialainen).
- Jeesuksen opetuksia on koottu Raamattuun. Kuuluisin kokonaisuus on nimeltään vuorisaarna.
- Se, mitä Jeesus todella opetti ja mitä on vain pantu hänen nimiinsä, on osin kiistanalaista.
- Jeesuksen kasvatusopilla on yhtymäkohtia antiikin Kreikan kyynikoiden näkemyksiin. Ei pidä murehtia. (Matteus 5-7.) Jeesus kehoitti oppilaitaan huolettomuuteen maallisista asioista. Elämän tarkoitus on hyve - ei nautinto. Ihmisen on tehtävä parannus.
- Jeesus vihasi korruptiota- ja vääryyttä ja ihmisten luokittelua yleisemminkin.
- Ehkä paradoksaalisin kasvatukseen liittyvä yksityiskohta liittyi Jeesuksen ihanneihmiseen kuvaukseen. Aikuisen tulikin kasvaa lapsen kaltaiseksi. Lasten kaltaisten on taivasten valtakunta (vrt. Matteus 19: 13)
- Jeesus esitteli uudenlaisen kasvatuksen päämäärän. Kasvattajana hän jää historiaan myös menetelmällisesti. Hän oli itse askeetti. Hän oli mestarillinen puhuja. Hänen "puheensa oli voimallinen". Epäilemättä hän onnistui retoriikan esittämistä puheen vaatimuksista eetoksen ja paatoksen osalta. Loogisuuden osalta arvio on vaikeampi. Jeesus hämmästytti puheillaan kuulijat.
- Jeesus käytti mestarillisesti vertauksia. Vertauksilla pyritään auttamaan ihmisiä ymmärtämään oppiainesta.
- Jeesus käytti metodinaan myös keskustelua. Hänen aseenaan olivat yllättävät vastakysymykset.
- Lisäksi hän käytti ihmeitä (voimateot) vakuuttamaan ihmisiä. Uuden testamentin mukaan ihmeet jatkuivat myös hänen kuolemansa jälkeen.
- Kasvattajana Jeesus oli toisaalta lempeä. Hän ei käyttänyt pakkoa eikä hyväksynyt väkivaltaa. Toisaalta hän saattoi olla hyvinkin kiivas. Omiksi oppilaikseen hän valitsi syntisiä, ei valmiiksi hurskaita.
- Jeesuksen historiallisuus ja hänestä kertovien evankeliumien luotettavuus on kyseenalaistettu 1700-luvulta alkaen. Ylöskirjoitetut tarinat ovat tarkoitushakuista "ilosanomaa", Hänen vaikutustaan ei kuitenkaan kiistä kukaan.
Jeesuksen oppilaat
- Jeesuksella oli oma tiivis opetusryhmänsä, johon kuului 12 opetuslasta.
- Jeesus ei keskittynyt opettamaan lahjakkaita oppineita vaan köyhiä. tavallisia ihmisiä. Hän piti nykykielellä luentoja suurille joukoille, joissa oli mukana myös naisia.
Jeesuksen ja hänen kasvatusoppinsa kohtalo
- Jeesus ajatui konfliktiin oman aikansa valtaapitävien kanssa. Hän kuuluu niihin kasvattajiin, jotka uhrasivat oman henkensä kasvatusoppinsa vuoksi.
- Jeesuksen kasvatusopilla on sittemmin ollut valtava vaikutus Hänen oppiensa ympärille rakentui kristillinen uskonto ja kristillinen kirkko. Mm. siksi, että kirkko otti vastatakseen kansan kasvatuksesta, Jeesuksen kasvatusta käsitelleet näkemykset ja niistä tehdyt tulkinnat ovat vaikuttaneet miljardien ihmisten saamaan kasvatukseen.
KIRJALLISUUTTA
Krooksmark, T. (1996). Didaskalos. Göteborg: Daidalos.
Metsämuuron, J. (2009). Synagogakoulun eetos ja käytänteet ajanlaskumme alussa. Kasvatus ja aika 4.
http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=197
Raamattu (1992). Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokouksen käyttöön ottama suomennos. http://www.evl.fi/raamattu/
Metsämuuron, J. (2009). Synagogakoulun eetos ja käytänteet ajanlaskumme alussa. Kasvatus ja aika 4.
http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=197
Raamattu (1992). Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokouksen käyttöön ottama suomennos. http://www.evl.fi/raamattu/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti